Kivenlahden teollisuusalue, muutos 42. kaupunginosa, Saunalahti Kortteli Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (6) Asianumero 3210/ /2012 Aluenumero Kivenlahden teollisuusalue, muutos 42. kaupunginosa, Saunalahti Kortteli Asemakaavan muutos Kivenlahden teollisuusalue 42. kaupunginosa, Saunalahti Virkistysalue (muodostuu uusi kortteli 42010) Asemakaavan muutos Kivenlahden teollisuusalue, muutos Kivenlahden teollisuusalue III, muutos 42. kaupunginosa, Saunalahti Virkistysalue Asemakaavan muutos Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutokseen, piirustusnumero Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Outi Reitmaa etunimi.sukunimi@espoo.fi Markus Pasanen Mikla Koivunen

2 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (6) Fortum Power and Heat Oy Fortum Espoo Distribution Oy LÄMPÖHUOLTO Kivenlahden muutoksenalaisella asemakaava-alueella on jo kaukolämpö. Alueen läpi kulkee DN500 betonielementtikanava. Uusien rakennettavien liikerakennusten kaukolämmön liittymistehot tulevat olemaan n. 600 kw. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi ko. tontille rakennettaville uusille kiinteistöille. Merkitään tiedoksi Tonttiyksikkö SÄHKÖHUOLTO 20kV / 0,4kV Esitämme, että nykyiselle muuntamolle ESM2232 merkitään VL-1-alueelle määräala. Muuntamon sijainti on esitetty lausunnon liitteessä 2. Esitämme, että asemakaavaan lisätään määräala yhdelle uudelle puistomuuntamolle EV-1- alueelle liitteessä 2 esitettyyn kohtaan. Ensisijainen paikka muuntamolle olisi Ruukintien varressa, mutta muuntamo voidaan viedä keskemmälle EV-1- aluetta, jolloin pyörätie toimisi huoltotienä. Pyrimme rakentamaan sähkönjakeluverkkoa ensisijaisesti puistomuuntamoratkaisuja käyttäen. Kaava-alueen EV-1-alueella kulkee neljä 20kV maakaapelia. Kaavakarttaan on lisätty kaksi ohjeellista rakennusalaa muuntamoille, toinen nykyiselle muuntamolle VL-1-alueella ja toinen uudelle muuntamolle EV-1-alueelle. Jalankululle ja pyöräilylle osoitetun Kiviruukinpolun kaavamerkintään on lisätty /h, huoltoajo sallittu. Lisäksi muuntamotilan saa sijoittaa tarvittaessa kiinteistöön asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Kaavaehdotuksen sisältöön ei ole huomautettavaa. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Merkitään tiedoksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Kaavamuutoksen takia tulee tarve vesihuollon lisärakentamiselle korttelia varten. Lähellä tontinrajaa on HSY:n vesijohto, mutta nykyisiä hulevesija jätevesiviemäreitä pitää hieman pidentää. Merkitään tiedoksi.

3 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (6) Tekninen keskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus EV-alueet tulevat olemaan osin kallioleikkauksien rajaamia. Turvallisuus tulee huomioida tontilla toimijoiden johdosta turvallisilla, tonteille sijoittuvilla luiskatiloilla tai suoja-aidoilla. EV-alue tulee olemaan havainnekuvien mukaan korkean kallioleikkauksen rajaama korttelin kohdalla. Kallio tulee louhia ja luiskata siten, että vältetään korkea ja jyrkkä leikkaus. Tähän tarkoitukseen voidaan varata EVsuojaviheraluetta. Suunnitelmaa tulee tarkentaa tältä osin ja hyväksyttää se teknisessä keskuksessa. Kallioleikkausten turvallisuus huomioidaan rakennuslupaa haettaessa rakennusvalvontakeskuksen toimesta. Suunnitelmissa korttelin ja EV- ja VL-1-alueiden (Ruukinmäki) välistä rajausta on tarkistettu siten, että kallioleikkauksen kokonaiskorkeudeksi muodostuu enimmillään noin yhdeksän metriä. Tontin puolella on mahdollista porrastaa kallioleikkaus 7:1 mitoituksella. Lähiympäristösuunnitelma on hyväksytetty teknisen keskuksen suunnitteluyksikön viherpalveluissa. Uudenmaan ELY-keskus kiinnittää kaupungin huomiota siihen, että oikeusvaikutteinen yleiskaava ei osoita suunnittelualueelle laajamittaista vähittäiskauppaa eikä sellaisen sijoittamisedellytyksiä ole yleiskaavan T-alueella tutkittu. Sillä seikalla, että Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on v selvittänyt kaupallisten palveluiden sijoittumista yleiskaavatasoisesti, ei ole merkitystä voimassa olevan yleiskaavan oikeusvaikutuksia arvioitaessa. Asemakaavatyössä on selvitetty laajemmalta alueelta, säilyykö pääkäyttötarkoitus missä määrin teollisuuskäytössä, ja minne liiketila sijoitetaan. Lisäksi on selvitetty laajemman alueen olemassa oleva ja mahdollinen uusi liiketilan määrä. Näin on voitu arvioida laajemman alueen merkitys kauppapaikkahierarkiassa sekä seudun että kaupungin tasolla. Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu KM-merkinnällä korttelialueet, joille saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön. Merkintää voi käyttää Ympäristöministeriön päivätyn kirjeen mukaan vain sellaisille suuryksiköille, joilla ei ole seudullista merkitystä. Kauklahdenväylän ja Länsiväylän liittymäalueen kaupan alueen ulottuvuus- ja mitoituskysymyksiä on tarkasteltu asemakaavatyön yhteydessä. Lausunnolla olevasta asemakaava-aineistosta, yleiskaavasta ja kaupan palveluverkkoselvityksestä käy ilmi, että Kauklahdenväylän ja Länsiväylän liittymäalueen ympäristöön olisi muodostumassa merkittävä kaupan alue. Selvitykset osoittavat, että hanke on sen kokoinen, että yhdessä voimassa olevien asemakaavojen kanssa se muodostaa varsin merkittävän kaupan alueen. Asemakaavan vaikutuksena on se, että yleiskaavan TP/k-alueen toteutuminen Kauklähdenväylän länsipuolella saattaa tästä syystä vastaisuudessa olla epävarmaa. Myöskään voimassa olevien asemakaavojen uudistaminen vähittäiskaupan suuryksiköitä mahdollistaviksi alkaa olla rajallista. Tämä vaikutus ase-

4 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (6) makaavan hyväksymisestä tulee tuoda selkeästi selostuksessa ja päätöksenteossa esiin. Selvitykset osoittavat, että kyse on paikallisesta hankkeesta. Näin ollen KMmerkintä on mahdollinen Ympäristöministeriön päivätyn kirjeen sisältö huomioon ottaen. Kaavaselostusta on täydennetty: kaupallisten vaikutusten arvioinnissa on tuotu selvemmin esille hankkeen vaikutukset alueen muuhun liikerakentamiseen. Samoin asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymiskäsittelyjen esityslistateksteissä asia tuodaan esille. Asemakaavan muutosehdotuksen käyttötarkoitusmerkinnät liikerakentamisen korttelialueilla on säilytetty KM-merkintöinä. Kuten ELY-keskuskin lausunnossaan toteaa, selvityksin on osoitettu, että kyseessä on paikallinen hanke. Muilta osin merkitään tiedoksi. Kaavaehdotuksen KM-1-alueella on Espoonlahden ja Matinkylän suuralueiden liito-oravaelinympäristöjen ja yhteyksien kartoituksessa todettu liitooravan pesäpuu, joten alueella on luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittama liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kaavan vieminen eteenpäin tässä muodossa edellyttää ELY-keskuksen lupaa edellä mainitusta kiellosta poikkeamiseen. Kaavassa on turvattava myös liitooravan liikkumismahdollisuudet. Korttelin ja EV-alueen välisiä rajoja on tarkistettu olemassa olevat kolme liito-oravapuuta huomioiden. Puut on tarkemitattu, ja rajoja on muutettu siten, että puut sijaitsevat EV-2-alueella (Ruukinmestarinrinne) vähintään 15 metrin päässä korttelialueen rajasta. EV-2-aluetta koskee määräys: Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että liito-oravan elinympäristö heikentyy tai häviää. Metsäalueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. Olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnon tai maisemahoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Alueelle saa rakentaa jalankulku- ja pyörätien. Liikkumisyhteyksiä on tarkasteltu Ramboll Finland Oy:n laatimassa selvityksessä liito-oravien ja maankäytön yhteensovittamiseksi Espoonlahdessa ja Matinkylässä (luonnos), jonka mukaan yhteydet järjestyvät Kauklahdenväylän vartta pohjoisen suuntaan ja sieltä itään Sammalvuoren suuntaan. Kaava-alueen kautta idän suuntaan ei nykyiselläänkään muodostu toimivaa liikkumisyhteyttä. Asemakaava-alue rajautuu etelässä Länsiväylään (kantatie 51) ja lännessä Kauklahdenväylään (yhdystie 1130). Kauklahdenväylä muuttuu jatkossa Espoon kaupungin kaduksi Länsiväylän ja Kehä III:n välillä. Asemakaava-alueelle Kiviruukkiin saavutaan kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevan Kauklahdenväylän ja Tillinmäentien kolmihaaraliittymän kautta Laaditun liikenteen toimivuustarkastelun mukaan liittymän välityskykyä tulisi nostaa jo nykytilanteessa. Kiviruukkiin suunniteltu uusi maankäyttö ruuhkauttaa liittymää entisestään ja Tillinmäentieltä on vaikea liittyä Kauklahdenväylälle. Toimivuustarkasteluissa tutkittiin sekä kiertoliittymän että kääntymiskaistoin varustetun liikennevaloliittymän toteuttamista Kauklahdenväylän ja Tillinmäentien liittymään. Molemmat vaihtoehdot toimivat niin kauan kuin Kauklahdenväylä on

5 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (6) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES 1+1-kaistainen. Kun Kauklahdenväylä parannetaan 2+2-kaistaiseksi, loppuu kiertoliittymän välityskyky, mutta valo-ohjattuna liittymä on mahdollista saada toimimaan vähintään tyydyttävästi. Kauklahdenväylän ja Tillinmäentien liittymän parantamisesta tulee käynnistää katusuunnitelman laadinta mahdollisimman pian. Mikäli Kiviruukkiin toteutuvat asemakaavassa suunnitellut paljon tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköt, on liittymän parantamistoimenpiteet syytä toteuttaa samanaikaisesti, jotta liittymän toimivuus ja turvallisuus pystytään takaamaan. Laadittava asemakaava sekä Kivenlahden eritasoliittymän ja Kauklahdenväylän parantamisesta laadittu tiesuunnitelma parantavat kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä kaava-alueelta pohjoiseen ja etelään sekä Kauklahdenväylän länsipuolelle. Alueen saavutettavuus joukkoliikenteellä paranee länsimetron jatkeen ja Kivenlahden metroaseman toteutuessa. Espoon tekninen keskus on käynnistänyt Kauklahdenväylän ja Tillinmäentien kiertoliittymän katusuunnittelun. Liittymän rakentaminen on tarkoitus aloittaa alustavasti vuonna Kiertoliittymään lännestä yhdistyvä Kummelivuorentie rakennettaneen vuoden 2014 aikana. Muilta osin merkitään tiedoksi. Kaavoitettavan alueen pohjoispuolella, osoitteessa Ruukinmestarintie 8, sijaitsee Tukesin valvonnassa oleva laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittava Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskus. Lämpökeskuksen piha-alueella varastoidaan polttoöljyä kahdessa säiliössä lähellä kaavoitettavaa aluetta (KM-1). Tukesilla ei ole käytettävissään näille säiliöille tehtyjä onnettomuuksien vaikutusetäisyyksiä koskevia arviointeja. Riittäviä suojaetäisyyksiä voidaan arvioida myös vertaamalla etäisyyksiä standardin SFS 3350 mukaisiin suojaetäisyyksiin kyseisen kokoisille säiliöille. Suuremman säiliön ( m 3 ) suojaetäisyyksiksi tulisi standardin mukaan n. 30 metriä normaaleihin rakennuksiin ja n. 40 metriä rakennuksiin, joiden tyhjentäminen onnettomuustilanteessa voi olla hidasta, kuten hoitolaitokset tai suurmyymälät. Vastaavat etäisyydet pienemmälle (1 000 m 3 ) säiliölle ovat n. 20 metriä. Turvallisuuteen voi lisäksi vaikuttaa erilaisin rakenteellisin ratkaisuin, esimerkiksi huolehtimalla, ettei rakennuksissa ole säiliöiden puoleisilla seinillä ikkunoita tai tekemällä erillisen lämpösäteilyltä suojaavan muurin tai muun rakenteen. Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu selvitys: Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskus, arviointi polttoöljysäiliöiden suojaetäisyyksistä (Sito Oy, 2014). Selvitykseen liittyen kaupunkisuunnittelukeskus/outi Reitmaa on neuvotellut sähköpostin välityksellä seuraavien tahojen kanssa: TUKES/Leena Ahonen, ELY-keskus/Brita Dahlqvist-Solin, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos/anu Puttonen ja Espoon ympäristökeskus/katja Ohtonen. Käytyjen neuvottelujen perusteella selvitys on todettu riittäväksi polttoöljysäiliöiden tulipalon lämpösäteilyvaikutusten arvioinnin osalta ja kaavaehdotus on laadittu lämpösäteily huomioiden.

6 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (6) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Ympäristökeskus Kortteli sijaitsee Fortum Power and Heat Oy, Kivenlahden lämpökeskuksen välittömässä läheisyydessä. Lämpökeskuksen alueella sijaitsee kaksi suurta öljysäiliötä, joista suuremman tilavuus on m 3 (raskas polttoöljy). Suunnittelun pohjaksi tulisi laskea mahdollisesta säiliöpalosta aiheutuvat lämpösäteilyarvot. Laskennan tuloksena saadut lämpösäteilyarvot esitetään karttapohjalle piirrettynä. Näiden laskelmien ja piirrosten pohjalta voidaan tarkastella suunniteltujen rakennusten sijoitusta. Mikäli laskennallisesti saadut arvot ylittävät tietyt suunnitteluarvot, lämpösäteilyn määrää ulkopuolisissa kohteissa tulisi rajoittaa teknisin keinoin, kuten vesiverho, säteilysuojaukset tai palon kestävät materiaalit. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan suunniteltujen rakennusten ja olemassa olevien säiliöiden välinen suojaetäisyys on riittämätön. Rakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvo-kalustolla on mahdollista operoida vähintään rakennusten kahdelta sivulta. Alueelle rakennettavien rakennusten koko tulee todennäköisesti edellyttämään rakennusten varustamista automaattisella sammutuslaitteistolla, jolla tulee olemaan korkeat vesilähdevaatimukset. Tämä tulisi huomioida kunnallistekniikan suunnittelussa. Lämpökeskuksen polttoöljysäiliöt: ks. vastine 7 (TUKES). Asemakaava mahdollistaa rakentamisen siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla on mahdollista operoida vähintään rakennusten kahdelta sivulta. Rakennuksia ei määrätä kaavalla rakennettaviksi kiinni rakennusalan rajoihin. Muilta osin merkitään tiedoksi. Ympäristökeskus muistuttaa, että kaava-alueen luoteisosassa on liito-oravan tunnettu pesäpuu ja papanahavaintoja myös kahden muun puun alla. Kaavaehdotuksessa puut sijoittuvat rakennettavaksi tarkoitetulle alueelle. Ympäristökeskus esittää, että korttelialuetta tarkistetaan siten, että liito-oraville jää riittävän suuri elinalue ja myös viheryhteydet alueelta poispäin säilyvät. Lisäksi ympäristökeskus muistuttaa kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevista Kivenlahden lämpökeskuksen polttoainesäiliöistä, joiden aiheuttamaa riskiä suunnitellun tilaa vievän kaupan asiakkaille ei ole arvioitu kaavassa. Liito-oravat: ks. vastine 6 (ELY-keskus). Lämpökeskuksen polttoöljysäiliöt: ks. vastine 7 (TUKES).