KAUKOLÄMPÖALAN OPPILAITOSYHTEISTYÖ 2009

Transkriptio

1 KAUKOLÄMPÖALAN OPPILAITOSYHTEISTYÖ 2009 Energiateollisuus ry Työmarkkinatoimiala/Kortet Elokuu 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS YHTEISTYÖ TÄRKEÄÄ YRITYKSILLE JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE Koulutuksen järjestäjien palvelutehtävä yhteistyön taustalla Yhteistyön tärkeys yrityksille aiempien selvitysten mukaan OPPILAITOSYHTEISTYÖN NYKYTILA JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Vierailut lämpölaitoksiin ja energiansäästöviikon tapahtumat Yhteistyö ammattiopistojen työssäoppimisjaksoihin liittyen yleisintä Oppisopimuskoulutuksesta osaajia yritykseen Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa Kesätyöpaikat koululaisille ja opiskelijoille OPPILAITOSYHTEISTYÖN HAASTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET LOPUKSI Liite 1. Haastatteluihin osallistuneet yritykset

3 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS Energiateollisuuden kaukolämpövaliokunta määritti vuonna 2008 erääksi strategiseksi kehityshankkeeksi yritys- oppilaitosyhteistyön toimintamallit. Selvitystyön tavoitteena oli selvittää yhteistyön nykytilaa sekä yritysten kokemia puutteita ammatti- ja korkeakoulutusjärjestelmässä sekä kokemuksia ammattitutkintoihin ja oppisopimuskoulutukseen liittyen. Selvitys toteutettiin osana kaukolämpöalan osaamistarpeet 2020 haastatteluja lista haastatelluista yrityksistä ohessa liitteenä (liite1). Lisäksi tausta-aineistona käytettiin vuoden 2008 Henkilöstö- ja koulutustiedustelun (Henko) vastauksia kaukolämpöyhtiöiden osalta sekä täydentäviä muutamia puhelinhaastatteluja. Samantyyppinen selvitys on toteutettu vuonna 2008 Energiateollisuus ry:n palveluntuotantovaliokunnan aloitteesta. Työn tuloksena on kirjoitettu raportti Mistä työlle tekijöitä oppilaitosyhteistyö energiateollisuudessa ja se on saatavilla ET ekstranetissä. Myös vuonna 2005 selvitettiin Motivan ja Energiateollisuus ry:n yhteistyönä energia-asioiden sisältymistä eri kouluasteiden opetukseen sekä yhteistyön laajuutta yleensä. Tulokset on julkaistu raportissa Selvitys energiaasioiden sisältymisestä eri kouluasteiden opetukseen. Molemmat em. selvitykset ovat toimineet tämän uuden kaukolämpöyrityksiin keskittyvän raportin viitekehyksenä. Oppilaitosyhteistyöllä tässä yhteydessä tarkoitetaan yritysten yhteistyötä peruskoulujen, lukioiden, ammatti- ja aikuisopistojen, oppisopimustoimistojen, korkeakoulujen ja yliopistojen suuntaan. Yhteistyö voi toteutua rehtorin, opettajan, opinto-ohjaajan, opiskelijan tai yrityksen aloitteesta ja se voi olla luonteeltaan enemmän tai vähemmän suunnitelmallista sekä jatkuvaa. Yhteistyön tavoitteena voi olla yrityksen tai toimialan esittely kohdejoukolle (yhteiskuntavastuu) tai tietoinen uusien osaajien tavoittaminen tulevaisuuden työvoimaksi tai opiskelijan opintoihin liittyvä työelämäkokemuksen tarjoaminen. Monissa aiemmissa selvityksissä on kuitenkin todettu, että vaikuttavimmillaan yhteistyö toteutuu, jos se on luonteeltaan Pitkäjänteistä Suunnitelmallista Vuorovaikutteista Toimintatapoja arvioivaa ja kehittävää Oppilasvierailujen, työssäoppimis-, harjoittelu- sekä TET-jaksojen ohella kesätyöt ovat yleensä nuoren ensimmäinen kontakti työelämään. Kesätyöt eivät suoranaisesti ole oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä, mutta kesätöiden tarjoaminen kohdentuu pääasiassa samaan kohderyhmään kuin perinteinen oppilaitosyhteistyö. Korkeakouluopiskelijoilla on yleistä käytäntö, jossa opintoihin liittyvä harjoittelu suoritetaan kesätöiden yhteydessä. Kesätöitä käsitellään tässä raportissa eräänä yhteistyön muotona, koska parhaimmillaan se on yrityksen yhteiskuntavastuun kantamisen ohella potentiaalisiin työntekijöihin (nuoriin) kohdentuvaa yritysmarkkinointia ja tulevaisuuteen suuntaavaa työvoiman saatavuuden turvaamista. 3

4 2 YHTEISTYÖ TÄRKEÄÄ YRITYKSILLE JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 2.1 Koulutuksen järjestäjien palvelutehtävä yhteistyön taustalla Oppilaitos-yritysyhteistyön tärkeyttä on korostettu viimeisen parin vuosikymmenen ajan koulutuspoliittisessa keskustelussa. Opetusviranomaiset, TEM, työnantaja-, työntekijä- ja yrittäjäjärjestöt sekä koulutusjärjestelmän tutkijat ovat nähneet laadukkaan opetustoiminnan takeena yhteistyön paikallisen ja alueellisen elinkeinoelämän kanssa. Kasvatus, opetus ja koulutus eivät enää ole itsenäisiä ja irrallisia yhteiskunnan saarekkeita vaan pikemminkin avoimia systeemejä, joiden tehtävänä on yhteiskunnan palveleminen aktiivisia kansalaisia ja työelämän tarvitsemaa työvoimaa tuottamalla. Tätä palvelutehtävää ei voi täyttää ilman kiinteää suhdetta ympäröivään elinkeino- ja työelämään. Peruskouluja kannustetaan yhteistyöhön alueensa yritysten kanssa osana normaalia koulutyötä ja opiskelua. Yhteistyön tavoitteena on monipuolistaa lasten ja nuorten oppimisympäristöjä, tukea oppimisen monimuotoisuutta sekä esitellä ympäröivää yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja erilaisia työpaikkoja. Keväiset luokkaretket voimalaitoksiin ja energiansäästöviikon tutustumiskäynnit paikkakunnan kaukolämpöyhtiössä ovat tämänkaltaista yhteistyötä tyypillisimmillään. Ammattiopistoille 1 yritysyhteistyö on olennainen osa koulutuksen kehittämistä. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa, jotta annettava koulutus vastaisi työelämän tarpeita. Ammattiopistoissa yhteistyö yrityksiin tapahtuu konkreettisimmillaan työssäoppimisjaksojen ja opiskelijaryhmien yritysvierailujen merkeissä. Taloudellista tulosta tai omavaraisuutta tavoitteleville aikuisopistoille 2 yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on elossa pysymisen ehto. Oikea ymmärrys alueen yritysten henkilöstön koulutustarpeista sekä työvoiman kysynnän muutoksista edellyttävät tiivistä yhteistyötä. Myös aikuiskoulutuksen rahoittajat vaativat yhteistyötä alueen työelämän kanssa. Aikuiskoulutusorganisaatioilla on osana julkisen rahoituksen ehtoja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän vaikuttava toteuttaminen. Erilaiset EU-rahoitteiset hankkeet ja oppisopimuskoulutus ovat yleisimpiä instrumentteja yhteistyön toteuttamiseen. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tehtävänä on akateemisen ja korkeakoulutasoisen peruskoulutuksen ohella alueen työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen erilaisten koulutusohjelmien sekä yhteisten kehityshankkeiden avulla. Myös (varsinkin) maakuntayliopistoilla on alueellinen palvelutehtävä, jonka keskeinen ajatus on tarjota alueen elinkeinoelämälle tieteellisen peruskoulutuksen käynyttä työvoimaa sekä tieteellistä tutkimusta esimerkiksi alueellisen innovaatiotoiminnan tueksi. Yritysten suuntaan tapahtuva yhteistyö korkeakoulusektorilla voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä kehittämishankkeita, henkilöstön muunto- tai täydennyskoulutuksia, elinkeinoelämän edustusta erilaisissa korkeakoulujen hallituksissa ja johtoryhmissä, yritysten rahoittamia tutkijanvirkoja tai maisteriohjelmia, opiskelijavierailuja tai yritysten ja korkeakoulujen välillä laadittuja 1 Entisistä ammattikouluista käytetään nykyään varsin yleisesti nimitystä ammattiopisto. 2 Entisistä aikuiskoulutuskeskuksista käytetään nykyään nimitystä aikuisopisto. Yleisemmin ammattiopistot ja aikuisopistot ovat yhdistyneet saman ammatillisen koulutuskuntayhtymän alaisuuteen. 4

5 harjoittelusopimuksia. Edellisiä (formaaleja) yhteistyömuotoja yleisempää kuitenkin on, että korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö toteutuu yksittäisten opiskelijoiden oma-aloitteisena suuntautumisena yrityselämään. Tällöin opiskelija on yhteydessä yritykseen suorittaakseen opintoihinsa kuuluvan harjoittelujakson tai diplomityönsä. 2.2 Yhteistyön tärkeys yrityksille aiempien selvitysten mukaan Motivan ja Energiateollisuus ry:n vuonna 2005 toteuttaman selvityksen mukaan energia-alan yritykset (ml. selvitykseen osallistuneet kaukolämmön yhteis- ja erillistuotannon yritykset) näkivät oppilaitosyhteistyön poikkeuksetta tärkeänä ja hyödyllisenä 3. Yleisin peruste yhteistyölle oli huoli alalle hakeutuvan työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa. Yhteistyön avulla nähtiin voivan markkinoida alaa, paikantaa tulevaisuuden osaajia sekä sitouttaa ammattia opiskelevia tulevaksi työvoimaksi. Motivan selvityksessä vastaajat nostivat esille, ettei oppilaitosyhteistyössä yritys ollut pelkästään antavana osapuolena. Yhteistyön kautta yrityksillä oli ollut mahdollisuus tavoittaa nuorisoa sekä tutustua nuorten arvo- ja ajatusmaailmaan. Nuoret puolestaan olivat tuoneet työyhteisöihin uutta osaamista, ajantasaista tietoa sekä tuntumaa siitä, mitä oppilaitosmaailmassa ja ammatillisen koulutuksen kentässä tapahtuu. Työskentely nuorten kanssa oli myös piristänyt työelämää ja kehittänyt erityisesti ohjausosaamisen osalta pitkään työelämässä olleita konkareita. Lisäksi yhteistyö oli tarjonnut kontakteja opetushenkilöstöön sekä luonut vaikutusmahdollisuuksia alan ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin ja opetuksen toteutukseen. Syksyllä 2008 toteutetussa EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelussa kyselyyn vastanneet kaikki kaukolämmön yhteis- tai erillistuotannon yritykset tekivät oppilaitosyhteistyötä jollakin tasolla. Yleisimmät yhteistyömuodot kyselyn mukaan olivat erilaiset oppilaitosvierailut yrityksiin, työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen sekä erilaiset opiskelijoiden yritykseen tekemät opinnäytetyöt. Kesätyöpaikat kaukolämpöyrityksissä tarjotaan pääasiassa jo ammattia opiskeleville muun muassa työturvallisuusmääräysten sekä työtehtävien teknisen luonteen vuoksi. ET:n keväällä 2009 tekemän selvityksen mukaan kaukolämpöyritykset ovat erityisesti pienillä paikkakunnilla tärkeitä kesätyöpaikkojen tarjoajia taloudellisesta laskusuhdanteesta huolimatta. Selvityksen perusteella voidaankin arvioida alan yritysten ja liiketoimintojen tarjonneen vähintään 500 kesätyöpaikkaa nuorille ja opiskelijoille kesällä Motiva & Energiateollisuus Selvitys energia-asioiden sisältymisestä eri kouluasteiden opetukseen. Selvitykseen vastasi 50 Energiateollisuus ry:n jäsenyritystä. 5

6 3 OPPILAITOSYHTEISTYÖN NYKYTILA JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT 3.1 Vierailut lämpölaitoksiin ja energiansäästöviikon tapahtumat Yhteistyötä peruskoulujen ja lukioiden suuntaan on selvityksen mukaan tehty lähinnä lämpölaitosvierailujen ja valtakunnallisen energiansäästöviikon tiimoilta. Vuosittain viikolla 41 vietettävän energiansäästöviikon aikana useissa kaukolämpöyrityksissä vierailee peruskoulun 2. luokkalaisia. Yritykset voivat olla myös mukana tapahtumassa kustantamalla kouluilla viikkoon liittyvää opetusmateriaalia tai osallistumalla kouluissa pidettäviin opetustuokioihin. Lisätietoja energiansäästöviikosta osoitteesta Lämpölaitosvierailut ovat tyypillisimmin tarkoittaneet eri-ikäisten oppilasryhmien tutustumiskierroksia laitokselle. Yleensä yläasteikäiset (8. ja 9. luokkalaiset) vierailevat laitoksilla joko osana matemaattisluonnontieteiden opetusta tai yrityselämään liittyvien tutustumisten merkeissä. Joitakin vuosia sitten käynnistetty Energiaa Suomesta hanke on tuottanut nettisivuston ( ja ), johon on listattu alueittain mahdolliset yritysvierailukohteet ja yhdyshenkilöt vierailujen järjestämiseksi. Myös joitakin kaukolämpöyrityksiä on mukana sivustoilla. Yli päivän mittaisten TET-jaksojen 4 tarjoaminen ammatinvalintaikäisille nuorille ei ole alan yrityksissä kovinkaan yleistä. Selityksenä lienee se, että yrityksissä ei juuri ole mielekkäitä työtehtäviä, joita peruskouluikäinen voisi turvallisesti tehdä. Pidemmät (viikon) TET-jaksot ovatkin rajautuneet lähinnä hallinnollisiin toimistotehtäviin. Yleisimmin pidemmät TET-jaksolaiset ovat yrityksen henkilöstön omia lapsia, jotka ovat tulleet tutustumaan isän tai äidin työpaikkaan. ESIMERKKEJÄ YHTEISTYÖSTÄ Energiaa Suomesta hanke Uudenmaan, Pohjois-Suomen ja Sisä-Suomen alueen energiayhtiöt tarjoavat 20 erilaista kohdetta 8. luokkalaisille tutustuttavaksi kevään aikana sekä aiheeseen liittyvän syksyllä 9. luokkalaisille jaettavan lehden. Kohteet on kuvattu osoitteessa ja myös vierailuvarauksia on mahdollista tehdä samaisesta osoitteesta. Mukana vierailukohteissa on myös kaukolämpöliiketoimintoja. Energian säästöviikko Kaikki alueen 2. luokkalaiset vieraana yrityksessä energiansäästöviikolla. Yrityksessä on käytännönläheinen opetustuokio energiansäästöstä oppilaille. Tapahtuma toistetaan joka vuosi. 4 Työelämään tutustumisjaksot (TET-jaksot) ovat osa peruskouluissa ja lukioissa jaettavaa työelämän tietoutta. Jakson tavoitteena on, että nuoret tutustuvat yritysten ja työyhteisöjen toimintaan sekä saavat omakohtaisia kokemuksia ammatinvalinnan tueksi. Yrityksille TET-jaksot ovat mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti nuorten alaa ja työelämää koskeviin asenteisiin. Jaksojen pituus vaihtelee muutamasta päivästä pariin viikkoon. Yleensä jakso on sijoitettu peruskoulun yhdeksännelle luokalle. Lisätietoja TET-jaksoista osoitteesta 6

7 HYVÄN YHTEISTYÖN PIIRTEITÄ OVAT - Yrityksellä on vuosittainen suunnitelma miten ja millaisia vierailuja vastaanotetaan. Myös vierailujen tavoitteita/hyötyjä yritykselle on mietitty. - Yrityksissä on nimetty yhteyshenkilö, johon oppilaitosten opettajien ja TETjaksolaisten on helppo ottaa yhteyttä - Vierailun ohjelma on etukäteen suunniteltu ja vierailun vastuuhenkilö osaa kertoa yrityksestä sekä toimialasta lapsia ja nuoria kiinnostavalla tavalla - Yritys pitää kirjaa vierailujen määristä ja raportoi näitä vuosikertomuksissa yms. esimerkiksi yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Vierailut ovat myös henkilöstötai asiakaslehdissä esillä. Lopuksi: Energiateollisuus ry:n ekstranetistä löytyy esimerkkiohjelma sekä energiaalan esittelykalvot yritysvierailun tai TET-päivän järjestämisen tueksi. 3.2 Yhteistyö ammattiopistojen työssäoppimisjaksoihin liittyen yleisintä Vaikka kaukolämpöalan opintoja ei tarjota omana kouluttautumisvaihtoehtona ammatillisissa oppilaitoksissa, on oppilaitosyhteistyö yleisintä tästä huolimatta ammatillisten peruskoulutuksen järjestäjien (ammattiopistojen) suuntaan. Käytännössä yhteistyö on toteutunut työssäoppimispaikkojen 5 tarjoamisena ja joissakin tapauksissa myös alueella tarjottavan ammatillisen peruskoulutuksen sisällöllisenä kehittämis- ja toteuttamistukena (esim. osallistuminen erilaisiin koulutuksenjärjestäjän yhteistyö/asiantuntijatyöryhmiin). Joillakin paikkakunnilla kaukolämpöyrityksen henkilöstö on käynyt säännöllisesti ammatillisen koulutuksen lähiopetusjaksoilla luennoimassa tai jokainen uusi vuosikurssi vierailee kaukolämpöyhtiössä. Myös muutama ammatillinen opettaja oli uskaltautunut pariin yritykseen opettajien työelämäjaksolle. Haastattelujen mukaan työelämään tuleviin työssäoppijoihin ja harjoittelijoihin suhtauduttiin kaikissa kaukolämpöyrityksissä pääasiassa positiivisesti. Opiskelijoiden merkitys potentiaalisina työntekijöinä tiedostettiin niissäkin yrityksissä, joissa yritys ei aktiivisesti itse markkinoinut yritystä työssäoppimispaikkana oppilaitokselle. Yleensä yhteistyö toteutuikin siten, että opiskelijat osasivat joka vuosi tiedustella yrityksistä harjoittelu-, työssäoppimis- tai kesätyöpaikkaa ilman sen kummempia yrityksen opiskelijoiden suuntaan toteutettuja markkinointikampanjoita. Vinkkiä opiskelijat olivat useimmiten saaneet opetushenkilöstöltä tai aiempien vuosikurssien opiskelijoilta. Osin johtuen kaukolämpöyritysten koosta, varsinaiset kaukolämpöyhtiöiden omat ammatillisen toisen asteen kummiopiskelijaohjelmat eivät olleet alalla yleisiä. Ideanahan tämän tyyppisissä toteutuksissa on, että opintojen alussa valitut kummiopiskelijat suorittavat työssäoppimisjaksonsa, kesätyöt sekä mahdolliset harjoitustyönsä kummiyrityksessä. Valmistumisensa jälkeen opiskelijalle tarjotaan määräaikaista työsopimusta, jonka kuluessa hän suorittaa esimerkiksi 5 Työssäoppimisella tarkoitetaan yrityksessä käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman mukaista opetusta. Yleisimmin työssäoppijat tulevat ammattiopistoista ja ovat vuotiaita nuoria. Tavoitteena on, että työpaikalla sekä sovelletaan aiemmin opittua työssä että myös opitaan uusia asioita ja taitoja. Työssäoppimisen laajuus kolmen vuoden tutkinnossa on vähintään 20 ov eli yhteensä noin puoli vuotta. 7

8 kaukolämpöasentajan ammattitutkinnon ja saa tutkinnon suoritettuaan toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen yritykseen. Kummiopiskelijaohjelma on varsin yleinen verkonrakennusyhtiöissä. Menettelyn hyödyksi on koettu opiskelijan perehdyttäminen ja sitouttaminen jo varhaisessa vaiheessa yritykseen potentiaaliseksi työvoimaksi. Kaukolämpöalalla tämän tyyppiset ohjelmat voisivat olla toteutettavissa useamman yrityksen yhteistyönä esimerkiksi alueellisessa verkostossa. ESIMERKKEJÄ YHTEISTYÖSTÄ Kaukolämpöyritys tarjoaa Yritys on neuvotellut työssäoppimispaikkojen vuosittain työssäoppimispaikkoja tarjoamisesta oppilaitosten/opettajien kanssa etukäteen ammatillisen toisen asteen ja opiskelijaryhmät käyvät myös vuosittain vierailulla opiskelijoille (yleensä sähkö-, LVI-, yrityksessä. Yhteistyö on vakiintunut ja erityistä kone-j a metalli-, kunnossapito- markkinointia ei tarvita vaan opiskelijat osaavat sekä automaatioalan opiskelijoita) tiedustella itsenäisesti työssäoppimispaikkoja. Osa työssäoppijoista jää yleensä yritykseen myös kesätöihin sekä työvoimatilanteen mukaan myös pidemmäksi aikaa yritykseen töihin. Hyötynä on koettu muun muassa, että yhteistyön myötä opiskelijoiden kesätyöpaikkatiedustelut ovat lisääntyneet ja avoimiin työpaikkoihin on ollut aiempaa enemmän hakemuksia. Yrityksen edustajan luennot ammatillisen toisen asteen oppilaitoksessa Yrityksen työntekijät pitävät säännöllisesti opetustunteja ammattiopistolla etukäteen sovituista opetussuunnitelmien teemoista. HYVÄN YHTEISTYÖN PIIRTEITÄ OVAT - Yritys arvio pitkällä tähtäimellä tulevaa henkilöstötarvetta ja näkee työssäoppimisjaksojen tarjoamisen keinona kasvattaa ja rekrytoida uusia osaajia yritykseen. - Työssäoppijoiden määrä ja laatu suunnitellaan etukäteen suhteessa rekrytointitarpeisiin sekä käytössä oleviin ohjausresursseihin - Työssäoppijoista on tiedotettu henkilöstöä - Yritys tiedottaa vuosittain uusia opiskelijoita ja opettajia työssäoppimismahdollisuuksista tai yhteistyölle on niin pitkät perinteet, ettei erityisiä markkinointitoimenpiteitä tarvita - Työssäoppijoista valitaan motivoituneimmat ja parhaiten yritykseen soveltuvat opiskelijat (paikkojen markkinointi opiskelijoille haku - valintaprosessi) - Työssäoppimisen prosessi on mietitty/tavoitteistettu yhdessä opettajien kanssa ja sovittu pelisäännöt toteutukselle. Myös arviointitavat ja palautefoorumit on sovittu. Esim jokasyksyinen opettajatapaaminen uuden lukuvuoden työssäoppijoihin liittyen voi toimia yhteissuunnittelun paikkana. - Työssäoppijoiden ohjauksesta vastaavat tehtävään soveltuvat henkilöt, joilla on kiinnostusta ja aikaa toimia nuorten kanssa. Oppilaitosten järjestämää työpaikkaohjaajakoulutusta kehitetään ja hyödynnetään yrityksessä myös henkilöstökoulutuksena. - Parhaille työssäoppijoille tarjotaan kesätöitä, opintoihin liittyvää lopputyömahdollisuutta sekä mahdollisuutta siirtyä yritykseen oppisopimuskoulutukseen valmistumisen jälkeen. Oppisopimuksessa suoritetun tutkinnon jälkeen opiskelijalle tarjotaan pysyvää työpaikkaa yrityksessä. Toteutuksen taustalla ennakoitu henkilöstötarve. - Yrityksen edustajat käyvät oppilaitoksissa pitämässä asiantuntijaluentoja Lopuksi: Uusien potentiaalisten ammattilaisten sitouttaminen yritykseen jo työssäoppimisesta alkaen, on onnistuessaan tehokkain tapa rekrytoida uutta henkilöstöä yritykseen. Onnistuminen vaatii aina hieman etukäteissuunnittelua ja yhteistyötä oppilaitoksen kanssa sekä työssäoppimisjaksojen laadukasta toteuttamista. 8

9 3.3 Oppisopimuskoulutuksesta osaajia yritykseen Kaukolämpöyritysten keskeinen haaste työmarkkinoilla on, ettei kouluista valmistu suoraan esimerkiksi kaukolämpöasentajia. Kaukolämpöasentajaksi 6 on mahdollista opiskella suorittamalla ns. aikuisten näyttötutkintona kaukolämpöasentajan ammattitai -erikoisammattitutkinto. Monet kaukolämpöyritykset ovatkin kouluttaneet kaukolämpöasentajia oppisopimuskoulutuksena 7 eli valtion rahoittaman koulutusväylän kautta. Yrityksen omat (useamman opiskelijan) oppisopimusryhmät eivät ole alalla käytössä, vaan lähinnä kyse on ollut yhden tai kahden määräaikaiseen työsopimukseen palkatun henkilön kouluttamisesta. Lähes kaikissa haastatteluihin osallistuneissa yrityksissä kaikissa oli kokemuksia oppisopimusopiskelijoista. Ja pääsääntöisesti kokemukset olivat myös positiivisia vaikkakin oppisopimusopiskelijoiden ohjaus sekä rahoitukseen liittyvä byrokratia oli joissakin yrityksissä koettu hankalaksi. Kaukolämpöasentajan ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena Kunnossapidon ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena ESIMERKKEJÄ YHTEISTYÖSTÄ Yritys kouluttaa rekrytointitarpeensa mukaan oppisopimusopiskelijoita. Haku opintoihin tapahtuu internetsivuston kautta. Erityisesti opiskelijoiksi toivotaan jo jonkin teknisen peruskoulutuksen läpikäyneitä ammattilaisia. Yritykseen on tullut oppisopimusopiskelijoita työvoimahallinnon yhteydenoton ja opiskelijan oman tiedustelun myötä. Yritys on joinakin vuosina myös itse ollut yhteydessä oppisopimustoimistoon ja ilmoittanut tarpeensa saada oppisopimuskoulutettava yritykseen. HYVÄN YHTEISTYÖN PIIRTEITÄ OVAT - Oppisopimuskoulutuksen volyymi on mitoitettu työvoimatarpeeseen ja koulutusprojekti suunnitellaan oppisopimustoimiston/koulutuksenjärjestäjän kanssa yhteistyössä. - Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjausprosessi (tavoitteet, toteutus/työtehtäväkierto ja väliarviointikeskustelut) on ennen koulutuksen alkua mietitty ohjaajan ja koulutuksen järjestäjän kanssa yhdessä. - Ohjaajaksi nimettävä on halukas toimimaan ohjaustehtävässä ja on saanut tehtäväänsä perehdytyksen - Parhaimmillaan ohjausprosessi mahdollistaa yksilön kouluttautumisen ohella koko työyksikön oppimisprosessin 6 Tällä hetkellä kaukolämpöasentajan ammatti- ja erikoisammattitutkintoa voi suorittaa Hyvinkää-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksessa. Vuosina ammattitutkinnon on suorittanut 212 ja erikoisammattitutkinnon 20 henkilöä. 7 Yleisesti oppisopimuskoulutusta pidetään joustavana tapana hankkia työelämässä tarvittava ammattitaito ja samanaikaisesti suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Käytännön töiden oppiminen tapahtuu työpaikalla nimetyn työpaikkakouluttajan ohjauksessa. Osaamista täydennetään työelämäjaksojen välissä toteutettavilla teoriaopinnoilla ammatti- tai aikuisopistoissa. Kestoltaan oppisopimukset yleensä ovat 1-3 vuotta. Kaukolämpöyrityksille oppisopimuskoulutus antaa mahdollisuuden omia tarpeita vastaavan ammattitaitoisen työvoiman koulutukseen. Oppisopimus voidaan tehdä myös olemassa oleviin työsuhteisiin. Oppisopimuksessa työnantaja sitoutuu solmimaan oppisopimuksen keston mukaisen määräaikaisen työsopimuksen, noudattamaan työlainsäädäntöä ja alan työehtosopimusta, nimeämään opiskelijalle vastuunalaisen työpaikkakouluttajan sekä tarjoamaan opiskelijalle monipuolisia työtehtäviä tutkinnon tavoitteiden mukaisen osaamisen saavuttamiseksi. Lisäksi työnantajan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus osallistua oppilaitoksen järjestämiin tietopuolisiin opintoihin. Tietopuolinen koulutus ja tutkintotilaisuuksien järjestäminen kustannetaan valtion varoista. 9

10 3.4 Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa Kaukolämpöyritysten toiseksi yleisin oppilaitosyhteistyön muoto on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen insinööriopiskelijoiden harjoittelujaksojen tarjoaminen. Käytännössä yhteistyö toteutuu siten, että opiskelija on itse yhteydessä yritykseen tiedustellakseen mahdollisuutta tulla suorittamaan opintoihin kuuluva harjoittelujakso yrityksessä. Yleensä harjoittelujakson aikana opiskelija perehtyy johonkin yrityksen kokemaan konkreettiseen kehittämishaasteeseen ja tekee tästä selvitystyön. Harjoittelujakson jälkeen opiskelija tekee monesti myös diplomityönsä yritykseen joko harjoittelua syventäen tai uudesta aiheesta. Harjoittelijat ja diplomityöntekijät ovatkin yrityksissä koettu merkittäväksi resurssiksi pienimuotoisten kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Samalla opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus tutustua kaukolämpöalaan sekä saada arvokasta työkokemusta elinkeinoelämästä. Harjoittelujaksojen tarjoaminen on parhaimmillaan myös toimiva ennakoivan rekrytoinnin väline ja keino sitouttaa uusia osaajia yritykseen. Muutamat kaukolämpöyritykset tekevät aktiivista yhteistyötä korkeakouluihin myös asiantuntijaluentojen muodossa. Asiantuntijaluentojen tavoitteena on ollut lisätä insinööriopinnoissa kaukolämpöalan tunnettavuutta sekä tarjota perustietoja kaukolämmön toimintaperiaatteista. Kaukolämpöalan osaamista tultaneen saamaan lisää yliopisto-opintoihin myös uusiutuvan energian maisteriohjelman sekä kaukolämpötoimialan rahoittaman tutkimusprofessuurin myötä. Yliopisto ja korkeakouluharjoittelijat yrityksessä. Yhteistyö yliopiston maisteriohjelman kanssa ESIMERKKEJÄ YHTEISTYÖSTÄ Yritys tarjoaa aktiivisesti korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Yleensä harjoittelun jälkeen opiskelijat tekevät myös diplomityönsä yritykseen. Tätä kautta yritys on tehnyt monia onnistuneita asiantuntijarekrytointeja. Yrityksen edustajat käyvät säännöllisesti luennoimassa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Tavoitteena on saada tulevat insinöörit innostumaan alasta ja hakeutumaan yritykseen töihin. Yritykset tekevät yhteistyötä yliopiston uusiutuvan energian maisteriohjelman kanssa (asiantuntijavaihto, diplomityöt). Tavoitteena kehittää uusiutuvaan energiaan erikoistuneen osaamisen saatavuutta yrityksissä, yliopistossa kuin myös työmarkkinoilla. HYVÄN YHTEISTYÖN PIIRTEITÄ OVAT - Yritys tarjoaa säännöllisesti harjoittelumahdollisuuksia ja diplomityön aiheita insinööriopiskelijoille. Diplomityöntekijöitä etsitään yritykseen myös yrityksen omien nettisivujen kautta. - Harjoittelun ja diplomitöiden kautta on voitu rekrytoida uusia alaan perehtyneitä osaajia yritykseen. - Yrityksen asiantuntijat käyvät säännöllisesti korkeakouluissa luennoimassa kaukolämpöalan toimintoihin liittyen - Harjoittelijoiden ja diplomitöiden ohjauksesta vastaa yrityksessä henkilö, jolla on kiinnostusta ja mahdollisuus käyttää aikaa opiskelijan ohjaukseen - Opinnäytetöiden teettämiseen yrityksessä on olemassa vakiintunut käytäntö sekä mahdollinen ohjeistus. 10

11 3.5 Kesätyöpaikat koululaisille ja opiskelijoille Energiateollisuuden keväällä 2009 tekemän selvityksen mukaan kaukolämpöyritykset tarjoavat hyvin kesätyöpaikkoja alueensa nuorille. Myös kaikissa haastatteluihin osallistuneissa yrityksissä kesätyöpaikkoja tarjottiin joka vuosi. Suurin osa kesätyöntekijöistä on jo ammattia opiskelevia nuoria, mutta usea yritys tarjosi myös muutamia Tutustu työelämään ja tienaa kesätyöpaikkoja 8 peruskoululaisille. Kesätyöt nähtiin kaikissa yrityksissä erinomaisena mahdollisuutena saada kosketusta potentiaalisiin tuleviin työntekijöihin sekä samalla testata näiden sopivuutta yritykseen ja työtehtäviin. Monissa yrityksissä kesätyöntekijöistä oli onnistuttu rekrytoimaan hyviä osaajia yrityksiin eläkkeelle siirtyvien tilalle. ESIMERKKEJÄ YHTEISTYÖSTÄ Tutustu työelämään ja tienaa - Yrityksessä on kesällä kaupungin muiden kesätyöohjelma liiketoimintojen kanssa yhteinen avoin haku kahden viikon mittaisille kesätyöjaksoille. Joka vuosi yritykseen otetaan 1-5 tutustu ja tienaa kesätyöntekijää. Lisäksi yritys palkkaa kesätyöntekijöiksi jo ammattiaopiskelevia ammattiopistoista ja harjoittelijoita korkeakouluista. Ammattia opiskelevat kesätyöntekijät Vuosittain yritys palkkaa noin 10 jo ammattia opiskelevaa nuorta (ammattikorkeakoulusta ja ammattiopistosta) tuotannon ja verkonrakennuksen liiketoimintoihin kesätyöntekijöiksi. Tavoitteena paikantaa potentiaalisia osaajia tulevaisuuden työvoimaksi. HYVÄN KÄYTÄNNÖN PIIRTEITÄ OVAT - Kesätöitä tarjotaan yrityksessä työssäoppimis- tai harjoittelujaksoilla hyviksi osoittautuneille opiskelijoille - Kesätyöntekijät perehdytetään hyvin yritykseen ja työtehtäviin. Myös yrityksen muu henkilöstö on tietoinen kesätyöntekijöistä ja yrityskulttuuri suhtautuu nuoriin positiivisesti. - Kesätyöntekijöistä on onnistuttu rekrytoimaan uusia osaajia yritykseen - Yrityksellä on vuosittain toistuva systeemi kesätyöpaikoista tiedottamiseen (esim. haku netissä tai kesätyökampanjan markkinointi korkeakoulujen rekrytointipäivillä jne.) ja kesätyöntekijöiden valitsemiseen. Myös ei valitut henkilöt saavat asianmukaisen kohtelun ja tiedon valinnan tuloksista. 8 Tutustu työelämään ja tienaa on työmarkkinakeskusjärjestöjen jäsenliitoilleen suosittelemalla malli, jonka avulla eri aloilla toimivat yritykset voivat perehdyttää tulevaisuuden osaajia omaan alaansa. Toimintamalli on tarkoitettu peruskoululaisille ja lukiolaisille. Ideana mallissa on, että nuori työskentelee yrityksessä kahden viikon ajan ja saa työrupeamastaan 280 euron korvauksen. 11

12 4 OPPILAITOSYHTEISTYÖN HAASTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET Kaukolämpöyhtiöt tekevät yleisimmin yhteistyötä ammatillisten työssäoppimisjaksojen, korkeakouluopintoihin liittyvien harjoitteluperiodien, oppisopimuskoulutuksen ja diplomitöiden merkeissä. Osa yrityksistä käy myös aktiivisesti luennoimassa oppilaitosten ja korkeakoulujen koulutusohjelmissa. Myös energiansäästöviikko ja voimalaitosvierailut ovat muodostuneet varsin vakiintuneeksi tavaksi tavoittaan alueen lapsia ja nuoria. Kesätyötä pääsääntöisesti tarjotaan jo ammattia opiskeleville, mutta myös joitakin Tutustu työelämään ja tienaa kesätyökampanjaan kuuluvia yrityksiin otetaan. Selvityksen pohjalta, voidaan kaukolämpöyrityksissä toteutettavaa oppilaitosyhteistyötä jäsentää ja kiteyttää seuraavan taulukon mukaisesti. YHTEISTYÖN TAVOITE VAIKUTTAMISEN KOHDE TOIMINTA ESIMERKIKSI Yhteiskuntavastuu, kaukolämpöalasta, energiaasioista tiedottaminen Lapset ja nuoret peruskoulussa Keväiset lämpölaitosvierailut ja energiansäästöviikon tilaisuudet kaukolämpöyrityksissä. Nuorten alaa koskevan kiinnostuksen herättäminen ja aktivointi työelämään Työvoiman rekrytointi ammatillisen oppilaitosyhteistyön ja oppisopimuskoulutuksen kautta Työvoiman rekrytointi ammattikorkeakoulu tai yliopisto yhteistyön kautta Alueella tarjottavan ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulutuksen laadun parantaminen Yritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen (jatko-, lisä tai täydennyskoulutus) Peruskoulun yläaste (8-9 lk) ja lukioikäiset, opettajat ja opintoohjaajat Ammattia (esim. sähkö, lvi tai talotekniikan perustutkintoa) opiskelevat ja työssäoppimisjaksolle tulevat nuoret, oppisopimusopiskelijat, opettajat ja opinto-ohjaajat Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat Ammatillisen koulutuksen (ammatti- ja aikuisopistot, ammattikorkeakoulut jne.) opettajat, opetussuunnitelmat ja koulutuksen puitteet (koulutustilat ja laitteet) Yritysten henkilöstö ja yhteistyö oppilaitoksen opetushenkilöstö TET-jaksot (harvinaisia), tutustu ja tienaa kesätyökampanja, kesätyöt sekä vierailut yrityksessä Yksittäiset työssäoppijat yrityksessä. Kaukolämpöasentajan ammattitutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksena. Yrityksen asiantuntijoiden vierailut/luennot ammatillisten opintojen yhteydessä. Opiskelijoiden yritysvierailut. Harjoittelupaikkojen, opinnäytetöiden ja kesätöiden tarjoaminen opiskelijoille. Yritysten asiantuntijoiden luennot yliopistoissa ja korkeakouluissa. Opettajien työelämäjaksot (harvinaisia). Yritysten edustajat osallistuvat oppilaitosten neuvottelukuntiin ja koulutusalan asiantuntijatyöryhmiin. Yrityksen asiantuntijoiden luennot koulutusohjelmien yhteydessä. Suunnitellaan aikuiskoulutuksen järjestäjän kanssa henkilöstö- tai oppisopimuskoulutusta tai vastaavaa kehittämistoimintaa. 12

13 Selvityksen pohjalta voidaan todeta, että kaukolämpöyrityksissä tehdään jo nykyisellään hyvää yhteistyötä lasten, nuorten ja koulutuksen järjestäjien suuntaan. Yleisesti yhteistyön tavoitteita, toteutustapoja sekä arviointia voisi kuitenkin vielä monin paikoin jäntevöittää. Seuraavassa kuviossa on kuvattu keskeisimmät yhteistyön onnistumisen elementit/suunnittelun näkökulmat: 6. Pyydä palautetta opiskelijoita ja arvioikaa yhteistyön onnistumista oppilaitoksen edustajan kanssa. Kehittäkää tarvittaessa mallia eteenpäin. 1. Arvioi yhteistyön nykytila suhteessa tulevaisuuden suunnitelmiin (esim. henkilöstötarve tai yhteiskuntavastuu tulevaisuudessa). Suunnittele millaista ja keiden kanssa yhteistyötä tarvitaan 2. Avaa keskusteluyhteys yhteistyön käynnistämiseksi/kehittämiseksi oppilaitosten johdon, opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Markkinoi yritystä suoraan opiskelijoille ja opettajille. Muista myös oppilaiden vanhemmat. 5. Opiskelijat/vieraat yrityksessä tai muu yhteistyömallin toteutus. Suunnittele prosessi läpi. 3. Määritä opiskelijan tai vierailun polku yrityksessä missä ja ketkä kulloinkin ohjaavat, miten arvioidaan jne. Vastuuta avainhenkilöt, varmista ohjausosaaminen, ruoki asennetta yleisellä tiedotuksella ja varmista resurssit. Tässä vaiheessa oppilaitoksen tuki/yhteys tärkeää. 4. Opiskelijan rekrytointi työssäoppimisjaksolle/harjoitteluun tai vierailukutsu. Opiskelijat itsenäisesti hakeutuvat, oppilaitos/opettaja koordinoi vai kenties headhounting? Haastattelujen perusteella yhteistyöhön ja koulutusjärjestelmään liittyy yritysten edustajien mukaan selviä puutteita. Seuraavassa on kuvattu keskeisimpiä koettuja haasteita, jotka ovat: Yhteistyöhön käytettävien resurssien haasteet pienissä yrityksissä Koulutusjärjestelmästä ei valmistu suoraan kaukolämpöosaajia tai työnjohtajia alan tehtäviin Koulutusohjelmissa kaukolämpö heikosti tai ei lainkaan esillä Oppisopimuskoulutuksen ohjauskäytännöt haastavat työnjohtajia 13

14 Nuorisoviestinnän ja oppilaitosyhteistyön resurssit pienissä yrityksissä Monissa pienissä kaukolämpöyrityksissä jatkuva ja suunnitelmallinen oppilaitosyhteistyö (vierailut, alan markkinointi, osallistuminen koulutuksen järjestäjän asiantuntijatyöryhmiin jne.) törmää usein henkilöstöresurssien puutteeseen. Myös eläkkeelle siirtyvien määrät ovat monesti näissä yrityksissä niin pieniä, ettei yhden tai kahden rekrytoitavan vuoksi ole järkevää käynnistää mittavia työssäoppijoiden rekrytointiohjelmia tai toteuttaa yrityksen esittelykäyntejä ammattioppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Myös yrityksen henkilöstön irrottautuminen oppilaitoksiin asiantuntijaluennoitsijoiksi voi olla hankalaa. Eräs vaihtoehto pienille yrityksille voisi olla alueellinen alan yritysten kesken toteutuva yhteistyö (kartoitetaan yhdessä yritysten rekrytointitarpeet lähivuosina, käydään kertomassa ne esim. ammattiopistossa aloittaville opiskelijoille ja tarjotaan tätä tarvetta vastaavasti työssäoppimispaikkoja sekä kesätöitä). Myös opiskelijavierailut voisi olla mahdollista sopia vuorovuosiksi eri yrityksiin sekä vuorotella myös mahdollisten asiantuntijaluentojen toteuttamisesta oppilaitoksissa. Kaikkea ei ole järkevää tehdä yksin. Jokainen esittelykäynti oppilaitoksessa tai asiantuntijaluento korkeakoulussa edellyttää aina luennointimateriaalin valmistelua tai päivittämistä. Tämä puolestaan vaatii aikaa ja henkilöstöresursseja. Kynnystä asiantuntijaluentoihin tai vierailujen isännöintiin voisi madaltaa alan yhteinen ja kaukolämmön toimintojen perusperiaatteiden esittelymateriaali esim. ET:n nettisivuilla tai ekstranetissä. Materiaali olisi vapaasti kaikkien jäsenyritysten käytössä ja muokattavissa kulloistenkin tarpeiden pohjalta. Kaukolämpöalan työtehtäviin ei valmistuta mistään perustutkinnosta tai korkeakoulusta Kaukolämpöalan ehkä suurin haaste oppilaitosyhteistyölle on, että alan työtehtäviin ei valmistuta suoraan mistään koulutusohjelmasta tai ammatillisesta perustutkinnosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ammatillisen koulutuksen osalta luontevaa ja automaattista osoitetta/kohdetta yhteistyölle ei ole olemassa vaan yhteistyötä voidaan tehdä yhtä hyvin sähkö-, kunnossapito-, automaatio-, talotekniikan tai LVIalan uusien perusopiskelijoiden suuntaan. Haasteeseen vastaamista helpottanee se, että yritykset kartoittavat oman alueensa ammatillisen ja korkeakoulutuksen tarjonnan. Tämän jälkeen yhteistyö käynnistetään niiden koulutusohjelmien kanssa, joista on aiempien kokemusten mukaan tullut osaajia, työssäoppijoita tai harjoittelijoita alalle. Insinööriopinnot valmistavat heikosti käytännön työnjohdollisiin tehtäviin Kaukolämpöyrityksissä työnjohtotehtävissä työskentelee vielä runsaasti teknikkokoulutuksen läpikäyneitä osaajia. Teknikkokoulutuksen lakkauttamisen seurauksena teknikoiden sijaan yrityksiin rekrytoidaan työnjohtajiksi yleensä ammattikorkeakoulutaustaisia insinöörejä. Nykyinen ammattikorkeakoulututkinto valmistaa varsin heikosti insinöörejä käytännön työtehtävien työnjohdollisiin tehtäviin osaksi opintojen teoreettisuudesta johtuen. 14

15 Koettuun haasteeseen voi olla mahdollista vastata käynnistämällä alalle oma työnjohtajavalmiuksien (lähiesimies) koulutuskokonaisuus sekä lisäämällä ammattikorkeakoulujen ohjelmiin käytännön työelämäosaamista kehittäviä opintokokonaisuuksia. Myös yritysten asiantuntijaluennot sekä opiskelijoiden opintoihin liittyvät yritysvierailut voivat omalta osaltaan kehittää opintojen työelämävastaavuutta. Ammatillisen koulutuksen sisältöihin tarvitaan lisää tietoa kaukolämpöalasta Ammatilliseen peruskoulutukseen tulisi saada nykyistä enemmän opetussisällöiksi kaukolämpöalan teemoja. Kaukolämpötoiminnan ja alan perusesittelyt voisivat hoitua yritysten toimesta, koska opetushenkilöstöllä tuskin on riittävästi osaamista näiden sisältöjen kouluttamiseen. Opetushenkilöstö tuntee pääsääntöisesti alaa ja kaukolämmön perustoimintoja huonosti. Yritysten tulisikin tarjota aktiivisesti oppilaitosten koulutusohjelmiin kaukolämpöaiheisia esittelyjä, jotta ammattia opiskelevia nuoria saataisiin kiinnostumaan alasta, hakeutumaan alan yrityksiin työssäoppimaan sekä myöhemmin alalle pysyväksi työvoimaksi. Vaikka hitsausosaaminen hankitaan alan yrityksiin pääasiassa ostopalveluna, tulisi alan yritysten tuoda esille paikkakuntansa ammatillisille koulutuksen järjestäjille tarve hitsauskoulutuksen kehittämiseen. Nykyisellään hitsareita koulutetaan lähinnä hallitöihin, kun taas kaukolämpöalalla hitsaustyöt tehdään ns. ulkona montunpohjalla. Kaukolämpöalan hitsaustöiden realistinen, mutta mielenkiintoisella tavalla toteutettu esittely voisi lisätä nuorten kiinnostusta myös montunpohjahitsausta kohtaan. Kaukolämpöalan sisältöjä tulisi lisätä myös maa- ja metsäalan opintosuuntiin, jotta myös raaka-aineiden tuotannon alkupäässä olisi alan edellyttämää osaamista. Korkeakouluissa ja yliopistoissa ei juuri lainkaan kaukolämpöalan opintoja Ammattikorkeakouluopinnoissa ja yliopisto-opinnoissa kaukolämpöala on erittäin huonosti esillä. Niissäkin yliopistoissa, joissa ala on esim. omana kurssinaan esillä, tulisi sisältöä modernisoida sekä kehittää kiinnostavammaksi. Kurssien tavoitteena tulisi herättää mielenkiintoa alaa kohtaan sekä innostaa opiskelijoita myös harkitsemaan alaa potentiaalisena työllistäjänä. Kaukolämpöalana sisältöjä eri koulutusohjelmissa on voitu lisätä yritysten aloitteesta ja yritysten toteuttamien esittelyjen, asiantuntijaluentojen ja diplomityöaiheiden tarjoamisen avulla. Yritysten tulisikin lisätä osaamisensa tarjoamista korkeakoulujen ja yliopistojen suuntaan. Yhteistyön käynnistämistä voisi omalta osaltaan vauhdittaa valmis opetusmateriaali, joka voisi olla saatavilla netissä niin yrityksen edustajille kuin myös opetushenkilöstölle. Materiaali voisi olla myös laadittu siten, että se sisältäisi vierailun tai harjoitustehtävän paikkakunnan kaukolämpöyhtiöön. Oppisopimuskoulutuksen ohjauskäytännöt haastavat työnjohtajia Haastattelujen mukaan joissakin yrityksissä yhteistyö oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa oli koettu työllistävänä ja byrokraattisena. Suurimpana haasteena oli koettu työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen työläys. Yleensä ohjauksesta olivat vastanneet työnjohtajat, jotka kokivat että opiskelijan ohjaus vaikeuttaa työtilannetta entisestään. Pahimmillaan kokemukset olivat johtaneet siihen, että työnjohtajat eivät enää halunneet ohjata uusia oppisopimusopiskelijoita. 15

16 Eräänä ratkaisuna ohjauksen työllistävyyteen voisi olla se, että yritykseen koulutetaan sopiva määrä ns. työpaikkaohjaajia, jotka ovat itse motivoituneet ohjaustehtäviin sekä saavat korvausta ohjaustoiminnasta. Samalla yritykseen tulisi luoda yhtenäinen käytäntö ja ohjeistus työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen ja arvioinnin suhteen tyyliin näin meillä ohjataan ja opitaan työssä. Uuden työvoiman kasvattamista lisättävä myös pienissä yrityksissä Eräs kentällä koettu haaste on, se että isoille yrityksille on muodostunut ns. uusien työntekijöiden kouluttajan rooli. Nämä yritykset tekevät tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelijat tulevat mielellään yritykseen harjoittelemaan, työssäoppimisjaksoille ja oppisopimukseen, mutta valmistuttuaan siirtyvät muihin alan yrityksiin töihin. Eräänä ratkaisuna haasteeseen on, että myös muut kuin suuret kaukolämpöyhtiöt vahvistaisivat omaa roolia uuden työvoiman kasvattajana ja kouluttaisivat tekniset osaajansa esim. oppisopimuskoulutuksena itse. Vaikka välitöntä rekrytointitarvetta yrityksellä ei olisikaan tulevina vuosina, tulisi silti työssäoppijoille, harjoittelijoille sekä diplomityöntekijöille tarjota mahdollisuuksia alaan tutustumiseen. 5 LOPUKSI Oppilaitosyhteistyön, kesätöiden sekä nuorisoviestinnän tarkoitus on turvata osaavan työvoiman saatavuutta kaukolämpöalalla. Vaikuttavimmat saatavuuteen liittyvät päätökset tehdäänkin päivittäin yrityksissä, kun pohditaan voidaanko harjoittelijalle tarjota diplomityön aihetta tai mihin työporukkaan uusi työssäoppija sijoitetaan. Nuoriin panostamisen ohella on hyvä muistaa, että yrityksen nykyinen henkilöstöpolitiikka se miten henkilöstöä päivittäin kohdellaan, kehitetään, hijaista tietoa arvostetaan tai esimerkiksi palkitaan on merkittävä valtti tulevaisuudessa kilpailtaessa osaavasta työvoimasta. Varmaa on, että myös uudet osaajasukupolvet arvostavat työnantajamielikuvaltaan positiivisia yrityksiä. Satsauksilla nykyiseen henkilöstöön saatetaan vaikuttaa merkittävästi osaavan työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessa. 16

17 Liite 1. Haastatteluihin osallistuneet yritykset Fortum Power and Heat Oy Helsingin Energia Haapajärven Lämpö Oy Hyvinkään Lämpövoima Oy Jalasjärven Lämpö Oy Jyväskylän Energia Oy Jämsän Aluelämpö Oy Kemin Energia Oy Kuopion energia Loimaan kaukolämpö Oy Oy Turku Energia Savon Voima Oyj Vantaan Energia Oy 17