PÄÄTÖS. Nro 121/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/6727/2015 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 121/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/6727/2015 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Mylly-Sikanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Alavus Vapo Oy PL Jyväskylä Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Mylly-Sikanevan 50,6 ha:n suuruisen tuotannossa olleen alueen turvetuotantoon Alavuden kaupungissa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 168/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan turvetuotantoon. Lupa on koskenut turpeen ottamista enintään 244,7 ha alueelta, josta Löyännevalla tuotantoaluetta on ollut 45 ha, Matoneva 3:lla 53,2 ha, Mylly-Sikanevalla 109 ha ja Teerinevalla 37,5 ha. Lupa on myönnetty määräaikaisena siten, että Löyännevan osalta lupa on ollut voimassa saakka ja muilta osin saakka. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 08/0102/3 muuttanut lupamääräyksiä vesienkäsittelyrakenteita koskevien määräaikojen ja Mylly-Sikanevaa koskevan pölyhaittaa ehkäisevän tuotantorajoitteen osalta. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on

2 lisäksi antanut erillisen lupapäätöksen nro 130/2008/4 Mylly- Sikanevan vesienkäsittelyn tehostamisesta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 72/2011/1 myöntänyt Löyännevalle määräaikaisen, saakka voimassa olevan ympäristöluvan. Hankealue on hakijalla vuokralla. Hankealueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä Mylly-Sikanevan kohdalla. Hankealue sijaitsee maakuntakaavassa turvetuotantovyöhykkeellä tt-3. Koko maakuntaa koskevan suunnittelumääräyksen I mukaan turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 ) sekä Natura verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Suunnittelumääräyksen IV mukaan Kuortaneenjärven valuma-alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Mylly-Sikanevalla on tuotantokelpoista pinta-alaa vuonna 2015 päättyneen lupakauden jälkeen 50,6 ha. Tuotanto on aloitettu vuonna Alue on ollut suurimmillaan 123,5 ha:n suuruinen. Tuotannosta on poistunut 72,9 ha. Tuotantokelpoiseen 50,6 ha:n alueeseen sisältyy kaksi auma-aluetta, joiden yhteispinta-ala on 1,9 ha. Lisäksi Mylly-Sikanevalla on kooltaan 4,8 ha:n kosteikko. Mylly-Sikanevalla tuotetun turpeen määrä on ilmoitettu hakemuksessa yhteenlaskettuna samalla Kätkänjoen valuma-alueella sijaitsevien Matoneva 3:n (28,2 ha) ja Teerinevan (28,9 ha) turvetuotantoalueiden kanssa. Vuosina näillä kolmella tuotantoalueella on tuotettu yhteensä keskimäärin noin m 3 jyrsinpolttoturvetta vuodessa. Viime vuosina vuosittainen tuotanto on ollut noin m 3. Tuotantomenetelmänä on ollut mekaaninen kokoojavaunu. Tuotettava turve on myös jatkossa jyrsinpolttoturvetta. Tuotannossa käytetään mekaanista kokoojavaunua ja mahdollisesti myös HAKU-menetelmää tai imuvaunua. Tuotantovuorokausia on tuotantokaudella touko-syyskuussa Tulevaisuudessa tuotantoaluei-

3 den keskimääräiseksi vuosituotantomääräksi arvioidaan noin m 3. Määrä pienenee tuotantoalueen supistuessa. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa auma-alueiden paikkaa vaihdellaan. Tuotannon arvioidaan kestävän vielä noin vuotta ja päättyvän vuosina Tuotannon päättymisajankohtaa on kuitenkin vaikea ennustaa tarkasti, koska siihen vaikuttavat sääolot ja turpeen markkinatilanne. Turvetuotannon päätyttyä tuotannosta poistunut alue siistitään, rakennelmat ja rakenteet poistetaan sekä tehdään mahdollista pinnanmuotoilua ja vesitalouden säätämistä siten, että alue on valmis siirrettäväksi uusien maankäyttömuotojen piiriin. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla varmistetaan, että maaperä on puhdas öljyhiilivedyistä. Mikäli pilaantumista esiintyy, maaperä puhdistetaan. Jos tuotannosta poistetaan muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistettujen alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkihoitovaiheen tarkkailu tehdään viranomaisten vaatimalla tavalla. Yleensä jälkihoitovaiheen tarkkailu kestää tuotannon päättymisen jälkeen kaksi vuotta. Jälkihoitotöiden valmistumisesta ilmoitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vuokra-alueet luovutetaan takaisin maanomistajalle yhteisessä katselmuksessa tehdyssä pöytäkirjassa sekä vuokrasopimuksessa sovitulla tavalla. Maanomistajan luvalla alueelle voidaan jättää seuraavaa maankäyttöä tukevia vesienkäsittelyrakenteita. Maanomistaja päättää alueidensa turvetuotannon jälkeisestä seuraavasta maankäytöstä. Maankäyttömuotoina hankealueella tulevat kysymykseen esimerkiksi peltoviljely tai metsittäminen. Vapo Oy:llä on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä sekä ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä. Laatu- ja ympäristösertifikaatit kattavat Vapo Oy:n koko toiminnan. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Mylly-Sikanevan kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat päisteputkirakenteet, virtaamansäätöpato, kaksi laskeutusallasta ja vanhalle tuotantoalueelle perustettu ympärivuotinen kosteikko KOS1. Kosteikko muutetaan kaksiosaiseksi siten, että nykyisen kosteikon yläpää säilytetään avovesikosteikkona ja sen jatkoksi rakennetaan kasvillisuuskenttä, jonka läpi vedet virtaavat avovesikosteikon jälkeen. Kosteikkoyhdistelmän pinta-ala on 4,8 ha, mikä on 6,6 % sen valuma-alueesta ja 9,5 % turpeennostoalueen valumaalueesta. Muutos tehdään, koska nykyisellä kosteikolla vedet ovat jakautuneet epätäydellisesti ja ongelmana on ollut tulva-aikoina Salojoen vedenpinnan nousu osittain kosteikkoalueelle. Uusi kasvillisuuskenttä tasataan ja kasvitetaan 2015 kesällä ja voidaan ottaa käyttöön vuonna 2016 tai 2017, kun alue on hyvin kasvittunut. Muutettu kosteikko tulee olemaan tulvarajan yläpuolella. Vedet johdetaan uudelle kosteikolle osittain gravitaatiolla ja osittain pumppaamalla. 3

4 4 Mylly-Sikanevan lohkon 1 (3,8 ha) tuotanto on loppunut. Lohko 1 on ollut vuokra-aluetta ja se on luovutettu takaisin maanomistajalle. Maanomistaja on ottanut alueen metsätalouskäyttöön. Alueella olleet rakenteet, kuten paloaltaat ja virtaamansäätöpato on poistettu ja laskeutusallas on tasattu. Lohkon 4 länsilaidan takaisin luovutetut alueet on otettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Lohko 5 on ollut jo vuosia auma-aluetta lukuun ottamatta poissa tuotannosta ja alue on metsittynyt. Luovutettujen alueiden ja lohkon 5 vedet on eristetty tuotantoalueen vesistä. Mylly-Sikanevalla on suoritettu veden laadun tarkkailua vuosina Tuotantoalueelta lähteneen veden ph on ollut keskimäärin 5,0 6,2. Kokonaisfosforipitoisuuksien vaihteluväli on ollut µg/l, kokonaistyppipitoisuuksien vaihteluväli µg/l, kiintoainepitoisuuksien vaihteluväli 3,6 49 mg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen vaihteluväli mg/l. Mylly-Sikanevan vuosien keskimääräiset brutto- ja nettopäästöt on esitetty alla olevassa taulukossa. Arvot perustuvat pääosin Vapo Oy:n Läntisen Suomen kuormitustarkkailuraporteista saatuihin tietoihin, mutta osittain myös suon omiin tarkkailutuloksiin. COD Mn (kg/vuosi) Kok.P (kg/vuosi) Kok.N (kg/vuosi) Kiintoaine (kg/vuosi) brutto netto Uuden lupakauden päästöt on arvioitu alla olevassa taulukossa. Päästöt pienentyvät tuotantoalan poistuessa tuotannosta. Arviot perustuvat tuotantoalueen pinta-alaan ja Länsi-Suomen kosteikollisten turvetuotantoalueiden keskimääräisiin ominaiskuormituksiin (Pöyry Finland Oy 2014). COD Mn (kg/vuosi) Kok.P (kg/vuosi) Kok.N (kg/vuosi) Kiintoaine (kg/vuosi) Mylly-Sikaneva brutto netto Vesienkäsittelyn toimivuuden osalta hakija esittää, että kosteikolta lähtevän veden vuotuinen keskimääräinen kiintoainepitoisuus ei häiriötilanteet mukaan lukien saa ylittää arvoa 15 mg/l. Purkuvesistön veden laatu huomioon ottaen hakija katsoo, että muille raja-arvoille ei ole tarvetta. Koska kosteikon uuden osan toiminnan tasaantumiseen rakentamisvaiheen jälkeen kuluu aikaa vähintään kaksi vuotta, hakija esittää, että raja-arvo tulisi voimaan aikaisintaan kolmannen vuoden alusta käyttöönottovuodesta lähtien.

5 5 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt työtuntia kohden aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 μm:n hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (alle 10 μm) ja pienhiukkasia (alle 2,5 μm). Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana asutuksesta, voidaan pölyhaittaa vähentää. Mylly-Sikanevan läheisyydessä oleville pelloille voi aiheutua lyhytaikaista ja ajoittaista pölyhaittaa. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole tuotantopäivien rajallisuudesta johtuen jatkuvaa. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melutasot tuotantoalueiden ympäristössä vaihtelevat käytettävien koneyhdistelmien ja melun paikallisten leviämisolosuhteiden mukaan. Melun määrään voidaan vaikuttaa muun muassa koneiden valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä riittävän leveillä ja tiheillä kasvillisuusvyöhykkeillä. Hakijan tiedossa ei ole pöly- tai meluvalituksia kuluneelta lupakaudelta. Hakija katsoo, että turvetuotantoa voidaan jatkaa aiheuttamatta asutukselle kohtuutonta haittaa pölyn tai melun muodossa. Turve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella marrashuhtikuun välisenä aikana. Turvetta toimitetaan pääasiassa Seinäjoella sijaitsevalle voimalaitokselle ja vähäisiä määriä Lapuan lämpölaitokselle. Hankealueelta tuleva liikenne ohjataan työmaateiden kautta valtateille 18 ja 66 ja edelleen käyttöpaikoille. Tuotantoalueelle vievien teiden varressa on muutamia rakennettuja kiinteistöjä, jolle voi aiheutua ajoittain vähäistä pöly- ja meluhaittaa kuljetuksista. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Turvekuljetusliikenne ei aiheuta merkittävää raskaan liikenteen lisäystä paikallisteillä tai seututeillä. Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan tuotantoalueilla kuluu tuotantokauden aikana yhteensä noin l polttoöljyä. Polttoöljy varastoidaan siirrettävissä säiliöissä siten, ettei se pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Voiteluöljyjä käytetään tuotantokaudella

6 yhteensä noin 180 l ja muita voiteluaineita noin 40 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Hakijan arvion mukaan Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan tuotannossa syntyy vuosittain yhteensä noin 180 l jäteöljyä, noin 30 kg kiinteää öljyjätettä, noin 900 l sekajätettä, noin 9 kg akkuja, noin kg aumamuovia ja noin 120 kg rautaromua. Tilapäinen säilytys suoritetaan asianmukaisissa tiloissa. Mylly-Sikanevalla on jätteiden keräilypiste. Jätteet toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 a :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Luonto ja suojeluarvot Hakemuksen mukainen alue on kokonaisuudessaan jo tuotannossa ollutta aluetta. Mylly-Sikaneva sijaitsee Alavuden kaupungissa, noin 10 km Töysän keskustan luoteispuolella ja noin 14 km Alavuden keskustan koillispuolella. Mylly-Sikaneva rajautuu etelä- ja itäosistaan osittain viljelysmaihin. Tuotantoalueen eteläpuolella on maantie ja Salonjoki. Alueen länsi- ja pohjoispuolella on metsätalousmaata. Kun otetaan huomioon tuotannosta poistuneet alueet, lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 600 m Mylly-Sikanevan itäpuolella. Alueella ei ole vesijohtoverkostoa, joten asuinkiinteistöillä on tilakohtaiset kaivot. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole suojeltuja alueita. Lähimmälle Natura verkostoon kuuluvalle alueelle on matkaa yli 10 km. 6

7 Mylly-Sikanevan tuotantoalueen lohkojen välisellä Sikamäen alueella sijaitsee alle 1 ha:n suuruinen nimetön lampi. Hakemuksen mukaan turvetuotannolla ei ole vaikutusta lammen vedenlaatuun tai pinnan korkeuteen. 7 Pohjavesialueet Vesistö Koska turvetuotantoalue on jo tuotannossa ollut turvesuo, alueen luontoympäristöön ei ole tulossa muutoksia. Mylly-Sikanevan välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue, Läntisranta ( ), sijaitsee noin 3 km tuotantoalueen kaakkoispuolella. Läntisranta kuuluu luokkaan II, eli se on pohjavedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Hakijan mukaan turvetuotannolla ei ole vaikutusta pohjavesialueeseen. Turvetuotantoalueen ympäristössä ei ole vesijohtoverkostoa, joten talouksilla on käytössään tilakohtaiset kaivot. Hakemuksen mukaan karttatarkastelun perusteella Mylly-Sikanevan läheisyydessä sijaitsevien kaivojen vesien muodostumisalue ei ulotu turvetuotannon vaikutusvyöhykkeelle. Vesistö ja sen tila Mylly-Sikaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen (44) Kätkänjoen valuma-alueen (44.07) Salonjoen valuma-alueella (44.076). Vesienjohtamisreitti kulkee laskuojaa 2 pitkin Salonjoen kautta Kätkänjokeen. Kätkänjoki laskee Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen. Salonjoen valuma-alueen pinta-ala on 87,01 km 2 ja järvisyys 1,67 %. Kätkänjoen valuma-alueen pinta-ala on sen alaosalla 255,85 km 2 ja järvisyys 2,61 %. Mylly-Sikanevan osuus Salonjoen valuma-alueen pinta-alasta on noin 0,6 %. Virtaamat Kätkänjoessa pisteillä Kätkänjoki ja Kätkänjoki Alavuden silta Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän vesistömallijärjestelmän perusteella arvioituna: Kätkänjoki, F=217,13 km 2 koko joulumaaliskusyyskuu kesä- vuosi m 3 /s m 3 /s m 3 /s MQ 1,35 0,83 0,97 MNQ 0,33 0,38 0,46 MHQ 10,34 2,80 2,33 Kätkänjoki, Alavuden silta F=255,02 km 2 MQ 1,98 1,33 1,33 MNQ 0,00 0,11 0,11 MHQ 16,25 4,99 5,61

8 Vedenlaadun mittausten mukaan Kätkänjoen ja Ranta-Töysänjärven veden ph on ollut neutraalin tuntumassa. Vedet ovat olleet ruskeita ja ravinteikkaita. Keskimääräisten kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella vesi on ollut rehevää kaikilla näytteenottopisteillä. Vesi on ollut usein sameaa ja kiintoainepitoista, mutta sähkönjohtavuusarvot ovat olleet melko alhaisia. Pidemmällä aikavälillä kemiallisen hapenkulutuksen arvoissa on havaittavissa kasvua. Muissa pitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Myöskään havaintopisteiden välillä ei ole havaittavissa suuria eroavaisuuksia. 8 Purkuvesistön vedenlaadun : keskimääräisiä tarkkailutuloksia vuosilta tarkkailupiste ph CODMn (mg/l) Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) Kiintoaine (mg/l) Kätkänjoki 1 6, ,9 Kätkänjoki 6, Ranta- 6, ,8 Töysänjärvi Kätkänjoki, Alavuden silta 6, ,1 Kalasto ja kalastus Mylly-Sikanevan yläpuolisella Kätkänjoella tehdyissä sähkökoekalastuksissa on saatu pienin tiheyksin taimenta, madetta ja kivisimppua. Kätkänjoen alaosa on suvantomaista aluetta, jossa ei ole koskialueita. Salonjoen sähkökoekalastuksissa vuonna 2012 saatiin pienin tiheyksin taimenta, madetta, särkeä ja kivisimppua. Osa taimenista oli kesänvanhoja, eli varmuudella luonnonpoikasia. Taimenia on saatu eri vuosina eri osista jokea, parhaiten kuitenkin joen keski- ja yläosalta eli Mylly-Sikanevan turvetuotantoalueen yläpuolelta. Salonjoen koskialueilla on tehty vuosina kalataloudellisia kunnostustoimia, mikä on osaltaan parantanut taimenen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä joella. Kätkänjoen kalastusseuran esimieheltä saadun suullisen tiedon mukaan Salonjoella harjoittaa pienimuotoista vapakalastusta noin 10 kalastajaa. Saalis on haukea, taimenta, ahventa ja särkeä. Taimenta ei istuteta jokeen, vaan se on luontaista kantaa. Salonjokihaaran alapuolinen Kätkänjoen alaosa on aikoinaan perattua uomaa, josta kalastetaan jonkin verran heittovavoilla haukea ja ahventa sekä Ranta-Töysänjärvestä nousevaa kuhaa. Kätkänjoen alaosalla on joen sivussa lampimainen kuroutuma, Hangasrimpi, joka on paikallinen virkistyskalastuskohde. Hangasrimpeen istutetaan pyyntikokoista kirjolohta ja siellä harjoitetaan viehekalastusta ja pidetään pilkki- ja onkikilpailuja. Ranta-Töysänjärvellä vuonna 2012 tehtyjen verkkokoekalastusten mukaan järven kalasto oli kohtalaisen runsas. Yksikkösaalis oli g/verkko. Pääosan kalastosta muodostivat ahven, lahna ja särki, joiden yhteisosuus

9 oli 87 %. Kalasto oli melko särkikalavaltainen, sillä särkikalojen osuus biomassasta oli puolet. Rantatöysän kalastusseuran esimieheltä saadun suullisen tiedon mukaan Ranta-Töysänjärvellä harjoitetaan aktiivista kotitarve- ja virkistyskalastusta verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla sekä mato- ja pilkkiongilla. Talvella harjoitetaan verkko- ja pilkkikalastusta. Vapakalastajat huomioiden kalastajia on yhteensä noin 100. Saalis on pääasiassa haukea, kuhaa, ahventa, lahnaa ja särkeä. Niiden lisäksi saadaan vähän muun muassa säynettä ja madetta sekä satunnaisesti taimenta. Järveen istutetaan vuosittain kuhaa. Kalastusta järvellä haittaa veden tummuus/humuspitoisuus. Kalojen makuvirheet eivät ole kuitenkaan merkittävä ongelma. Järvellä harjoitetaan myös pienimuotoista ravustusta. Koska Kätkänjoen, Salonjoen ja Ranta-Töysänjärven kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista, turvetuotannon päästöillä ei arvioida olevan niihin merkittävää vaikutusta. Mylly-Sikanevan ravinne- ja kiintoainekuormituksen arvioidaan osaltaan heikentävän taimenen elinolosuhteita Salonjoen alaosalla. Kuormitus heikentää osaltaan myös Ranta-Töysänjärvessä olevan heikon rapukannan elinolosuhteita. Turvetuotannon päästöjen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin Salonjoen ja Kätkänjoen alaosilla sekä Ranta-Töysänjärvellä erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena ja pohjan liettymisenä. Jokialueilla kalastus on käytännössä vapakalastusta, johon turvetuotannon kuormituksella on vähäisempi vaikutus kuin verkko- ja katiskakalastukseen, jota harjoitetaan Ranta- Töysänjärvellä. 9 Vesistön käyttö Kätkänjoen, Salonjoen ja Ranta-Töysänjärven vesistön käyttö on paikallisten asukkaiden ja kesämökkiläisten tavanomaista vesistön käyttöä. Vesistöjen ja rantojen käyttömuotoja ovat kotitarve- ja virkistyskalastuksen lisäksi muun muassa veneily, loma-asutus, saunaveden otto ja uiminen. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen päästöt voivat lisätä ja ylläpitää rehevyyttä paikallisesti laskuojassa, mutta alempana Kätkänjoessa turvetuotannon vaikutukset ovat vähäiset. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt kohottavat veden kokonaistyppipitoisuutta 0,5 µg/l mikä on alle 0,1 % Kätkänjoen keskimääräisestä pitoisuustasosta. Veden kokonaisfosforipitoisuus kohoaa Kätkänjoessa 0,5 µg/l ja kiintoainepitoisuus 0,01 mg/l. Pitoisuuslisäykset ovat alle 1 % keskimääräisestä pitoisuustasosta. Vesistön nykyisessä vedenlaadussa on jo mukana turvetuotannon vaikutus, joten tilanne ei tule jatkossa muuttumaan.

10 Ympäristöriskit Läntisen Suomen turvetuotannon vuoden 2014 vesistötarkkailuraportin mukaisten teoreettisten laskelmien mukaan Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan kuivatusvedet lisäsivät vuonna 2014 Kätkänjoen veden fosforipitoisuutta 0,7 µg/l, typpipitoisuutta 21 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,2 mg/l sekä COD Mn-arvoa 0,9 mg/l. Löyännevan, Mylly- Sikanevan ja Matoneva 3:n kuivatusvedet lisäsivät laskennallisesti Salonjoen fosforipitoisuutta 1,1 µg/l, typpipitoisuutta 29 µg/l, kiintoainepitoisuutta 0,3 mg/l sekä COD Mn-arvoa 1,2 mg/l. Hakemuksen mukaan Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan päästöt eivät vaikuta heikentävästi Lapuanjoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyn hyvän tilan ylläpitämiseen. Turvetuotantoalueiden päästöt ovat jatkossa aiempaa pienemmät pienemmästä tuotantopinta-alasta johtuen. Päästöillä ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähialueen pintavesien käyttöön. Turvetuotannon päättyessä päästöt vesistöön riippuvat valittavasta jälkikäyttömuodosta. Vesienhoitosuunnitelma Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman luonnoksen vuoteen 2021 mukaan Lapuanjoen vesistöalueella on turvetuotantoalueita yhteensä noin ha. Kätkänjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvamaiden joki ja Salonjoki pieni turvemaiden joki. Vuonna 2013 tehdyssä ekologisen tilan luokituksessa Kätkänjoki ja Salonjoki on luokiteltu tilaltaan hyväksi, mutta Kätkänjoen tila on tyydyttävän ja hyvän rajalla. Ranta-Töysänjärvi on luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi. Vesistöjen tilan parantaminen tai ylläpitäminen edellyttää, ettei kuormitusta tai muita tilaa heikentäviä toimia lisätä. Tavoitteena on ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lasku 0-30 % sekä jokien ja niiden rantavyöhykkeen monimuotoisuudesta huolehtiminen tai sen lisääminen. Salonjoki voisi pienehköillä kuormitusta vähentävillä ja rantaluontoa säästävillä toimilla saavuttaa jopa erinomaisen tilan. Ranta-Töysänjärven hyvä tila voitaisiin saavuttaa ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien % laskulla. Vuoteen 2021 mennessä kaikille toiminnassa oleville turvetuotantoalueille suositellaan toimenpideohjelmassa kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää ja/tai kemiallista käsittelyä. Olemassa olevia pintavalutuskenttiä tulisi tarvittaessa tehostaa kemiallisella käsittelyllä. Kasvillisuuskenttää käytetään jatkossa lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Virtaamansäätöä suositellaan virtaamien säätämiseksi kaikille tuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Turvetuotantoalueen merkittävin onnettomuusriski on tulipalo. Hankealueelle on laadittu pelastussuunnitelma, joka on toimitettu pelastusviranomaisille. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnasta ja suunnitelman toimenpiteistä. Mahdolliset polt- 10

11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu toaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa suolla ei arvioida olevan. Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Tällaisten onnettomuuksien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Koska valumavesien käsittelyssä käytetään pumppausta vesien johtamiseksi kosteikoille, vettä padottuu rankkasadeajankohtina laskeutusaltaisiin ja sarkaojiin, mikä pienentää alueelta tulvatilanteissa lähteviä vesi- ja ainemääriä. Hankealueen toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Mylly-Sikanevan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua esitetään suoritettavaksi osana Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa vuosina Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueella. Käyttötarkkailussa pidetään kirjaa muun muassa tuotannon etenemisestä ja tuotantomenetelmistä, vesienkäsittelyrakenteiden toiminnasta ja kunnossapidosta, näytteiden ottoajoista sekä mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista. Päästötarkkailua esitetään toteutettavaksi kahtena peräkkäisenä vuonna lupapäätöksen saatua lainvoiman ja tämän jälkeen joka kolmas vuosi. Vesinäytteet otetaan kosteikon ylä- ja alapuolelta. Mikäli luvassa määrätään tuotantoalueelta lähtevälle vedelle pitoisuuden raja-arvo, näytteenotto keskitetään vesienkäsittelyrakenteiden alapuolelle. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Vesistötarkkailua tehdään pisteillä Kätkänjoki, Kätkänjoki 1 ja Ranta- Töysänjärvi. Kalataloustarkkailua esitetään toteutettavaksi ohjelman Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailu Lapuanjoen valuma-alueella mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa jatketaan optiona vuosilla Tämän jälkeen kalataloustarkkailu tehdään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijan mukaan vesistön nykyinen tila, paikallinen kalataloudellinen arvo ja Salonjoen luontainen taimenkanta huomioon ottaen Mylly-Sikanevan, Matoneva 3:n ja Teerinevan kuormituksen kalataloudelliset yhteisvaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Voimassa olevan ympäristöluvan lupaehtojen mukaan luvan saajan on maksetta- 11

12 Muut toimenpiteet va vuotuista kalatalousmaksua 2000 euroa, eli 8,2 euroa/ha. Elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti korjattuna vuoden 2006 tasosta heinäkuun 2015 rahanarvoon (pisteluku 1622>>1902) Mylly-Sikanevan, Matoneva 3:n ja Teerinevan yhteinen kalatalousmaksu olisi nykyisin 9,6 euroa/ha eli yhteensä Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu alapuoliseen vesistöön kunnostustoimenpiteitä vaativia vaikutuksia. 12 Korvaukset Mylly-Sikanevan kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Merkintä Hakija hakee toiminnanaloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta, koska kyseessä on tuotannossa olevan alueen vuoden 2015 lopussa päättyvän määräaikaisen luvan jatkaminen. Tuotantopinta-ala on aiempaa pienempi ja alueen vesienkäsittelyä on tehostettu, joten kuormitus purkuvesistöön vähenee aikaisemmasta. Alueen käyttöönotto mahdollisimman pian on perusteltua sen vuoksi, että tuotantoa voidaan jatkaa keskeytyksettä ilman katkoja. Hakija esittää Mylly-Sikanevan, Matoneva 3:n ja Teerinevan yhteiseksi vakuusmaksuksi euroa, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakija on täydentänyt hakemustaan listalla asianosaisista sekä toteamuksella, että vesienkäsittelyä ei ole mahdollista tehostaa esitetystä ja että Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan hakemuksia ei ole tarpeen erottaa toisistaan. Matoneva3:a, Mylly-Sikanevaa ja Teerinevaa koskevat hakemusasiat on laitettu alun perin vireille yhtenä hakemuksena. Aluehallintovirasto on erottanut asiat erillisiksi hakemuksiksi, koska turvetuotantoalueet sijaitsevat useiden kilometrien päässä toisistaan ja niiden vaikutusalueet ovat suurimaksi osaksi erilliset.

13 13 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Alavuden kaupungissa ja Kuortaneen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa ja kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Viiskunta-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Alavuden kaupungilta, Kuortaneen kunnalta sekä Alavuden kaupungin ja Kuortaneen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Matoneva 3:n kuivatusvedet käsitellään kosteikolla, jonka pinta-ala on 3,3 % valumaalueesta. Myös Teerinevan kuivatusvedet käsitellään kosteikolla (4,3 %). Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen 2/2015 mukaan kosteikon pintaala tulisi olla vähintään 6 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Sekä Matoneva 3:lla ja Teerinevalla tulisi mahdollisuuksien mukaan pienentää valuma-aluetta eristysojittamalla tuotannosta poistuneita alueita. Mylly-Sikanevan kuivatusvesien käsittelyä esitetään muutettavaksi siten, että nykyisen kosteikon yläosa säilytetään avovesikosteikkona ja sen jatkoksi rakennetaan kasvillisuuskenttä. Kosteikkoyhdistelmän pinta-ala olisi 4,8 ha, eli 6,6 % valuma-alueesta. Hakemuksen mukaan tällä rakenteella estetään Salonjoen tulviminen kosteikkoalueelle. Hakemuksesta ei kuitenkaan ilmene tarkemmin, mikä on Salonjoen tulvaraja ja mille korkeudelle kasvillisuuskenttä rakennetaan. ELY-keskukselle on tullut lähes vuosittain häiriöilmoituksia Mylly-Sikanevalle tulvivasta vedestä, jolloin veden pumppaus kosteikolle on jouduttu keskeyttämään. Mylly-Sikanevan lähtevän veden laatu on ollut selkeästi huonompaa verrattuna Matoneva 3:n ja Teerinevan vedenlaatuun. Keskimääräinen vedenlaatu oli vuonna 2014: kiintoaine 25 mg/l, N 2000 μg/l, P 127 μg/l, COD Mn 74 mg/l ja vuonna 2013: kiintoaine 16 mg/l, N 1723 μg/l, P 83 μg/l ja COD Mn 41 mg/l. Esimerkiksi vuonna 2014 tarkkailun perusteella kasvillisuuskentän reduktiot olivat negatiivisia jokaisen vedenlaatumuuttujan kohdalla. Tulosten perusteella vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta on pyrittävä parantamaan. Kaikki tuotantoalueet sijaitsevat Lapuanjoen (vesistöalue 44) Kätkänjoen (VA 44.07, 253 km2) vesistöalueella. Sekä Matoneva 3:n ja Mylly- Sikanevan kuivatusvedet johdetaan kumpikin omaa reittiään metsäojia pitkin Salonjokeen (VA , 87 km 2 ), joka puolestaan laskee Kätkänjokeen. Teerinevan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Kätkänjoen keskiosaan (VA , 129 km 2 ). Salonjoki yhtyy Kätkänjokeen Teerine-

14 valta laskevan ojan alapuolella. Jokien yhdistyttyä Kätkänjoki virtaa alempana Ranta-Töysänjärven ja edelleen Lapuanjokeen. Matoneva 3:n ja Mylly-Sikanevan turvetuotantoalueet käsittävät yhteensä n. 0,9 % Salonjoen valuma-alueesta, kun taas Teerineva käsittää 0,2 % Kätkänjoen keskiosan valuma-alueesta. Osuus ei Salonjoen kohdalla ole vähäinen, sillä kokemusperäisesti tiedetään, että mikäli turvetuotantoalueiden suhteellinen osuus ylittää 2 %, alkaa haitallisia muutoksia olla havaittavissa. Turvetuotannon yhteisvaikutusta Kätkänjoen alueella on hakemuksessa käsitelty puutteellisesti. Kätkänjoen valuma-alueella on jonkun verran turvetuotantoa, yhdessä nämä käsittävät n. 1 % valuma-alueesta. Määrällä on merkitystä, sillä Kätkänjoen humus- ja rautapitoisuudet ovat, joen nykyisestä kuormituksesta huolimatta, pienempiä kuin useimmissa muissa Etelä-Pohjanmaan joissa. Tämä korostaa joen herkkyyttä turvetuotannon lisäkuormitukselle. Kätkänjoen valuma-alueella on runsaasti peltoja, ojitettua suota, metsätalouskäytössä olevaa metsää sekä jonkun verran järviä. Joen vesi on varsinkin tulva-aikoina sameaa ja ravinnepitoisuuksien perusteella jonkun verran rehevöitynyttä. Kätkänjokea on jonkun verran perattu ja siinä on patoja. Toisaalta joessa on luonnontilaisen kaltaisia osuuksia. Salonjoki puolestaan on osittain luonnontilaisen kaltainen pieni joki, jonka valuma-alueella on metsää, ojitettua suota ja varsinkin alaosilla peltoa. Valuma-alueella on käytössä olevien turvetuotantoalueiden lisäksi myös melko paljon käytöstä poistuneita alueita. Vähäisten (2 näytettä) tietojen perusteella joen vesi on yläosillaan varsin hyvänlaatuista. Ranta-Töysänjärvi (239 ha) on rehevöitynyt matala humusjärvi. Järvi on läpivirtaustyyppinen ja sen vedenlaatu vaihtelee tuntuvasti vuodenaikojen ja vesimäärien mukaan. Voimassaolevan Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan hakemuksen alueet kuuluvat Kuortaneenjärven valuma-alueeseen, jossa kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Koska kaikki alueet ovat vanhoja jo tuotannossa olevia alueita, ei tuotannon jatkaminen sinänsä lisää kuormitusta. Tuotantopinta-alan pienentyessä myös turvetuotannon kuormitusosuus laskee. On kuitenkin huomatta, että kuormitus ei tällöinkään lakkaa, vaan voi jälkikäytöstä riippuen jopa lisääntyä. Hakija ei ole esittänyt täsmällisiä vesiensuojelutavoitteita puhdistustehojen tai lähtevän veden laadun perusteella. Mikäli kuivatusvesille määrätään lähtevän veden pitoisuusrajat, on arvojen perustuttava vastaavalla vesienkäsittelyllä varustettujen suunnitellusti toimivien alueiden arvoihin, ei keskiarvoihin. Keskiarvojen käyttö on ongelmallista, koska keskiarvoihin vaikuttavat (laskevat) myös vesiensuojelullisesti heikosti toimivien tuotantoalueiden tulokset. Mikäli tuloksista käy ilmi ongelmia virtaamahuippujen aikaan, on vesiensuojelua tältä osin tehostettava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kiintoaineen ja humuspitoisuuden vähentämiseen. 14

15 Tuotantoalueiden syrjäisestä sijainnista johtuen asutukselle aiheutuvan melu- ja pölyvaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Hakemuksessa on arvioitu suunnitellun tuotantoalueen teoreettisia pitoisuuslisäyksiä Salonjoessa ja Kätkänjoessa. Arvioiden mukaan ainepitoisuudet lisääntyisivät hyvin vähän sekä Kätkänjoen nykytilaan että jokityyppikohtaisiin taustapitoisuuksiin verrattuna. Tämä johtuu sekä kuivatusvesien varsin hyvästä laadusta että Teerinevan pienestä osuudesta valumaalueesta. Salonjoella arvioitu lisäys olisi hieman suurempi, taustapitoisuuksiin verrattuna n. 5 %, kiintoaineella vähän enemmän. Kätkänjoessa on vesistötarkkailussa kaksi havaintopaikkaa, joiden välillä jokeen laskevat kaikkien kyseisten turvetuotantoalueiden vedet. Havaintopaikkojen vesi on laadultaan hyvin samankaltaista, eikä säännönmukaisia eroja voida havaita. Koska samalla Kätkänjokeen laskee kuitenkin myös Salonjoki, on turvetuotantoalueiden vaikutusten erottaminen Salonjoen vaikutuksista lähes mahdotonta. Tarkkailu kertookin enemmän siitä, että Salonjoen vesi ei muuta Kätkänjoen vedenlaatua. Vastaavasti Salonjoessa ei tarkkailua ole, mikä on huomattava puute. Kätkänjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden yhteisvaikutusta ei hakemuksessa ole arvioitu millään tavalla. Kätkänjoen vesistöön kohdistuu myös muiden turvetuotantoalueiden kuormitusta. Yhdessä muun jokeen kohdistuvan kuormituksen kanssa turvetuotannolla onkin heikentävä vaikutus vesistön tilaan. Kätkänjoki on toisella vesienhoitokaudella luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan. Keskisuuriin turvemaiden jokiin kuuluvan Kätkänjoen biologiset laatutekijät ilmentävät pohjaeläimistön osalta erinomaista ja kalojen osalta hyvää tilaa. Joessa esiintyy mm. taimenta. Kätkänjoen vedenlaatu puolestaan ilmentää kokonaisuutena tyydyttävää tilaa. Salonjoki luetaan pieniin turvemaiden jokiin ja on luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan. Joen kalasto ilmentää erinomaista tilaa ja joessa esiintyy mm. taimenta. Taimenen esiintymisalueet ovat pääosin joen yläosilla. Vedenlaatutietoja ei luokitukseen ole ollut tarpeeksi käytössä. Mataliin runsashumuksisiin järviin kuuluva Ranta-Töysänjärvi on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan. Järven ravinnepitoisuudet ovat kohonneet ja järvi on rehevöitynyt. Järvi on luokiteltu varsin puutteellisella aineistolla ja, kun sen vedenlaatu vaihtelee vielä paljon, on luokitus varsin heikolla pohjalla. Lapuanjoen toimenpideohjelman (2016) mukaan sekä Kätkänjoen että Salonjoen hyvän tilan ylläpitäminen edellyttää mm. ravinnekuormituksen vähentämistä. Molempiin jokiin kohdistuu runsaasti erilaista kuormitusta, mikä uhkaa jokien ekologista tilaa. Rehevöitymisestä kärsivän Ranta- Töysänjärven tavoitteena oli hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Tämä tavoite ei ole toteutunut, mikä osoittaa, että suunnitellut ja toteutetut toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Tämä korostaa 15

16 kuormituksen vähentämisen tärkeyttä. Lapuanjoen toimenpideohjelmassa (2016) on arvioitu, että hyvän tilan saavuttamiseksi järveen kohdistuvaa ravinnekuormitusta tulisi vähentää %. Tämä edellyttää tuntuvaa kuormituksen vähentämistä kaikilla sektoreilla. Kaikkien vaikutusalueiden vesistöjen kemiallinen tila on hyvää huonompi. Kalojen elohopeapitoisuuksien on arvioitu voivan ylittää ympäristölaatunormit suovaltaisen valuma-alueen ja elohopean kaukokulkeumariskin perusteella. Mitattua tietoa elohopeapitoisuuksista ei ole. Soinen valumaalue ja humuspitoisuuden kasvusuuntaus lisäävät jatkossa riskiä elohopeapitoisuuksien kasvulle. Kätkänjoella ja siihen laskevilla sivujoilla sekä alueen järvillä on tehty paljon vesienhoitotyötä hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Työhön ovat viranomaisten osalla osallistuneet monenlaiset sidosryhmät ja tavalliset kansalaiset. Koska alueen turvetuotannon todetaan vuosien saatossa vaikuttaneen osaltaan vesistöjen ja mm. kalaston tilaan, tulee edellyttää, että mikäli alueella käynnistetään vesistökunnostushankkeita, osallistuu Vapo Oy niihin kuormitusosuutensa puitteissa. Hakemuksessa esitetään tuotantoalueiden tarkkailua toteutettavaksi kahtena peräkkäisenä vuotena lupapäätöksen saatua lainvoiman ja tämän jälkeen joka kolmas vuosi. Tämä on luontevaa Matoneva 3:n ja Teerinevan kohdalla, sillä näiden lähtevän veden laatu on varsin hyvää ja laadun vaihtelu vähäistä. Sen sijaan Mylly-Sikanevan vedenlaatu on tuntuvasti huonompaa ja täällä tuleekin edellyttää jokavuotista tarkkailua, kunnes vedenlaadun voidaan osoittaa parantuneen. Salonjoen puuttuminen vesistötarkkailusta on merkittävä puute. Joki on hyvässä ekologisessa tilassa ja kala- ja luonnontaloudellisesti arvokas vesistö. Vastaavasti Mylly-Sikanevan ja Matoneva 3:n kuormitus kohdistuu suoraan Salonjokeen. Suhteellisen kirkasvetisenä joki on herkkä orgaanisen aineen ja rautayhdisteiden kuormitukselle. Tarkkailuun onkin lisättävä Salonjoesta tuotantoalueen ylä- ja alapuoliset havaintopaikat. ELY-keskus edellyttää, että näytteet ottaa sertifioitu näytteenottaja. Konsultin tulee tallentaa vedenlaatutulokset suoraan Ympäristöhallinnon VES- LA-rekisteriin kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta. Toiminnanharjoittaja on vastuussa tulosten toimittamisesta ja niiden virheettömyydestä. ELY-keskus myös edellyttää, että sillä on oikeus muuttaa ohjelmaa tarpeen mukaan. Matoneva 3, Mylly-Sikaneva ja Teerineva ovat olemassa olevia tuotantoalueita, eikä kuormituksen arvioida lisääntyvän, joten ELY-keskus ei näe estettä toiminnan jatkamiselle muutoksenhausta huolimatta, mikäli toiminnassa huomioidaan lausunnossa esitetyt asiat. 16

17 Muistutukset ja mielipiteet 2) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa on valuma-alueittain annettu turvetuotantoa koskevia suunnittelumääräyksiä. Kuortaneenjärven valuma-aluetta, johon Teerinevan turvetuotantoalue kuuluu, koskee suunnittelumääräys IV, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Koska kyseessä on vanha, jo tuotannossa ollut alue, jonka kuormitus tulee tuotantoalan pienentyessä laskemaan, ei tuotannon jatkamiselle ole sinällään estettä. Lupahakemuksessa esitetyt vesiensuojelurakenteet on pidettävä kunnossa ympärivuotisesti koko tuotantojakson ajan. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimintakuntoisina myös rankkasateiden aiheuttamissa äkillisissä ylivirtaamatilanteissa. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin ja sitä kautta alapuoliseen vesistöön. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Mahdollisista turvetuotantoalueilla tapahtuvista poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailua sekä vesistötarkkailua tulee jatkaa. 3) Alavuden kaupunki on todennut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä tavalla ja puoltaa ympäristölupahakemusta. Tuotantoalueet ovat merkittäviä energiatuotannon ja työllisyyden kannalta. 4) Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto on kaupungin terveydensuojeluviranomaisena todennut, että kyseessä oleva toiminta sijoittuu alueelle, jossa jo harjoitetaan turvetuotantoa. Terveydensuojeluviranomaiselle ei ole tullut valituksia ko. toiminnasta. Toimintaa tulee harjoittaa siten, että lähiasutukselle mahdollisesti aiheutuvat pölyhaitat ehkäistään/minimoidaan. Melulle asetettujen raja-arvojen ei saa ylittyä asuinkiinteistöillä. Turvetuotantotoiminta ei saa aiheuttaa haittaa alueen asukkaiden omiin tai yhteisiin talousvesikaivoihin. Mikäli ympäristölupa myönnetään, toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei toiminnasta aiheudu terveydensuojelulain 1 :n mukaista terveyshaittaa lähinaapureille. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 17 Hakijan vastine Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon johdosta hakija on todennut, että lausunnon mukaan Mylly-Sikanevan vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta on pyrittävä parantamaan. Hakija on esittänyt hakemuksessa vesienkäsittelyn tehostamista rakentamalla kokonaan uuden kasvil-

18 lisuuskentän. Suunnitellun kasvillisuuskentän alue on jo kasvittunut. Kosteikko-kasvillisuuskenttäyhdistelmän pinta-ala on 6,6 % valuma-alueesta, täyttäen myös turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen. Uuden kasvillisuuskentän suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon Salonjoen tulviminen eli kosteikko-kasvillisuuskenttäyhdistelmä sijoittuu hakijan alueelta saaman pitkäaikaisen kokemuksen mukaan tulvarajan yläpuolelle. Lisäksi Salonjoen tulviminen tuotantoalueelle estetään pengerryksin, myös laskuoja tielle saakka on tarkoitus pengertää. Pengerrys on hakemuksen suunnitelmakartassa merkitty punaisella värillä. Alueen turpeen loppuun hyödyntäminen parannetuilla vesienkäsittelyrakenteilla ei hakijan käsityksen mukaan aiheuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Kaiken jäljellä olevan turpeen hyödyntäminen olisi myös seuraavan maankäytön ja ympäristön kannalta etu, sillä jos alueelle jää paksulti turvetta, alueen viherryttäminen ja seuraavaan maankäyttöön siirtäminen hankaloituu. Jo avatulta tuotantoalueelta kaiken turpeen hyödyntäminen vähentää myös osaltaan tarvetta kokonaan uuden alueen käyttöönottoon. Salonjoen valuma-alue koostuu 99,1 %:sti muusta maankäytöstä kuin turvetuotannosta, joten Salonjoen vedenlaatuun vaikuttavat keskeisesti muut tekijät kuin turvetuotanto. Myös vuoden 2015 tarkkailuraportin mukaan turvetuotannon yhteisvaikutukset Salonjoen ainepitoisuuksiin olivat vähäisiä, sillä laskennallinen fosforipitoisuuden lisäys oli 0,3 µg/l, typpilisäys 11 µg/l ja kiintoainelisäys 0,12 mg/l sekä COD Mn bruttolisäys 0,6 mg/l (liite 2). Lausunnon mukaan turvetuotannon noin 1 % suuruinen osuus Kätkänjoen valuma-alueesta on merkityksellinen, koska Kätkänjoen humus- ja rautapitoisuudet ovat joen nykyisestä kuormituksesta huolimatta pienempiä kuin useimmissa muissa Etelä-Pohjanmaan joissa. Tämä korostaa joen herkkyyttä turvetuotannon lisäkuormitukselle. Tältä osin hakija toteaa, että vuoden 2015 tarkkailuraportin mukaan Kätkänjoen turvetuotantoalueiden COD Mn-pitoisuudet ovat olleet alhaisia, joten turvetuotannolla ei ole niin merkittävää vaikutusta Kätkänjokeen kuin lausunnossa annetaan ymmärtää. Hakija viittaa myös jäljempänä kohdassa vesistövaikutus lausumaansa. Lausunnon mukaan tuotannon jatkaminen ei sinänsä lisää kuormitusta, josta hakija on samaa mieltä. Lausunnon mukaan kuormitus voi kuitenkin jälkikäytöstä riippuen jopa lisääntyä. Tältä osin hakija toteaa, että jälkikäytöstä eli seuraavasta maankäytöstä aiheutuva kuormitus ei ole turvetuotannon kuormitusta. Turvetuotannon jälkeisestä seuraavasta maankäyttömuodosta päättää alueen maanomistaja. Vesienhoidon tavoitteet koskevat näitä alueita siten, kuin kunkin maankäyttömuodon osalta on tavoitteisiin kirjattu. Eri maankäyttömuotojen vesienhoidon tavoitteita ei voida siirtää turvetuotannon tavoitteisiin. Lausunnon mukaan hakemuksessa ei ole esitetty täsmällisiä vesiensuojelutavoitteita puhdistustehojen tai lähtevän veden laadun perusteella ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä kiintoaineen ja humuspitoisuuden vähen- 18

19 tämiseen. Hakija on hakemuksessa esittänyt kaikkien kosteikkojen kiintoaineen vuotoiseksi keskimääräiseksi kiintoainepitoisuudeksi 15 mg/l. Mylly- Sikanevan uudelle kosteikko-kasvillisuuskenttäyhdistelmälle voidaan rajaarvoksi asettaa 10 mg/l. Pitoisuusraja tulee asettaa sellaiselle tasolle, että velvoite mahdolliseen vesienkäsittelyn tehostamiseen tai lupamääräyksen muuttamiseen ei laukeaisi tilanteessa, jossa se ei tosiasiallisesti ole tarpeen. Koska kasvillisuuskentän toiminnan tasaantumiseen kentän muutostöiden jälkeen kuluu aikaa ainakin kaksi vuotta, hakija täydentää esitystään siten, että mahdolliset raja-arvot tulisivat voimaan aikaisintaan kolmannen vuoden alusta lähtien. Humuspitoisuuden osalta hakija toteaa, että Mylly-Sikanevan kohdalla humuspitoisuutta ilmentävän kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat nykyisillä vesienkäsittelyrakenteilla olleet samaa tasoa kuin tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Toisaalta kosteikoilla ei yleensäkään voida vaikuttaa humuspitoisuuteen. Lausunnon mukaan Kätkänjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden yhteisvaikutusta ei hakemuksessa ole arvioitu millään tavalla (toisessa kohdassa lausuntoa on mainittu käsittelyn olevan puutteellista). Hakemuksessa on kuitenkin arvioitu turvetuotantoalueiden yhteisvaikutusta sivulla 25 perustuen vuoden 2014 tarkkailuun: Läntisen Suomen turvetuotannon vuoden 2014 vesistötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 2015) teoreettisten laskelmien mukaan Löyänneva - Matoneva 3 - Mylly-Sikanevan ja Teerinevan kuivatusvedet lisäsivät vuonna 2014 Kätkänjoen veden fosforipitoisuutta 0,7 µg/l, typpipitoisuutta 21 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,2 mg/l sekä COD Mn bruttona 0,9 mg/l. Suurimmat vesistövaikutukset tulivat Salonjoen valuma-alueelle Mylly-Sikanevalta. Yhteisvaikutukset Löyänneva - Mylly-Sikaneva ja Matoneva 3 Salonjoen veden ainepitoisuuksiin olivat kuitenkin vähäisiä, sillä laskennallinen fosforipitoisuuden lisäys oli 1,1 µg/l, typpilisäys 29 µg/l ja kiintoainelisäys 0,3 mg/l sekä COD Mn bruttolisäys 1,2 mg/l. Kätkänjoen kautta valumavetensä purkavat myös Vapo Oy:n Talasneva ja Sarvineva. Talasnevan tuotantoalaksi vuonna 2014 on merkitty 1,8 ha ja Sarvinevan 0 ha, joten niitä ei ole otettu mukaan yhteisvaikutusarvioon. Lisäksi vuoden 2015 vesistötarkkailuraportin mukaan Löyänneva- Matoneva 3 - Mylly-Sikanevan ja Teerinevan kuivatusvedet lisäsivät vuonna 2015 teoreettisten laskelmien mukaan Kätkänjoen veden fosforipitoisuutta 0,1 µg/l, typpipitoisuutta 5 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,07 mg/l sekä COD Mn bruttona 0,3 mg/l. Suurimmat vesistövaikutukset tulivat Salonjoen valuma-alueelle Mylly-Sikanevalta (jolle on lupahakemuksessa esitetty vesienkäsittelyn tehostamista). Yhteisvaikutukset Löyänneva-Mylly-Sikaneva ja Matoneva 3 Salonjoen ainepitoisuuksiin olivat kuitenkin vähäisiä, sillä laskennallinen fosforipitoisuuden lisäys oli 0,3 µg/l, typpilisäys 11 µg/l ja kiintoainelisäys 0,12 mg/l sekä COD Mn bruttolisäys 0,6 mg/l (liite 2). Jatkossa yhteisvaikutusten voidaan edelleen arvioida pienenevän osittain vesienkäsittelyn tehostumisen ja osittain turvetuotantoalueiden supistumisen seurauksena. Yhteisvaikutuksia on arvioitu riittävällä tarkkuudella. 19

20 Lausunnon mukaan keskisuuriin turvemaiden jokiin kuuluvan Kätkänjoen ekologinen tila on hyvä, biologisten laatutekijöiden ilmentäessä pohjaeläimistön osalta erinomaista ja kalojen osalta hyvää tilaa. Joessa esiintyy mm. taimenta. Veden laatu ilmentää tyydyttävää tilaa. Myös pieniin turvemaiden jokiin kuuluvan Salonjoen ekologinen tila on hyvä, kalaston ilmentäessä erinomaista tilaa ja joessa esiintyy mm. taimenta. Lapuanjoen toimenpideohjelman (2016) mukaan em. jokien hyvän tilan ylläpitäminen edellyttää, mm. ravinnekuormituksen vähentämistä. Hakijan käsityksen mukaan tämä on turvetuotannon kohdalla toteutunut kuormittavan pintaalan pienentymisen ja vesienkäsittelyn tehostumisen myötä, jota edelleen jatketaan Mylly-Sikanevan ja Teerinevan osalta. Rehevöitymisestä kärsivän Ranta-Töysänjärven tavoitteena oli hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Tämä tavoite ei ole toteutunut, mikä lausunnon mukaan osoittaa, että suunnitellut ja toteutetut toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Tältä osin hakija huomauttaa, että Lapuanjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan ensimmäisen vesienhoidon suunnittelukauden toimenpiteet turvetuotannon osalta ovat toteutuneet aikataulussa. Ranta-Töysänjärven koko valuma-alue on 256 km 2, josta Matoneva 3:n turvetuotantoaleen osuus on 0,1 % ja kaikkien valuma-alueen turvetuotantoalueiden (126,4 ha) 0,5 %. Ranta-Töysänjärvi on säännöstelty ja se valuma-alue on maa- ja metsätalousvaltainen, Corine 2012 maanpeiteaineiston mukaan viljelysmaat kattavat 13,2 % valumaalueesta (lähde: VALUE-valuma-alueen rajaustyökalu). Järven ranta-alue on peltovaltainen (kuva 1). Turvetuotanto ei ole keskeinen tekijä järven tilan kannalta. Turvetuotannon toimenpiteet ovat vesienhoidon toimenpideohjelman mukaiset ja riittävät. 20 Kuva 1. Ranta-Töysänjärven ranta-alueen maankäyttö.

21 21 Lausunnossa on viitattu vesistöjen kemialliseen tilaan, joka on hyvää huonompi. Turvetoimiala on tehnyt erillistutkimuksen metallien esiintymisestä turpeessa ja turv ta lähtevän valumaveden metallipitoisuuksista. Tutkimuksesta on tehty käsikirjoitus, joka on parhaillaan arviointiprosessissa vertaisarvioidussa julkaisussa. Hankkeessa ovat mukana: Vapo Oy, Alholmens Kraft Oy Ab, EPV Energia Oy, Kanteleen Voima Oy, Turveruukki Oy ja Kuopion Energia ja sille on myös saatu Energiateollisuus ry:n ympäristöpoolin tutkimusapuraha. Hanke on toteutettu Vapo Oy:n organisaatiossa. Tutkimuksessa on mukana 13 tutkimuskohdetta kattavasti eri puolilta Suomea. Koekohteista puolet on turvetuotannossa ja toinen puoli koostuu metsäojitetuista kohteista sekä osittain sekä täysin turvetuotantoon valmistelluista alueista, joilta ei kuitenkaan ole tuotettu turvetta. Tutkimuksessa kultakin tutkimusalueelta otettiin kattavasti turvenäytteitä koko turvekerroksen paksuudelta sekä kivennäismaanäytteitä. Kohteilta otettiin myös velvoite- tai ennakkotarkkailun yhteydessä vesinäytteet. Minkään analysoidun parametrin vesistölle asetettu ympäristönlaatunormi ei ylittynyt minkään tutkimuspisteen keskiarvoissa. Elohopean osalta voidaan todeta, etteivät tutkimuksessa mitatut pitoisuudet poikkea oleellisesti muista humusvesissä tutkituista pitoisuuksista, esim. Verta et. al 2010 ja Ukonmaanaho et al. 2016, kun otetaan huomioon alle määritysrajan olleiden pitoisuuksien suuri osuus koko näytemäärästä. Turpeen elohopeapitoisuuksissa ei havaittu vaihtelua eri maankäyttömuotojen välillä. Elohopeakuormituksesta valtaosa on laskeumaperäistä, mikä näkyy ko. tutkimuksen metsäojitettujen alueiden hivenen suurempana keskiarvopitoisuutena vesinäytteissä. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei eri maankäyttömuotojen välillä havaittu. Turvetuotannon osuutta vesistön elohopeakuormituksesta voidaan pitää suoraan verrannollisena tuotantoalueen pinta-alaosuuteen vesistön valumaalueesta. Vesistökunnostushankkeiden osalta hakija toteaa suhtautuvansa niihin myönteisesti, mutta katsoo, ettei osallistumisvelvoitetta ole tarpeen sisällyttää lupamääräyksiin. Lausunnon mukaan Salonjoen puuttuminen vesistötarkkailusta on merkittävä puute ja että tarkkailuun tulee lisätä Salonjoesta tuotantoalueen ylä- ja alapuoliset havaintopaikat. Tältä osin hakija toteaa, että vesistötarkkailu on toteutettu Ely-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua voidaan tältä osin muuttaa, mutta mikäli Salonjokeen lisätään kaksi havaintopaikkaa, tulee vastaavasti kaksi turvetuotannon vaikutusten tarkkailuun sopimatonta tarkkailupistettä poistaa. Hakijan näkemyksen mukaan Ranta-Töysänjärvi voidaan poistaa tarkkailusta edellä kohdassa vesienhoito mainituin perustein. Lisäksi on poistettava Kätkänjoesta turvetuotannon yläpuolinen tarkkailupiste (Kätkäjoki 1), jonka perusteella ei voida tehdä päätelmiä turvetuotannon vaikutuksista, kuten ELY-keskus lausuu: Kätkänjoessa on vesistötarkkailussa kaksi havaintopaikkaa, joiden väliin jokeen laskevat kaikkien kyseisten turvetuotantoalueiden vedet. Havaintopaikkojen vesi on laadultaan hyvin samankaltaista, eikä säännönmukaisia eroja voida havaita. Koska samalla Kätkänjokeen laskee kuitenkin myös Salonjoki, on turvetuotantoalueiden vaikutusten erottaminen Salonjoen vaikutuksista lähes

22 mahdotonta. Tarkkailu kertookin enemmän siitä, että Salonjoen vesi ei muuta Kätkänjoen vedenlaatua. ELY-keskus edellyttää, että näytteenottoa suorittava konsultti tallentaa vedenlaatutulokset suoraan Ympäristöhallinnon VESLA-rekisteriin kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta. Hakija vastustaa vaatimusta, sillä ELY-keskuksella on pääsy konsultin järjestelmään, josta ajantasaisen tiedon pääsee tarkistamaan heti tulosten valmistuttua. Tämän lisäksi tulokset esitetään vuosiraportissa. Hakijan näkemyksen mukaan päällekkäiset järjestelmät ja samojen tietojen toimittaminen useaan kertaan on tarpeetonta ja aiheuttaa myös turhia kustannuksia. ELY-keskus on edellyttänyt myös oikeutta muuttaa ohjelmaa tarpeen mukaan. Hakijan näkemyksen mukaan ELY-keskuksella on jo riittävä vaikutusvalta ohjelmiin tälläkin hetkellä. Tarkkailuohjelma laaditaan useammalle vuodelle ja ELY-keskus hyväksyy sen. Tarkkailuohjelman muuttaminen kesken ohjelmakauden aiheuttaisi toiminnanharjoittajalle ennalta arvaamattomia kustannuksia ja hankaloittaisi budjetointia. Toiminnanharjoittajan kanssa erikseen sovittaessa pieniä muutoksia tarkkailuun on ollut ja on edelleen mahdollista tehdä ilman ohjelman muuttamistakin, joten vaatimus on aiheeton. Hakija katsoo edellytysten toiminnan aloittamisluvalle täyttyvän. Muiden lausuntojen osalta hakijalla ei ole huomautettavaa. 22 Hakemuksen täydennys Täydennyksenä hakemukseen hakija on vastineen yhteydessä ilmoittanut, että Mylly-Sikanevan tuotantoalue oli vuonna 2016 levossa päättyneen ympäristöluvan vuoksi. Tuotantoa olisi tärkeä päästä jatkamaan jo vuoden 2017 tuotantokautena. Kaikkia vesiensuojelurakenteiden muutostöitä ei ole mahdollista toteuttaa siihen mennessä. Tämän vuoksi on tärkeää, että toiminnanaloittamislupa mahdollistaisi tuotannon jatkamisen käyttäen olemassa olevia vesienkäsittelyrakenteita. Uudet rakenteet on mahdollista ottaa käyttöön tuotantokauteen 2018 mennessä, mikäli ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa saadaan kevään 2017 aikana. MERKINTÄ Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut tänään Matoneva3:n ja Teerinevan turvetuotantoalueita koskevat päätökset nro 120/2018/1 ja 122/2018/1.

23 23 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Mylly-Sikanevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa Lapuanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 50,6 ha. Tuotannosta on poistunut 72,9 ha tuotantoalaa. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Luvan haltijan on asetettava euron suuruinen vakuus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eduksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 4 olevan, päivätyn kartan Mylly-Sikaneva (mittakaava 1:8 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Salonjokeen. 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 4 olevien, päivättyjen piirustusten mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävän padon ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti kosteikolla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja kosteikon on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.

24 3. Kosteikolla on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: Puhdistusteho Lähtevän veden % pitoisuus Kiintoaine 50 8 mg/l Kokonaisfosfori μg/l Kokonaistyppi μg/l Puhdistusteho lasketaan laskeutusaltaiden jälkeen ennen kosteikkoa ja sen jälkeen määritettyjen pitoisuuksien vuosikeskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos kosteikolla ei tarkkailun perusteella saavuteta lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia, luvan haltijan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia ei saavuteta seuraavanakaan vuonna, luvan haltijan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen turvetuotannon aloittamista. Uuden kosteikon/kasvillisuuskentän valmistumisesta on ilmoitettava ennen sen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Päästöt ilmaan ja melu Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. 24

25 25 Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Varastointi ja jätteet 9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan haltijan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Luvan haltijan tulee puhdistaa mahdollisessa vahinkotilanteessa pilaantunut maaperä. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 11. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 14. Vesistötarkkailu on toteutettava Vapo Oy:n Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella mukaisesti siten muutettuna, että vesistötarkkailu-

26 näytteet otetaan Salonjoesta Mylly-Sikanevan laskuojan ylä- ja alapuolelta. Tarkkailupisteet on esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen tarkkailun ja turvetuotannon aloittamista. Kalataloustarkkailu on tehtävä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Alavuden-Töysän-Kuortaneen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 15. Luvan haltijan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve on aiheutunut turvetuotannon päästöistä. Luvan haltijan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa alapuolisen vesistön kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 16. Luvan haltijan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 600 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2019 on suoritettava kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Toiminnan aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. 26

27 27 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan haltijan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan. Luvan haltijan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä ja erityisestä syystä kehottaa toimittamaan aluehallintoviraston hyväksyttäväksi toiminnan lopettamista koskeva suunnitelma. Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa saakka. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Mylly-Sikanevan turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan jo tuotannossa ollut alue. Alueen luonnontila on tämän vuoksi merkittävästi muuttunut eikä lupaharkinnassa ole ollut tarpeen soveltaa turvetuotannon sijoittamista

28 koskevia ympäristönsuojelulain 13 :n 1 3 momenttien säännöksiä. Tuotantoalueella tai toiminnan vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 :ssä tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Kaikki kuivatusvedet käsitellään mitoitusohjeet täyttävällä kosteikolla. Kosteikon puhdistustehossa on kuitenkin ollut päästötarkkailutulosten mukaan puutteita. Hakemuksessa on ilmoitettu alueen turvetuotannon kestävän korkeintaan 15 vuotta. Näistä syistä johtuen lupa on myönnetty 15 vuoden määräajaksi. Lisäksi lupamääräyksissä on annettu ehtoja vesienkäsittelyn riittävän tehon varmistamiseksi. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Mylly-Sikanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut Alue on ollut tuotannossa vuoden 2015 tuotantokauden loppuun saakka. Tuotantotoiminta ei siten kasvata vesistöön johdettavia päästöjä muutaman vuoden takaisiin vuosiin verrattuna, eikä tuotanto vaadi ojitusten tekemistä tai muita valmistelevia toimenpiteitä, joista voisi aiheutua lisäpäästöjä. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 6. Käsittelyvaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 7 ja 8. Lähin asutus on noin 600 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja 28

29 pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 9 ja 10 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 12 ja 28 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 11 ja 12. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 13 ja 14 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. Vesienkäsittelyn toimivuutta on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuvatko käsittelylle lupamääräyksessä 3 asetetut käsittelyvaatimukset. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 15 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 16 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 29 Vakuuden perustelut Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

30 30 VASTAUS LAUSUNTOIHIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Aluehallintovirasto ottaa 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnot huomioon luparatkaisusta sekä lupamääräyksistä 3, 4, 13, 14 ja 15 ilmenevillä tavoilla. 2) Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan lausunto otetaan huomioon luparatkaisusta sekä lupamääräyksistä 6, 10, 12, 13 ja 14 ilmenevillä tavoilla. 3) Alavuden kaupungin lausunto huomioidaan luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. 4) Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollon lausunto otetaan huomioon lupamääräyksistä 7 ja 8 ilmenevillä tavoilla. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 70 :n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 11, 12, 13, 48, 49, 51, 52, 53, 57, 58, 62, 70, 83, 87, 94, 113, 114, 199 Jätelaki 8, 12, 28 ja 29 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa.

31 31 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Alavuden kaupunki Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Alavuden kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kuortaneen kunta Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kuortaneen kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdessä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Alavuden kaupungin ja Kuortaneen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksestä julkaistaan Viiskunta-lehdessä. MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Stefan Nyman. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Leena Erving. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

32 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeuden-käyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

33 Tuotantoalueen kartta Liite 2