Visioita lähitulevaisuuden palvelujärjestelmästä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Visioita lähitulevaisuuden palvelujärjestelmästä"

Transkriptio

1 Arkkitehtuurin laitos Sotera-instituutti Visioita lähitulevaisuuden palvelujärjestelmästä Loppuraportti ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset -projektista Hannu Huttunen, Reijo Kekäläinen, Teemu Kurkela ja Erkki Vauramo sekä Leena Aalto, Matti Anttila, Antti Autio, Jenni Hölttä, Hennu Kjisik, Anna Melander, Thomas Miyauchi, Jarmo Raveala, Iiris Riippa, Jonna Taegen ja Henny van Laarhoven Arkadi Kampa Paviljongit Pihakatu Kampus Käärme Torni Monospace Kukka Keskusta Tähti Puutarha Kortteli Risti Piha Apila A Aalto-yliopisto I TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI I TUTKIMUSRAPORTTI

2 Esipuhe Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän, Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien sekä Rovaniemen kaupungin yhteisprojekti, joka toteutettiin Jokaisesta kohteesta tehtiin erikseen oma raportoitu osaprojekti. Seuraava raportti sisältää yhteenvedon projektin aikana tehdyistä selvityksistä, ekskursioilla nähdyistä malliratkaisuista ja sairaalan edustajien kanssa käydyistä keskusteluista, joissa esiin tulleet lukuisat ideat ja kehittämishalukkuus yllättivät Aalto-yliopiston ryhmän. Haluamme kiittää sairaaloiden edustajia erikseen ketään mainitsematta erinomaisesta yhteistyöstä. Projektin asiantuntijana on toiminut johtaja Henny van Laarhoven, Orbis Group, Sittard Geleen, Nl. Mahdollisuus hyödyntää Sittardin uuden sairaalan kokemuksia on vaikuttanut merkittävästi tähän projektiin. Tästä haluamme kiittää sekä johtaja Laarhovenia että Orbis Medical Centeriä. Sittard hospital brought us fresh wind from a future hospital existing today. We had a pleasure and an honor to have dir. Mrs Henny van Laarhoven as an advisor and a team member. She increased significantly the drive in the project and was behind in many innovative solutions. We have also to express our sincere thanks to Mr. J. Kleinjan and Mr. J. Verberne, Deventer hospital, Nl. In addition to being a high quality central hospital, Deventer has an unique characteristic of human touch in design, a new structure in staffing and hospitality concept in services. These should also be the goal in modernization of hospitals in Finland. Mr. Victor de Leeuw, EGM Architects, has earned truly thanks for fruitful presentations and discussions during this project. We are very grateful for Mr. Barrie Dowdeswell, Research Director of ECHAA is the man behind keeping us informed on Brussels Big Picture and megatrends guiding us in many ways. Dir. Esther Boelens, Service home Veldhof, Utrech, Nl, Dir. Erika Lörinczy, SÄBO, Distansgatan 7, Borås Sweden and Mayor Lars Brickzén, Eldery care, Kortedala, Gothenburg Sweden have all had a big influence in the content of proposals in elderly care. We have had several visits to the institutions mentioned. Most of participants were dreaming to stay the last part of their life in these. Lopuksi kiitos Tekesille projektin rahoittamisesta ja yhteyshenkilölle, teknologia-asiantuntija Sanna Sairaselle miellyttävästä yhteistyöstä. Tulokset on kirjoitettu visioiden muotoon ja hallintomallista riippumattomiksi periaatteella alueen sairaat ihmiset tarvitsevat hoitoa. Lukijalle muistutetaan, että visio-sanalla on kaksi merkitystä: tulevaisuuden tavoitetila tai harhanäky. Kun toimintaympäristö on syksyllä 2011 myllerryksen keskellä, voidaan vasta parin vuoden kuluttua nähdä visioiden osuvuus. Espoo, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos, SOTERA -instituutti Hannu Huttunen Reijo Kekäläinen Teemu Kurkela Erkki Vauramo Leena Aalto Matti Anttila Antti Autio Jenni Hölttä Hennu Kjisik Anna Melander Thomas Miyauchi Jarmo Raveala Iiris Riippa Jonna Taegen Henny van Laarhoven (Orbis Medical Centre)

3 1 Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset 1.1 Tausta Teknillisessä korkeakoulussa HEMA (Health Care, Engineering, Management, Architecture) yhteenliittymässä on kehitetty vuosina Tekesin Tepro-, Tappoja Pareto projektien avulla uutta suunnitteluotetta. Mainitut hankkeet olivat Teknillisen korkeakoulun terveydenhuollon tutkimuksen kärkihankkeita. Tavoitteena on ollut analysoida ongelmia ja kehittää työkaluja sekä malleja alueellisen palvelujärjestelmän tuotannon ohjaamiseksi. Tähän pyrittiin tutkimalla toisiinsa linkittyviä osa-alueita: prosesseja terveydenhuollon verkostoissa, alueellisia palvelurakenteita, kustannusten syntyä sekä toiminnan arviointia. Terveydenhuolto kehittyy nopeasti, mutta hitaasti muuttuvat rakennukset eivät pysy muutoksessa mukana. Suomen nykyinen sairaalarakennuskanta on suunniteltu luvulla, kertaalleen peruskorjattu, sen perusratkaisut ovat toiminnallisesti vanhanaikaisia, huonokuntoista ja pääosin elinkaarensa päässä. Eri-ikäiset ja teknisesti eri elinkaarivaiheessa olevat tilat ovat hankalia kunnostettavia. Kun tähän lisätään lääketieteen nopeasti muuttuva kehitys, lainsäädäntö ja hajautettu väestörakenne, kiristyvä taloudellinen tilanne ja ikääntyvän väestön erilainen palvelutarve, ollaan vaikeasti ratkaistavien ongelmien edessä. Terveydenhuollon alueellisten palveluprosessien ohjaus (TAPPO) -projektissa ( ) oli mukana kolme sairaanhoitopiiriä: Keski-Suomi, Kymenlaakso ja Lappi sekä Kainuun maakuntayhtymä. Vuosina toteutetun Tappo-projektin tulokset ovat olleet tässä lähtökohtana hyödynnettävissä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osuus keskittyi sairaalan toiminnallisten sekä palveluprofiiliin liittyvien rakenteellisten muutostarpeiden toteuttamiseen keskussairaalan nykyisellä tontilla. Työtä jatkettiin EAKR - rahoitteisella PARETO projektilla, jossa on ollut mukana myös Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Tämän kehitystyön tulokset ovat olleet kokonaisuudessaan käytettävissä. Monet keskussairaalat ovat vuosikymmenien kuluessa muuttuneet pohjaratkaisuiltaan varsinaisiksi sokkeloiksi, kun uusia lisäosia on rakennettu aina tarvittaessa ilman johdonmukaista kokonaissuunnitelmaa. Tulevaisuuden suunnitteluun ja rakennusten ohjelmointiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi synnytettiin yksivuotinen Tekes-projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö jatkamaan aikaisempaa kehitystyötä. Siihen osallistuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuoltopiiri Eksote, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Rovaniemen kaupunki ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Projektin yleistavoitteena on: analysoida palvelurakennustyypit eri hoitotasoilla kehittää uusia toiminnallisia ratkaisuja kehittää suunnittelumenetelmiä tilanteen hallitsemiseksi soveltaa niitä todellisiin kohteisiin Rakennusten korjaaminen on vaikeaa ja kallista, useissa tapauksissa jopa mahdotonta jo riittämättömän kerroskorkeuden vuoksi: sairaalalaitteiden ja kiinteistötekniikan 2

4 tilavaatimukset ovat varsin erilaisia tänä päivänä kuin rakennuksia suunniteltaessa. Oman lisänsä tähän tuo tietotekniikan kehittyminen, joka muuttaa prosesseja ja tilajärjestelyjä. Hyvää lopputulosta ei ole helppo saada ilman hyvää toiminnallista ohjelmaa ja kokonaisuuksien hallintaa. Seuraava raportin tilastot on saatu Terveyden ja Hyvinvointilaitoksen hoitoilmoitusrekisteristä ja terveydenhuollon työntekijöitä koskevista rekistereistä sekä THL:n vuosikirjasta. Tilastokeskuksen verkkosivuilta on haettu väestöennuste ja kuntatietoja. Muista tilastolähteistä keskeisin on OECD:n Health Data ja kuntaliiton tiedostot. Keskeisen osan muodostavat myös henkilökohtaiset tiedonannot, esitelmä-diat ja keskustelut eri asiantuntijoiden kanssa. Lähteitä ei ole systemaattisesti luetteloitu raportin luonteesta johtuen, mutta ne ovat haluttaessa saatavissa tekijöiltä. 1.2 Projektin hallinto Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset -projekti on Aalto-yliopiston Sotera-instituutin hallinnoima Tekes-projekti, jossa projektin johtajana toimii Sotera -instituutin johtaja, professori Hannu Huttunen. Projektin johtoryhmään kuuluvat puheenjohtajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, Eksoten johtaja Pentti Itkonen, Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustajana va. sairaalajohtaja Heikki Korvenranta. Tekesin edustaja on teknologia-asiantuntija Sanna Sairanen. Aalto-yliopiston edustajina ovat professorit Trevor Harris ja Teemu Kurkela. Lisäksi kokouksiin on osallistunut Soteran edustajia. Johtoryhmässä ovat olleet professori Hannu Huttunen, arkkitehti Matti Anttila, projektipäällikkö ja professori Erkki Vauramo sekä tutkijoita. Johtoryhmä kokoontui neljä kertaa. Projektipäällikkönä toimi arkkitehti Matti Anttila ja sen jälkeen professori Erkki Vauramo Projektin tutkijoina ovat olleet ma professori Teemu Kurkela, sairaalasuunnittelun dosentti (Emer.) Reijo Kekäläinen, arkkitehdit Leena Aalto, Jenni Hölttä, Anna Melander ja Jonna Taegen sekä arkkitehtiylioppilas Thomas Miyauchi. Projektin työtilat ovat olleet Soteran tilat. Käytettävissä olevat tietotekniset mahdollisuudet eivät kuitenkaan olleet riittävät. Siksi jouduttiin siirtämään työ toteutettavaksi arkkitehtitoimistojen AW2 Arkkitehtien ja erityisesti JKMM Arkkitehtien tietokoneilla ja työtiloissa. Orbis Medical Parkin johtaja Henny van Laarhoven on konsultoinut projektia ja osallistunut luennoitsijana useisiin sisäisiin kokouksiin. Hänen panoksensa ajattelun muuttajana on ollut merkittävä. 3

5 1.3 Projektiseminaarit ja tutustumismatkat Seminaarit Projekti järjesti yhdessä HUS:in kanssa seminaarin: Visions for Health Care Buildings for Ageing Society. Osanottajia oli noin 80, etupäässä arkkitehteja ja johtavia virkamiehiä. Projekti on pitänyt kaksi työseminaaria, koskien kuntoutuksen järjestämistä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä, mukana viisi sairaanhoitopiiriä ja yhteensä 22 osallistujaa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroinnista järjestettiin Kuntaliitossa työkokous, jossa oli yhteensä 20 edustajaa useasta eri sairaanhoitopiiristä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa järjestettiin Jyväskylässä kansainvälinen asiantuntijaseminaari koskien uusimpia sairaanhoito- ja vanhushuoltoprojekteja. Kokouksessa oli 140 osanottajaa, lähinnä sairaanhoitopiirien johtoa tai johtavia virkamiehiä. Tutustumismatkat Projektia valmisteltaessa oli selvää, että uusien sairaalaratkaisujen esittäminen pelkästään kuvien avulla ei ole mahdollista, vaan avainhenkilöiden on nähtävä sairaalat toiminnassa. Aikaisempien kokemusten perusteella kohteissa keskityttiin Hollannin ja Ranskan uusiin sairaaloihin sekä Hollannin ja Ruotsin vanhustenhuoltoon. Hollannin valtio varasi vuonna 2005 erityisen määrärahan uudentyyppisten sairaaloiden suunnitteluun. Näistä Deventerin ja Sittardin sairaalat nousevat esille uusina hyvinä ratkaisuina. Ranskan Arras on hyvä malli perusteellisesti korjausta rakennuksesta. Ruotsin vanhustenhuoltoa pidetään EU:n terveyshallinnossa (DG SANCO) mallina muille jäsenmaille. Kohde Ajankohta Osanottajia Arras (Ranska); Deventer ja Sittard (Hollanti) Göteborg ja Borås (Ruotsi) Arras (Ranska); Deventer ja Sittard (Hollanti) Jeroenbosch, Deventer ja Sittard (Hollanti) Yhteensä 85 Taulukko 1. Projektin ekskursiot. Jos huomioidaan lisäksi lokakuun alkuun siirretty Hollannin ekskursio, voidaan todeta 100 henkilön käyneen tutustumassa uusiin sairaaloihin ja palvelujärjestelmiin. Todettakoon, että Sittardin sairaala on maailmanluokan mielenkiinnon kohteena. Edelleen päivittäin siellä käy 6-8 delegaatiota, joita varten on koulutettu 14 opasta. Lisäksi pidettiin työkokous Virossa, johon liittyi tutustumiskäynti Pohjois- Eestin keskussairaalan uudistettuun päivystysyksikköön, tutustuttiin Ruotsin uuden Karolinskan konsepteihin ja Danderydin ja Södersjukhusetin sairaaloiden toimenpideyksikköjen uudistamiseen

6 1.4 Projektin osapuolten kehittämistarpeet Eksote Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kunnat yhdistivät erikoissairaanhoidon, perussairaanhoidon, sosiaalipalvelut sekä kehitysvammahuollon yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä on johtamassa toimintojen uudelleenorganisointiin monella eri tavalla. Uusi organisaatio vaatii uudet tilat. Alkutarkasteluissa todettiin keskeisiksi ongelmiksi vanhushuollon laitosvaltaisuus ja keskussairaalan ahtaus sekä logistiset ongelmat. Etelä-Karjalan keskussairaalan nähtävissä oleva peruskorjaustarve osoittautui oletettua suuremmaksi ja muodostaa kymmenien miljoonien investoinnin. Näin ison peruskorjausinvestoinnin yhteydessä olisi sairaalan toiminta pyrittävä modernisoimaan. Tämä merkitsee toiminnan läpikäyntiä ja uutta toimintakonseptia, nykyisten tilojen merkittävää uudelleenjärjestelyä paremman logistiikan saavuttamiseksi, purkamista ja lisärakentamista. Kun tähän lisätään toimenpiteet keskusrakennuksen logististen ongelmien ratkaisemiseksi, muodostuvat kustannukset niin korkeaksi, että kokonaan uuden sairaalan rakentaminen joko nykyiselle tontille tai uuteen paikkaan on vaihtoehtona kustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa ja selvitettävä. Investointikustannuksia voidaan pienentää myymällä nykyinen rakennus tontteineen kiinteistöjalostajalle. Alkuselvittelyn jälkeen Eksoten toivomuksesta osaprojekti keskittyi akuutin hoidon järjestämiseen ja Etelä-Karjalan keskussairaalan, Lappeenrannan kaupungin Armilan sairaalan ja Imatran terveyskeskussairaalan väliseen yhteistyöhön. Mainitut sairaalat toteuttavat Eksoten alueella erikoissairaanhoidon. Tästä on tehty erillinen raportti ja se päivitettiin syyskuussa 2011 vastaamaan koko projektin tuloksia. Lisäksi Eksoten kanssa sovittiin kesän 2011 aikana tehtävästä vanhusrakennusten inventaariosta. Näin saadaan kokonaisarvio Eksoten rakennusten modernisoinnin ja uuden palvelurakenteen vaatimista investoinneista. Raportti valmistui elokuun 2011 lopussa ja on osa tätä kokonaisuutta Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen asukkaan sairaanhoitopiiri tuottaa normaalin erikoissairaanhoidon lisäksi päivystys- ja perushoitopalveluita osalle koko piiriä. Lisäksi sairaala toimii opetussairaalana. Sairaalaan on keskitetty valtakunnallisesti eräitä leikkauksia. Keski- Suomen sairaanhoitopiirin sairaalakäytössä olevien rakennuksen nykyiset pinta-alat ovat yhteensä noin m 2. Teknisesti keskussairaalarakennus on monelta osin elinkaarensa päässä ja vaatii noin 80 miljoonan euron välittömät korjaukset. Rakennus on sisäilmastonsa vuoksi henkilökunnalle ja potilaille vaarallinen sekä osittain sulkemisuhan alla. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tavoitteeksi tuli selvittää, onko mahdollista kehittää toimiva sairaala, joka olisi pinta-alaltaan nykyistä pienempi ja jonka logistinen tehokkuus alentaisi käyttökustannuksia. Uuden sairaalan tavoitekooksi sovittiin m 2 sekä työntekijämääräksi noin henkilöä nykyisen asemasta. Vaatimus merkitsee 5

7 sitä, että modernilla ohjelmalla on voitava alentaa pinta-alan tarvetta noin m 2 ja käyttökustannuksia sairaalan sisäistä logistiikkaa parantamalla noin 10 %. Tavoite on jonkin verran pienempi kuin Turun uutta T-sairaalaa tai Tukholman Karolinskaa rakennettaessa on asetettu, kummassakin pyritään noin % logistiseen säästöön. Projektissa kehitettiin sijoitukselle useita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ongelmaksi tuli ahdas tontti. Välituloksia esiteltiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin edustajille maaliskuussa Tässä yhteydessä tuli esille Koulutuskuntayhtymän alueen käyttömahdollisuudet sekä yhteistyön merkitys Kyllön terveyskeskuksen kanssa jopa siten, että toimintojen sijoittaminen koulutuskuntayhtymän tontille saataisi tulevaisuudessa olla mahdollista. Tulokset esitettiin erillisenä raporttina Keski-Suomen sairaanhoitopiirille toukokuun alussa 2011 ja raportti täydennettiin kesän työn tuloksia vastaavaksi elokuussa Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupungin lähtökohtana oli tutkia vaihtoehtoja siitä, miten kaupungin vanhushuoltorakennetta voitaisiin uusia, ja miten Rovaniemen terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan välistä yhteistoimintaa voitaisiin kehittää. Samalla tutkittiin myös, miten terveyskeskuksen nykyinen rakennus voidaan peruskorjata tai uudistaa tai siirtää uuteen käyttöön. Rovaniemen kaupungin terveyskeskus sijaitsee joen rannassa olevalla niemellä. Rakennus on vanha lääninsairaala. Rakennus on peruskorjauksen tarpeessa. Tiedossa on, että sotainvalidien Veljeskoti ja Invalidiliiton kuntoutuskeskus vapautuvat nykyisestä käytöstä. Keskussairaalan tietyt logistiset toiminnat, kuten sairaala-apteekki vaativat lisätilaa. Keskussairaalan ns. kuuma sairaala on keskitetty yhteen kerrokseen sisääntulokerroksen alle ja on erittäin ahdas. Näissä tiloissa on päivystys, tehot, kuvantamisyksikkö ja leikkaustoiminta. Lisäksi alueelle tarvitaan psykiatrian erikoisalalle uudet tilat, jotta Muurolan sairaalasta voitaisiin luopua. Tontille on kehittymässä mittava laajennusprojekti. Tässä projektissa tehtyjen konseptien lisäksi kehitystyön todettiin vaativan enemmän ja konkreettisempaa suunnittelullista otetta kuin mitä tässä yhden vuoden kestävässä projektissa pystyttiin tekemään tai yliopiston on mahdollista tehdä. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin siihen, että Oulun yliopiston arkkitehtiosasto tekee jatkotyönä kaksi diplomityötä, toinen Lapin keskussairaalan laajentamisprojektista ja toinen terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan siirtämisestä linja-autoaseman tontille. Lisäksi Aalto-yliopistossa tuotetaan diplomityö hälykeskuksen muuttamisesta sosiaalitoimen käyttöön siten, että siihen tulee vanhusten palveluasunto, jossa toimii lähellä olevien asukkaiden yhteistoimintaa korttelin olohuoneen tapaan. Tehtävä on sikäli mielenkiintoinen, että siihen liittyy noin m 2 maanalainen tila, jonka käyttö harrastustoimintaan, kuoroharjoitteluun tai kuntoutustoimintaan uimahallina muodostaa pikantin suunnitteluelementin. 6

8 1.4.4 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluu Turun yliopistollinen keskussairaala ja viisi entistä aluesairaalaa. Turun yliopistollinen keskussairaala on keskellä uudistumisprosessia, jossa sairaala kokonaisuudessaan muuttaa Kiinanmyllyn alueelta radan toiselle puolelle Kupittaan alueelle. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta kohteena oli nykyisen U-sairaalan toimintojen siirtyminen radan toiselle puolelle U2-sairaalaksi. Tämä sisältäisi naistentautien, lastentautien sekä silmä- ja korvatautien klinikat. SOTERA:n asiantuntemusta tarvitaan vanhan U-sairaalan tulevan käytön konseptin kehittämisessä. Näistä erityisesti lastentautien hoito on voimakkaasti muuttumassa. Lasten hoidossa vanhempien ja kodin rooli tulee olemaan ratkaiseva. Tavoitteena on uusia palvelujärjestelmä siten, että lastentautien osasto tukee uudella tavalla lähihoitoa. Lasten yksikön tilasuunnittelussa on huomioitava alun perin vanhempien läsnäolo sairaalassa. Näin ollen vuodeosasto on suunniteltava siten, että potilashuoneessa on vanhempien tila, sairaan lapsen tila ja hoitotyön tila. Lasten sairaalan ja palvelujärjestelmän kehittäminen ja uudistaminen on itsenäinen erillinen sairaalasuunnitteluprojekti. Lasten sairaalan suunnittelutyö etenee siten, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kilpailuttaa hankesuunnittelussa tarvittavan arkkitehtitoimiston, tarjousten jättö päättyi elokuussa Projektin raportointi Projektista on tehty osapuolille omat raportit sekä yhteinen loppuraportti. Seuraavassa loppuraportissa käydään aluksi läpi Suomen palvelujärjestelmän ominaisuuksia OECD:n tilastojen valossa ja peilataan sitä trendeihin. Lähtökohtiin perustuen visioidaan uusi aluemalli sekä sen keskitetyt ja lähipalvelut. Tulokset on kirjoitettu hallintomallista riippumattomiksi, alueella olevat sairaat ihmiset tarvitsevat aina hoitoa, jonka periaatteessa pitäisi olla tuotantojärjestelmästä riippumatonta. Kurkela, T. sekä Kekäläinen, R.; Melander, A.; Miyauchi, T.; Taegen, J. & Vauramo, E Keskussairaalan modernisointi - Case Keski-Suomi. Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera. ISBN Anttila, M.; Hölttä, J.; Kekäläinen, R.; Melander, A.; Riippa, I. & Vauramo, E Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset - Case Eksote. Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera. ISBN Aalto, L.; Kekäläinen, R. & Vauramo, E Eksoten vanhuspalvelujen inventaario. Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera. ISBN Anttila, M.; Huttunen, H.; Kekäläinen, R.; Kjisik, H. & Vauramo, E Visio uudistuvasta terveyskeskuksesta - Case Rovaniemen kaupunki. Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera. ISBN

9 2 Suomen palvelujärjestelmä tilastojen valossa 2.1 Väestöennuste Koko Euroopan ja Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kasvaneet toisen maailmansodan jälkeen jatkuvasti luvun puolivälin jälkeen on todettu, että näin ei voida enää jatkaa. EU:n julkinen talous on ollut vuonna 2010 useissa kriiseissä. Syynä on ollut julkisen sektorin veropohjaa suurempi kulutus. Tämä tilanne on myös Suomessa, jossa vuoden 2011 budjetista merkittävä osa on lainaa. Erityisen vaikeaksi tekee tilanteen se, että lainasta suurin osa menee kulutukseen, ei investointeihin. Kun kuntien talous on kireällä, on uudistusten rahoittaminen vaikeaa. Maamme väestöennuste on alla olevassa taulukossa 2. Väestöennusteessa nähdään, että vanhusten määrä kaksinkertaistuu samalla, kun työikäisen väestön määrä pienenee. Käytännössä tämä merkitsee verotulojen pienenemistä ja palvelujärjestelmän uudelleen arviointia. Väestöennuste on ennuste ja se muuttuu. Muutokseen vaikuttaa sekä muutos eliniän odotteessa että maahanmuutto. Suunta on kuitenkin selvä. Vanhusten määrä kasvaa ja vaatii huomattavia toimenpiteitä. Tilastokeskus, väestöennuste 9/2009, koko maa Ikäluokat yhteensä kerroin 1 1,07 1,25 1,60 1,85 2,03 2,16 Taulukko 2. Tilastokeskuksen väestöennuste 9/2009. Tilastokeskuksen Väestöennuste on merkittävästi muuttunut vuoden ennusteesta. Sen mukaan Suomen asukasluku vuonna 2040 olisi ollut asukasta. Eroa nykyiseen ennusteeseen on asukasta. Tähän vaikuttaa kaksi tekijää, maahanmuutto ja pidentynyt elinikä. Maahanmuuton osuus on ehkä noin ja eliniän pitenemisen noin asukasta. Vuoden 2001 väestöennusteen mukaan yli 75 vuotiaita pitäisi vuonna 2011 olla ja vuonna 2015 vastaavasti Taulukon 2 mukaan ikääntyneitä on noin 10 % enemmän. Vanhusten määrän kasvu on nopeampaa kuin on odotettu. Tarkemman kuvan saamiseksi verrattiin Suomen väestöennustetta Eurostatin verkkosivuilta saatavaan EU27 ennusteeseen vuosille

10 Ennuste EU:n väestörakenteen kehityksestä Prosentteja yli 65 v. Prosennteja yli 80 -v. Old age dependency ratio (%) laskeva /2008 % 2060/2035 % Taulukko 3. EU:n vanhusväestön kehitys , laskeva järjestys yli 80 vuotiaat vuonna Tarkastelemalla Euroopan unionin jäsenmaiden ikärakennetta nähdään, että Suomen ikärakenne on vielä edullinen, olemme sijalla 11 yli 80-vuotiaiden määrässä (4,3 %) ja hiukan alle EU27-keskiarvon (4,4 %). Vuonna 2035 olemme yli 80-vuotiaiden määrässä ennusteen mukaan hetkellisesti EU27 kärjessä, mutta sen jälkeen monet maat menevät ohi. Monessa muussa maassa on saavutettu aiemmin vanhusten määrän kasvussa korkeampi taso kuin Suomessa. Väestöennuste on kuitenkin epävarma. Näiden lukujen pohjalta pitäisi ottaa oppia vaikkapa maista sijoilla 1-10, vaikkapa Ruotsista ja Saksasta, joka on nyt oleellisesti vanhusvoittoisempi kuin Suomi EU27 17,1 25,4 30 4,4 7,9 12, ,4 53,5 Italy 20,1 28,6 32,7 5,5 9,1 14, ,5 59,3 Sweden 17,5 23,6 26,6 5,3 8, ,7 46,7 France 3 16,5 24,4 25,9 5 8,5 10, ,3 45,2 Germany 20,1 30,2 32,5 4,7 8,9 13, ,3 59,1 Switzerland 16,4 25,2 28 4,7 7,7 11, ,1 48,5 Belgium 17 24,2 26,5 4,7 7,4 10, ,8 45,8 Spain 16,6 24,8 32,3 4,6 7,2 14, ,2 59,1 Austria 17,2 26,1 29 4,6 7,2 11, ,4 50,6 Norway 14,6 22,6 25,4 4,6 7, ,1 43,9 United Kingdom 16,1 21,9 24,7 4,5 6, ,3 42,1 Finland 16,5 26,4 27,8 4,3 9,4 10, ,8 49,3 Portugal 17,4 24,9 30,9 4,2 7,6 12, ,9 54,8 Greece 18,6 26,3 31,7 4,1 7,9 13, ,8 57,1 Denmark 15,6 24,1 25 4,1 7, ,6 42,7 Netherlands 14,7 25,9 27,3 3,8 8 10, ,8 47,2 Hungary 16,2 23,1 31,9 3,7 7,6 12, ,5 57,6 Bulgaria 17,3 24,7 34,2 3,6 7,1 12, ,5 Latvia 17,3 23,7 34,4 3,6 6,7 11, ,5 Estonia 17,2 22,8 30,7 3,6 6,8 10, ,2 55,6 Slovenia 16,1 27,4 33,4 3,5 8,4 13, ,2 Luxembourg 14,2 21,3 23,6 3,5 5,8 8, ,9 39,1 Czech Republic 14,6 24,1 33,4 3,4 7,9 13, ,6 61,4 Lithuania 15,8 24,3 34,7 3,3 6, ,7 Malta 13,8 24,8 32,4 3,2 8,3 11, ,8 59,1 Poland 13,5 24,2 36,2 3 7,7 13, Romania 14,9 22,9 35 2,8 6,2 13, ,3 65,3 Ireland 11,2 17,6 25,2 2,8 5 9, ,3 43,6 Cyprus 12, ,2 2,8 5,3 8, ,7 44,5 Slovakia ,1 2,6 6,4 13, ,6 68,5 2.2 Kuoleminen siirtyy myöhemmäksi Kuolleisuus ja eliniän odote ovat sama asia tarkasteltuna eri näkökulmasta. Tilastokeskuksen verkkosivuilta saadaan tiedot ikäryhmäkohtaisista kuolemista. Jos 9

11 tarkastellaan kehitystä vuosien välillä, nähdään, että ikäryhmäkohtaisen kuolemisen huippu on siirtynyt 10 vuotta eteenpäin. Lisäksi vuonna 2008 huipun jälkeinen lasku on jyrkempää kuin vuonna vuotta Estettävät kuolinsyyt 85% Kuva 1. Kuolleet iän mukaan vuosina 1980 ja Sekä terveydenhuollon parantumisen että elintason nousemisen myötä on osa kuolemiseen johtavista ongelmista pystytty siirtämään myöhäisemmäksi. Taustalla lienee parantunut lääkehoito. Kun kuitenkin käyrä laskee jyrkemmin, viittaa se biologiseen esteeseen, jonka ohittaminen on vaikeaa. Jatkossakin voitaneen vuotiaiden kuolemia siirtää eteenpäin, mutta tuskin paljon yli 90 vuoden. Terveydenhuollon palvelusuunnittelun kannalta on mielenkiintoista todeta, että juuri ennen eläkeikää on vuoden 2008 käyrässä piikki. Piikin pinta-ala on noin 1300 kuolemaa. Yleensä pääosa, noin 85 % alle 65-vuotiaiden kuolinsyistä kuuluu ryhmään estettävät kuolinsyyt, joten tässäkin lienee kyse elintapaongelmasta. Valta-osa ikäluokasta kuuluu työterveyshuollon ja siellä tapahtuvaan ennaltaehkäisevään työn piiriin. Missä määrin on kyse elintapojen hallinnasta, jää nähtäväksi. 2.3 Eliniän odote Eräs keskeisiä tietoja järjestelmän ominaisuuksista on eliniän odote. Seuraavaan taulukkoon on otettu OECD:n Health Datasta 2011 viimeinen saatavissa oleva vuosi. Taulukkoon on merkitty Suomi punaisella ja ne viisi maata, joissa on Suomea enemmän työntekijöitä sinisellä (taulukko 4). On merkittävää, että Suomen sijoitus on naisten osalta huippuluokkaa ja paras kaikista Pohjoismaista. Erot ovat kuitenkin pieniä. Kärkeen sijoittuvilla Etelä-Euroopan mailla on erilainen palvelujärjestelmä ja vähemmän väestöön suhteutettua henkilökuntaa. Miesten osalta tilanne on toinen. Nuoret miehet ovat kuolleisuuden kärkipäässä ja vanhemmat ikäkuokat lähestyvät keski-arvoa. 10

12 OECD Eliniän odote maiset 2009 tai viimenen saatavissa oleva vuosi At birth at 40 at 60 at 65 at 80 Country Japan 86,4 Japan 47,3 Japan 28,5 Japan 24 Japan 11,7 2 Spain 84,9 Spain 45,6 France 27 Canada 23,1 France 10,5 3 Sw itzerland 84,6 France 45,4 Spain 26,9 France 22,5 Switzerland 10,4 4 Italy 84,5 Switzerland 45,4 Switzerland 26,6 Spain 22,4 Canada 10,3 5 France 84,4 Australia 44,9 Italy 26,4 Switzerland 22,2 Spain 10,3 6 Australia 83,9 Korea 44,9 Australia 26,1 Italy 22 Italy 10,2 7 Korea 83,8 Israel 44,4 Korea 26 Australia 21,8 Australia 10 8 Finland 83,5 Finland 44,3 Finland 25,9 Finland 21,5 Luxembourg 10 9 Israel 83,5 Austria 44,1 Israel 25,6 Korea 21,5 Finland 9,9 10 Sw eden 83,4 Norway 44,1 Luxembourg 25,6 Luxembourg 21,4 Israel 9,9 11 Iceland 83,3 Sweden 44,1 Austria 25,4 Austria 21,2 United Kingdom 9,9 12 Luxembourg 83,3 Canada 44 Belgium 25,4 Israel 21,2 Belgium 9,8 13 Austria 83,2 Luxembourg 44 Norway 25,4 Belgium 21,1 Korea 9,8 14 Norw ay 83,2 Iceland 43,9 Sweden 25,4 New Zealand 21,1 New Zealand 9,8 15 Canada 83 New Zealand 43,9 New Zealand 25,3 Norway 21,1 Norway 9,7 16 Belgium 82,8 Belgium 43,7 Canada 25,2 Sweden 21 Austria 9,6 17 Germany 82,8 Germany 43,6 Germany 25,1 Germany 20,8 Ireland 9,6 18 Greece 82,7 Greece 43,5 United Kingdom 25,1 Netherlands 20,8 Sweden 9,6 19 Netherlands 82,7 Netherlands 43,5 Iceland 25 United Kingdom 20,8 United States 9,4 20 New Zealand 82,7 Portugal 43,5 Netherlands 25 Iceland 20,6 Germany 9,3 21 Portugal 82,6 United Kingdom 43,5 Ireland 24,9 Ireland 20,6 Iceland 9,3 22 Ireland 82,5 Ireland 43,4 Portugal 24,9 Portugal 20,5 Netherlands 9,3 23 United Kingdom 82,5 Slovenia 43 Greece 24,7 Greece 20,2 Denmark 9,1 24 Slovenia 82,3 Chile 42,5 Slovenia 24,5 Slovenia 20,1 Chile 9 25 Denmark 81,1 Italy 42,5 Chile 24,1 United States 20 Mexico 9 26 Chile 80,9 United States 42 United States 24,1 Chile 19,9 Portugal 8,8 27 United States 80,6 Denmark 41,9 Denmark 23,6 Denmark 19,5 Slovenia 8,8 28 Czech Republic 80,5 Czech Republic 41,3 Poland 23,1 Poland 19,1 Poland 8,5 29 Estonia 80,1 Poland 41,1 Czech Republic 22,9 Czech Republic 18,8 Czech Republic 8,2 30 Poland 80 Estonia 41 Estonia 22,5 Estonia 18,3 Estonia 8,2 31 Slovak Republic 78,7 Mexico 39,8 Mexico 22,1 Mexico 18,3 Greece 8 32 Hungary 77,9 Slovak Republic 39,8 Slovak Republic 21,7 Hungary 17,6 Hungary 7,4 33 Mexico 77,6 Hungary 38,9 Hungary 21,5 Slovak Republic 17,6 Slovak Republic 7,1 34 Turkey 76,1 Turkey 38 Turkey 19,9 Turkey 15,9 Turkey 6,7 Taulukko 4A. Naisten eliniän odote OECD Eliniän odote miehet 2009 tai viimenen saatavissa oleva vuosi At birth at 40 at 60 at 65 at Switzerland 79,9 Switzerland 41,2 Switzerland 23,1 Switzerland 19 Israel 8,9 2 Iceland 79,7 Israel 41,1 Israel 23 Israel 18,9 Japan 8,7 3 Israel 79,7 Australia 41 Australia 22,9 Japan 18,9 Mexico 8,6 4 Japan 79,6 Iceland 40,9 Japan 22,9 Australia 18,7 Switzerland 8,6 5 Sweden 79,4 Japan 40,8 New Zealand 22,6 New Zealand 18,6 Spain 8,5 6 Australia 79,3 New Zealand 40,7 Iceland 22,5 Iceland 18,3 Australia 8,4 7 Italy 79,1 Sweden 40,5 Sweden 22,3 Spain 18,3 Canada 8,4 8 New Zealand 78,8 Italy 40,4 France 22,2 France 18,2 New Zealand 8,4 9 Norway 78,7 Norway 40,2 Italy 22,2 Italy 18,2 United Kingdom 8,4 10 Spain 78,6 Canada 40 Spain 22,2 Sweden 18,2 France 8,3 11 Netherlands 78,5 Spain 39,8 Canada 22,1 Canada 18,1 Greece 8,3 12 Canada 78,3 United Kingdom 39,8 United Kingdom 22,1 Greece 18,1 Germany 8,2 13 United Kingdom 78,3 Netherlands 39,6 Greece 22 United Kingdom 18,1 Iceland 8,1 14 Luxembourg 78,1 Greece 39,5 Norway 22 Norway 18 Italy 8,1 15 Germany 77,8 France 39,3 Germany 21,5 Austria 17,7 Austria 8 16 Greece 77,8 Luxembourg 39,3 Luxembourg 21,5 Germany 17,6 United States 8 17 France 77,7 Ireland 39,2 Austria 21,4 Luxembourg 17,6 Belgium 7,9 18 Austria 77,6 Austria 39 Netherlands 21,4 Belgium 17,5 Finland 7,9 19 Ireland 77,4 Germany 39 Belgium 21,3 Netherlands 17,4 Norway 7,9 20 Belgium 77,3 Belgium 38,8 Ireland 21,2 Finland 17,3 Chile 7,8 21 Denmark 76,9 Korea 38,4 Finland 21,1 United States 17,3 Sweden 7,8 22 Korea 76,8 Finland 38,3 United States 21,1 Ireland 17,2 Ireland 7,7 23 Finland 76,6 Denmark 38,1 Korea 21 Korea 17,1 Korea 7,6 24 Portugal 76,5 Chile 38 Portugal 20,9 Portugal 17,1 Luxembourg 7,5 25 Slovenia 75,8 Portugal 38 Denmark 20,6 Chile 16,8 Netherlands 7,5 26 United States 75,7 United States 38 Chile 20,5 Denmark 16,8 Denmark 7,4 27 Chile 75,6 Slovenia 37,1 Mexico 20,2 Mexico 16,8 Portugal 7,4 28 Czech Republic 74,2 Mexico 36,5 Slovenia 19,9 Slovenia 16,3 Slovenia 7,3 29 Mexico 72,9 Czech Republic 35,6 Czech Republic 18,7 Czech Republic 15,2 Estonia 7,2 30 Poland 71,5 Turkey 34,7 Poland 17,9 Poland 14,7 Poland 6,9 31 Turkey 71,5 Poland 33,6 Estonia 17,6 Estonia 14,4 Czech Republic 6,8 32 Slovak Republic 71,3 Estonia 33,1 Turkey 17,6 Turkey 14 Hungary 6,2 33 Hungary 70 Slovak Republic 33,1 Slovak Republic 17 Slovak Republic 13,9 Turkey 6,2 34 Estonia 69,8 Hungary 31,6 Hungary 16,6 Hungary 13,7 Slovak Republic 6,1 Taulukko 4B. Miesten eliniän odote 11

13 Merkittävää on todeta yli 80-vuotiaiden miesten eliniän odotteen oleva parempi kuin muissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta. Miehet ikääntyessään siirtyvät työterveyshuollosta terveyskeskukseen käyttäjiksi. Voisiko terveyskeskuksen kokonaisvaltaisempi hoito-ote olla yhtenä taustatekijänä? Näin tarkasteltuna, ja muihin Pohjoismaihin verrattuna, ei vanhustenhuolto ole kriisissä, vaikka julkisuudessa niin väitetään. 2.4 Muita OECD:n terveystilaston näkökulmia Terveydenhuollon palvelujärjestelmän arvioinnissa on tärkeä tietää, mikä on lähtötilanne maan sisällä ja muihin maihin verrattuna. Taulukkoon 5 on poimittu OECD:n terveystilastosta (Health Data 2011) viimeiset saatavilla olevat avainluvut, kuten sosiaalija terveydenhuollon bkt-osuus %, henkilökunnan määrä, sen osuus kokonaistyövoimasta, akuuttisairaansijojen määrä ja toimenpiteet asukasta kohti. Maat ovat laskevassa järjestyksessä vertailun helpottamiseksi. Maa Terveydenhuollon bkt- % Maa Henkilökuntaa / as Maa Th % koko työvoi-masta Maa Akuutti ss/1000 as Maa Toimenpiteitä / as United States 17,4 Norway 105,28 Norway 20,03 Japan 13,67 United States 1 891,4 Netherlands 12,0 Denmark 94,01 Denmark 18,44 Korea 8,29 Belgium 1 847,8 France 11,8 Netherlands 83,55 Netherlands 15,94 Germany 8,24 Portugal 1 390,5 Germany 11,6 Iceland 81,44 Sweden 15,7 Austria 7,68 Canada 1 064,8 Denmark 11,5 Sweden 78,23 Finland 15,23 Czech Republic 7,18 France 997,5 Canada 11,4 Finland 72,27 Iceland 14,56 Hungary 7,14 Greece 981,3 Switzerland 11,4 Switzerland 68,44 United Kingdom 13,27 Poland 6,65 Austria 934,4 Austria 11,0 United States 59,94 Belgium 13,23 France 6,64 Australia 927,8 Belgium 10,9 United Kingdom 59,37 Ireland 12,91 Belgium 6,51 Denmark 897,6 New Zealand 10,3 Canada 58,59 United States 12,54 Slovak Republic 6,51 Netherlands 884,1 Portugal 10,1 Germany 55,82 Germany 11,94 Finland 6,22 Czech Republic 847,5 Sweden 10,0 Luxembourg 54,57 Switzerland 11,84 Iceland 5,79 Luxembourg 790,4 United Kingdom 9,8 Belgium 54,16 Canada 11,63 Luxembourg 5,51 Korea 750,6 Iceland 9,7 Ireland 53,46 Australia 11,32 Estonia 5,44 Finland 745,2 Greece 9,6 Australia 52,93 New Zealand 10,41 Switzerland 5,1 Hungary 682,8 Norway 9,6 New Zealand 51,99 Japan 9,89 Ireland 4,93 United Kingdom 668,4 Ireland 9,5 Japan 46,83 Austria 9,74 Greece 4,85 Estonia 655,7 Spain 9,5 Austria 43,75 France 9,52 Netherlands 4,69 Iceland 651 Italy 9,5 France 38,48 Luxembourg 7,57 Slovenia 4,65 Sweden 604,8 Slovenia 9,3 Czech Republic 31,74 Italy 7,37 Australia 3,78 Spain 558,3 Finland 9,2 Portugal 28,73 Czech Republic 6,77 Italy 3,71 Poland 511,5 Slovak Republic 9,1 Slovak Republic 28,5 Hungary 6,48 Denmark 3,5 Norway 480,4 Australia 8,7 Italy 28,24 Slovak Republic 6,33 Israel 3,48 Switzerland 421,4 Japan 8,5 Spain 28,01 Spain 6,33 Norway 3,35 Israel 407,7 Chile 8,4 Hungary 24,82 Portugal 5,91 Portugal 3,35 New Zealand 367,8 Czech Republic 8,2 Poland 22,85 Poland 5,71 Canada 3,28 Slovak Republic 341,9 Israel 7,9 Greece 21,52 Greece 5,33 Spain 3,19 Italy 312,2 Luxembourg 7,8 Korea 17,52 Korea 3,61 United States 3,08 Ireland 203,9 Hungary 7,4 Mexico 12,44 Mexico 3,04 Sweden 2,76 Slovenia 198,7 Poland 7,4 Turkey 8,29 Turkey 2,82 United Kingdom 2,48 Germany 185,1 Estonia 7,0 Chile 2,27 Mexico 64,1 Korea 6,9 Mexico 1,67 Chile 0 Mexico 6,4 Turkey 6,1 Terveydenhuoltojärjestelmän avainindikkaattoreita vuosislta , EOCD Health Data Taulukko 5. OECD-maiden terveydenhuollon palvelujärjestelmien indikaattoreita. 12

14 Lukuihin on suhtauduttava varauksin. Esimerkiksi Saksan luku on liian alhainen, vuoden 2010 tiedostossa luku oli 840. Palvelujärjestelmien tarkastelussa Suomi pärjää kohtuullisen hyvin. Meillä on alhainen terveydenhuollon BKT-osuus, runsaasti henkilökuntaa (etenkin USA:han verrattuna), suurempaa osuutta työvoimasta on tuskin saatavissa, liikaa sairaansijoja ja kohtuullisesti leikkauksia. 2.5 Suomen resurssit Vaikka OECD:n Health Data on eri maissa jonkin verran eri tavalla kerätty, on se kuitenkin pääsääntöisesti luotettava eikä sen merkitystä pidä aliarvioida. Suomen terveydenhuolto on ollut ylpeä taloudellisuudestaan. OECD:n BKT-osuutta laskettaessa olemme olleet 7,5 % paikkeilla keskiarvon ollessa lähellä 8,5 %. Laskentatapaa muutettiin ja Suomi siirtyi 9 % tuntumaan eli keskiarvoiseksi. Tulos on eri, jos resurssin mitaksi otetaan henkilötyövuosi, siis kädet ja aivot. OECD Health Data sisältää tiedot sosiaali- ja terveyssektorin työntekijämäärästä. Yhdistämällä nämä terveydenhuollon BKT-osuuden kanssa saadaan kuva 2. Kuva 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja terveydenhuollon BKT -osuus %. Suomi on punainen. Suomessa on kuudenneksi eniten sosiaalisektorin työntekijöitä. Meidän edellämme ovat Norja, Tanska Hollanti, Islanti ja Ruotsi. Bkt-prosenttiosuuden suhteen olemme sijalla 21. Meillä on vedottu usein järjestelmämme edullisuuteen perustuen siihen, että BKT-osuus on pieni. Taulukon 6 pohjalta näyttäisi siltä, että BKT:n edullisuus selittyy matalan palkkatason kautta, mutta ei henkilökunnan vähäisen määrän vuoksi. Käyttäen hyväksi Terveydenhuolto- ja hyvinvointilaitoksen (THL) Tilastollista vuosikirjaa vuodelta 2010 tehtiin taulukko 6. Taulukossa ovat sekä sairaaloiden että terveyskeskusten 13

15 henkilökunta maakunnan väestöön suhteutettuna. Taulukon luvut, työntekijöitä asukasta kohti, on saatu jakamalla THL:n Tilastollisen vuosikirjan työntekijämäärät maakunnan väestöllä. Maakunnallinen tarkastelu Uudenmaan osalta on epätarkka, koska alueella on saman maakunnan sisällä erittäin kallis Helsingin kaupungin terveydenhuolto ja hyvin kohtuullinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen terveyspalvelujärjestelmä. Uusimaa on taulukossa kolmeen kertaan. Uusimaa tarkoittaa pääkaupunkiseutua ja Länsi-Uusimaata. Itä-Uusimaa on Sipoon, Porvoon ja Loviisan alue. Uusimaa 2011:ssa on laskettu nämä alueet yhteen, koska Itä-Uusimaa maakuntana katoaa. Kärjen muodostavat kolme yliopistosairaalamaakuntaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Tavallisista piireistä kuuden eniten resursoidun joukkoon osuvat Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Näistä poikkeuksellisen paljon resursseja käyttävät Pohjois- ja Etelä-Savo kun taas Etelä-Karjala, Kanta-Häme ja Kymenlaakso ovat vähiten resursoituja alueita. Kokonaiskuvan saamiseksi liitettiin mukaan myös vastaavalla tavalla sosiaalipalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät 1000 asukasta kohti 2009 Sairaalat Terveyskeskukset Kaikki Kunnalliset Yksityiset Yht. Kunnalliset Yksityiset Yht. yht. Koko maa 16,1 1,5 17,6 10,0 2,7 12,7 30,3 Pohjois-Savo 21,6 1,7 23,3 14,3 2,6 16,9 40,2 Pohjanmaa 19,3 1,1 20,3 12,2 2,4 14,6 34,9 Pohjois- Pohjanmaa 16,5 2,0 18,5 11,3 2,5 13,8 32,3 Varsinais-Suomi 17,5 2,1 19,5 9,0 3,2 12,1 31,7 Etelä-Pohjanmaa 14,9 1,3 16,2 13,8 1,6 15,4 31,6 Etelä-Savo 16,5 2,5 19,0 10,9 1,6 12,5 31,5 Pohjois-Karjala 15,4 1,4 16,7 12,4 1,6 14,0 30,7 Pirkanmaa 16,3 1,3 17,6 9,5 3,3 12,8 30,4 Päijät-Häme 13,8 2,2 16,0 12,3 2,0 14,3 30,3 Keski- Pohjanmaa 15,9 0,7 16,6 12,5 0,8 13,3 29,9 Satakunta 16,9 1,7 18,5 9,6 1,8 11,4 29,9 Lappi 14,6 1,3 15,9 11,8 1,5 13,3 29,1 Uusimaa 16,6 1,5 18,1 6,8 3,7 10,5 28,6 Keski-Suomi 13,4 1,2 14,6 12,2 1,9 14,0 28,6 Kainuu 11,4 0,9 12,3 14,4 1,3 15,7 28,0 Uusimaa ,1 1,4 17,5 6,9 3,6 10,4 27,9 Etelä-Karjala 11,5 0,4 11,9 13,1 2,5 15,5 27,5 Kanta-Häme 14,1 0,7 14,8 10,0 1,8 11,8 26,6 Kymenlaakso 11,7 0,8 12,4 10,7 2,1 12,8 25,2 Itä-Uusimaa 7,6 0,2 7,8 7,7 1,6 9,2 17,0 14

16 Sosiaalipalvelut: Sosiaali- ja terveyspalvelut: Julkinen Yksityinen Yht. Julkinen Yksityinen Yht. Koko maa 23,1 10,1 33,2 49,2 16,5 65,7 Ahvenanmaa 40,3 3,6 42,8 74,9 7,1 85,6 Pohjois-Savo 22,8 9,8 32,7 58,9 16,1 75,1 Etelä-Savo 26,5 12,7 39,4 54,3 18,7 72,4 Pohjanmaa 27,9 6,4 34,3 59,1 11,8 70,9 Varsinais-Suomi 26,8 9,1 35,9 53,3 16,1 69,4 Etelä-Pohjanmaa 25,7 7,5 33,1 54,3 12,4 66,7 Pohjois- Pohjanmaa 21,9 9,2 31,1 49,7 16,3 66,0 Keski-Pohjanmaa 24,7 9,3 33,7 48,6 14,0 66,0 Pohjois-Karjala 21,9 10,2 32,1 49,6 15,7 65,3 Satakunta 23,9 8,6 32,7 50,3 14,6 64,9 Pirkanmaa 22,9 9,2 32,1 48,6 15,9 64,6 Uusimaa 20,6 12,1 32,6 44,2 19,8 63,9 Keski-Suomi 23,1 10,1 33,2 48,6 15,3 63,9 Lappi 23,9 8,8 32,8 50,2 13,6 63,9 Kainuu 20,9 12,2 32,9 46,2 17,0 63,3 Kymenlaakso 23,9 12,2 35,7 45,6 17,0 62,7 Päijät-Häme 20,1 9,8 29,6 46,4 15,3 61,8 Kanta-Häme 24,4 8,2 32,5 48,4 12,0 60,9 Etelä-Karjala 19,2 9,6 29,1 44,0 14,2 58,2 Itä-Uusimaa 24,6 9,0 33,6 39,9 12,6 52,5 Taulukko 6. Henkilökunnan määrä palvelualoittain asukasta kohti maakunnittain, lähde: THL vuosikirja Suomen palvelujärjestelmän tuottavuuden tason kuva muuttuu toisennäköiseksi, kun tarkastellaan Suomen kokonaissijoitusta OECD kokonaishenkilökuntaa koskevissa tilastossa. Taulukko 6 on tehty käyttämällä lähtökohtana OECD Health Dataa vuodelta Tilastointitapa OECD:n osalta on uusi ja voi olla epätarkka. Taulukkoon on otettu viimeinen saatavissa oleva vuosi lähellä vuotta OECD:n viimeiset tiedot osoittavat useissa maissa noin 3 % kasvua henkilökunnan määrässä. Vaikka Suomen sairaanhoitopiirien mitoitus voi tuntua kireältä, ylittää se useimmat OECD - maat. Jos maallamme on Englantiin ja USA:han verrattuna yli 10 % enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, ei sijoitus ole kansainvälisesti tarkasteltuna kovin huono. Myös sairaaloiden vertaisarviointia on suoritettu. Vertaisarviointi osoittaa, että Suomen sairaalat ovat tehokkaimpia Pohjoismaissa. Näin pitäisikin olla, koska käytämme työvoimaa vähemmän. Pelkkä sairaaloiden vertailu ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan alueellinen kokonaistarkastelu. Sairaaloilla voi olla erilainen väestöpohjan aiheuttama kuorma (burden), vaikka niillä on samaa tasoa osoittava nimi. Suomalaisen terveyskeskusjärjestelmän vertaaminen muihin maihin paljastaa eroja toimintatavoissa. Ruotsissa ja Suomessa yleislääketiede on oma erikoisalansa ja työ vaativaa erikoislääkärin työtä. Työ poikkeaa merkittävästi esimerkiksi NHS:n 7 minuutin vastaanottotahdista. Tuloksellisuutta varten pitäisi kehittää omat mittarit käyttäen hyväksi 15

17 maamme poikkeuksellisen suuria tietovarastoja. Siksi kansainväliseen vertaisvertailuun on suhtauduttava varovaisuudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta 1000 asukasta kohti : Norja 101 Englanti 59,1 Tanska 89,6 Yhdysvallat 58,3 Ahvenanmaa 85,6 Etelä-Karjala 58,2 Islanti 81 Kanada 54,7 Alankomaat 78,2 Itä-Uusimaa 52,5 Ruotsi 77,2 Australia 52,1 Pohjois-Savo 75,1 Luxemburg 51,8 Etelä-Savo 72,4 Saksa 51,3 Pohjanmaa 70,9 Belgia 50,1 Suomi 70,5 Irlanti 47,9 Varsinais-Suomi 69,4 Uusi Seelanti 46,1 Etelä-Pohjanmaa 66,7 Japani 44,7 Sveitsi 66,4 Itävalta 42,0 Pohjois-Pohjanmaa 66,0 Ranska 38,5 Keski-Pohjanmaa 66,0 Tšekki 32,1 Pohjois-Karjala 65,3 Portugali 31,1 Satakunta 64,9 Slovakia 28,7 Pirkanmaa 64,6 Unkari 26,8 Uusimaa 63,9 Espanja 26,8 Keski-Suomi 63,9 Italia 26,6 Lappi 63,9 Puola 22,8 Kainuu 63,3 Kreikka 20,5 Kymenlaakso 62,7 Korea 14,2 Päijät-Häme 61,8 Meksiko 11,2 Kanta-Häme 60,9 Turkki 8,1 Taulukko 7. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaishenkilökunta Suomen maakunnissa ja OECD -maissa 1000 asukasta kohti. Järjestys on laskeva kokonaishenkilökunnan suhteen. Alueellisessa terveydenhuollon sisällössä on merkittäviä eroja. Suomen sairaanhoitopiirit leikkaavat erilaisilla indikaatioilla. Tämä kysymyksen asettelu tekee oikeutetuksi pohtia, ovatko esimerkiksi leikkausjonot todellisen tarpeen mukaisia, vai liittyvätkö ne paikalliseen hoitokulttuuriin. Suomen sairaanhoitopiirit leikkaavat eri tavalla. Vähiten leikkaavat ovat suunnilleen samalla tasolla Ruotsin ja Englannin kanssa. Varsinaista pulaa leikkauskapasiteetista ei ole. Tarkkaavainen lukija huomaa, että suomalaisista yli 10 %:lle tehdään THL:n tilastojen mukaan jokin toimenpide, joten taulukosta puuttuu toimenpiteitä. (Viisas tilastojen analysoija sanoi, ettei koskaan pidä verrata eri rekisterien antamia tuloksia samasta asiasta). 16

18 Toimenpiteiden määrä väestöön suhteutettuna eri sairaanhoitopiireissä: Itä-Savo 96,6 99 Länsi-Pohja 95,5 96,7 Varsinais-Suomi 93,9 94,9 Pohjois-Savo 93,6 93,1 Pohjois-Karjala 93,6 91,4 Satakunta 90,6 90 Pohjois-Pohjanmaa 84,7 85,5 Lappi 81,9 84,2 Vaasa 77,2 83,9 Päijät-Häme 86,3 83,7 Etelä-Savo 84 83,6 Kymenlaakso 84,6 83 Etelä-Karjala 84,4 82,5 Keski-Pohjanmaa 85,5 81,5 Etelä-Pohjanmaa 79,1 80 Kainuu 78,2 77,3 Kanta-Häme 77,4 76,5 Pirkanmaa 79,2 75,8 HUS (Uusimaa ja Helsinki) 77,5 73 Ahvenanmaa 71,2 71,5 Keski-Suomi 71,4 63,2 Taulukko 8. Leikkaustoimenpiteet sairaanhoitopiirin asukasta kohti ovat erilaisia. Vuosittaiset vaihtelut ovat joissakin piireissä yllättävän suuria. 3 Vanhustenhuolto 3.1 Havainnot potilas- ja asiakaslaskennasta 2009 Vuoden viimeisenä päivänä tehdään Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen Hilmo-rekisteriin jokaisesta sairaalassa, vanhainkodissa tai palveluasunnossa olevasta henkilöstä laskentailmoitus, jossa on tietoja sairaudesta tai ongelmasta, hoidon kestosta ja potilaan kunnosta. Vanhuspalvelujärjestelmä muodostuu terveyskeskussairaalan vuodeosastosta, vanhainkodeista, tehostetusta palveluasunnosta ja tavallisesta palveluasunnosta. Näissä oli yhteensä noin vanhusta, joiden keski-ikä oli 81 vuotta. Palvelujen piirissä olevat henkilöt on luokiteltu jakson alusta alkaneen hoidon keston mukaan eri luokkiin. Luokittain näytetään lukumäärät ja kertyneet hoitopäivät, joista lasketaan keskimääräinen hoitoaika, jakson hinta ja kertynyt kokonaiskustannus. Kuntaliiton kanssa arvioitiin keskimääräiset hoitopäivien hinnat, joiden avulla voidaan arvioida jakson hinta sekä kertyneen hoidon arvo jakson alusta laskentapäivään. Vanhustenhuollossa keskeinen ongelma on vuoteeseen jäävän vanhuksen syntyminen. Koska pitkä oleskelu vuodeosastolla huonontaa kuntoa, useissa EU-maissa, esimerkiksi Tanskassa ja Virossa, on osastohoito rajoitettu lakimääräisesti enintään kuukauteen. EUkomission terveyspoliittinen osasto on kaavaillut vanhuspoliittiseksi tavoitteeksi tuetulle asumiselle kahden vuoden ylärajaa. Hollannissa on jo nyt saavutettu keskimääräinen 1,2 17

19 vuoden hoitoaika. Taulukoissa oleva punainen alue merkitsee hoidon kestämistä yli 30 vrk vuodeosastolla tai asumista yli kaksi vuotta muussa palvelujärjestelmässä. Seuraavassa on tarkasteltu laskentatietoja vuodelta Palveluiden piirissä olevien henkilöiden lukumäärä Kesto alusta vrk Tk-vuodeos. Vanhainkoti Tehost. palv. as. Palveluas. Yhteensä % , , , , , , , , , ,5 Yhteensä ,0 % Taulukko 9. Potilas- ja asiakaslaskenta , palvelujen piirissä olevat henkilöt vuoden 2009 lopussa. Taulukosta nähdään, että kaikista henkilöistä edellä määritellyllä punaisella eli väärällä sijoituksella olevia henkilöitä on eli 43 %. Todettakoon, että sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteisen ikäihmisten laatusuosituksen mukaan pitäisi maassa olla terveyskeskussairaalan yli 90 vrk hoitopaikkoja sekä vanhainkotipaikkoja yhteensä noin , nyt niitä on , joten rakennemuutoksen tarve on tiedostettu, mutta ei toteutettu. Terveyskeskussairaalassa vanhusta on ollut keskimäärin noin 5 vuotta odottamassa kuolemaa ja 140 vastaavasti noin 13 vuotta. Paikka on ikävä ja hoitomuoto tarpeeton. Palveluasumisessa tai tuetussa asumisessa vanhukset voivat paremmin, elävät todennäköisesti kauemmin, tarvitsevat vähemmän hoitoa ja järjestelmä on kustannuksiltaan edullisempi. 3.2 Kustannukset eivät ole hallinnassa Laskennan tuloksien avulla voidaan arvioida myös kustannuksia. Kun tunnetaan hoitopäivien määrä ja keskikustannus, voidaan laskea keskeneräisen jakson hinta ja keskeneräisen hoidon arvo laskentapäivään asti. Tämä on tehty taulukossa 10. Kalliista hoitojaksoista, yli euroa, on puhuttu lähinnä erikoissairaanhoidon yhteydessä. Niitä lienee erikoissairaanhoidoissa 3 000, laskenta löytää vanhuspalvelujärjestelmästä näitä kpl eli 35 % kaikista. Näistä 100 % on "väärällä sijoituksella". 18

20 Kun henkilön keskeneräisen hoidon arvo on noin 6 miljardia euroa, kohdistuu siitä vain 1 miljardi euroa niihin henkilöön, jotka ovat järjestelmässä korkeintaan kaksi vuotta. Heidän keskeneräisen hoitonsa arvo on noin euroa henkilöä kohti. Keskeneräisen hoidon kokonaisarvosta, noin miljoonaa euroa, koostuu miljoonaa euroa eli 83 % "punaisen alueen" hoidosta. Tämä kohdistuu noin henkilöön, jotka ovat olleet palvelujärjestelmässä keskimäärin 3,8 vuotta ja joiden keskeneräisen hoidon arvo on euroa henkilöä kohti. Nämä henkilöt tarvitsevat joka tapauksessa palveluja. Jos arvioimme heidän tarpeekseen keskimäärin euroa, merkitsee tämä noin 0,75 miljardia euroa. Jäljelle jää 4,25 miljardia euroa, joka on ylipitkien keskeneräisten hoitojaksojen arvo. Kun summa kertyy 3,8 vuoden ajalta, saadaan kertymäksi vuositasolla noin 1,1 miljardia euroa. Vanhuspalvelujärjestelmässä yleensä palkkakustannukset ovat noin 70 %. Hoitohenkilöiden vuosipalkka sosiaalikuluineen on noin euroa. Edellä arvioitu 1,1 miljardia euroa vastaa noin henkilön vuotuista työpanosta. Tämä on uudelleen kohdennettava merkittävä resurssi, joka tällä hetkellä on iso järjestelmän kustannusvuoto. Erikoissairaanhoidon piirissä ei ole löydettävissä vastaavaa resurssiväljyyttä. Kesto alusta vrk Jakson keskimääräinen hinta alusta laskentapäivään asti Tk-vuodeos. 180 /vrk Vanhainkoti 120 /vrk Tehost. palv. as. 110 /vrk Palveluas. 90 /vrk Keskimäärin 117 /vrk Keskihinta Kesto alusta vrk Hoidosta kertynyt kustannus alusta laskentapäivään asti Tk-vuodeos. 180 /vrk Vanhainkoti 120 /vrk Tehost. palv. as. 110 /vrk Palveluas. 90 /vrk Keskimäärin 117 /vrk % , , , , , , , , , ,3 Yhteensä ,0 % Taulukko 10. Hoitojaksojen keskimääräinen hinta ja keskeneräisen hoidon arvo

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta?

Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta? Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta? Click Erkki to Vauramo edit Master subtitle style Professori Hennu Kjisik TkT, Arkkitehti 14.1.2009 Vanhus - Kaste Terveydenhuollon vaikea ongelma

Lisätiedot

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN SISÄLTÖ Havaintoja Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä Ajatuksia säästöpotentiaalista ja keinoista Ajatuksia sote-sektorin ohjauksesta,

Lisätiedot

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos 19.3. AGENDA Taloustilanne: Miksi julkisin varoin rahoitettu SOTEsektori ei voi enää

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Millainen vanhusten hoitokulttuuri voisi olla? Erkki Vauramo Aalto-yliopisto Sotera-instituutti Etelä-Pohjanmaan opisto 14.1.2014

Millainen vanhusten hoitokulttuuri voisi olla? Erkki Vauramo Aalto-yliopisto Sotera-instituutti Etelä-Pohjanmaan opisto 14.1.2014 Millainen vanhusten hoitokulttuuri voisi olla? Erkki Vauramo Aalto-yliopisto Sotera-instituutti Etelä-Pohjanmaan opisto 14.1.2014 MISSÄ SUOMI SIJAITSEE KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA? Henkilökunta / 1000

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Lapin psykiatria. Levi 23.4.2009 Erkki Vauramo

Lapin psykiatria. Levi 23.4.2009 Erkki Vauramo Lapin psykiatria Levi 23.4.2009 Erkki Vauramo Terveydenhuollon vaikea ongelma Väestön odotukset Henkilökunnan käsitykset Vaalilupaukset Selviämispolku Toiminta-alue kustannukset Kuntien kantokyky Sosiaaliset

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Aluksi Valtiosihteeri Hetemäki 5.2.2013 Sitran hoiva forumissa: MUUTOS

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Sisältöä sote-uudistukseen

Sisältöä sote-uudistukseen tutkimus Petra Kinnula, Teemu Malmi & Erkki Vauramo Sisältöä sote-uudistukseen kaks kunnallisalan kehittämissäätiö Sisältöä sote-uudistukseen Petra Kinnula Teemu Malmi Erkki Vauramo Sisältöä sote-uudistukseen

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakenne Servisstruktur för åldrande samhälle? Erkki Vauramo Aalto yliopisto Sotera instituutti Billnäs 30.1.

Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakenne Servisstruktur för åldrande samhälle? Erkki Vauramo Aalto yliopisto Sotera instituutti Billnäs 30.1. Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakenne Servisstruktur för åldrande samhälle? Erkki Vauramo Aalto yliopisto Sotera instituutti Billnäs 30.1.2014 Ikääntymistä johtaa Saksa, mutta Suomi on hetkellisesti lähellä

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Porissa 6.-7.2.2013. Kustannustehokkaat tila- ja rakenneratkaisut sekä materiaalivalinnat sairaalarakentamisessa DI Ari Joro, Rapal Oy

Porissa 6.-7.2.2013. Kustannustehokkaat tila- ja rakenneratkaisut sekä materiaalivalinnat sairaalarakentamisessa DI Ari Joro, Rapal Oy Sairaalatekniikan päivät Porissa 6.-7.2.2013 Kustannustehokkaat tila- ja rakenneratkaisut sekä materiaalivalinnat sairaalarakentamisessa DI Ari Joro, Rapal Oy Tilojen hinta Kustannus riippuu suoraan laajuudesta

Lisätiedot

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009 Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU = OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA 1. Mihin ostovoimapariteetteja

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti

Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti Tunnuslukuprojekti Osapuolet: Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon. Kanta-

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07 Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- vuosi pitoisuus unssia Suomi 10 Markkaa 1879-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä 3 Biomedicum, Helsinki 14.5.2013 Hannu Halila LKT, naistentautien erikoislääkäri varatoiminnanjohtaja, Suomen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia IP/11/488 Bryssel 19. huhtikuuta 2011 EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia EU-maat ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet koulutusjärjestelmiään keskeisillä

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia. Ilmailijan lääketiede Uudet medikaalivaatimukset Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Fit to fly? Lääketieteellinen

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot