Päätös 56/2017/1 ISAVI/306/2017. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Päätös Nro Dnro 56/2017/1 ISAVI/306/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Mekrijärvensuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos, lohkon 7 (23,3 ha) määräaikaisen luvan muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi, ja toiminnanaloittamislupa, Ilomantsi HAKIJA Vapo Oy PL Jyväskylä HAKEMUS Itä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Ilomantsin kunnassa sijaitsevan Mekrijärvensuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttamista siten, että lohkon 7 osa-alueen (23,3 ha) saakka voimassa oleva määräaikainen ympäristölupa muutetaan toistaiseksi voimassaolevaksi. Hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 :n mukaan toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristöluvan muuttamista. Hakemukseen sovelletaan, mitä 39 :ssä säädetään lupahakemuksesta. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskeva ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 134/09/2 on myönnetty ympäristölupa Mekrijärvensuon turvetuotannolle. Päätös koskee Mekrijärvensuon (539 ha) lisäksi Puohtiinsuon (83,8 ha) turvetuotantoaluetta. Päätöksen mukaan ympäristölupa on voimassa vuoden 2017 loppuun asti Mekrijärvensuon lohkon 7 sillä osalla (noin 28 ha), jolta vesien ei johdeta pintavalutuskentälle. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh Mikkelin päätoimipaikka Joensuun toimipaikka fax Maaherrankatu 16 Torikatu 36 Mikkeli Joensuu kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (14) Päätöksen 134/09/2 lupamääräykset päästöjen, tarkkailujen, kunnossapitovelvoiteen, kalatalousmaksun sekä toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon osalta kuuluvat seuraavasti: Päästöt vesiin 1. Mekrijärvensuolta kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta laskuojia pitkin Naurispuroon, Kelsimänjokeen ja Koitajokeen ympäristölupavirastoon toimitettujen piirustusten "Kuivatusvesien johtaminen" (1:5 000, ) mukaisesti. Puohtiinsuolta kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta laskuojaa pitkin Koitajokeen ympäristölupavirastoon toimitetun piirustuksen "Kuivatusvesien johtaminen" (1:6 000, ) mukaisesti. 2. Puohtiinsuon tuotantoalueelta ja Mekrijärvensuon tuotantoalueen lohkoilta 3 6 ja 8 sekä lohkolta 7 noin 59 ha:n alalta johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä laskeutustaltaiden, virtaamansäätörakenteiden ja pintavalutuskenttien avulla. Mekrijärvensuon lohkoilla 1 ja 2 sekä lohkolla 7 noin 28 ha:n alalla kuivatusvesien käsittelymenetelminä ovat virtaamansäätöpadot ja laskeutusaltaat. Vesienkäsittelyrakenteet ovat toiminnassa ympärivuotisesti. Pumppausaltaiden pumppujen on oltava automaattisesti käynnistyviä ja ne on varustettava pintavahdilla. Pumppausaltaiden seinämät on tarpeen mukaan vahvistettava syöpymisen estämiseksi. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja vedenkorkeuden säätöpato. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskenttien oikovirtaukset on estettävä. Kentät on rakennettava siten, että kuivatusvedet saadaan jakaantumaan niille tasaisesti ja sen jälkeen johdettua mittapadon kautta laskuojaan. Rankkasateiden ja tulvahuippujen aikaiseen tilanteeseen on varauduttava siten, että pintavalutuskenttien vesien käsittelykapasiteetti ei ylity eikä ohijuoksutuksia tapahdu. Selvitys laskeutusaltaiden mitoituksesta, valumien tasaamisesta sekä tarkennetut suunnitelmat pumppaamoista ja vesien jakamisesta pintavalutuskentille on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle mennessä. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Tämän päätöksen mukaiset vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ja otettava käyttöön mennessä. Vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joille on varattava tilaisuus rakenteiden tarkastamiseen. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpanotyöt saadaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun tämän päätöksen mukaiset vesienkäsittelyrakenteet on otettu käyttöön.

3 3 (14) Vesienkäsittelyrakenteisiin saa tehdä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Kaikki vesienkäsittelyrakenteet sekä eristys-, kokooja- ja laskuojat on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. Laskeutusaltaat ja lietesyvennykset sekä sarka-, reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä ja aina muulloinkin tarpeen mukaan. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava vähintään kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Altaiden ja ojastojen puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Poistettu liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 5. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän pöly- ja meluhaittaa. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän melua ja pölyämistä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueelle on sijoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymä tuulen suuntaa ja nopeutta osoittava laitteisto. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä tasoa 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä tasoa 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää tasoa 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä tasoa 40 db (LAeq) klo ***** Tarkkailut 10. Toiminnan käyttö-, kuormitus- ja vesistövaikutustentarkkailu on järjestettävä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. 11. Toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta ja vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta sekä muista tarkkailuohjelmassa tarkemmin mainituista seikoista. 12. Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon tuotantoalueiden kuormitusta (virtaamanmittaus ja veden laatu) ja vesienkäsittelyn tehoa on tarkkailtava kaikkien kolmen pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelle sijoitettavilta näytepisteiltä vuosina 2011, 2012, 2013, 2015 ja Kuormitustarkkailunäytteet on otettava kokoomanäytteenä seuraavasti: huhti toukokuussa 2 4 kertaa kuussa, kesä syyskuussa 2 kertaa kuussa ja marraskuussa kerran kuussa. Rankkasadenäytteitä on otettava 2 4 kertaa vuodessa. Näytteet on otettava sekä pintavalutuskentille tulevasta että lähtevästä vedestä. Kuormitustarkkailun virtaamat on määritettävä mittapadoilta tai pumppaamojen käyttötietojen avulla. Näytteistä on tehtävä seuraavat analyysit: kiintoaine, ph, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaisfosfori ja kokonaistyppi (suppea analyysi). Edellisten lisäksi kolme kertaa kesän aikana (kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) on

4 4 (14) määritettävä kiintoaineen hehkutushäviö, mineraaliravinteet (PO4-fosfori, NH4-, NO3- ja NO2-typpi) sekä rautapitoisuus (laaja analyysi). 13. Vesistöä on tarkkailtava vuosittain. Tarkkailun tulee sisältää biologisten parametrien sekä Kuuksenlammen veden korkeuden seuranta ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. 14. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailua edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. 15. Pölyn ja melun vaikutuksia lähiasutuksilla on tarvittaessa tarkkailtava PohjoisKarjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 16. Kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Pohjois-Karjalan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee sisältää kalojen elohopeapitoisuuksien selvittäminen TE-keskuksen edellyttämällä tavalla. Esitys tarkkailun toteuttamisesta on toimitettava TE-keskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. 17. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava PohjoisKarjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailun vuosiraportti ja kalataloustarkkailun raportit on toimitettava Pohjois-Karjalan TE-keskukselle. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 18. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 19. Luvan saajan on maksettava vuosittain euroa kalatalousmaksua PohjoisKarjalan TE-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ja haitan ehkäisemiseen. Kalatalousmaksun käytöstä päätettäessä on kuultava vaikutusalueen osakaskuntia. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 20. Tuotannosta poistetut alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai kunnes ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ennen vesienkäsittelyn lopettamista ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta, jonka jälkeen kuivatusvedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jos turvetuotanto päättyy kokonaan lupakauden aikana, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamisesta esitettävä ympäristölupavirastolle hakemusasiana suunnitelma alueen jälkihoidosta ja sen vaatimista tarkkailuista ja vesiensuojelutoimista sekä arvio toiminnan loppumisen jälkeisestä edunmenetysten hyvittämistarpeesta.

5 5 (14) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Alueen kaavoitustilanne Pohjois-Karjalan yhdistelmämaakuntakaavakartassa hankealue on merkitty kokonaisuudessaan turvetuotantoalueeksi (EO/tu). Merkintää koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta huomioiden sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia suunniteltaessa tulee huomioida erityisesti suopohjan ominaisuudet. Maakuntakaavassa hankealueen keskellä kulkee rantojenkäytön kehittämisen kohdealue -merkintä (rk). Hankealueen lävitse kulkee kaavassa ohjeellinen pääsähkölinja (z). Hankealueen länsipuolella on arvokkaaksi harju- tai moreenialueeksi (ge-1) merkittyjä alueita. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa ollaan parhaillaan uudistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:llä, jonka laatimisen Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käynnisti Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Ympäristöluvan muutos Mekrijärvensuon (539 ha) ja Puohtiinsuon (83,8 ha) tuotantoalueille myönnetty ympäristölupa koskee yhteensä 622,8 hehtaarin tuotantoalaa. Mekrijärvensuon tuotantoala on supistunut ja on nyt (2017) noin 445 hehtaaria. Ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi voimassa olevana lukuun ottamatta Mekrijärvensuon tuotantolohkoja 1 ja 2 (53,2 ha), joiden lupa on päättynyt vuoden 2013 lopussa sekä lohkon 7 sitä osaa (28 ha), jolta kuivatusvesiä ei johdeta pintavalutuskentälle. Tämän alueen lupa on voimassa vuoden 2017 loppuun saakka. Lohkon 7 osa-alueen vesienkäsittelyä on muutettu syksyllä 2014 siten, että vedet on käsitelty olemassa olevalla pintavalutuskentällä 2. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hyväksynyt edellä mainitun vesienkäsittelyn tehostamisen toteutettavaksi. Osa-alueelta on poistunut tuotannosta 5,7 hehtaaria ja sen pinta-ala auma-alueineen on nyt 23,3 hehtaaria. Lohkon 7 kuormitus on noin 12 prosenttia pintavalutuskentälle 2 kohdistuvasta kuormituksesta. Pintavalutuskentältä käsitellyt vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä Naurispuro Kelsimänjoki Koitajoki. Mekrijärvensuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Lisäksi tuotetaan pieniä määriä ympäristöturpeita imuvaunulla. Turvetuotanto alueella kestää arviolta vielä noin 15 vuotta vuoteen Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Aiemmin vedet johdettiin lohkon 7 osa-alueelta (28 ha) laskeutusaltaan ja virtaamansäätöpadon kautta Kelsimäjokeen laskuojan 6 kautta. ELY-keskuksen hyväksymän muutoksen jälkeen kuivatusvedet on johdettu sarkaojarakenteiden (lietetaskut, lietteenpidättimet), virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaiden 16 ja 17 kautta paineputkella pintavalutuskentälle 2. Pintavalutuskentän pinta-ala on 12,1 hehtaaria, ja se on 5,8 prosenttia valuma-alueestaan 208 hehtaaria, josta tuotantopinta-ala on 196 hehtaaria.

6 6 (14) Vedet pumpataan pintavalutuskentälle pumppausaltaasta. Suuret valumat padottuvat tuotantoalueen ojastoon ja altaisiin. Pumppaamon ohitusmahdollisuus laskeutusaltaiden kautta pidetään toiminnassa pumppaamon häiriö- ja huoltotilanteiden varalta. Ohitustarpeesta ilmoitetaan ELY-keskukselle. Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistökuormitus (brutto) on ollut vuosina keskimäärin kg kiintoainetta, 120 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Orgaanista kuormitusta kuvaava kemiallinen hapenkulutus (CODMn) on ollut keskimäärin kgo2 vuodessa. Naurispuron ja Kelsimänjoen kautta Koitajokeen johdettavan Mekrijärvensuon tuotantoalueen (445,1 ha) vuosittainen laskennallinen bruttokuormitus säilyy jatkossa samalla tasolla kuin se on ollut vuosina Karkeasti pinta-alan perusteella arvioituna nyt käsiteltävänä olevan lohkon 7 (23,3 ha) kuormitus on noin 12 prosenttia pintavalutuskentän 2 kuormituksesta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan Mekrijärvensuolla tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä. Vesien puhdistus ympärivuotisesti pintavalutuskentillä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Mekrijärvensuon lohkon 7 osa-alue on tuotannossa olevaa turvesuota. Turvetuotannon jatkaminen ei aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen maankäyttöön tai maisemakuvaan. Lähin asuinrakennus on noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lohkosta 7. Tuotannosta aiheutuvat pöly- ja meluhaitat pysyvät lähivuosina ennallaan. Toiminnan melusta tai pölypäästöistä ei aiheudu naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölystä tai melusta. Riittävästä etäisyydestä johtuen turvetuotannon jatkamisella ei ole merkittävää vaikutusta Petkeljärvi-Putkelanharju (FI , SAC), Kesonsuo-Palokangas-SelkäkangasSyväysjoki (FI , SAC) ja Kesonsuo-Syväysjoki (FI , SPA) Naturaalueisiin. Turvetuotannon jatkaminen ei tule vaikuttamaan hankealueesta 1,7 kilometrin etäisyydellä olevaan Särkän ( ) vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen.

7 7 (14) Vesistö Mekrijärvensuo sijaitsee Koitajoen valuma-alueeseen (04.9) kuuluvan MekrijärvenNuorajärven alueen (04.92) Kelsimänjoen valuma-alueella (04.923). Mekrijärvensuon kokonaispinta-ala 445,1 hehtaaria on noin 2,6 prosenttia Kelsimänjoen valuma-alueesta. Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutukset tulevat olemaan jatkossa samantasoisia kuin nykyäänkin. Vesistövaikutukset Kelsimänjokeen on hakemuksessa arvioitu melko vähäisiksi ja Koitajokeen hyvin vähäisiksi. Kelsimänjoen veden laatuun vaikuttaa myös maa- ja metsätalouden kuormitus. Koitajoen valuma-alueella on turvetuotannossa Mekrijärvensuon lisäksi Puohtiinsuo (tuotantoala 80,3 ha), joka laskee kuivatusvetensä Mekrijärvensuon yläpuolella Koitajokeen. Turvetuotannon jatkaminen Mekrijärvensuon lohkon 7 osa-alueella ei hakemuksen mukaan merkittävällä tavalla vaaranna alapuolisten vesimuodostumien vesienhoidon tilatavoitteita. Mekrijärvensuon kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset (brutto) Kelsimänjoen suulla sen laskiessa Koitajokeen vaihtelevat vuodenajasta riippuen seuraavasti: kiintoaine 0,2 0,3 mg/l, kokonaisfosfori 0,3 0,7 μg/l ja kokonaistyppi μg/l. Suurimmat pitoisuuslisäykset ajoittuvat kesäaikaan. Kemiallisen hapenkulutuksen arvoon turvetuotannon kuormituksella ei ole vaikutuksia. Mekrijärvensuon turvetuotannolla näyttää olevan vaikutusta lähinnä Kelsimänjoen typpipitoisuuksiin, joihin laskennallinen pitoisuuslisäys on noin 8,7 prosenttia keskimääräisestä havaitusta joen kokonaistyppipitoisuudesta. Kuormitus osaltaan pitää yllä joen rehevyystasoa ja kiintoainepitoisuuksia. Mekrijärven turvetuotannon vaikutukset Koitajoessa jäävät hyvin vähäisiksi, mikä johtuu Koitajoen suuresta virtaamasta ja hyvistä laimentumisolosuhteista. Kelsimänjoki, joka luetaan keskisuuriin turvemaiden jokiin, on luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan ja sen kemiallinen tila on hyvää huonompi. Mataliin runsashumuksisiin järviin kuuluva Mekrijärvi on luokiteltu hyvään ekologiseen luokkaan ja kemialliselta tilalta hyvää huonompaan luokkaan. Koitajoki luetaan suuriin turvemaiden jokiin. Sen alajuoksu on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaluokkaan. Kalasto ja kalastus sekä vesistön käyttö Vuonna 2009 tehdyn kalastuskyselyn mukaan Koitajoen ja Mekrijärven kalastuksellinen merkitys on melko suuri, Kelsimänjoen keskinkertainen ja Naurispurolla ei ole kalastuksellista merkitystä. Koitajoessa on tehty kalataloudellista tarkkailua, jonka perusteella Koitajoessa ei ole todettu merkittäviä kalataloudellisia muutoksia. Vuonna 2014 Koitajoessa tehtiin kalojen lisääntymisalueilla pohjan laatuselvityksiä määrittämällä pohjalle kertyneen orgaanisen aineksen määrää. Tulosten perusteella pohjamateriaalin laatu Koitajoessa voi vaihdella samalla alueella eri vuosina. Viitteitä eloperäisen aineksen ajoittaisesta kertymisestä pohjalle on havaittavissa, mutta se näyttäisi olevan melko vähäistä. Turvetuotannon vaikutusta Kelsimänjoen kalastoon ja kalastukseen ei hakija pidä merkittävänä, eikä turvetuotannon jatkamisella ole hakijan arvion mukaan merkittävää haitallista vaikutusta Koitajoen kalastoon tai kalastukseen.

8 8 (14) Vesistö- ja kalastovaikutukset on arvioitu suhteessa vähäisiksi, joten myös vesistöjen virkistyskäyttöön koituvat vaikutukset hakija arvioi vähäisiksi. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Mekrijärvensuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu tehdään Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloudellista tarkkailua tehdään Vapo Oy:n Mekrijärven ja Puohtiinsuon turvetuotantoalueiden kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Pöly- ja melutarkkailu ei ole tarpeellista, kun lähin asutus sijaitsee tuotantopinta-alan poistumien myötä nykyisin yli 700 metrin etäisyydellä. Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Hakija esittää Mekrijärvensuon kalatalousmaksun suuruudeksi jatkossakin euroa vuodessa. Korvaukset Kelsimänjoen varrella sijaitsevien asuinkäytössä olevien rantatilojen omistajille (8 kpl) on ympäristöluvassa määrätty maksettavaksi korvaukset vuosina aiheutuneesta ja vuosina aiheutuvasta virkistyskäytön vaikeutumisesta. Vesistö- ja kalatalousvaikutukset hakija arvio kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Vaikutukset rakennettujen rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle hakija arvioi sen tasoisiksi, että kiinteistökohtaisesti korvattavaa haittaa ei aiheudu. Toiminnanaloittamislupa ja vakuus Hakijalla on tarve tuotannon jatkamiseen jo tuotantoon otetulla alueella, koska turpeen kysyntä talousalueella on pysyvää. Koska hankealue on jo entuudestaan turvetuotannossa, ei tuotannon jatkaminen aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Hakija esittää vakuudeksi tuhannen (1 000) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija täsmensi hakemustaan siten, että asia voidaan käsitellä ympäristöluvan muutoksena lohkon 7 osa-alueen osalta. Koko toiminnan osalta luvan muuttamisen tarpeen harkitsee ELY-keskus myöhemmin. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Ilomantsin kunnassa ja erityistiedoksiantona asianosaisille.

9 9 (14) Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselta, Ilomantsin kunnanhallitukselta sekä Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue lausuu, että vuonna 2014 vesienkäsittelyä Mekrijärvensuon lohkon 7 osalta tehostettiin siten, että kuivatusvedet koko lohko 7 alueelta ohjattiin jo olemassa olevalle pintavalutuskentälle 2, joka on toiminnassa ympärivuotisesti. Hakemuksen mukaan pintavalutuskentän 2 pintaala on 12,1 hehtaaria, mikä on 5,8 prosenttia sen valuma-alueesta. Pintavalutuskentältä 2 poistuvat vedet johdetaan vesistöön Naurispuron kautta Kelsimänjokeen ja sitä pitkin edelleen Koitajokeen. Nykyinen kuivatusvesien käsittely koko lohkon 7 osalta vastaa turvetuotannon kuivatusvesien käsittelylle asetettuja vaatimuksia. Kelsimäjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki. Fysikaalis-kemiallisten tekijöiden (kok.p, kok.n ja ph, kaikki tekijät hyvässä luokassa) osalta se on arvioitu luokkaan hyvä. Biologisten tekijöiden mukainen arvioitu luokka on myös hyvä. Kemiallinen tila on asiantuntija-arvion perusteella määritetty luokkaan hyvää huonompi. Arvion perusteluna todetaan elohopean laatunormin voivan ylittyä karuissa humusvesissä vesistöjen latvoilla. Ekologisen tilan luokka on arvioitu suppeaan aineistoon (päällyslevät) perustuen luokkaan tyydyttävä. Koitajoki (alajuoksu) kuuluu pintavesityypiltään suuriin turvemaiden jokiin. Sen fysikaalis-kemiallinen tila on arvioitu luokkaan hyvä (ravinteet erinomaiset, ph-minimi tyydyttävä). Biologinen ja ekologinen tilaluokka on arvioitu suppean aineiston (päällyslevät) perusteella luokkaan tyydyttävä. Kemiallinen tila on asiantuntija-arvioissa määritetty luokkaan hyvää huonompi samoilla perusteilla kuin Kelsimäjoessa. Vesistön tilaluokitukset on tehty Mekrijärvensuon turvetuotantoalueen nykyisen vesistökuormitustason vaikutusten mukaisessa tilanteessa. Näin ollen ei ole odotettavissa, että toiminnan jatkamisesta lupahakemuksen tarkoittamalla lohkon 7 osa-alueella aiheutuisi Mekrijärvensuon turvetuotantoalueelta vesistöön kohdistuvassa kuormituksessa sellaista muutosta, joka vaarantaisi alapuolisten vesimuodostumien vesienhoidon tilatavoitteita. Tuotannon jatkaminen hakemuksen tarkoittamalla tuotannossa jo olevalla alueella ei aiheuta muutosta nykyiseen maankäyttöön, mistä johtuen ei ole odotettavissa haitallisia muutoksia nykytilaan myöskään muiden ympäristövaikutusten osalta. Enemmälti lupahakemusta kommentoimatta ELY-keskus katsoo, että hakemuksen mukainen muutos ympäristölupaan voidaan myöntää. Toiminnanaloittamisluvan myöntämiselle ei ole myöskään estettä. 2) Pohjois-Savon ELY-keskus kalatalousviranomaisena lausuu, että hakemuksen mukaisen luvan myöntämiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Nykyinen kuivatusvesien käsittelyjärjestelmä vastaa turvetuotannon kuivatusvesien käsittelylle asetettuja vaatimuksia. Toiminnasta aiheutuvien vesistövaikutusten ei oleteta aiheuttavan sellaista muutosta vesistön nykytilaan, joka edellyttäisi uusia kompensaatioita tai velvoitteita kalakantoihin tai kalastukseen kohdistuviin haittoihin.

10 10 (14) 3) Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa. 4) Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Ilomantsin kunnan terveydensuojeluviranomaisena on ilmoittanut, ettei pidä lausunnon antamista tarpeellisena. Muistutus 1) Koitajoen kalastusalue, Mekrijärven osakaskunta, Ryökkylän osakaskunta, Sonkajan osakaskunta, Ilomantsinjärven osakaskunta ja Tokrajärven osakaskunta vastustavat luvan myöntämistä ja haluavat, että turvetuotannon nostoaluetta pienennetään ja määräaikaista lupaa ei muuteta toistaiseksi voimassa olevaksi. Koitajoki kuuluu EU:n Freshabit LIFE IP -hankkeeseen, jonka tarkoitus on soilta tulevien valumavesien virtaaman pienentäminen sekä ravinteiden, kiintoaineiden ja maaperästä irtoavien muiden aineiden kuormituksen vähentäminen. Hankkeessa myös puhdistetaan planktonsiian kutupaikkoja ja lisätään virkistyskäyttömukavuutta joella. Hankkeen tarkoitus on parantaa uhanalaisen Koitajoen planktonsiian kutu- ja elinolojen mahdollisuuksia. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan ainutlaatuinen planktonsiika saattaa kadota, jos harvat kutupaikat tuhotaan turvetuotantoalueilta tulevilla vesillä ja kiintoaineilla. Mekrijärvensuo on planktonsiian kutualuetta lähellä. Suolta johdetut vedet tulevat Kelsimäjokea pitkin keskelle kutualuetta, jota muistuttajat ovat puhdistaneet ja tulevat life-hankkeen myötä puhdistamaan. Nyt suolta tulevaa vesivirtaamaa on pienennettävä. Vaikka vedet ohjataan imeytyskentän kautta, vesimäärä ja virtaama eivät pienene. Kelsimäjoki on jo täyttynyt aikaisemmilta vuosikymmeniltä Mekrijärvensuolta tulleesta kiintoaineesta. Myös Koitajoki on täyttynyt jo liikaa kiintoaineesta. Hakijan vastine Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnoista. Kalastusalueen ja osakaskuntien muistutukseen hakija vastaa, että kyseessä olevan tuotantoalueen vesienkäsittelyä on tehostettu vastaamaan turvetuotantoalueille asetettua nykyvaatimustasoa. Hankkeesta ei aiheudu muistutuksessa kuvattuja haittavaikutuksia. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluvan muutos lohkon 7 osa-alueen (23,3 ha) toiminnan määräaikaisuuden osalta Aluehallintovirasto muuttaa Itä-Suomen ympäristölupaviraston Vapo Oy:n Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon turvetuotannolle myöntämää ympäristölupaa nro 134/09/2 siten, että lohkon 7 osa-alueen (23,3 ha) saakka voimassa oleva määräaikainen ympäristölupa muutetaan toistaiseksi voimassaolevaksi. Lupamääräyksen 2 ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Puohtiinsuon ja Mekrijärvensuon tuotantoalueilta johdettavat vedet on käsiteltävä laskeutusaltaiden, virtaamansäätörakenteiden ja pintavalutuskenttien avulla. Mekrijärvensuon lohkon 7 koko alueen vedet on johdettava paineputkella pintavalutuskentälle 2.

11 11 (14) Lisäksi lupamääräyksen 2 toinen kappale poistetaan tarpeettomana. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen lohkon 7 osaalueella (23,3 ha) muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan muutoksen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon nykyiselle turvetuotannolle on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 134/09/2. Lupa on myönnetty yhteensä 622,8 hehtaarin alalle, josta Mekrijärvensuon osuus oli 539 hehtaaria. Nyt kyseessä olevan lohkon 7 osa-alueen toiminnalle ympäristölupa on myönnetty määräaikaisena vuoden 2017 loppuun saakka, koska alueen vedet käsiteltiin vain laskeutusaltailla. Luvan haltija on tehostanut lohkon 7 vesienkäsittelyä niin, että lohkon 7 koko alueen vedet on käsitelty vuodesta 2014 lähtien ympärivuotisesti käytössä olevalla pintavalutuskentällä. Mekrijärvensuolla ei ole enää toimintaa tuotantolohkoilla, joilla olisi käytössä vain perustason vesienkäsittely. Näin ollen vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Mekrijärvensuon tuotantoala on nyt 445 hehtaaria. Turvetuotantoa ympäröivän alueen maankäytössä tai kaavoituksessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Toiminnan jatkaminen lohkon 7 osa-alueella vuoden 2017 jälkeen ei aiheuta etäisyydet huomioon ottaen haittaa asutukselle tai lähialueen maankäytölle. Mekrijärvensuon vesistökuormitus kohdistuu Naurispuroon ja Kelsimänjoen kautta Koitajokeen. Tarkkailun perusteella turvetuotannon vaikutus näkyy jonkin verran Kelsimäjoessa ja vähäisessä määrin Koitajoessa lähinnä typpipitoisuuden nousuna. Toiminnan jatkaminen vuoden 2017 jälkeen lohkon 7 noin 23,3 hehtaarin alueella, purkuvedet ympärivuotisesti pintavalutuksella käsitellen ei ennalta arvioiden lisää turvetuotannon vaikutuksia vesistössä eikä vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Näin ollen Mekrijärvensuon voimassa olevaa ympäristölupaa voidaan muuttaa lohkon 7 osa-alueen määräaikaisuuden osalta hakemuksen mukaisesti niin, että lupa on tämänkin alueen toiminnan osalta voimassa toistaiseksi. Lupamääräys 2 on muutettu vastaamaan vesienkäsittelyn nykyistä tilannetta. Muilta osin lohkon 7 osa-alueen toiminnan jatkuminen vuoden 2017 jälkeen ei aiheuta tarvetta muuttaa ympäristöluvan määräyksiä. Ympäristönsuojelulain voimaan tulleen muutoksen (mm. luvan tarkistamista koskeva lain 71 kumottiin) voimaantulosäännöksen mukaan Ennen tämän lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Valvontaviranomaisen on säännöllisessä valvonnassa arvioitava tällaisen luvan 89 :n mukainen muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle.

12 12 (14) Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon ympäristöluvan lupamääräykset olisi ympäristöluvan mukaan tarkistettava viimeistään jätettävän hakemuksen perusteella. Tämä tarkistamisvelvoite on kumottu voimaan tulleella ympäristönsuojelulain muutoksella. Edellä siteeratun, kyseisen lain voimaantulosäännöksen perusteella Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon osalta valvontaviranomaisen (nykyisin ELY-keskus) on arvioitava kyseisten turvetuotantoalueiden ympäristöluvan muuttamisen tarve viimeistään mennessä. Näin ollen tämän päätöksen yhteydessä ei ole perusteita tarkastella Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon turvetuotannon ympäristöluvan muuttamisen tarvetta esitettyä laajemmin. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Kyseessä on toiminnan jatkaminen olemassa olevalla tuotantoalueella. Toiminnan jatkaminen ei lisää merkittävästi kokonaispäästöjä, kun otetaan huomioon vesienkäsittelyn tehostuminen. Lupa toiminnan jatkamiseen vuoden 2017 jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lausuntojen kannanotot ovat puoltaneet luvan muutoshakemuksen hyväksymistä lohkon 7 toiminnan jatkamisen osalta. Koitajoen kalastusalueen sekä Mekrijärven, Ryökkylän, Sonkajan, Ilomantsinjärven ja Tokrajärven osakaskuntien vaatimus, että lohkon 7 osalta luvan muuttaminen toistaiseksi voimassa olevaksi tulee hylätä, on hylätty päätöksen perusteluista ilmenevin perustein. Muutoin luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ItäSuomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 134/09/2. Kalastusalueella ja osakaskunnilla on haitankärsijän asemassa mahdollisuus ympäristönsuojelulain 89 :n ( /423) 2 momentin edellytysten täyttyessä panna vireille ympäristöluvan muutoshakemus. Valvontaviranomaisen (ELY-keskus) velvollisuudesta arvioida ympäristöluvan muuttamisen tarve on lausuttu edellä ratkaisun perusteluissa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa lohkon 7 osa-alueella (23,3 ha) vuoden 2017 jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 12, 39, 48, 49, 51, 53, 83, 87, 89, 94, 198 ja 199 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 28

13 13 (14) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) liitteen maksutaulukon mukaan yli 150 hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Maksu on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, koska kyseessä on lupamääräyksen muuttamiseen työmäärältään rinnastettava lupahakemus. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilomantsin kunta Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilomantsin kunnan terveydensuojeluviranomainen Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Ilomantsin kunnan virallisella ilmoitustaululla.

14 14 (14) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Antti Ylitalo Päivi Määttä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Antti Ylitalo. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Määttä.

15 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.