JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sivu 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Aika klo 17:00-19:03 Paikka Muuntamontie 5, kokoushuone Ampeeri Käsitellyt asiat Sivu 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 16 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 17 Kartonkipakkausjätteen kuljetusjärjestelmä 5 18 Lasi-, metalli- ja muovipakkausjätteiden kuljetuksen käynnistäminen Viranhaltijapäätökset Merkintöjä 20

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Läsnä Mainonen Jenni puheenjohtaja Pesonen Tanja varapuheenjohtaja Könönen Jorma jäsen Hokkanen Päivi jäsen Lähteenmäki Jarno varajäsen Örn Paavo jäsen Krohns Virpi varajäsen Räty Suvi jäsen Mutanen Jukka jäsen Järvinen Anni kh:n edustaja Kettunen Anna jätehuoltosuunnittelija Salminen Tiina pöytäkirjanpitäjä Poissa Deleanu Claudia jäsen Mäkinen Ville jäsen Allekirjoitukset Jenni Mainonen puheenjohtaja Tiina Salminen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Päivi Hokkanen pöytäkirjan tarkastaja Jarno Lähteenmäki pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Joensuun kaupungin verkkosivuilla. Pöytäkirjanpitäjä Tiina Salminen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus JATELK Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta JATELK Joensuun alueellinen jätelautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet Päivi Hokkanen ja Jarno Lähteenmäki. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Kartonkipakkausjätteen kuljetusjärjestelmä 936/ /2017 JATELK Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut alueellisen jätelautakunnan te ke män päätöksen, joka koski kartonkipakkausjätteen kuljetusta (pää tös 19/0059/3, antopäivä ). Hallinto-oikeuden päätös on tuotu tie dok si jäte lau ta kun nal le sen edellisessä kokouksessa Jätelautakunnalle esi teltiin asian yhteydessä päätöksen tausta sekä jätteenkuljetusta koskeva lain säädän tö. Lautakunta kävi asiasta keskustelun. Lautakunnan aiempi pää tök sen te ko vuo sil ta on luottamushenkilöiden luettavissa luottamushenkilöiden verk ko pal ve lun sähköisessä kokouksessa. Jätelautakunta käsitteli pakkausjätteiden kuljetusta vuosina useissa ko kouk sis saan sekä aiheesta järjestetyssä lautakunnan iltakoulussa. Lautakunta päät ti tehdä selvityksen siitä, täyttyvätkö jätelain 37 :ssä kiinteistön hal ti jan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetetut edellytykset kartonki-, lasi- ja me tal li pak kaus ten kiinteistöittäisen kuljetuksen osalta. Keväällä 2017 val mis tuneen selvityksen perusteella edellytyksiä tehdä jätelain 37 :n mukainen päätös kiin teis tön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta ei ollut. Siitä huolimatta jä te lau ta kun ta päätti , että kartonkipakkausten kuljetus hoidetaan kiinteis tön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen mukaisesti. Itä-Suomen hal linto-oi keus kumosi tämän päätöksen helmikuussa Se toteaa, että lau ta kunnan päätöksessä on ollut kyse jätelain 37 :ssä tarkoitetusta kul je tus jär jes tel mästä päättämisestä. Asiassa ei päätöksentekomenettelyn osalta ole merkitystä sillä jä te lau ta kun nan [valituksen johdosta antamassa] lausunnossaan esittämällä seikal la, että tuottajalla on ensisijainen oikeus järjestää vastuulleen kuuluvien käytös tä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Jätelautakunnan olisi tullut varata jä telain 38 :n mukaisesti mahdollisuus tiedonsaantiin ja mielipiteen ilmaisuun ennen päätöksen tekemistä. Asiassa on tapahtunut menettelyvirhe. Päätös on kysei sen menettelyvirheen takia kumottava. Päätöksen kumoutuessa jo tällä perus teel la, asiassa ei ole tarpeen enempää lausua muista valitusperusteista. Jätteenkuljetusta koskeva lainsäädäntö Jätelain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että jätteenkuljetus järjestetään kiin teis tön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta jätteen vastaanotto- tai kä sit te ly paik kaan. Tämä velvoite koskee kunnan vastuulle kuuluvaa yh dys kun tajä tet tä, kuten asumisen yhteydessä syntyvää jätettä. Jätteenkuljetus to teu tetaan joko kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai kiinteistön haltijan jär jestä mä nä jätteenkuljetuksena. Jätelain 36 :n mukaan kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jät teen kul jetus, jollei 37 tai 41 :stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kun nan jär jes tä mäs sä jätteenkuljetuksessa kunta järjestää kuljetuksen joko omana toimin ta naan tai hankkimalla kuljetuspalvelut kilpailutuksen perusteella yk si tyi seltä yritykseltä. Jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus jär jes te tään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos:

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuul li sin ja syrjimättömin ehdoin (JäteL 35.2 ); 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jäte huol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa ter veydel le tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen eri tyi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja vi ran omais ten toimintaan. Edelleen 37 :n mukaan kunnan päätös kiinteistön haltijan järjestämästä jät teenkul je tuk ses ta voi koskea lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä. Kunnan on seurattava ja valvottava kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta kos ke van päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvit taes sa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Jätteenkuljetuksessa on sen järjestämistavasta riippumatta noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Erilliskerätyn pakkausjätteen kyseessä ollessa jäte on toi mi tet ta va tuottajayhteisön järjestämään jätehuoltoon (JäteL 47.3 ). Mikäli kunnassa valmistellaan 37 :n mukaisen päätöksen tekemistä, on 38 :n no jal la ennen päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloi hin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lau sua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta sää detään hallintolain (434/2003) 41 :ssä. Kunnan on tiedotettava edellä tarkoitetusta pää tök ses tään yleisesti kuntalaisille ja julkaistava päätös tietoverkossa. Jätelain 149 :ssä säädetään joistakin menettelytavoista ja velvoitteista lain voimaan tullessa ( ) momentin mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jä te lais sa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus tämän lain voimaan tullessa hoide taan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jät teen kul jetuk sen järjestämistä lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjes tä män jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös vii meis tään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos päätöksellä siirrytään kiinteis tön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jät teenkul je tuk seen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteen kul je tuk sen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden ku lut tua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaan tu los ta. Jätelaissa ei säädetä sopimusperusteisen/ kiinteistön haltijan järjestämän jätteen kul je tuk sen päättymisen ja kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käyn nistä mi sen määräajasta, jos muutos tapahtuu myöhemmin kuin vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kunnan järjestämän kuljetuksen toimeenpanon, mark kinoil la toimivien kuljetusyritysten ja kiinteistön haltijoiden kannalta on tarpeen mää rit tää kohtuullinen siirtymäaika muutokselle. Jätelakioppaassa sopivaksi siirty mä ajak si ehdotetaan 2-3 vuotta, mutta siirtymäaika voi olla lyhyempi, jos kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisen syynä on esimerkiksi palvelun puut tumi nen alueelta. Vaikka jätelautakunnan toimialueella on lain voimaan tullessa ollut lain voi maisten päätösten perusteella kunnan järjestämä jätteenkuljetus, on kartonkijätteen kul je tus ta hoidettu yleisesti kiinteistön haltijan ja jätehuoltoyrityksen väliseen

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta so pi muk seen perustuen Ilomantsia lukuun ottamatta muiden kuntien alueilla. Kun ta ei tuolloin ole järjestänyt erilliskerätyn kartonkijätteen kuljetusta. Tällä pe rus teel la vuonna 2016 katsottiin, että kartonkipakkausjätteen osalta on teh tävä jätelain 149 :ssä tarkoitettu kuljetusjärjestelmää koskeva tarkastelu ja asia edel lyt tää päätöstä kartonkipakkausjätteen osalta joko kunnan järjestämään jät teen kul je tuk seen siirtymisestä tai kiinteistön haltijan järjestämästä jät teenkul je tuk ses ta, mikäli lain 37 1 momentin edellytysten osoitetaan täyttyvän. Kunnalla on oikeus hoitaa pakkausjätteiden jätehuoltoa Pakkausjätteet kuuluvat jätelainsäädännössä tuottajavastuun piiriin. Tuot ta javas tuul la tarkoitetaan pakkausten osalta niiden valmistajille ja maahantuojille ase tet tua velvoitetta jätehuollon järjestämisestä ja sen kustannuksista vas taa mises ta. Jätelain 47 :n 1 momentin mukaan tuottajalla on ensisijainen oikeus järjestää vas tuul leen kuuluvien käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Muut toimijat saa vat perustaa rinnakkaisia käytöstä poistettujen tuotteiden keräys- tai vastaan ot to jär jes tel miä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita kiinteistön haltijalle tai muulle jätteen haltijalle vain, jos tämä tehdään yhteistoiminnassa tuottajan kans sa. Pykälän 3 momentin mukaan kunta voi osana 5 luvun mukaan jär jes tämään sä jätehuoltoa täydentää käytöstä poistettujen tuotteiden kuljetusta ja vas taan ot toa siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä. Tällöin käytöstä poistetut tuot teet on toimitettava tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Jätelain 35 :n mukaan kunta voi huolehtia 32 :n 1 momentissa tarkoitetussa toi min nas sa (asuminen ym.) syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiin teis töittäi sen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Joensuun alueellisen jätelautakunnan hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaan kunta huolehtii kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiin teis töittäi ses tä jätteenkuljetuksesta (13 ). Jätehuoltomääräyksiin sisältyy kartonki-, lasi- ja metallipakkausten erilliskeräysvelvoitteet. Pakkaukset tulee lajitella ja kerä tä erillisiin jäteastioihin taajamissa sijaitsevilla kiinteistöillä, joilla on vähintään vii si asuinhuoneistoa. Erilliskeräysvelvoitteet tulivat jätehuoltomääräysten mukaan voimaan Koska jätteenkuljetusta koskevien valitusten käsittely on ol lut kesken hallinto-oikeudessa, on se vaikuttanut jätehuoltomääräysten toimeen pa noon siten, ettei erilliskeräystä koskevia määräyksiä ole kuitenkaan voitu soveltaa. Vaikka jätelautakunta on päättänyt, että sen toimialueella kunta huolehtii eril liske rä tyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan jär jes tä mään jätehuoltoon, ei kuljetusta käytännössä tällä hetkellä järjestetä jäte lain sää dän nön mukaisesti kunnan järjestämänä tai kiinteistön haltijan jär jes tämä nä jätteenkuljetuksena. Kunta ei ole voinut järjestää kuljetusta jä te lau ta kunnan sittemmin kumottujen päätösten valituskäsittelyn aikana. Kartonki-, lasi-, me tal li- ja muovipakkausten erilliskeräys ja niille jätteenkuljetuksen tilaaminen on ollut vapaaehtoista kiinteistön haltijoille edellä kuvatusta tilanteesta johtuen. Kuljetusselvitys 2017 ja nykytilanne Vuonna 2017 tehdyssä selvityksessä tarkasteltiin kartonkipakkausjätteen kul je-

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta tuk sen tilannetta, koska sen selvittämistä edellytetään jätelain :n ja oikeus käy tän nön perusteella. Selvitys sisältää tarkastelun myös lasi- ja me tal li pakkaus jät teen kuljetuksen tilanteesta, mutta niiden osalta kyse oli lail li suus tar kaste lus ta. Vuonna 2017 valmistuneen selvityksen perusteella: 1) Toimialueen kaikissa kunnissa on aiempien päätösten perusteella voi massa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Yhdessäkään kunnassa ei ole tehty edel li sen jätelain (1072/1993) 10.2 :ssä tarkoitettua päätöstä so pi mus perus tei ses ta jätteenkuljetuksesta. 2) Jätelain voimaan tullessa kartonkijätteen kuljetusta on hoidettu käy tän nös sä kiinteistön haltijan ja jätehuoltoyrityksen välisen sopimuksen pe rus teel la osassa jätelautakunnan toimialueen taajamia. Näin on toi mittu edellä mainituista kuntien sopimusperusteista jätteenkuljetusta kos kevien päätösten puuttumisesta huolimatta. 3) Edellisen perusteella oli tehtävä jätelain :n edellyttämä tarkastelu kiin teis tön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytyksien täyttymisestä, se kä on tehtävä jätteenkuljetusta koskeva päätös. 4) Kartonkipakkausten kuljetuksen osalta jätelaissa kiinteistön haltijan järjes tä mää jätteenkuljetusta koskevat edellytykset eivät kaikilta osin täyt tyneet vuonna 2017 tehdyn selvityksen perusteella. Näin ollen mah dol li suutta tehdä jätelain 37 :n mukaista päätöstä ei ollut. Lautakunnan päätöksen ( ) ja hallinto-oikeuden päätöksen ( ) vä li se nä lähes kahden vuoden aikana kartonkipakkausjätteen kuljetusta koskeva ti lan ne on muuttunut hieman. Yksityinen palvelutarjonta jätelautakunnan toi mialu eel la on laajentunut siten, että palvelua on saatavilla kaikissa alueen taa ja missa. Selvitystä tehtäessä tarkasteltiin vuoden 2016 tilannetta, jolloin palvelua ei ol lut yhdessä taajamassa. Muiden jätelaissa asetettujen edel ly tys ten toteutumisen osalta muutosta ei ole ta pah tu nut vuosien 2017 ja 2019 välisenä aikana. Jäteneuvonnan ja jätehuollon seu ran nan jär jes tä mi nen sekä kuntavastuulle kuuluvan jätehuoltojärjestelmän ko ko nai suu den oh jaus ja kehittäminen kärsii nykytilanteesta. Kunnan mah dol lisuu det hoitaa la ki sää teis tä jätehuoltovelvoitettaan (erityisesti asumisen jä tehuol to pal ve lut) ovat hei kom mat, jos eri jätelajien kuljetukset hajautuvat useille eri toimijoille. Selvitys kartonkipakkausjätteen kuljetuksesta Vuonna 2017 tehdyssä selvityksessä arvioitiin jätelain 37 :n edellytysten täyt tymis tä. Selvityksen tiedot perustuvat mm. vuoden 2016 lopulla kuljetusyrityksille teh dyn kyselyn vastauksiin sekä jätteenkuljetusrekisterin tietoihin kar ton ki pakkaus jät teen kuljetuksesta viime vuosilta. Selvitys on liitteenä. Selvityksessä kä sitel lyt seikat eivät ole olennaisesti muuttuneet kahden vuoden kuluessa. Tässä esit te ly teks tis sä on käytetty selvityksen tietoja, tarkennettuna nykyhetken tiedoil la esimerkiksi kuljetustarjonnan kattavuuden osalta. Kartonkipakkausjätteen kuljetusta on nykyhetkellä saatavilla kaikissa jä te lau ta-

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta kun nan alueen taajamissa. Joensuun keskustaajamaa lukuun ottamatta kul je tusta järjestää vain yksi yritys. Jätelain 37 :n yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan jätteenkuljetuksen järjestäminen 37 :n mukaisesti johtaa siihen, että kiinteis tön haltija on velvollinen solmimaan sopimuksen jätteen kuljettamisesta. Se siis lisää kiinteistön haltijan velvollisuuksia verrattuna kunnan järjestämään jätteen kul je tuk seen. (HE 199/2010 vp.) Jos kunnan jätehuoltoviranomainen tie toise na siitä, ettei markkinoilla ole tosiasiassa kilpailua, ja taajamien koko sekä etäisyy det huomioon ottaen, päättäisi kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmästä, se epä suo ras ti velvoittaisi taloyhtiöt ym. kartonkipakkausten erilliskeräysvelvolliset so pi maan kuljetuksesta tämän yrityksen kanssa. Kuljetusrekisterin tietojen perus teel la nykyisessä vapaaehtoisuuteen perustuvassa kuljetusmallissa eril lis keräyk sen järjestäneiden kiinteistöjen määrä on osassa taajamia merkittävästikin pie nem pi kuin olisi silloin, jos keräykseen velvoittavaa jätehuoltomääräystä voitai siin noudattaa ja velvoittaa kiinteistöt toimimaan erilliskeräysmääräysten mukai ses ti. Palvelun ehtojen kohtuullisuuden ja syrjimättömyyden arviointi oli vuonna 2017 haas teel lis ta, koska yritykset kieltäytyivät ilmoittamasta hintatietoja vi ran omaisel le. Muutamilta isännöitsijöiltä saatujen tietojen perusteella alueella toimivan yri tyk sen kuljetushinnat eivät vuonna 2017 olleet kohtuuttomia (ei esim. useita kym me niä euroja). Kuljetushinta on korkeampi kauempana jätteen vas taan ot topai kas ta. Hintakysymys eroaa maksujen määrittelystä kunnan järjestämässä kulje tuk ses sa. Silloin kunta kilpailuttaa julkisena kilpailutuksena han kin ta lain säädän töä noudattaen kuljetuspalvelun. Asiakkaiden kuljetusmaksut määritetään jul ki ses sa kunnan jätetaksassa. Kunta voi niin halutessaan käyttää taloudellista oh jaus ta ja kannustaa myös maksuilla kuntalaisia jätteiden kierrättämiseen etusi ja jär jes tyk sen mukaisesti. Jätehuollon yleistä toimivuutta toimialueen kunnissa voidaan arvioida sekä kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon osalta että elinkeinoelämän jä te huol to pal velui den osalta. Kiinteistön haltijan järjestämä kartonkipakkausjätteen kuljetus olisi kunnan muusta jätehuoltojärjestelmästä erillinen osa. Mikäli esimerkiksi kul jetuk sen saatavuudessa tai hinnoittelussa havaittaisiin ongelmia, kunnan jä te huolto vi ran omai sen, kunnallisen jätehuoltoyhtiön ja peruskuntien vai ku tus mah dol lisuu det asiaan olisivat heikot. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus myös kar ton kipak kaus jät teen osalta sen sijaan edistäisi kunnan jätehuoltojärjestelmän ko konai suu den hallintaa ja mahdollistaisi esimerkiksi kannustavan taksaohjauksen. Ny ky ti lan tees sa palvelutarjonnan alueellista kattavuutta voidaan pitää etuna alu een elinkeinoelämälle. Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on kui tenkin päätöksenteossaan varmistaa eritoten kunnan järjestämisvastuulle säädetyn jä te huol lon toimivuus lainsäädäntöä noudattaen. Lisäksi vuoden 2019 alussa voimaan tulleen jätelain muutoksen perusteella kunnan jätehuoltovastuu supistui asuk kai den ja kuntien oman palvelutoiminnan jätehuoltoa koskevaksi. Aiemmin kun ta vas tuul le kuuluneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuspalveluiden se kä julkisoikeudellisten yhteisöjen yhdyskuntajätehuollon järjestäminen siirtyi toi mi joi den itsensä järjestettäväksi. Kuljetuksen ympäristövaikutusten arvioidaan jäävän pienemmiksi kunnan jär jestä mäs sä kuljetuksessa, kun reittisuunnittelu voidaan tehdä alueen kaikki eril liske räys vel vol li set, eri kokoiset taajamat sekä mahdollinen kunnan järjestämä täyden tä vä ekopistekeräys huomioiden. Kartonkipakkausjätteiden kuljetuksen järjes tä mi sen muista kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan jätehuollon kul je tuk sis-

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta ta poikkeavalla tavalla ei edistä jätehuollon yleistä toimivuutta alueen kunnissa ei kä tue jätehuollon alueellista kehittämistä. Osa kotitalouksista arvostaa valinnanvapautta ja mahdollisuutta palvelun kil pailut ta mi seen ja tarvittaessa vaihtamiseen. Vuonna 2017 valmistelussa arvioitiin, et tä ainakin Joensuun keskustaajaman alueelle kilpailua voi odottaa syntyvän ke räys koh tei den määrän ja välimatkojen lyhyyden perusteella, mikäli pää tet täisiin kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta. Tuolloin palvelua tarjo si vain yksi yritys. Jätelautakunnan kuljetuspäätöksen jälkeen kahden vuoden ku lues sa toinenkin yritys on Joensuun keskustassa tullut kartonkipakkausten kul je tus mark ki noil le, mutta kohteiden määrä on erittäin pieni. Kauempana Joen suun kantakaupungista sijaitsevissa ja usein erilliskeräysvelvollisten mää rältään pienissä taajamissa kilpailua ja siten valinnanmahdollisuutta ei to den nä köises ti syntyisi jatkossakaan. Kotitalouksien arvioidaan olevan toisiinsa nähden tasa puo li sem mas sa asemassa, jos kuljetuksen järjestää kunta. Tällöin keskitetty kil pai lu tus mahdollistaisi yksittäistä kotitaloutta paremman neuvotteluvoiman, mi kä voi johtaa kotitalouksien kustannusten laskuun. Jos kunta vastaisi kaikkien jä te la jien kuljetuksen järjestämisestä, se mahdollistaisi niin haluttaessa tak sa ohjauk sen eli subvention eri jätelajien kesken. Laskutus, neuvonta sekä asia kas palve lu hoidettaisiin saman tahon eli kunnallisen jätehuoltoyhtiön toimesta kuin ny ky het kel lä poltettavan jätteen ja biojätteen osalta. Osalle kotitalouksista jä tepal ve lui den helppous olisi etu. Jätelain 37 :n mukaisella päätöksellä kiinteistön haltijan järjestämästä kar ton kipak kaus jät teen kuljetuksesta olisi erityisen myönteinen vaikutus yritykselle, joka hal lit see tällä hetkellä markkinoita. Vaikutusta voi olla myös muiden jä te huol toyri tys ten kiinnostukseen tarjota kuljetuspalvelua. Taajamien koot ja välimatkat se kä erilliskeräysvelvollisten kiinteistöjen rajattu määrä eivät kuitenkaan luo kasvun edellytyksiä kovin monelle yritykselle. Kuljetusten kilpailutus kunnan toimes ta puolestaan johtaisi vakaaseen työkantaan kilpailutuksessa menestyvälle yri tyk sel le tai yrityksille. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jät teen kul je tukseen, saattaisi se osassa pienempiä ja syrjäisempiä taajamia vaikuttaa elin kei noelä män toimijoiden kuljetuspalvelun saatavuuteen nykymallilla. Elinkeinoelämä ei pääsääntöisesti kuulu kunnan ensisijaisen jätehuollon järjestämisvastuun piiriin. Mikäli jossakin taajamassa ei olisi kartonkipakkausjätteen kuljetusta saa tavil la markkinaehtoisesti, olisi kunnalla jätelain 33 :n rajauksin velvollisuus jär jestää palvelu sitä pyydettäessä. Viranomaisten toimintaan päätös kiinteistön haltijan järjestämästä jät teen kul jetuk ses ta vaikuttaisi kielteisesti verrattuna siihen, että siirryttäisiin kunnan jär jestä mään kuljetukseen. Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että kunnan vas tuul le kuuluvan jätehuollon seuranta ja kunnan jätehuoltojärjestelmän ke hittä mi nen on tehottomampaa ja vaatii merkittävästi enemmän resursseja siltä osin kuin jätteenkuljetusta ei ole järjestetty kunnan toimesta. Jät teen kul je tukseen kuulumisen ja jätehuoltomääräysten noudattamisen seuranta on työ läämpää.jätelain 39 :n mukaisten jätteenkuljetuksen tietojen käsittely va paa eh toises sa tai kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa lisää jä te huol to vi ranomai sen työmäärää verrattuna kunnan järjestämään kuljetukseen. Mikäli kul jetus- tai seu ran ta tie to jen saannissa olisi jatkossa ongelmia, aiheutuisi tästä toden nä köi ses ti val von ta teh tä viä paikalliselle Ely-keskukselle. Kiinteistön haltijan jär jes tä män jät teen kul je tuk sen toimivuuden seuranta ja valvonta lisäisi osaltaan kun nan jätehuolto- ja ym pä ris tön suo je lu vi ran omais ten työtä.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Kokonaisuutena arvioiden kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen pää tök sen vaikutuksia, ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien ase maan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan, ei voida pitää myönteisinä. Yhteenveto Oikeuskäytännön perusteella kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voidaan kunnan päätöksellä valita vain, jos kunta jo etukäteen varmistuu tätä kul jetus jär jes tel mää koskevien edellytysten täyttymisestä ja osoittaa sen riittävän yksi tyis koh tai sel la selvityksellä. Kartonkipakkausjätteen kuljetusta koskevan tarkas te lun perusteella jätelain 37 :ssä kiinteistön haltijan järjestämälle jät teen kulje tuk sel le asetetut edellytykset eivät kaikilta osin täyty. Näin ollen edellytyksiä teh dä päätös jätelain 37 :ssä tarkoitetusta kiinteistön haltijan järjestämästä jätteen kul je tuk ses ta ei ole. Jätelautakunnan toimialueella tulee siirtyä kar ton ki pakkaus jät teen kuljetuksessa kunnan järjestämään kuljetukseen. Valmistelun tässä vaiheessa esitetään aikatauluksi muutokselle seuraavaa: Jätelautakunnan alueella siirrytään erilliskerätyn kartonkipakkausjätteen kiinteis töit täi sen kuljetuksen osalta kunnan järjestämään kuljetukseen. Se to teu tetaan alkaen kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n järjestämänä jätteen kul je tuk se na. Erilliskerätty pakkausjäte toimitetaan tuottajien järjestämään jä te huol toon. Siirtymäaika siirryttäessä sopimusperusteisesta kuljetuksesta kunnan jär jes tämään kuljetukseen on asti. Kiin teis tön haltijoiden yksityisten yrit täjien kanssa tehdyt kartonkipakkausjätteen kul je tus so pi muk set on irtisanottava päät ty mään sitä mukaa, kun kuljetukset siirtyvät Pu has Oy:n tehtäviksi, kui tenkin viimeistään Ennen varsinaista päätöksentekoa kuntalaisille varataan hallintolain 41 :ssä tarkoi tet tu mahdollisuus saada tietoa asian käsittelystä sekä lausua mielipiteensä asias ta. Perustelut: Jätelain 32, 34, 35, 36, 37, 47, 48 ja 149 :t Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää tiedottaa kuntalaisia kartonkipakkausjätteen jät teen kulje tus ta koskevan val mis te lun tilanteesta ja asettaa selvityksen pakkausjätteiden kiin teis töit täi sen kul je tuk sen järjestämisestä yleisesti nähtäville ajalle Niille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin kar ton ki pak kausjät teen kuljetusjärjestelmää koskevalla ratkaisulla voi olla huomattava vai ku tus, va ra taan mahdollisuus lausua mielipiteensä siitä, täyttyvätkö jätelain 37 :ssä kiin teis tön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetetut edellytykset jä telau ta kun nan toimialueella, sekä muista kartonkipakkausjätteen kul je tus jär jestel mää koskevista seikoista.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Mielipiteet on toimitettava kirjallisesti mennessä Joensuun alu eel li selle jätelautakunnalle osoitteeseen Muuntamontie 5, Joensuu tai säh kö postit se osoitteeseen Jätelautakunta tiedottaa toimialueen kuntia asian valmistelun vaiheesta ja mahdol li suu des ta antaa lausunto mennessä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 Selvitys pakkausjätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä Kuntaliiton yleiskirje_2013

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Lasi-, metalli- ja muovipakkausjätteiden kuljetuksen käynnistäminen 4340/ /2019 JATELK Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut alueellisen jätelautakunnan te ke mät päätökset, jotka koskivat lasi- ja me tal li pak kaus jät tei den kuljetusta sekä kartonkipakkausjätteen kuljetusta. Hallinto-oikeuden päätökset on tuotu tiedok si jätelautakunnalle sen edellisessä kokouksessa Jätelautakunnalle esi tel tiin asian yhteydessä päätösten tausta sekä jätteenkuljetusta koskeva lainsää dän tö. Lautakunta kävi asiasta keskustelun. Lautakunnan aiempi pää tök sente ko vuosilta on luottamushenkilöiden luettavissa luottamushenkilöiden verk ko pal ve lun sähköisessä kokouksessa. Jätelautakunta käsitteli pakkausjätteiden kuljetusta vuosina useissa ko kouk sis saan sekä aiheesta järjestetyssä lautakunnan iltakoulussa. Lautakunta päät ti tehdä selvityksen siitä, täyttyvätkö jätelain 37 :ssä kiinteistön hal ti jan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetetut edellytykset kartonki-, lasi- ja me tal li pak kaus ten kiinteistöittäisen kuljetuksen osalta. Keväällä 2017 val mis tuneen selvityksen perusteella edellytyksiä tehdä jätelain 37 :n mukainen päätös kiin teis tön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta ei ollut. Siitä huolimatta jä te lau ta kun ta päätti , että lasi- ja metallipakkausten kuljetus sekä karton ki pak kaus ten kuljetus hoidetaan kiinteistön haltijan järjestämän jät teen kulje tuk sen mukaisesti. Nämä jätelautakunnan päätökset Itä-Suomen hal lin to-oikeus kumosi helmikuussa Lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetusta koske vas sa asiassa hallinto-oikeus toteaa, että ennen jätelain 37 :n mukaisen päätök sen tekemistä josta lautakunnan päätöksessä oli kyse olisi tullut varata jäte lain 38 :n mukaisesti mahdollisuus tiedonsaantiin ja mielipiteen ilmaisuun. Tapah tu neen menettelyvirheen takia lautakunnan päätös on lainvastaisena kumot ta va, eikä hallinto-oikeudella ole tämän perusteella tarvetta enempi lausua muis ta valitusperusteista. Valitusten käsittelyaikana muovipakkausten kierrätys on kehittynyt ja toiveet ke räyk sen kattavasta järjestämisestä lisääntyneet. Kesällä 2018 annetun EU:n jä te sää dös pa ke tin perusteella muovipakkausten kierrätystä on tehostettava mer kit tä väs ti lähivuosikymmeninä. Muovinkeräyksen parantamisesta on tehty Joen suus sa kaksi valtuustoaloitetta sekä kaksi kuntalaisaloitetta. Ke räys pis teiden heikko saavutettavuus niiden vähäisen määrän takia nousi esiin myös jä tehuol lon palvelutason valmisteluvaiheessa vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä kunta lai sil le. Muovipakkausten keräys on ollut vahvasti esillä mediassa viimeksi kulu neen vuoden aikana, ja toiveita kattavammasta keräyksestä esitetään tois tuvas ti kunnan eri toimijoille. Kunnalla on oikeus hoitaa pakkausjätteiden jätehuoltoa Pakkausjätteet kuuluvat jätelainsäädännössä tuottajavastuun piiriin. Tuot ta javas tuul la tarkoitetaan pakkausten osalta niiden valmistajille ja maahantuojille ase tet tua velvoitetta jätehuollon järjestämisestä ja sen kustannuksista vas taa mises ta. Jätelain 47 :n 1 momentin mukaan tuottajalla on ensisijainen oikeus järjestää vas tuul leen kuuluvien käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Muut toimijat

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta saa vat perustaa rinnakkaisia käytöstä poistettujen tuotteiden keräys- tai vastaan ot to jär jes tel miä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita kiinteistön haltijalle tai muulle jätteen haltijalle vain, jos tämä tehdään yhteistoiminnassa tuottajan kans sa. Pykälän 3 momentin mukaan kunta voi osana 5 luvun mukaan jär jes tämään sä jätehuoltoa täydentää käytöstä poistettujen tuotteiden kuljetusta ja vas taan ot toa siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä. Tällöin käytöstä poistetut tuot teet on toimitettava tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Jätelain 35 :n mukaan kunta voi huolehtia 32 :n 1 momentissa tarkoitetussa toi min nas sa (asuminen ym.) syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiin teis töittäi sen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Joensuun alueellisen jätelautakunnan hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaan kunta huolehtii kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiin teis töittäi ses tä jätteenkuljetuksesta. Jätehuoltomääräyksiin sisältyy kartonki-, lasi- ja me tal li pak kaus ten erilliskeräysvelvoitteet. Pakkaukset tulee lajitella ja kerätä eril li siin jäteastioihin taajamissa sijaitsevilla kiinteistöillä, joilla on vähintään viisi asuin huo neis toa. Erilliskeräysvelvoitteet tulivat jätehuoltomääräysten mukaan voi maan Koska jätteenkuljetusta koskevien valitusten käsittely on ollut kesken hal linto-oi keu des sa, on se vaikuttanut jätehuoltomääräysten toimeenpanoon siten, ett ei erilliskeräystä koskevia määräyksiä ole voitu soveltaa. Kuljetusta ei tällä het kel lä järjestetä jätelainsäädännön mukaisesti kunnan järjestämänä tai kiinteis tön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Kunta ei ole voinut järjestää kul je tus ta jätelautakunnan sittemmin kumottujen päätösten valistuskäsittelyn ai ka na. Kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkausten erilliskeräys ja niille jät teenkul je tuk sen tilaaminen on siten ollut vapaaehtoista kiinteistön haltijoille, johtuen edellä ku va tus ta tilanteesta. Kuljetusselvitys 2017 ja nykytilanne Vuonna 2017 tehdyssä selvityksessä lasi- ja metallipakkausjätteen kuljetuksen tilan net ta tarkasteltiin jätelautakunnan tahdosta sen selvittämiseksi, voidaanko alu eel la harkita siirtymistä kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen näi den jätelajien osalta. Vuonna 2017 valmistuneen selvityksen perusteella: 1) Toimialueen kaikissa kunnissa on voimassa kunnan järjestämä jät teen kulje tus. Yhdessäkään kunnassa ei ole tehty edellisen jätelain (1072/1993) 10.2 :ssä tarkoitettua päätöstä sopimusperusteisesta jät teen kul je tuk sesta. 2) Lasi- ja metallipakkausten kuljetuksen osalta jätelaissa kiinteistön haltijan jär jes tä mää jätteenkuljetusta koskevat edellytykset eivät kaikilta osin täytty neet. Näin ollen mahdollisuutta tehdä jätelain 37 :n mukaista päätöstä ei ol lut. 3) Jätelain voimaan tullessa erilliskerätyn lasin, metallin tai muovin (ny kyi sin pakkausjätteinä kerättävät lasi-, metalli- ja muovipakkaukset) kul je tus ta ei ole hoidettu yleisesti toimialueella kiinteistön haltijan ja jä tehuol to yri tyk sen välisten sopimusten perusteella. Tämän vuoksi jät teen kulje tus jär jes tel mäs tä ei tarvitse tehdä jätelain :ssä tarkoitettua päätös tä näiden jätelajien osalta.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Lautakunnan päätösten ( ) ja hallinto-oikeuden päätösten ( ) vä li se nä lähes kahden vuoden aikana pakkausjätteiden kuljetusta koskeva ti lanne on muuttunut hieman. Yksityinen palvelutarjonta jätelautakunnan toi mi alueel la on laajentunut maantieteellisesti. Kun vuonna 2016 lasi- ja me tal li pak kausten kuljetusta ei ollut yleisesti tarjolla kanta-joensuun ulkopuolella, oli palvelu vuon na 2018 saatavilla kaikissa toimialueen taajamissa. Kuljetusrekisterin tie tojen perusteella lasi- ja metallipakkausten kuljetuksen on vapaaehtoisesti tilannut vain osa kiinteistöistä. Jos jätehuoltomääräyksiä erilliskeräysvelvoitteen osalta so vel let tai siin, keräykseen velvollisten kiinteistöjä olisi enemmän ja kier rä tykseen ohjattava jätemäärä suurempi. Muovipakkausten kuljetusta ei vuonna 2016 ollut alueella lainkaan. Vuonna 2018 muo vi pak kaus ten kuljetusta on ollut saatavilla lähinnä kanta-joensuussa. Yk sittäi siä kohteita oli lähialueella Lehmossa, Onttolassa ja Ylämyllyllä. Kuljetuspalvelun tarjonnan laajeneminen maantieteellisesti ei riitä perusteeksi, et tä olisi mahdollista päättää siirtymisestä kiinteistön haltijan kul je tus jär jes telmään. Muiden jätelaissa asetettujen edellytysten toteutumisen osalta muutosta ei ole tapahtunut vuosien 2017 ja 2019 välisenä aikana. Jäteneuvonnan ja jä tehuol lon seurannan järjestäminen sekä kuntavastuulle kuuluvan jä te huol to jär jestel män kokonaisuuden ohjaus ja kehittäminen kärsii nykytilanteesta. Kunnan mah dol li suu det hoitaa lakisääteistä jätehuoltovelvoitettaan (erityisesti asumisen jä te huol to pal ve lut) ovat heikommat, jos eri jätelajien kuljetukset hajautuvat useil le eri toimijoille. Kunnan järjestämän kuljetuksen toimeenpanon hyödyt Jätteenkuljetus on osa laajempaa jätehuoltojärjestelmää. Se on myös osa kunnan tehtäväksi laissa säädetyn asumisen jätehuollon järjestämistä. Kunnan jä tehuol to pal ve luis ta säädettyjen laatuvaatimusten (34 ) mukaan kunnan on huoleh dit ta va siitä, että käytettävissä on etusijajärjestyksen mukainen mahdollisuus jät teen erilliskeräykseen, ja että jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mi toi tetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laa tua. Muovipakkausten materiaalihyödynnyksen kehittymisen myötä kunnan tu li si nykyisin huolehtia myös muovipakkausten osalta siitä, että kuntalaisilla on mah dol li suus kiinteistökohtaiseen keräykseen kaikissa taajamissa. Jä te ker tymän, ympäristövaikutusten ja kustannusten kannalta keräys voidaan tehdä tehok kaim min toimeenpanemalla muovipakkausten kuljetus kaikkiin jä te lau takun nan toimialueen taajamiin ja määrittämällä erilliskeräysvelvoitteet jä te huolto mää räyk siä uudistettaessa. Vuoden 2019 alussa tuli voimaan jätelain muutos, jon ka mukaan kunnille säädetty jätehuoltovastuu rajautuu jatkossa aiempaa vah vem min asumisessa syntyvän jätteen sekä kuntien omien toimipaikkojen yhdys kun ta jät teen jätehuollon järjestämiseen. Jätehuoltopalvelut tuotetaan siis en nen kaikkea kunnan asukkaille. Kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n tilaama selvitys hyötyjätteiden eril lis keräyk sen ja käsittelyn il mas ton läm pe ne mis vai ku tuk sis ta ja kustannuksista valmis tui helmikuussa Sel vi tyk sen tulosten mukaan erityisesti muo vi pak kausten, mutta myös lasi- ja me tal li pak kaus ten, kierrätystä tulisi tehostaa lisäämällä kiin teis tö koh tais ta eril lis ke räys tä. Näin parannettaisiin jätelajien kierrätysasteita pai kal li ses ti sekä eh käis täi siin jätehuollosta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Suu-

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta rim mat ilmastohyödyt saa vu te taan metallin kierrätyksellä. (LCA Consulting 2019.) EU:n ma te ri aa li koh tai ses ti asetetut kierrätystavoitteet kiristyvät as teittain ajalla Niiden saa vut ta mi nen kansallisesti edellyttää ke räys jär jestel mien tehostamista sekä asu mi sen jätehuollossa että muualla yhteiskunnassa. Puhas Oy toteutti vuonna 2018 muovipakkausten ke räys ko kei lun, jossa se seu rasi kerätyn pakkausjätteen laatua ja määrää. Ko kei lun loppuraportin mukaan lajit te lu onnistui pääasiassa ohjeiden mukaisesti. Ko kei lus sa mukana olleilta asuinkiin teis töil tä kerätyn muovipakkausjätteen osuus oli vuodessa keskimäärin 5,5 kg/asu kas. Tämä vastaa Suomen Kiertovoiman (2017) arviota, jonka mukaan kes ki mää räi nen asukaskohtainen muo vi pak kaus jät teen määrä on 6 kg/asukas/vuo si. Kunnan järjestäessä jätteenkuljetuksen se pystyy parhaiten huolehtimaan jä tehuol to jär jes tel män toimivuudesta kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa muun muas sa kuljetusreittien tehokasta suunnittelua, mahdollisuutta pien ta lo asuk kaita palvelevan täydentävän ekopistekeräyksen järjestämiseen samojen kul je tusreit tien yhteyteen, ja kilpailutuksen kautta saatavia kohtuullisia kul je tus kus tannuk sia. Jätteenkuljetuksen ympäristövaikutuksia voidaan pienentää kunnan kilpai lu tuk ses sa ajokalustolle asettamilla päästöluokka- tai käyt tö voi ma vaa ti muksil la sekä yhdistämällä kaikki saman alueen tyhjennyskohteet yhdelle ajoreitille sen sijaan, että alueella liikennöisi usean eri yrityksen jäteautot. Kunnan oh ja tessa jätehuoltomääräyksin jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä sekä toi meen pannes sa kuljetuksen voidaan tehokkaimmin varmistaa, että mahdollisimman suuri osuus jätteestä saadaan ohjattua materiaalina hyödynnettäväksi. Tämä auttaa hal lit se maan myös loppukäsittelystä eli jätteenpoltosta aiheutuvia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia, kun poltettavan jätteen määrä pienenee ja polt to proses siin haittaa aiheuttavien lasi- ja metallijätteiden osuus jätteessä laskee. Jäteneuvonnan ja tiedotuksen järjestäminen, joka on kunnan lakisääteinen tehtä vä, helpottuu. Asukkaiden jätehuoltopalvelut paranevat siten, että jä te as tioiden tyhjennykset tilataan keräyspaperia lukuun ottamatta yhdeltä toimijalta, joka vastaa myös kuljetuksesta, lajitteluneuvonnasta ja laskutuksesta. Neuvonta voi daan järjestää asiakkaalle eli kuntalaiselle ymmärrettävämmin kuin viime vuo sien ajan jatkuneessa epäselvässä tilanteessa. Jätteen kuljetuspalvelut voidaan tarjota kattavasti ja luotettavasti jätehuoltomääräyksissä määritetyillä taaja ma-alueil la, ja kunnan järjestäessä kuljetuksen se varmistaa palvelun koh tuul liset ja syrjimättömät ehdot asukkaille. Kunnan järjestäessä jätteenkuljetuksen jätemaksut määritetään kunnan jä te taksas sa ja ne ovat julkisia. Maksut ovat tasapuolisia vähintään jokaisen kunnan sisäl lä mutta todennäköisesti koko jätelautakunnan toimialueella, kuten ny kyisin poltettavan jätteen ja biojätteen osalta. Asukkaita voidaan kannustaa jät teiden kierrättämiseen taksassa määritettävien maksujen avulla, jos taloudellista oh jaus ta halutaan käyttää. Kierrätysvaatimusten kiristyminen lisännee tu le vaisuu des sa jätehuollon kustannuksia koko yhteiskunnan ja sen jä te huol to jär jes telmän tasolla. Kun kunta järjestää asumisen jätteenkuljetuksen, on sillä silloin mah dol li suus ohjata asiakasmaksujen rakennetta ja kohdistumista. Vastatessaan asukkaidensa jätehuoltopalveluiden järjestämisestä, ke hit tä mi sestä ja jätehuollon seurannasta on tehokkainta ja helpointa järjestää palvelut siten, et tä kunta järjestää kaikkien jätelajien kuljetukset (keräyspaperia lukuun ot ta-

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta mat ta). Jätehuollon palvelutehtävien lisäksi jätehuoltoviranomaisen tehtäviin kuu lu va ohjaus ja seuranta sekä ympäristönsuojeluviranomaisen tekemä val vonta helpottuvat. Yhteenveto Jätelautakunnan toimialueella on voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Jä te huol to mää räys ten mukaan kunta huolehtii pakkausjätteiden kiin teis töit täises tä jätteenkuljetuksesta. Pakkausjätteiden jätteenkuljetusta ei ole vielä toimeen pan tu kuntien eli kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n toimesta. Erilliskerätyn lasi-, metalli- ja muovipakkausjätteen kiinteistöittäinen kuljetus tulee toimeenpanna kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n järjestämänä jät teenkul je tuk se na. Osa jätelain 32 :n mukaisista toimijoista on järjestänyt erilliskerätyn lasi-, me talli- ja muovipakkausjätteen kuljetuksen vapaaehtoisesti, kun kunta ei va li tus proses sin aikana vielä toi meen pan nut kunnan järjestämää kuljetusta. Jätelaissa ei ole erillistä sään nös tä siirtymä- tai määräajasta nyt kyseessä olevaa tilannetta var ten, jossa kunta toi meen pa nee kuljetuksen pakkausjätelajeille, joiden kul jetuk sen kiinteistön hal ti jat ovat jätelain 41.3 :n nojalla vapaaehtoisesti tilanneet tuot ta jien jär jes tä män tai kiinteistöittäisen kunnan järjestämän kuljetuksen puut tues sa. Kiin teis tön haltijoiden tiedottamiseksi on tarpeen määrittää ai katau lu, mihin mennessä ny kyi set sopimukset lasi-, metalli ja muovipakkausten kul je tuk ses ta tulee päät tää ja tilata kuljetus kunnalliselta jätehuoltoyhtiöltä. Valmistelun tässä vaiheessa esitetään aikatauluksi muutokselle seuraavaa: Erilliskerätyn lasi-, metalli- ja muovipakkausjätteen kiinteistöittäinen kuljetus toteu te taan alkaen kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n järjestämänä jät teen kul je tuk se na. Erilliskerätty pakkausjäte toimitetaan tuottajien jär jes tämään jätehuoltoon. Siirtymäaika siirryttäessä nykyisestä vapaaehtoisesti järjestetystä pak kaus jät teiden kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen on asti. Kiin teistön haltijoiden yksityisten yrittäjien kanssa tehdyt lasi-, metalli- tai muo vi pakkaus jät teen kuljetussopimukset on irtisanottava päättymään sitä mukaa, kun kul je tuk set siirtyvät Puhas Oy:n tehtäviksi, kuitenkin viimeistään Ennen varsinaista päätöksentekoa kuntalaisille varataan hallintolain 41 :ssä tarkoi tet tu mahdollisuus saada tietoa asian käsittelystä sekä lausua mielipiteensä asias ta. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää varata niille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus, mahdollisuuden lausua mie li pi teen sä yllä ehdotetusta lasi-, metalli- ja muovipakkausjätteen jät teen kulje tuk sen toimeenpanon aikataulusta ja siirtymäajan pituudesta. Asian vireillä olosta ilmoitetaan Joensuun kaupungin internetsivuilla. Tieto vi reil-

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta lä olosta lähetetään jätelautakunnan toimialueen kunnille, jotta ne voivat il moittaa asiasta myös omilla nettisivuillaan. Mielipiteet on toimitettava kirjallisesti mennessä Joensuun alu eel li selle jätelautakunnalle osoitteeseen Muuntamontie 5, Joensuu tai säh kö postit se osoitteeseen Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Viranhaltijapäätökset JATELK Seuraavat päätökset on ilmoitettu jätelautakunnalle: Jätehuoltosuunnittelija/salainen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Merkintöjä JATELK Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 19/0092/3 jätemaksua kos ke vas sa valitusasiassa. Hallinto-oikeus jättää tutkimatta vali tuk sen siltä osin kuin kyse on valittajan kanteluluonteisista huo mau tuk sis ta. Muilta osin hallinto-oikeus hylkää valituksen. - Siirretään kokous pidettäväksi kokoushuone Am pee ris sa klo Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää merkitä päätöksen tiedoksi ja siirtää kokouksen pi det tä väk si kokoushuone Ampeerissa klo Päätös: Merkittiin tiedoksi ja hyväksyttiin uusi kokouspäivä

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Joensuun alueellinen jätelautakunta Kokouspäivämäärä Pykälät MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös kos kee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin pää tök siin ei saa hakea muu tos ta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta va lit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: JOENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA Käyntiosoite: Muuntamontie 5, JOENSUU Postiosoite: PL 148, JOENSUU Sähköposti: jatelautakunta@joensuu.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän ku lut tua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, joll ei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kir jeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katso taan saaneen tiedon saan ti to dis tuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan (tavallinen sähköinen tiedok si an to), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli pää tös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa vi ran omai sen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), pää tös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä al le kir joi tetta va. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kaisu vaa ti mus kir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja ko ti kun ta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai säh kö pos ti vies tinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa timus vi ran omai sen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, al ku pe räi nen oi kai su vaa ti mus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puh (vaihde) Telefaksi: Sähköposti: Kunnallisvalitus Hallintovalitus Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta Pykälät Pykälät Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäse nen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä ylei ses sä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän ku lut tua siitä, kun päätöstä koskeva pöy tä kir ja ote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asian osai sel le, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoit ta mana aikana tai erilliseen tie dok si saan ti to dis tuk seen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedok si an to), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli pää tös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa vi ran omai sen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), pää tös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan