Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: Pohj:

Transkriptio

1 1(33) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 42 YLO LOS-2003-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Lännen Tehtaat Oyj:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee yhtiön jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Lännen Tehtaat Oyj PL 100, Säkylä Liike- ja yhteisötunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamo sijaitsee Lännen teollisuusalueella Säkylän kunnan Iso-Vimman kylässä yhtiön omistamilla kiinteistöillä: Iso-Vimma 90:66, Esko 6:202, Niinimäki 5:50, Sokeri-Laikka 10:93, Allasalue 127 ja Allasalue I 149. Jätevedenpuhdistamon osoite: Maakunnantie 4, Säkylä Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan yhdessä Säkylän kunnan viemärilaitoksen käsiteltyjen jätevesien kanssa kunnan omistamalla purkuviemärillä Eurajokeen. Jätevesien purkupaikka Eurajoessa on Kauttualla Euran kunnassa noin 400 m Kauttuan maantiesillasta alavirtaan. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: Pohj: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 38/2000/4 lupamääräys 7 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, Pori Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Tfn (02) Fax (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Tfn Fax kirjaamo.los@ymparisto.fi

2 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO 2/33 Hakemus on toimitettu ympäristökeskukselle Hakemus koskee Lännen teollisuusalueen tuotantolaitosten: Sucros Oy:n sokeritehtaan, Lännen Tehtaat Oyj:n pakaste- ja hillotehtaan, Voimavasu Oy:n voimalaitoksen ja Lännen Rehu Oy:n rehutehtaan prosessijätevesien sekä Lännen Tehtaat Oyj:n jätehuoltotoimintojen jätevesien ja Lännen teollisuusalueen likaisten hulevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Eurajokeen nykyisessä purkupaikassa. Jätevedenpuhdistamon toimintaa ei ole suunniteltu muutettavaksi nykyisestä. Yhtiö hakee ympäristölupaa puhdistamolleen ja jätevesien johtamiseen Eurajokeen voimassa olevin lupaehdoin. Lännen teollisuusalueen saniteettijätevedet johdetaan normaalitilanteessa Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Vaihtoehtoisesti saniteettijätevedet voidaan käsitellä myös yhtiön aerobisella jätevedenpuhdistamolla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 63/1995/4 myöntänyt Lännen Tehtaat Oy:lle luvan yhtiön prosessijätevesien johtamiseen edelleen Eurajokeen nykyisellä purkupaikalla Euran kunnassa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 38/2000/4 tarkistanut edellä mainitun päätöksen lupamääräykset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Lupamääräyksen 1 mukaan: "Kaikki yhtiön teollisuuslaitosten prosessijätevedet sekä piha- ja varastoalueiden likaantuneet valumavedet on johdettava jätevesialtaisiin. Saniteettijätevedet on johdettava Säkylän kunnan yleiseen viemärilaitokseen tai käsiteltävä prosessijätevesien yhteydessä. Jätevesialtaita ja aktiivilietelaitosta on käytettävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Jätevesistä Eurajokeen aiheutuva BOD 7 ATU -kuormitus saa olla enintään kg O 2 vuodessa ja fosforikuormitus enintään kg P vuodessa. Jätevesien käsittelytavoitteena on lisäksi, että Eurajokeen johdettavien jätevesien BOD 7ATU -arvo on enintään 50 mg O 2 /l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 1 mg P/l ja ammoniumtyppipitoisuus enintään 5 mg N/l vuosikeskiarvona laskettuna. Mikäli tavoitearvoja ei saavuteta, luvan saajan on viivytyksettä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä niitä koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle yhden vuoden kuluessa siitä, kun yhden tai useamman tavoitearvon saavuttamatta jääminen on todettu. Jätevesialtaissa puhdistuneita jätevesiä saadaan johtaa suoraan purkuviemäriin käsittelemättä niitä aktiivilietelaitoksessa vain, mikäli jätevesien pitoisuusarvot ovat mainittuja tavoitearvoja pienemmät. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ei aiheudu terveydellistä haittaa. Jätevesien käsittelystä aiheutuva hajuhaitta on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi.

3 3/33 Luvan saajan on nimettävä asianmukaisen koulutuksen saanut jätevedenkäsittelyn vastuuhenkilö. Toimenpiteestä on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle." Alueen kaavoitustilanne Lupamääräyksen 7 mukaan: "Luvan saajan on vuoden 2003 loppuun mennessä jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle ympäristölupahakemus, mikäli jätevesien johtamista Eurajokeen vielä tuon jälkeen aiotaan jatkaa, uhalla, että lupa voidaan määrätä raukeamaan. Mikäli mainittu hakemus pannaan määräajassa vireille, tämä lupa on kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes hakemuksesta annettava päätös saa lainvoiman." Jätevedenpuhdistamon kiinteistöt sijaitsevat Säkylän kunnan Iso-Vimman asemakaavaalueella. Iso-Vimman rakennuskaava on vahvistettu ja sen viimeisin muutos on vahvistettu Puhdistamon käytössä olevat kiinteistöt on asemakaavassa merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamo sijaitsee teollisuusalueella, jolla sijaitsevat myös Sucros Oy:n sokeritehdas, Lännen Tehtaat Oyj:n pakaste- ja hillotehdas, Lännen Rehu Oy:n rehutehdas, Voimavasu Oy:n voimalaitos ja Lännen teollisuusalueen jätehuoltoalue. Jätevesialtaita lähinnä olevat Teerimäen asuntoalueen lähimmät asuinrakennukset ovat noin 150 m etäisyydellä jätevesialtaiden kaakkoispuolella ja Iso-Vimman asuntoalueen asuinrakennukset noin 500 m etäisyydellä jätevesialtaiden eteläpuolella. Lännen tehdasalueen läheisyydessä oleva päiväkoti Onnimanni on noin 1 km jätevesialtaiden eteläpuolella ja Karhusuon ala-aste noin 600 m jätevesialtaiden koillispuolella. Maaperän ja pohjaveden tila Suojeltavat kohteet VESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Jätevedenpuhdistamo jätevesialtaineen ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmälle Uusikylä -nimiselle II luokan pohjavesialueelle on matkaa noin 200 m tehdasalueen rajalta. Lännen Tehtaat Oyj:n teollisuusalue sijaitsee Pyhäjärven Natura-alueen (FI ) itäpuolella noin m päässä alueen rajasta. Pyhäjärvi on liitetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella. Teollisuusalueen koillispuolella noin kuuden kilometrin etäisyydellä on Köyliönjärven Natura-alue (FI ). Köyliönjärvi on mukana Natura-verkostossa sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan yhdessä Säkylän kunnan viemärilaitoksen käsiteltyjen jätevesien kanssa kunnan omistamalla purkuviemärillä Eurajokeen. Jätevesi-

4 en purkupaikka Eurajoessa on Kauttualla Euran kunnassa noin 400 m Kauttuan maantiesillasta alavirtaan. 4/33 Hydrologiset tiedot Eurajoen vesistöalueen pinta-ala on 1336 km 2 ja järvisyys 12,9 %. Eurajoki alkaa Säkylän Pyhäjärvestä (154 km 2 ), virtaa Euran, Kiukaisten ja Eurajoen kuntien halki ja laskee Selkämereen Eurajoensalmen kautta Rauman pohjoispuolella. Eurajoen tärkeimmät sivujoet ovat Köyliönjärvestä alkava Köyliönjoki (valuma-alueen pinta-ala 264 km 2 ) ja Eurajoenjoen alajuoksulle liittyvä Juvajoki (86 km 2 ). Eurajoen virtaama on ollut Pyhäjärven luusuassa Kauttualla vuosina keskimäärin noin 5 m 3 /s. Vuosittainen keskivirtaama on vaihdellut välillä 2,8-6,9 m 3 /s. Joen alajuoksulla Pappilankoskessa keskivirtaama on ollut vastaavasti lähes 9 m 3 /s ja keskivirtaaman vaihtelu on ollut 5,9-11,8 m 3 /s. Suurimpien tulvien aikana joen alajuoksulla on virrannut vettä enimmillään 44 m 3 /s. Eurajoen alajuoksulta Pappilankosken yläpuolelta johdetaan vähävirtaamaisina aikoina vettä Lapinjoen kautta Rauman metsäteollisuuden raakavedeksi. Viime vuosina pumpatun veden määrä on ollut 1,4-1,7 m 3 /s. Rauman kaupungin vesilaitos (Rauman Vesi) ottaa raakavetensä Eurajoesta Pappilankosken yläpuolelta. Vuonna 2002 on valmistunut mahdollisuus pumpata pienten virtaamien aikana Kokemäenjoen vettä Köyliönjoen kautta Eurajokeen. Vedenlaatu ja vesistön tila Ainevirtaamat ja vesistöön kohdistuva kuormitus Eurajokeen tulee ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainesta, kiintoainetta ja muita veden laatuun ja joen tilaan vaikuttavia yhdisteitä Pyhäjärvestä virtaavassa vedessä, taajamien ja teollisuuden jätevesissä sekä hajakuormituksena ja luonnonhuuhtoumana joen valuma-alueelta. Hajakuormitus koostuu haja-asutuksen sekä maa- ja metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta. Pyhäjärvestä on vuosina virrannut Eurajokeen keskimäärin kg typpeä ja 8,2-13 kg fosforia vuorokaudessa. Järvialtaan tasaavan vaikutuksen ansiosta joen yläjuoksun vedenlaadun vuodenaikaisvaihtelu on suhteellisen vähäistä joen alajuoksulla havaittuun verrattuna, mutta ainevirtaamissa on ollut huomattavia virtaamanvaihtelusta johtuvia eroja. Eurajoen yläjuoksulle johdetaan jätevesiä Ahlstrom Kauttua Oy:n ja Jujo Thermal Oy:n tehtaiden (vuodesta 2004 alkaen JVP Eura Oy:n), Säkylän kunnan, Lännen Tehtaat Oyj:n sekä Euran kunnan (vuodesta 2004 alkaen JVP-Eura Oy:n) jätevedenpuhdistamoilta. Joen keskijuoksulle on johdettu Kiukaisten kunnan jätevesiä (vuodesta 2003 alkaen Harjavallan kaupungin jätevedenpuhdistamoon ja siitä Kokemäenjokeen). Happea kuluttavan orgaanisen aineksen (BHK 7 ) jätevesikuormituksesta valtaosa (44-65 %), mutta ravinteista vain murto-osa on ollut vuosina peräisin Ahlstrom Kauttua Oy:n ja Jujo Thermal Oy:n tehtaiden puhdistamolta. Vuosittaisesta viemäröidyistä jätevesistä aiheutuvasta fosforikuormituksesta keskimäärin lähes 40 % on ollut lähtöisin Lännen Tehtaat Oyj:n puhdistamolta. Jätevesien typestä vastaavasti noin kolmannes on johdettu vesistöön Euran kunnan jätevedenpuhdistamolta. Joen yläjuoksun BHK-ainevirtaamasta Pyhäjärvestä tulevan veden osuus on ollut vuosina keskimäärin runsaat 70 %. Vastaavasti fosforivirtaamasta 55 % ja typpivir-

5 taamasta 48 % on ollut peräisin Pyhäjärvestä. Pienten virtaamien aikana jätevesityppi on kuitenkin muodostanut yli puolet yläjuoksun typpivirtaamasta. 5/33 Eurajoen alajuoksulla on viime vuosina virrannut keskimäärin kg fosforia ja kg typpeä vuorokaudessa. Luonnonhuuhtouman ja hajakuormituksen määrä ja vaikutukset jokiveden laatuun vaihtelevat vuosittain ja eri vuodenaikoina suuresti sääolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi poikkeuksellisen kuivana syksynä vuonna 2002 fosforivirtaama oli joen alajuoksulla Pappilankoskessa vain noin 2 kg P/d ja typpivirtaama 100 kg N/d. Kaikki yläjuoksulla jokeen johdetut ravinteet eivät laskelmien mukaan pääse aina joen alajuoksulle asti: osa poistuu joesta kastelu- ja muun käyttöveden mukana, osa sitoutuu eliöstöön tai laskeutuu hitaasti virtaavien jokiosuuksien pohjalietteeseen. Vedenlaadun tutkimustulokset Pyhäjärvestä virtaava vesi määrää paljolti Eurajoen yläjuoksun vedenlaadun, jonka vuodenaikaisvaihtelu on järvialtaan tasaavan vaikutuksen ansiosta suhteellisen vähäistä. Yläjuoksulla veden ravinnepitoisuudet ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin lievästi rehevissä järvissä ja joki on ollut luokiteltavissa puhtaaksi ja virkistyskäyttökelpoisuudeltaan hyväksi. Jätevesien vaikutukset ovat näkyneet havaintopaikoissa 16 (Rauma-Lauttakylä maantiesilta) ja 22 (Kuurnamäen maantiesilta) etenkin typpipitoisuuden kasvuna, mutta myös veden hygieenisen tilan huononemisena hyvästä välttäväksi. Veden BHK 7 -arvo ja ammoniumtyppipitoisuus ovat olleet pahimmillaan lähinnä lievästi likaantuneille vesille ominaisia. Eurassa jokiveden happitilanne on ollut viime vuosina yleensä hyvä, joskin vähävirtaamaisina jaksoina vedessä on voitu havaita jätevesistä johtuvaa hapen vajausta. Kiukaisissa joen keskijuoksulla hapenvajaus on ollut suurempi ja kesällä happea on ollut vedessä vähimmillään 5 mg O 2 /l. Eurajoen alajuoksua kohti vedenlaatu muuttuu useimpien suureiden osalta merkittävästi yläjuoksulla havaittuun verrattuna. Sateisina aikoina, yleensä keväällä ja syksyllä, jokeen virtaa ojista ja sivujoista sameita ja runsasravinteisia lisävesiä. Sateet huuhtovat jokeen maa-aineksen ja ravinteiden ohella myös bakteereja, jolloin jokiveden tila on todettu välttäväksi ja joskus jopa huonoksi. Hajakuormitus on pääosan vuotta tärkein Eurajoen alajuoksun vedenlaatuun vaikuttava tekijä. Alajuoksulla Eurajoen vesi on ollut hetkellisesti erittäin hapanta maaperästä huuhtoutuvan alunan vuoksi; happamuus on aiheuttanut jokisuistossa jopa kalakuolemia. Alunan huuhtoutumista ovat lisänneet aikoinaan alueen pikkujärvien kuivatukset ja tehostunut peltojen ja metsien ojitus. Happamat huuhtoumat ovat seuranneet säännönmukaisesti kuivia jaksoja, jolloin pohjaveden pinta on alentunut ja sulfidimaannos on päässyt osin hapettumaan ja maaperään on vapautunut happamuutta. Sadevesien mukana jokeen on huuhtoutunut alunamaasta runsaasti myös alumiinia, rautaa, mangaania ja ammoniumtyppeä, joiden pitoisuudet ovat alajuoksulla olleet ajoittain suuria. Joen alajuoksun hitaammin virtaavissa kohdissa on kesäisin havaittu suurehkoja a- klorofyllipitoisuuksia ja perustuotantokykyarvoja; joessa kasvaa paikoin runsaasti planktonleviä. Eurajoen alajuoksun veden virkistyskäyttökelpoisuus onkin ollut lähinnä tyydyttävä. Eurajoensalmen perukan, johon Eurajoki laskee, vesi ei alueen mataluuden vuoksi ole yleensä kerrostunut lämpötilan suhteen; lämpiminä kesinä pintaveden ja pohjanläheisen veden lämpötilaero on ollut enimmillään 6 o C. Ulompana lahden suullakaan ei ole todettu sitä suurempia vesikerrosten välisiä lämpötilaeroja. Talvisin Eurajoensalmen pintaveden

6 Kalasto ja kalastus Vesistön muu käyttö 6/33 suolaisuutta kuvaava sähkönjohtavuusarvo on ollut samaa suuruusluokkaa kuin jokivesissä, joita on ajoittain kulkeutunut jään alla ohuena, sameana kerroksena lahden suulle asti. Pohjanläheinen vesi on ollut lähes yhtä suolaista kuin ulompana Olkiluodon edustalla. Vesialueen happitilanne on ollut lähes poikkeuksetta hyvä. Joinain talvina pintavesikerroksessa ja toisaalta lämpiminä kesinä pohjanläheisessä vedessä on ollut havaittavissa selvä hapenvajaus. Eurajoensalmen veden fosforipitoisuus on ollut lahden perukassa useimmiten reheville merialueille ominainen. Veden a-klorofyllipitoisuus ja perustuotantokykyarvo ovat viime vuosina olleet niinikään reheville rannikkovesille tyypillisiä. Ns. ravinnetasapainosuhteen (kokonaisravinteiden suhde jaettuna mineraaliravinteiden suhteella) perusteella typpi on saattanut olla useimmiten Eurajoensalmessa planktonlevien kasvua rajoittava ravinne. Eurajoensalmen vedenlaadussa on havaittu suuria vuosien välisiä eroja. Osa eroista selittyy sääolojen vaihtelulla. Esimerkiksi leutoina talvina jokien virtaamat ovat olleet suuria ja jokivesien vaikutukset ovat levinneet laajalle merenlahteen. Lämpiminä kesinä olosuhteet ovat suosineet levien kasvua etenkin, jos joet ovat tuoneet merialueelle kesänkin aikana ravinnetäydennystä. Perustuotantoa ja levämäärää kuvaavien suureiden osalta aineistossa on nähtävissä merkkejä kasvusuunnasta; niiden perusteella Eurajoensalmi on viime kesinä ollut aiempaa rehevämpi. Vuosina 2000 ja 2001 tehdyissä sähkökalastuksissa Eurajoesta löydettiin ahvenia, särkiä, kivennuoliaisia ja simppuja. Lohikaloja ei tuolloin tavattu. Sähkökalastusten saalis ei poikennut oleellisesti aiemmin samoissa paikoissa tehtyjen tutkimusten tuloksista luvulla tehdyissä katiskapyynneissä joesta on saatu myös haukia, lahnoja, salakoita, ruutanoita, kuoreita ja nieriä eli joen kalasto on paikoin monipuolinen. Tilanteeseen ovat osaltaan vaikuttaneet jokeen tehdyt kalaistutukset. Jokeen rakennetut padot estävät kalojen liikkumista. Joen yläjuoksulla kalasto on yksipuolisempi ja kalamäärät ovat pienempiä kuin alajuoksulla. Eurajoensalmessa tehdyissä kirjanpitokalastuksissa lahna ja made ovat olleet tärkeimmät saaliskalat. Lahnan osuus kokonaissaaliista on ollut noin puolet. Muita kirjattuja lajeja ovat olleet hauki, ahven ja säynävä sekä satunnaisesti siika ja taimen/lohi. Alueelle on istutettu meritaimenta ja siikaa. Eurajoessa ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Kotitarve- ja harrastuskalastus keskittyy tehtyjen kyselyjen mukaan kesäkuukausiin ja pyydyksinä käytetään verkkoja, katiskoja ja onkia. Eurajoen keski- ja yläjuoksun kalataloudellinen merkitys on nykyään vähäinen. Myöskään Eurajoensalmessa ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Merialueella kalastuksessa käytetään etupäässä verkkoja ja koukkupyydyksiä. Rauman kaupungin vesilaitos (Rauman Vesi) ottaa tarvitsemansa raakaveden Eurajoen alajuoksulta Pappilankosken yläpuolelta, mistä tarpeen mukaan pumpataan lisävettä myös Lapinjokeen Rauman metsäteollisuuden tarpeisiin. Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon voimalaitos (Olkiluodon Vesi Oy) ottaa tarvitsemansa raakaveden Eurajoen alajuoksulta Tiironkosken yläpuolelta. Lisäksi jokivettä käytetään kuivina kesinä peltojen kasteluun. Kauttuankoskessa, Paneliankoskessa ja Pappilankoskessa on sähköä tuottava voimalaitos.

7 7/33 Eurajoessa on vähän hitaasti virtaavia suvantopaikkoja, mikä rajoittaa uintimahdollisuuksia; joen keskijuoksulla Kiukaisissa on kuitenkin ollut yleisessä käytössä olevia uimapaikkoja ja ranta-asukkaat käyttänevät jokea uimapaikkanaan. Joessa olevat kosket, voimalaitospadot, laiturit ja sillat haittaavat veneily- ja melontamahdollisuuksia. Padot rajoittavat myös kalojen liikkumista ja monipuolisen kalakannan säilyminen virkistyskalastusta varten on ollut paljolti kalaistutusten varassa. Käsiteltyä jätevettä johdetaan Eurajokeen vuonna 2005 Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon lisäksi Säkylän kunnan ja JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamoista. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Lännen tehdasalueen tuotantolaitoksiin kuuluvat Sucros Oy:n sokeritehdas, Lännen Tehtaat Oyj:n pakaste- ja hillotehtaat, Lännen Rehu Oy:n rehutehdas ja Voimavasu Oy:n voimalaitos. Lännen tehdasalueen tuotantolaitosten jätevesien muodostuminen ja käsittely on kausiluontoista. Sucros Oy:n sokeritehtaan prosesseissa syntyy kolmenlaisia jätevesiä: juurikkaiden pesuvesiä (selkeytetty multavesi S1), prosessijätevesiä (S2) ja syöksyvesiä (syöksyveden ylivuoto S3). Multavesiä kierrätetään sokerijuurikkaiden pesuvesikierrossa. Multavesipumppaamon imualtaasta osa selkeytetystä multavedestä (S1) pumpataan anaerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Käsitelty vesi johdetaan altaaseen 5, josta vettä (P2) pumpataan täydennysvedeksi takaisin pesuvesikiertoon. Sokeritehtaan prosessijätevedet (S2) ja syöksyveden ylivuodon vesi (S3) johdetaan/pumpataan altaaseen 7, josta se johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Selkeytetyn multaveden (S1) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a ja vastaavasti veden laatu on ollut seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin 3700 mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin 2600 mg O 2 /l, kokonaisfosfori noin 6 mg P/l ja kokonaistyppi noin 60 mg N/l. Prosessijäteveden (S2) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a. Aikaisempaan tietoon perustuen veden laatu on ollut seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin mg O 2 /l, kokonaisfosfori noin 20 mg P/l ja kokonaistyppi noin 100 mgn/l. Syöksyveden ylivuodon veden (S3) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a. Aikaisempaan tietoon perustuen veden laatu on seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin 1000 mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin 500 mg O 2 /l, kokonaisfosfori noin 0,1 mg P/l ja kokonaistyppi noin 100 mg N/l. Sokeritehtaan multavesikiertoon altaasta 5 palautetun anaerobisesti puhdistetun jäteveden (P2) virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a ja vastaavasti veden laatu on ollut seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin 900 mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin 300 mg O 2 /l, kokonaisfosfori noin 7 mg P/l ja kokonaistyppi noin 50 mg N/l. Sokeritehtaan varastoalueen kuivatusveden (S5) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a (arvio).

8 8/33 Lännen Tehtaat Oyj:n pakastetehtaan jätevedet (A1) pumpataan sokeritehtaan käyntikauden aikana anaerobiselle puhdistamolle, jossa ne esiselkeytetään ennen anaerobikäsittelyä. Sokeritehtaan käyntikauden ulkopuolella pakastetehtaan jätevedet (A1) pumpataan altaaseen 7, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäviksi. Hillotehtaan jätevedet (A2) johdetaan/pumpataan altaaseen 7, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle. Pakastetehtaan jäteveden (A1) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a ja vastaavasti veden laatu on ollut seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin mg O 2 /l, kokonaisfosfori noin 20 mg P/l ja kokonaistyppi noin 60 mg N/l. Pakastetehtaan jätevedestä (A1) anaerobiselle puhdistamolle johdettu keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a. Täten noin puolet pakastetehtaan jätevedestä (A1) on pumpattu altaaseen 7 ja johdettu aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Hillotehtaan jäteveden (A2) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a. Aikaisempaan tietoon perustuen veden laatu on seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin 800 mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin 400 mgo 2 /l, kokonaisfosfori noin 8 mg P/l ja kokonaistyppi noin 30 mg N/l. Voimavasu Oy:n voimalaitokselta hiekkasuodattimien pesuvedet sekä muut pesu- ja huuhteluvedet (V1) johdetaan/pumpataan altaaseen 7, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäviksi. Voimalaitoksen jäteveden (V1) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a. Lännen Rehu Oy:n rehutehtaan valmistusprosesseista muodostuu suhteellisen vähän jätevesiä. Rehutehtaan jätevedet (R1) johdetaan/pumpataan altaaseen 7, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäviksi. Rehutehtaan jäteveden (R1) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a. Lännen Tehtaat Oyj:n jätehuoltotoimintojen jätevedet: kaatopaikan (J1), kasvijätteen kompostoinnin (J2) ja lietteen kompostoinnin (J3) valuma- ja suotovedet johdetaan/pumpataan altaaseen 7, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäviksi. Kaatopaikan (J1) valuma- ja suotovesien keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a. Kasvijätteen kompostoinnin (J2) valuma- ja suotovesien keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a (arvio). Lietteen kompostoinnin (J3) valuma- ja suotovesien keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a (arvio). Lännen tehdasalueen likaisten piha-alueiden likaiset hulevedet (H1) johdetaan/pumpataan altaaseen 5, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle. Likaisten hulevesien (H1) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a. Puhtaiden piha-alueiden (mm. hallintorakennus, parkkipaikat jne.) puhtaat hulevedet kerätään ja johdetaan vesistöön (Pyhäjärveen). Lännen tehdasalueen saniteettijätevedet johdetaan normaalitilanteessa Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Vaihtoehtoisesti saniteettijätevedet voidaan käsitellä myös Lännen Tehtaat Oyj:n aerobisella jätevedenpuhdistamolla. Saniteettijätevesien keskimääräinen virtaama on ollut vuosina noin m 3 /a. Jätevesien käsittelyprosessi Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessi perustuu kaksivaiheiseen biologiseen prosessiin, jossa hyödynnetään anaerobista ja aerobista jätevedenkäsittely-

9 9/33 tekniikkaa. Jätevedenpuhdistamo koostuu erillisestä anaerobisesta ja aerobisesta puhdistamosta ja jätevesien laadulliseen ja määrälliseen tasaukseen sekä välivarastointiin käytettävistä altaista 5, 7 ja 8. Tasaus- ja varastoaltaat Jätevesien laadulliseen ja määrälliseen tasaukseen sekä välivarastointiin käytetään altaita 5 (V = m 3 ), 7 (V = m 3 ) ja 8 (V = m 3 ). Altaaseen 7 johdetaan kaikki suoraan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi johdettavat jätevesijakeet. Altaan 7 avulla tasataan aerobisen puhdistamon tulovirtaamaa ja tulokuormitusta (P3) sekä pidennetään sen käyntikautta. Allas 7 ja 8 ovat rinnakkaisia altaita. Altaan 7 täyttyessä vettä voidaan johtaa ylivuotona altaaseen 8 varastoitavaksi, josta vesi pumpataan normaalisti myöhemmin takaisin altaaseen 7 ja johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Tarvittaessa altaan 8 vesiä voidaan johtaa myös suoraan purkuviemäriin, jos altaan 8 veden laatu täyttää lupaehtojen asettamat tavoitearvot. Altaaseen 5 johdetaan pääosin anaerobisesti käsiteltyjä jätevesiä (P1). Altaasta 5 kierrätetään anaerobisesti puhdistettua vettä (P2) takaisin Sucros Oy:n sokeritehtaan multavesikiertoon. Lisäksi myös altaan 5 avulla tasataan aerobisen puhdistamon tulovirtaamaa ja kuormitusta (P3) ja pidennetään sen käyntikautta. Anaerobinen puhdistamo Anaerobinen puhdistamo koostuu esiselkeytyksestä (A = 113 m 2, V = 450 m 3 ), kiertosäiliöstä (V = 125 m 3 ), anaerobireaktorista (V = 1200 m 3 ), granulalietesäiliöstä (V = 550 m 3 ), kaasunerotussäiliöstä (V = 1,5 m 3 ) ja kaasukellosta (V = 20 m 3 ). Anaerobisen puhdistamon avulla poistetaan jätevesistä orgaanista kuormitusta ennen jätevesien johtamista aerobiselle puhdistamolle. Pumppausaltaasta esiselkeytetty pakastetehtaan jätevesi (A1) ja selkeytetty multavesi (S1) pumpataan lämmönvaihtimen kautta kiertosäiliöön. Kiertosäiliöstä jätevettä pumpataan alhaalta päin anaerobireaktoriin, josta jätevesi poistuu ylivuotona takaisin kiertosäiliöön. Jäteveden kierrätyssuhdetta anaerobirektorin läpi voidaan säätää. Puhdistettu jätevesi poistuu kiertosäiliöstä ylivuotona altaaseen 5 tai vesi pumpataan aerobiselle puhdistamolle tai altaaseen 7. Jäteveden lämmittämiseen käytetään Sucros Oy:n prosesseista peräisin olevaa lämmintä syöksyvettä (S4). Lämmönvaihtimen läpi johdettu syöksyvesi palautetaan Sucros Oy:n prosesseihin. Anaerobiprosessissa muodostuvaa biokaasuvirtaamaa tasataan kaasukellon avulla. Biokaasu (P5(a)) puhalletaan kompressorilla hyödynnettäväksi Voimavasu Oy:n voimalaitokselle. Poikkeustilanteissa biokaasu (P5(b)) poltetaan kaasusoihdussa. Esiselkeytysliete (P6) pumpataan lietteenkäsittelyyn tai aerobisen puhdistamon tulevan jäteveden mukana prosessiin. Esiselkeytyslietettä (P6) on muodostunut vuosina keskimäärin noin m 3 /a. Vuosina anaerobireaktorissa ei ole muodostunut granulalietettä (P8). Muodostuva granulaliete varastoidaan tarvittaessa granulalietesäiliöön. Anaerobinen puhdistamo on ollut käynnissä vuosina keskimäärin 96 d/a, mikä vastaa sokeritehtaan käyntikautta. Anaerobisen puhdistamon mitoitusarvot ovat:

10 Mitoitusvirtaama (Q mit ) m 3 /d Mitoitusvirtaama = maksimivirtaama (q maks ) 334 m 3 /h COD Cr kuormitus kg/d BOD 7 ATU kuormitus kg/d Asukasvastineluku (70 g BOD 7 ATU /d * as) avl 10/33 Aerobinen puhdistamo Aerobinen puhdistamo koostuu aerobisesta korkeakuormitteisesta selektorista (V = 320 m 3 ), aerobisesta rengaskanavasta (V = m 3 ) ja jälkiselkeytyksestä (A = 346 m 2 ). Jätevedenpuhdistamo toimii yksilinjaisena rinnakkaissaostuslaitoksena, jossa fosforin saostamiseen käytetään ferrisulfaattia. Ylijäämäliete (P7) pumpataan suoraan palautuksesta lietteenkäsittelyyn. Ylijäämälietettä (P7) on muodostunut vuosina keskimäärin noin m 3 /a. Lietteenkäsittelyssä ylijäämäliete (P7) tiivistetään esikuivausrummulla ja kuivataan sen jälkeen lietelingolla. Kuivattua lietettä (P9) on muodostunut vuosina keskimäärin noin m 3 /a (sisältää myös kuivatun esiselkeytyslietteen (P6) anaerobiselta puhdistamolta). Kuivattu liete (P9) välivarastoidaan, kompostoidaan ja kompostin lopputuote (J5) käytetään tehdasalueen maisemointeihin ja viherrakentamiseen. Lietteen välivarastointi ennen kompostointia tapahtuu asfaltoidussa ja salaojitetussa laakasiilossa, josta muodostuvat suoto- ja valumavedet johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Kompostointi tapahtuu asfaltoidulla kentällä, josta suoto- ja valumavedet (J3) kerätään ja käsitellään aerobisella puhdistamolla. Puhdistamolietteen kompostointi sisältyy Lännen Tehtaat Oyj:n ympäristölupa-asiaan, joka koskee elintarvikkeiden valmistusta ja Lännen Teollisuusalueen jätehuoltoa (Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös nro 15 YLO). Aerobinen puhdistamo on ollut käynnissä vuosina keskimäärin noin 256 d/a. Aerobisen puhdistamon mitoitusarvot ovat: Mitoitusvirtaama (Q mit ) m 3 /d Mitoitusvirtaama = maksimivirtaama (q maks ) 187,5 m 3 /h BOD 7 ATU kuormitus kg/d Asukasvastineluku (70 g BOD 7 ATU /d * as) avl Anaerobisen puhdistamon tulokuormitus ja käsittelytulos Anaerobisen puhdistamon käyntijaksot ja puhdistamossa käsitellyt jätevesimäärät ovat vuosina olleet: Vuosi Käynti- Tulo- Lähtöpäivät virtaama virtaama d/a m 3 /a m 3 /a Keskiarvo

11 Anaerobisen puhdistamon tulokuormitus on vuosina ollut: 11/33 Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l mg O 2 /l mg N/l mg N/l mg P/l ,6 8, ,6 9, ,9 10, ,0 12, ,0 17,0 Keskiarvo ,0 12,0 kg/a kg O 2 /a kg O 2 /a kg N/a kg N/a kg P/a Keskiarvo Vuosien keskimääräinen COD Cr kuormitus kg/d on noin 65 % anaerobisen puhdistamon mitoituskuormituksesta. Anaerobireaktorin keskimääräinen tilakuormitus on vuosina ollut 15,3 kg COD Cr /m 3 * d ja 10,3 kg BOD 7 ATU /m 3 *d. Anaerobisesta puhdistamosta lähtevä kuormitus on vuosina ollut: Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l mg O 2 /l mg N/l mg N/l mg P/l ,8 3, ,9 7, ,2 11, ,3 10, ,0 13,7 Keskiarvo ,0 9,0 Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P kg/a kg O 2 /a kg O 2 /a kg N/a kg N/a kg P/a Keskiarvo Anaerobisen puhdistamon reduktiot COD Cr :n ja BOD 7 ATU :n suhteen ovat olleet vuosina keskimäärin 77 % ja 88 %. Biokaasua on tuotettu keskimäärin noin m 3 /a, joka vastaa sähköenergiana noin MWh/a.

12 Aerobisen puhdistamon tulokuormitus ja käsittelytulos 12/33 Aerobisen puhdistamon käyntijaksot ja puhdistamossa käsitellyt jätevesimäärät ovat vuosina olleet: Vuosi Käynti- Käsitelty päivät jätevesimäärä d/a m 3 /a Keskiarvo Aerobisen puhdistamon tulokuormitus on vuosina ollut: Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l mg O 2 /l mg N/l mg N/l mg P/l ,2 6, ,9 5, ,4 5, ,0 5, ,9 7,1 Keskiarvo ,9 6,1 kg/a kg O 2 /a kg O 2 /a kg N/a kg N/a kg P/a Keskiarvo Vuosien keskimääräinen BOD 7 ATU kuormitus kg/d on noin 42 % aerobisen puhdistamon mitoituskuormituksesta. Aerobisen puhdistamon vuosien keskimääräinen tilakuormitus on ollut 0,35 kg BOD 7 ATU /m 3 * d (selektorin tilavuus mukaan lukien). Aerobisen puhdistamon keskimääräinen vuorokausivirtaama vuosina on ollut m 3 /d. Tästä laskettu selkeytyksen keskimääräinen pintakuorma on ollut 0,40 m/h. Aerobisesta puhdistamosta lähtevä kuormitus on vuosina ollut:

13 13/33 Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l mg O 2 /l mg N/l mg N/l mg P/l ,9 1, ,7 0, ,5 0, ,0 0, ,5 0,7 Keskiarvo ,3 0,8 kg/a kg O 2 /a kg O 2 /a kg N/a kg N/a kg P/a Keskiarvo Aerobisen puhdistamon COD Cr -, BOD 7 ATU -, kokonaistyppi- ja fosforireduktiot ovat olleet vuosina keskimäärin 93, 98, 66 ja 87 %. Nitrifikaatioaste on ollut keskimäärin 95 %. Jäteveden käsittelyssä käytettävän energian, kemikaalien ja veden kulutus Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon prosessien sähköenergian kulutus on ollut vuosina keskimäärin noin MWh/a (aerobinen MWh/a ja anaerobinen 200 MWh/a). Jätevedenpuhdistamon (anaerobinen puhdistamo) lämpöenergian kulutus on ollut vuosina keskimäärin MWh/a. Vastaavasti anaerobisen puhdistamon prosessissa on vuosina tuotettu biokaasun muodossa energiaa noin MWh/a. Lännen Tehtaat Oyj on liittynyt sopimukseen energiansäästön edistämisestä teollisuudessa. Aerobisen puhdistamon prosessissa on käytetty vuosina saostuskemikaalina ferrisulfaattia keskimäärin noin kg/a ja lietteenkäsittelyssä polymeeriä keskimäärin noin 500 kg/a. Jätevedenpuhdistamon prosessien veden kulutus on ollut vuosina keskimäärin noin m 3 /a (aerobinen m 3 /a ja anaerobinen m 3 /a). Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lännet Tehtaat Oyj:n tuotantolaitokset ovat ensisijaisesti pyrkineet vähentämään tuotantoprosessiensa ominaisvedenkulutusta ja kuormitusta. Lisäksi yhtiön tavoitteena on ollut tehostaa jätevedenpuhdistamonsa käsittelyprosessia vesistökuormituksen vähentämiseksi. Yhtiö investoi vuosina ympäristöinvestointiohjelmassa noin euroa prosessi- ja jätevedenkäsittelyyn. Investointiin sisältyi mm. aerobisen puhdistamon saneeraus, anaerobisen puhdistamon rakentaminen, sokeritehtaan multavesikierron sulkeminen ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmän rakentaminen.

14 14/33 Aerobisen puhdistamon saneerauksessa sen käsittelyprosessia tehostettiin rakentamalla uusi korkeakuormitteinen selektori, lisäämällä ilmastuskapasiteettia ja kattamalla selkeytysallas. Täten lisättiin aerobisen puhdistamon käsittelykapasiteettia ja toimintavarmuutta. Saneerauksen myötä poistuivat selkeytysaltaan jäätymishaitat, jotka estivät jätevesien käsittelyn talvella. Lisäksi saneeraus vähensi rihmamaisten bakteerien aiheuttamia lietteen laskeutuvuusongelmia ja hajuhaittoja. Anaerobisen puhdistamon rakentaminen mahdollistaa orgaanisen aineen osalta hyvinkin väkevien jätevesien tehokkaan käsittelyn. Anaerobisen puhdistamon läpi johdetusta orgaanisesta kuormituksesta on saatu poistettua keskimäärin noin %. Täten on pienennetty huomattavasti aerobiselle puhdistamolle päätyvää orgaanista kuormitusta. Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon nykyinen käsittelyprosessi perustuu kaksivaiheiseen biologiseen prosessiin, jossa hyödynnetään aerobista ja anaerobista käsittelytekniikkaa. Jätevedenpuhdistamo täyttää kokonaisuudessaan "Draft Reference Document on Best Available Techniques in the Food, Drink and Milk Industry, Draft May 2003" - asiakirjassa jätevedenkäsittelylle esitetyt "primary treatment" ja "secondary treatment" tasot. Lisäksi fosforin osalta täyttyy myös asiakirjassa esitetty "tertiary treatment" taso. Jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessi edustaa Suomessa ja EU:ssa keskimääräistä parempaa jätevedenkäsittelytekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet (P4) johdetaan aerobiselta puhdistamolta Säkylän kunnan omistamalla purkuviemärillä Eurajokeen yhdessä Säkylän kunnan viemärilaitoksen käsiteltyjen jätevesien kanssa. Purkupaikka on Euran kunnassa Kauttualla noin 400 m Kauttuan keskustassa olevasta maantiesillasta (maantie 211) alavirtaan. Yhtiön jätevedenpuhdistamolta vuosina purkuviemäriin johdetun jäteveden määrä, laatu ja vesistökuormitus sekä lupamääräyksissä asetetut puhdistusvaatimukset ja tavoitteet ovat olleet seuraavat: Vuosi Käynti- Purkuviemäriin johdettu päivät jätevesimäärä d/a m 3 /a Keskiarvo

15 15/33 Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l mg O 2 /l mg N/l mg N/l mg P/l ,2 2, ,7 0, ,5 0, ,0 0, ,5 0,7 Keskiarvo ,2 0,9 Tavoitearvo < 50 < 5,0 < 1,0 kg/a kg O 2 /a kg O 2 /a kg N/a kg N/a kg P/a Keskiarvo Raja-arvo < < kg/d kg O 2 /d kg O 2 /d kg N/d kg N/d kg P/d Keskiarvo Vuosina puhdistettuja jätevesiä on johdettu purkuviemäriin keskimäärin 256 vuorokauden ajan vuodessa. Keskimääräinen purkuviemäriin johdetun puhdistetun jäteveden määrä on ollut noin m 3 vuodessa, mikä on keskimäärin 3400 m 3 /käyntipäivä. Vesistökuormituksessa on havaittavissa laskeva trendi, joka on saavutettu pääosin vuoteen 2000 ajoittuvien anaerobisen puhdistamon rakentamisen ja aerobisen puhdistamon saneerauksen ansiosta. Vuoden 2000 normaalia korkeammat jäännöspitoisuudet, korkeampi vesistökuormitus ja lupaehtojen ylitykset johtuivat anaerobisen puhdistamon rakentamisen ja aerobisen puhdistamon saneerauksen takia 8 altaan ylivuodon kautta purkuviemäriin johdetusta kuormituksesta. 8 altaasta purkuviemäriin johdettu kuormitus oli vuoden 2000 kokonaiskuormituksesta noin 17 % virtaamasta, noin 71 % BOD 7 ATU -kuormituksesta ja noin 43 % fosforikuormituksesta. Vuosina päästiin vesistökuormituksessa selvästi alle lupapäätöksessä määrättyjen raja-arvojen. Myös lupapäätöksessä asetetut tavoitearvot jäännöspitoisuuksien suhteen saavutettiin vuosina Jätevedenpuhdistamon normaalien toimintavuosien keskimääräiset kokonaisreduktiot olivat seuraavat: kiintoaine noin 94 %, COD Cr noin 97 % BOD 7 ATU noin 99,4 %, kokonaistyppi noin 67 % ja kokonaisfosfori noin 90 %. Ammoniumtypen nitrifikaatioaste oli vuosina keskimäärin 96 %.

16 Päästöt ilmaan 16/33 Lännen tehdasalueen tuotantolaitosten tuotantokapasiteetteihin perustuvassa mitoitustilanteessa aerobisella puhdistamolla käsitellään m 3 jätevettä vuodessa. Tällöin myös vesistöön johdettavan jäteveden määrä kasvaa m 3 :iin vuodessa. Vesistöön johdettavan jäteveden laatu tulee pysymään nykyisen kaltaisena, mutta vesistökuormitus kasvaa. Mitoitustilanteen mukainen laskennallinen vesistökuormitus tulee vuosien vesistöpäästöjen perusteella arvioituna muodostumaan seuraavaksi: jätevesivirtaama m 3 /a, kiintoainekuormitus kg/a, COD Cr kuormitus kg O 2 /a, BOD 7 ATU kuormitus kg O 2 /a, kokonaistyppikuormitus kg N/a, ammoniumtyppikuormitus kg N/a ja kokonaisfosforikuormitus 810 kg P/a. Aerobisen puhdistamon nykyinen käsittelykapasiteetti riittää edellä esitetyn jätevesimäärän käsittelemiseen. Lisäksi aerobisen puhdistamon käyntikautta jatkamalla voidaan lisätä käsittelykapasiteettia. Aerobista puhdistamoa on mahdollista käyttää ympärivuotisesti. Tarvittaessa aerobiselle puhdistamolle johdettavaa jätevettä voidaan myös lämmittää anaerobisen puhdistamon lämmönvaihtimen ja kaukolämmön avulla. Jätevedenpuhdistamon päästöt ilmaan ovat pääosin haju- ja hiilidioksidipäästöjä. Päästöt ilmaan aiheutuvat lähinnä aerobisen puhdistamon rengaskanavassa tapahtuvasta ilmastuksesta sekä jätevesien tasaus- ja varastoaltaista. Jätevedenpuhdistamosta aiheutuvat hajuhaitat pyritään minimoimaan käsittelyprosessien mahdollisimman hyvällä ja asiantuntevalla hoidolla. VTT on selvittänyt vuosina Lännen teollisuusalueella sijaitsevien tuotantolaitosten: Lännen Tehtaat Oyj:n pakastetehtaan ja hillotehtaan, Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon, Lännen Rehu Oy:n rehutehtaan, Sucros Oy:n sokeritehtaan ja Lännen Plant Systemsin aiheuttamien hajujen ja hajuhaittojen esiintymistä tehtaiden ympäristössä. Selvitys tehtiin asukaspaneelitutkimuksena. Tutkimus kattoi alueen, joka ulottuu noin kuuden kilometrin etäisyydelle teollisuusalueesta ja kesti noin 10 kk. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuri osa kokonaisajasta hajua esiintyy ja kuinka suuri osa asukkaista kokee hajun häiritsevänä. Hajuhavaintoja tehtiin tarkastelukaudella ( ja ) ja tuotantokaudella ( ja ). Lännen Tehtaat Oyj:n teollisuusalueen lisäksi tutkimusalueella on muitakin hajulähteitä, jotka vaikuttavat tutkimukseen. Tutkimusselostus (päivätty ) on liitetty hakemusasiakirjoihin. Tarkastelukautena hajua esiintyi koko tutkimusalueella keskimäärin 3 % kokonaisajasta. Tästä noin 40 % oli selvästi häiritsevää hajua. Tuotantokautena hajua esiintyi koko tutkimusalueella keskimäärin 4 % kokonaisajasta. Tästä noin 35 % oli selvästi häiritsevää hajua. Tutkimuksessa arvioitiin tuotantolaitosten toiminnasta aiheutuva haju koko vuoden osalta. Hajua esiintyi koko tutkimusalueella 2,5-3 % kokonaisajasta ja tästä noin 40 % oli selvästi häiritsevää hajua. Tuotantolaitosten toiminnasta aiheutuva hajukuorma oli 1,7 % kokonaisajasta. Tuotantolaitosten toiminnan osuus alueen kokonaishajukuormasta oli 70 %. Huomattava osa tuotantolaitosten hajukuormasta, 60 % oli peräisin jätteiden ja jäteveden käsittelystä. Asukkaista 6 % koki tuotantolaitosten toiminnasta aiheutuvan viihtyisyyshaittaa. Tuotantokaudella 25 % asukkaista, jotka asuivat 0-1 ja 1-2 kilometrin päässä teollisuusalueesta, koki teollisuusalueen toiminnasta aiheutuvan hajun häiritseväksi. Häiritsevää hajun esiintymistiheys oli 1,5 % havainnointiajasta 0-1 kilometrin etäisyydellä ja 1 % 1-2 kilometrin etäisyydellä teollisuusalueesta.

17 Päästöt maaperään ja pohjaveteen 17/33 Melu ja tärinä Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Lännen tehdasalueen kohdalla Uusikylän pohjavesialueella ei ole pohjavedentarkkailuputkia, mutta vanhan vedenottamon käytöstä poistetusta kaivosta (K1) on otettu näytteitä Lännen Tehtaat Oyj:n kaatopaikan velvoitetarkkailun yhteydessä. Lisäksi kaatopaikan tarkkailussa on tutkittu pohjaveden laatua viidestä pohjavedentarkkailuputkesta (HP1- HP5). Vuoden 2002 tarkkailussa Uusikylän pohjavesialueella sijaitsevan kaivon (K1) ja pohjavesitarkkailuputkien (HP4 ja HP5 veden laadussa ei havaittu viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta. Kaivon (K1) veden laatu täytti sameus- ja väriarvoa sekä rautapitoisuutta lukuun ottamatta tutkituilta ominaisuuksiltaan STM:n talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja suositukset. Kaatopaikan läheisten pohjavedentarkkailuputkien HP1, HP2 ja HP3 veden laadussa havaittiin kuitenkin kohonneita liukoisten typpiyhdisteiden ja kloridin pitoisuuksia, jotka viittaavat mahdolliseen kaatopaikan vaikutukseen. Kaatopaikan tarkkailun tuloksista ei ollut kuitenkaan havaittavissa viitteitä jätevedenpuhdistamon toiminnasta pohjaveteen aiheutuvista päästöistä. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua tai tärinää. Ainoastaan jätevedenpuhdistamon liikennöinnistä voidaan katsoa aiheutuvan lievää melua, joka ei ole kuitenkaan merkittävää lähialueen asutuksen kannalta. Lännen tehdasalueen meluraportti on ympäristölupahakemuksen liitteenä. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Jätevedenpuhdistamon prosesseista on muodostunut vuosina keskimäärin 1500 m 3 /a lingolla kuivattua lietettä (P9). Kuivattu liete sisältää anaerobisen puhdistamon esiselkeytyslietteen (P6) ja aerobisen puhdistamon ylijäämälietteen (P7). Kuivattu liete (P9) toimitetaan kompostoitavaksi Lännen Tehtaat Oyj:n lietteen aumakompostointikentälle. Jätevesilietteen kompostointiin on myönnetty ympäristölupa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antamalla päätöksellä nro 15 YLO. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt Poikkeuksellisten tilanteiden aikana jätevedet voidaan varastoida olemassa oleviin jätevesialtaisiin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon toiminnan välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyisyyteen, luontoon ja sen toimintoihin ja rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset. Vuosina toteutetun ympäristöinvestointiohjelman jälkeen Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessi on edustanut Suomen ja EU:n mittakaavassa keskimääräistä parempaa jätevedenkäsittelytekniikkaa, jonka avulla on saavutettu huomattava parannus vesistökuormituksen ja jätevedenpuhdistamon toimintavarmuuden suhteen.

18 Vaikutukset vesistöön 18/33 Tulevaisuudessa Lännen Tehtaat Oyj panostaa erityisesti tuotanto- ja jätevedenkäsittelyprosessien häiriötilanteista aiheutuvan vesistökuormituksen eliminointiin. Erityisesti jätevedenpuhdistamon toimintavarmuutta pyritään edelleen parantamaan. Lisäksi Lännen Tehtaat Oyj pyrkii vähentämään tuotantoprosessien ominaisvedenkulutusta ja kuormitusta ja täten vähentämään vesistökuormitusta. Lännen Tehtaat Oyj on tähdännyt suorittamillaan toimenpiteillä jäteveden aiheuttaman vesistön pilaantumisen estämiseen ja vähentämiseen. Teoreettisessa laskelmassa on oletettu, että vesistöön johdetun jäteveden pitoisuudet ja vuorokaudessa käsitellyn jäteveden määrä pysyvät vuosien 2001 ja 2002 tasolla. Laskelmassa oletetaan lisäksi, että jätevesi sekoittuu täysin jokiveteen. Tarkkailututkimusten tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että jokeen johdetaan samaan kohtaan myös Säkylän kunnan jätevesiä. Jätevesien purkukohdan yläpuolella sijaitsevan havaintopaikan (14) vedenlaatu ei juurikaan vaihtele erilaisissa virtaamatilanteissa. Vesi on ollut happikylläisyyden ja BHKarvon sekä ammoniumtyppipitoisuuden perusteella usein puhtaille jokivesille ominaista ja likaantuneisuus on pahimmillaankin ollut melko lievää. Ahlstrom Kauttua Oy:n ja Jujo Thermal Oy:n paperitehtaiden jätevedet on vuodesta 2004 alkaen johdettu JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle, jonka jätevedet johdetaan Eurajokeen Euran keskustaajaman alapuolelle. Eurajoen vedenlaadun (lähtöpitoisuus on pitoisuus havaintopaikassa 14 vastaavankaltaisessa virtaamatilanteessa tai pitoisuuden vaihteluväli tehdyissä tutkimuksissa) teoreettiset muutokset Lännen Tehtaat Oyj:n jätevesikuormituksen (kuormitus on vuosien 2001 ja 2002 keskimääräinen kuormitus) vaikutuksesta olettaen, että jätevesi sekoittuu täysin jokiveteen, ovat seuraavat: Eurajoen virtaama NQ MNQ MQ VI-VIII MQ m 3 /s 0,9 1,8 3,1 4,9 Lähtöpitoisuus BHK 7 mg O 2 /l 2,1 2,1 1,8 1,8 Kok.P µg P/l Kok.N µg N/l NH 4 -N µg N/l O 2 mg O 2 /l 9,3 9,3 9,7 12 Kuormitus BHK 7 ATU kg O 2 /d Kok.P kg P/d 2,5 2,5 2,5 2,5 Kok.N kg N/d NH 4 -N kg N/d Pitoisuuden muutos BHK 7 mg O 2 /l 0,57 0,28 0,16 0,10 Kok.P µg P/l Kok.N µg N/l NH 4 -N µg N/l Pitoisuuden muutos suhteessa lähtöpitoisuuteen BHK 7 % Kok.P % Kok.N % NH 4 -N %

19 19/33 Eurajoen virtaaman ollessa suurempi tai yhtä suuri kuin keskivirtaama (4,9 m 3 /s, keskimäärin 153 päivänä vuodessa) Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamolta johdettavan kuormituksen laskennalliset vaikutukset Eurajoen yläjuoksun vedenlaatuun jäävät laimenemisesta johtuen vähäisiksi. Muutosten pitäisi tällöin näkyä selvimmin ammoniumtyppipitoisuuden kasvuna. Viime vuosien tarkkailututkimuksissa veden ammoniumtyppipitoisuus on vastaavassa virtaamatilanteessa kasvanut osalla tutkimuskerroista selvästi laskennallista arvoa enemmän, mutta joillain tutkimuskerroilla pitoisuuden kasvu on jäänyt jopa pienemmäksi, vaikka virtaama on ollut keskivirtaamaa pienempi. Laskennallisesti BHK-arvon tai ammoniumtyppipitoisuuden kasvu ei suurten virtaamien aikana muuta joen likaantuneisuutta. Tutkimustuloksissakin BHK-arvo ja ammoniumtyppipitoisuus ovat jätevesien purkupaikan alapuolisessa havaintopaikassa (16) olleet varsin lievästi likaantuneille vesille ominaisia. Pienten virtaamien aikana (alle 2 m 3 /s, keskimäärin 45 päivänä vuodessa) jokiveden BHK 7 -arvo ja etenkin typpi- sekä fosforipitoisuudet kasvavat laskennallisesti huomattavasti suhteessa Eurajoen yläjuoksun lähtötilanteeseen ammoniumtyppipitoisuuden pitäisi laskelman mukaan moninkertaistua. Viime vuosien tarkkailututkimuksissa veden ammoniumtyppipitoisuus on osalla tutkimuskerroista kasvanut selvästi laskennallista arvoa enemmän. Toisaalta vaikka virtaama on ollut pieni, esimerkiksi ravinnepitoisuudet eivät ole tutkimustulosten mukaan muuttuneet aina käytännössä lainkaan havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä. Enimmillään Eurajoen veden typpipitoisuus on kasvanut µg N/l havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä. Ammoniumtyppipitoisuuden kasvun seurauksena jokivesi on ollut havaintopaikassa 16 yleensä lievästi likaantunutta, mutta vuoden 2003 poikkeuksellisen kuivan alkutalven ja syksyn aikana ammoniumtyppipitoisuus oli suuri ja ilmensi voimakasta likaantuneisuutta. Lämpimän veden aikana veden ollessa emäksistä osa ammoniumtypestä esiintyy vedessä ammoniakkina, joka on vesieliöille myrkyllistä. Veden lämpötilan ollessa alle 20 o C ja ph-arvon pysyessä pienempänä kuin 8, veteen ei synny haitallisia määriä ammoniakkia, jos jokiveden ammoniakkipitoisuus on pienempi kuin µg N/l. Ammoniakki muuntuu lisäksi nopeasti ammoniumiksi ja edelleen nitraatiksi, joten ammoniakin mahdolliset haittavaikutukset eivät ulotu laajalle joessa. Vedenlaatututkimuksissa tehtyjen havaintojen ja laskelman arvojen välillä havaittujen poikkeamien selityksenä on osaltaan se, ettei kuormitus ole ollut tasaista. Jokiveden ammoniumtyppipitoisuuteen ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolta tulevat jätevedet. Eurajoen keski- ja alajuoksulla vedenlaadun muutokset jäävät laimenemisen vuoksi pienemmiksi kuin Eurajoen yläjuoksulla. Alivirtaamakausina Kokemäenjoesta johdettava lisävesi auttaa tässä osaltaan. Osa ravinteista laskeutuu tai sitoutuu matkalla alajuoksulle joen suvantopaikkojen pohjalietteeseen tai kasvillisuuteen. Ammoniumtyppi muuntunee ainakin lämpimän veden aikana pääosin nitraateiksi ennen joen alajuoksua. Päästöjen vaikutukset vesistön käyttöön Lännen Tehtaat Oyj:n jätevesikuormitus ei aiheuta veden hygieenisen tilan huononemista, eikä siten heikennä veden uimakelpoisuutta. Happea kuluttava kuormitus orgaaninen aines ja ammoniumtyppi- huonontavat jokiveden happitilannetta. Eurajoen virtaama on kohtalaisen suuri alivirtaamakausinakin ja Pyhäjärvestä virtaava vesi on ollut hapekasta. Koskipaikkojen ja suuren virtausnopeuden ansiosta veden happivarastot täydentyvät tutkimustulosten perusteella varsin tehokkaasti talvisinkin, eikä kalakuolemiin johtaneita happikatoja ole tiettävästi havaittu; joessa tode-