Valtuustotalon kahvio, os. Espoonkatu 5, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 97 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:30-20:20 tauko klo Paikka Valtuustotalon kahvio, os. Espoonkatu 5, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Simon Elo Toni Seppänen Nina From Inka Hopsu Taru Saraste Sami Humala Kaija Kalliola Jarmo Nieminen Tiina Kujala, saapui klo :n 17 käsittelyn jälkeen Antti Kainulainen Henrik Vuornos, saapui klo :n 17 käsittelyn jälkeen Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari Merja Vuori, saapui klo :n 17 käsittelyn jälkeen Muut saapuvilla olleet Timo Ketonen Kaisu Toivonen Virpi Mattila Ulla Valtonen Juha Nurmi Tapio Erma Ilpo Salonen Markku Kälviä Kasper Sukselainen Seija Juntunen Liisa Kivekäs Leena Lemiläinen-Honkanen Juha Hovinen Juha Iivanainen Tuija Seppänen talous- ja hallintojohtaja, poistui klo :n 21 käsittelyn aikana suomenkielisen opetustoimen johtaja suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja varhaiskasvatuksen aluepäällikkö kehittämispäällikkö lukiolinjan päällikkö perusopetuslinjan päällikkö henkilöstön edustaja nuorisovaltuuston edustaja tiedottaja kaupunginhallituksen edustaja koulutussuunnittelija, poistui klo :n 24 käsittelyn jälkeen suunnittelupäällikkö, poistui klo :n 28 käsittelyn jälkeen hankekehityspäällikkö, poistui klo :n 28 käsittelyn jälkeen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 97 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Antti Kainulainen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. Krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 97 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 16 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 17 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämistä 6 tai alentamista koskevat periaatteet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden käyttösuunnitelman hyväksyminen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden käyttösuunnitelman hyväksyminen 23 Tuen maksaminen Rinnekoti-Säätiölle opiskeluhuollon 31 psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisessä 24 Vaatimus opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan taiteen 34 perusopetuksen toiminta-avustuspäätöksen purkamisesta 25 Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen 37 järjestäminen alkaen 26 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen kevätkauden aikana 27 Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen 46 suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 28 varhaiskasvatuslautakunnan lausunto 52 Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman muutoksesta 29 Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan 58 (Kv-asia) Peruskoulujen ja lukioiden johtokunnat toimikaudella Taavinkylän koulun johtokunnan henkilökunnan 83 eroanomus ja täydennysvaali 32 Tapiolan lukion henkilökunnan varaedustajan eropyyntö ja 84 täydennysvaali Lukion johtokunnan opiskelijaedustajat vuonna Päätökset ja kirjelmät Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä 87 peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 36 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä 89 varhaiskasvatusjaoston päätökset 37 Valmistelukehoitus koulunkäyntiavustajan nimikkeen muuttaminen koulunkäynninohjaajaksi 91

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Antti Kainulainen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämistä tai alentamista koskevat periaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Arja Puronen, puh Jaana Suihkonen, puh Maria Rauman, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi liitteen mukaiset varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämistä tai alentamista koskevat periaatteet. Lautakunta esittää, että periaatteet tulevat voimaan kumoten aiemmat päätökset varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisen tai alentamisen periaatteista. Käsittely Asian esitteli sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälän estyneenä ollessa talous- ja hallinto johtaja Timo Ketonen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisen tai alentamisen periaatteet alkaen - Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös Selostus Toimivalta Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 25-kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää lakiin tai asetuksiin perustuvien taksojen ja maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden mukaan ja lakien sallimissa rajoissa. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 97 johtosäännön 5 :n 10 kohdan mukaan lautakuntien tehtävänä on tehdä esitys kaupunginhallitukselle toimialansa osalta lakiin tai asetukseen perustuvien maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden ja lakien sallimissa rajoissa. Tausta alkaen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista säädetään varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetussa laissa. Tähän asti varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista on säädetty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Sosiaali- ja terveyslautakunta on määritellyt varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen periaatteet, joiden pohjalta päätökset on tehty. Periaatteita on tarkennettu sisäisellä ohjeistuksella. Pääkaupunkiseudulla on noudatettu pääosin yhteneväisiä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisen ja alentamisen periaatteita. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 4 :n mukaan varhaiskasvatuksesta voidaan määrätä kuukausimaksu. Maksu määräytyy perheen koon ja tulojen perusteella. Lisäksi maksun suuruuteen vaikuttaa lapsen varhaiskasvatuksessa oloaika. Uusista varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista on päätetty kaupunginhallituksen kokouksessa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum - lautakunnan esitysten pohjalta. Lakisääteinen varhaiskasvatuksen asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 :ssä säädetään varhaiskasvatuksesta määrätyn maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Sen mukaan varhaiskasvatuksesta määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa palvelun käyttäjän tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai lapsen vanhemman tai huoltajan lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen tulee aina tehdä ennen toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen toimeentulotuen myöntämistä. Edellä mainittu säännös vastaa sisällöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n 1 momenttia. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 määrää kuitenkin nimenomaisesti alentamaan tai jättämään perimättä maksu aina ennen toimeentulotuesta annetun lain mukaisen toimeentulotuen myöntämistä. Hallituksen esityksen HE

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / /2016 mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo. Koska kyseessä on viimesijainen tuki, on ensisijaisesti alennettava tai jätettävä perimättä maksukykyyn vaikuttavia muita maksuja, mm. varhaiskasvatuksen maksuja. Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi, että säännös ei muuta nykyistä käytäntöä, mutta toimeentulotuen viimesijaisuudesta säätäminen laissa turvaa asiakkaan asemaa. Edellä mainittu velvollisuus varhaiskasvatuksen asiakasmaksun perimättä jättämiseen tai alentamiseen koskee tilannetta, jossa asiakas on oikeutettu perustoimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät Kelan hoidettavaksi. Kela ohjeistaa perustoimeentulotukiasiakasta hakemaan varhaiskasvatusviranomaiselta asiakasmaksun perimättä jättämistä tai alentamista ennen kuin se huomioi varhaiskasvatusmaksun toimeentulotukilaskelmassa. Kelan tekemän toimeentulotukilaskelman pohjalta varhaiskasvatusviranomainen tekee päätöksen varhaiskasvatusmaksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta. Todettakoon lisäksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 4 :n mukaan varhaiskasvatus on maksutonta lastensuojelulaissa tarkoitettuna lapsen huoltona (avohuollon tukitoimi) sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisena erityishuoltona silloin kun varhaiskasvatus on mainittu lapsen erityishuolto-ohjelmassa. Kunnan harkintaan perustuva varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättäminen tai alentaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n 2 momentin perusteella asiakasmaksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa ei ole vastaavaa säännöstä, mutta hallituksen esityksen mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja voidaan edellä mainitun säännöksen perusteella jättää edelleen perimättä tai alentaa huollollisin perustein kunnan harkintaan perustuen. varhaiskasvatuslautakunnalle sekä Svenska rum -lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään, että Espoossa alennetaan tai jätetään perimättä varhaiskasvatuksen asiakasmaksu myös niissä tilanteissa, joissa perustoimeentulotuen saamisen edellytykset eivät täyty. Harkinnanvaraisessa asiakasmaksun perimättä jättämisen tai alentamisen tarkoituksena on perheen taloudellisen tilanteen vakauttaminen ja näin mahdollisesti ehkäistä perheen toimeentulotuen tarve. Hyväksyttäväksi esitetään liitteen mukaiset periaatteet varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Koska perheiden tilanteet ovat käytännössä hyvin erilaiset, käyttää toimivaltainen viranhaltija näiden periaatteiden puitteissa tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Päätös tehdään aina erillisen maksuvaralaskelman

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 97 pohjalta. Maksuvaralaskelma pohjautuu pitkälti toimeentulotukilaskelmaan, mutta se mahdollistaa perheen taloudellisen kokonaistilanteen huomioimisen myös silloin kun perhe ei ole oikeutettu toimeentulotukeen. Päätösten arvioidut vuosittaiset määrät ja kustannukset Vuonna 2016 huojennuspäätöksiä tehtiin 124 kappaletta. Huojennuspäätöksistä 89 oli myönteisiä päätöksiä ja 35 kielteisiä päätöksiä. Noin puolet tehdyistä päätöksistä oli lastensuojelun avohuollon tukitoimia tai toimeentulotuen saajia. Määrän arvioidaan nousevan, koska uudessa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa velvoite maksun perimättä jättämiseen tai alentamiseen on perustoimeentulotukiasiakkaiden osalta nimenomaisesti kirjattu lakiin. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisestä tai alentamisesta aiheutuvia tulonmenetyksiä on vaikea arvioida ennakolta. Karkea arvio tulomenetyksistä vuositasolla on noin euroa. Näistä noin euroa koostuu lakisääteisesti maksuttomista lastensuojelun avohuollon tukitoimista. Näiden osalta arviointia vaikeuttaa se, että kaupungin tiedossa ei välttämättä ole lastensuojeluasiakkaana olevan perheen tuloihin perustuvan asiakasmaksun suuruus. Luvut ovat siis vain suuntaa-antavia. Asia käsitellään saman sisältöisenä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja Svenska rum -lautakunnassa

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / / Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Tuija Lindstedt, puh Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen merkitsee tiedoksi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa Käsittely Päätös Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön seuranta II tilanteessa Sivistystoimen tuloslaskelma tilanteessa Sivistystoimen tuloskortti 5 Suomenkielisen opetuksen tuloskortti Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Toimialan tulokertymä oli vuonna ,0 milj. euroa eli 102,2 prosenttia koko vuoden muutetusta budjetista. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 50,2 milj. euroa eli 100,3 prosenttia.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 97 Toimialan tulokertymä ylitti muutetun talousarvion 1,1 milj. eurolla johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot noin 0,8 milj. eurolla. Toimialan toimintamenot olivat vuonna ,5 milj. euroa eli 99,0 prosenttia koko vuoden budjetista. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 691,8 milj. euroa, 98,8 prosenttia. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, alittivat muutetun talousarvion noin 8,1 milj. euroa. Merkittävimmät säästöt toteutuivat muussa sivistystoimessa, svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Muun sivistystoimen säästöt aiheutuivat turvapaikanhakijoiden kustannuksiin varatun määrärahan pienemmästä käytöstä. Valtaosa säästöistä Svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa aiheutui työvoimakustannuksista. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 332,5 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 96,7. Henkilöstömäärärahat alittuivat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyivät johtuen mm. koulujen avustajapalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen budjetointitavasta. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin myönnetystä määrärahasta syntyi säästöä noin 4 milj. euroa ja lomapalkkajaksotuksista noin 2,6 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät noin 6,4 milj. eurolla, johtuen mm. työvoimanvuokrauskustannuksista ja ateriapalveluista. Aineet ja tarvikkeet ylittyivät noin 2,1 milj. eurolla johtuen mm. kalustohankinnoista, koulutarvikkeista ja opetusvälineistä. Avustukset alittuivat noin 1,2 milj. eurolla johtuen mm. yksityisen hoidon tuen alituksesta. Vuokrat alittivat talousarvion noin 1,1 milj. eurolla johtuen muista vuokrista. Muut kulut ylittyivät noin 0,6 milj. eurolla johtuen mm. saatavien poistoista. Sisäiset menot ylittivät muutetun talousarvion noin 2,8 milj. eurolla johtuen mm. tietoliikenne- ja järjestelmäkuluista sekä laitehankinnoista, rakentamis- ja huoltopalveluista. Lautakunta-/tulosyksikkökohtaisten tulosten analyysi varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla ja toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,1 milj. eurolla.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 97 Talousarviossa oli varauduttu järjestämään varhaiskasvatuspaikka lapselle. Joulukuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä lasta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulot alittivat talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. eurolla, johtuen mm henkilöstömenojen, toimitilavuokrien, kotihoidontuen avustusten ja palvelujen ostojen säästöistä. Opetus on varautunut niukkeneviin määrärahoihin jo syyslukukaudesta. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen lomapalkkajaksotuksista. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja -menot noin 0,8 milj. eurolla. Toimintakate toteutui vähintään alkuperäisen suuruisena. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla ja -menot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla. Muun sivistystoimen toimintatulot alittivat muutetun talousarvion noin 1,7 milj. eurolla, johtuen maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta saatavan valtionosuuden maksutavasta. Valtionosuutta ei makseta sivistystoimelle vaan kaupungin rahoitukseen tuloksi. Toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 3,6 milj. euroa, johtuen mm. turvapaikanhakijoille varatun määrärahan säästöstä. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 1,8 milj. eurolla, josta ylityksestä noin 0,8 milj. euroa on katettu TATU -säästötoimenpiteinä. Investoinnit Aineettomat hyödykkeet ylittivät talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen Ison Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksista. Liikuntapaikkojen perusparantamisen menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahat alittivat muutetun talousarvion noin 2,9 milj. eurolla, johtuen hankkeiden viivästyksistä sekä siitä, että osa ensikertaisen kalustamisen hankinnoista maksetaan kirjaustavan takia käyttötalouteen.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 97 Suomenkielinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa oli oppilaita ja lukiokoulutuksessa opiskelijaa. Oppilasmäärä kasvoi välisenä aikana 750 oppilaalla perusopetuksessa ja 20 opiskelijalla lukiokoulutuksessa. Tämän lisäksi turvapaikanhakijat kasvattivat oppilasmäärää 220 oppilaalla. Turvapaikanhakijoiden opetuksen ja opiskelijahuollon järjestämiseen saatiin lisärahoitusta 2,9 miljoonaa. Kaikkiaan valmistavassa opetuksessa oli yhteensä 760 oppilasta eri kulttuureista. Kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoita suomenkielisessä opetuksessa on noin Talousarviovuonna 2016 opiskeli väistössä muissa kuin omissa opiskelutiloissaan yhteensä noin oppilasta ja opiskelijaa. Väistötilanteet toivat monin tavoin lisäkuluja opetustoimeen. Auroran uusi peruskoulu valmistui ja Tapiolan koulu ja lukio pääsivät palaamaan peruskorjattuihin tiloihin. Väistöön joutui puolestaan lähtemään Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulut. Väistössä jatkoivat Karhusuon, Niipperin ja Päivänkehrän koulut sekä Viherlaakson koulu ja lukio. Haukilahden lukio muutti väistöön Otaniemeen Aalto -yliopiston campukselle. Espoon kaupunki ja Aalto -yliopisto valmistelivat yhdessä sivistystoimen kanssa Koulu palveluna SaaS-mallin. Mallin avulla tehostetaan samalla lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen yhteistyötä. Vuoden aikana valmisteltiin myös kattava koulutilojen mitoituksen arviointi. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma hyväksyttiin ja koulujen omat opetussuunnitelmat valmistuivat ja otettiin käyttöön Valtakunnalliset perusteet sekä kuntakohtaiset ja koulukohtaiset suunnitelmat vietiin sähköiselle alustalle koulujen käyttöön. Eri hankkeiden rahoituksen turvin täydennyskoulutettiin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen noin opettajaa ja henkilöstön jäsentä uuden opetussuunnitelman ja digitaalisen oppimisympäristöjen vaatimuksiin. Lukiot valmistautuivat sähköistä ylioppilaskirjoitusta varten harjoittelemalla tarvittavin laitteistoin varustelluissa tiloissa. Syksyllä kirjoitettiin ensimmäiset aineet sähköisesti. Suomenkielinen opetus pystyi edelleen tarjoamaan kaikille perusopetuksen päättäneille oppilaille toisen asteen tai muuta koulutuspaikkaa. Oppimistuloksissa ei ollut valtakunnallisia kokeita, mutta PISA2015 tulosten mukaan Espoon oppilaat olivat selvästi OECDn ja Suomen tuloksia korkeammalla luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa. Ero pääkaupunkiseudun keskiarvoon oli vain muutamaa pistettä parempi. Lukion ylioppilaskirjoitusten puoltoäänien keskiarvo oli jonkin verran valtakunnallista keskiarvoa parempi. Suomenkielinen opetus koordinoi kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämistä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti myös ammatilliseen koulutukseen ja yksityisiin oppilaitoksiin.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 97 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu toi painetta oppilas- ja opiskelijahuollonpalvelujen järjestämiseen. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuettiin lisäämällä kerhotoimintaa. Lukuvuonna toimi 600 kerhoa. Koulujen kerhoportaalit olivat käytössä. Kerhotarjontaan tehtiin sukupuolivaikutusten arviointi. Sen mukaan kerhoja oli yhteisiä ja tytöille ja pojille tarkoitettuja. Oppilaat pääsivät kaikkiin haluamiinsa kerhoihin. Lisäksi harrastustoimintaa Espoossa tarjoavat monet eri järjestöt. Kouluihin luotiin myös Tunti liikuntaa päivässä -malli. Espoon peruskoulut ja lukiot edistivät yrittäjyyttä mm. Nuori yrittäjyysprojektin ja Yrityskylävierailujen kautta. Lisäksi luotiin yhdessä 6Aika hankkeen kanssa KYKY-toimintamalli, jossa koulut ja oppilaat kehittävät sähköistä oppimismateriaalia yhdessä alan kehittäjien kanssa. Digitaalisissa oppimisympäristöissä siirryttiin pilvipohjaisiin palveluihin ja edistettiin koulujen toimintakulttuuria digitarinan mukaisesti. Loppuvuodesta järjestettiin yhdessä varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisen sivistyspalvelujen kanssa 4 alueellista Digidoo - Digiday - messutapahtumaa. Espoossa on useita Vihreä lippu -koulua. Tämän lisäksi laadittiin suomenkielisen opetuksen tasoinen yhteiskuntasitoumuksen malli. Kansainvälinen yhteistyö oli vilkasta. Vuonna 2016 vieraili 40 espoolaista lukiolaista Shanghain Sister-lukioissa. Kaksi shanghailaista ryhmää vieraili Espoossa. Kanadan Ontarion York Region School Boardin luottamushenkilöitä ja opetustoimen johtoa vieraili Espoossa 10-vuotisen yhteistyön merkeissä ja osallistuen Learning City-tapahtumaan. Espoosta heidän järjestämään Quest -konferensiin osallistui Haukilahden lukion opiskelijoita ja opettaja esittäen työpajassa Koulu palveluna-mallia. Espoo sai maailmanlaajuisen Educating City -verkoston palkinnon Opinmäen campuksen kuntalaisia ja muita yhteistyökumppaneita osallistavasta toimintamallista Argentiinassa. Lisäksi kouluilla oli aktiivista Erasmustoimintaa eurooppalaisten yhteistyömaiden kanssa. Kouluilla ja virastolla vieraili kymmeniä eri ryhmiä ja kansallisuuksia tutustuen Espoon opetustoiminnan järjestämiseen. Tuottavuuden ja henkilötyön tuottavuuden piti tavoitteen mukaan parantua 1 %-yksiköllä. Tähän tavoitteeseen suomenkielinen opetus ei päässyt. Valtion erityisavustuksia ja hankerahaa saatiin kaupungille ennakoitua enemmän. Nämä tulot tuli kohdentaa lisäämällä resurssiopettajia ja avustajia kouluihin, täydennyskoulutuksiin ja kehittämishankkeiden koordinointiin. Oppilashinnat eivät alentuneet tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön työhyvinvointi säilyi hyvänä. Henkilöstön työaikaa seurattiin ja työtehtäviä pyrittiin jakamaan niin, että työaika riittää tehtävien tekemiseen. Työn hallinta säilyi hyvänä, vaikka Kunta10 tutkimuksen mukaan työmäärä oli selvästi kasvanut suomenkielisessä opetuksessa koko henkilöstön osalla.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 97 Suomenkielinen opetus oli pilottina Espoon johtamisen kehittämisen hankkeessa. Tulosyksikön prosessit kuvattiin uuden organisaation mukaan johtamissopimukseen ja työn organisoinnin ohjeet uudistettiin. Johtoryhmätyöskentelyä kehitettiin. Suomenkielinen opetus ylitti muutetun talousarvion. Toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla, toteuma 114,6 % johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla, toteuma 100,1 %. Talousarviota muutettiin kasvaneiden tulojen osalta. Ennakoiduista riskeistä toteutui edelleen uudet nopeat väistötilanteet ja sisäisten kulujen ylitys ICTn osalta. Turvapaikanhakijoille kohdennettu 2,9 milj. euron lisämääräraha mahdollisti heidän opetuksensa järjestämisen. Ensikertaisen kalustamisen investointien toteuma oli 72,8 %, koska osa hankinnoista toteutui käyttötaloudesta.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh Kirsti Askolin, puh Jaana Turunen, puh Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 6 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön seuranta II tilanteessa Sivistystoimen tuloslaskelma tilanteessa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tuloskortti 9 Sivistystoimen tuloskortti - Pöytäkirjamerkinnät Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 97 Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Toimialan tulokertymä oli vuonna ,0 milj. euroa eli 102,2 prosenttia koko vuoden muutetusta budjetista. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 50,2 milj. euroa eli 100,3 prosenttia. Toimialan tulokertymä ylitti muutetun talousarvion 1,1 milj. eurolla johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot noin 0,8 milj. eurolla. Toimialan toimintamenot olivat vuonna ,5 milj. euroa eli 99,0 prosenttia koko vuoden budjetista. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 691,8 milj. euroa, 98,8 prosenttia. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, alittivat muutetun talousarvion noin 8,1 milj. euroa. Merkittävimmät säästöt toteutuivat muussa sivistystoimessa, svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Muun sivistystoimen säästöt aiheutuivat turvapaikanhakijoiden kustannuksiin varatun määrärahan pienemmästä käytöstä. Valtaosa säästöistä Svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa aiheutui työvoimakustannuksista. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 332,5 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 96,7. Henkilöstömäärärahat alittuivat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyivät johtuen mm. koulujen avustajapalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen budjetointitavasta. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin myönnetystä määrärahasta syntyi säästöä noin 4 milj. euroa ja lomapalkkajaksotuksista noin 2,6 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät noin 6,4 milj. eurolla, johtuen mm. työvoimanvuokrauskustannuksista ja ateriapalveluista. Aineet ja tarvikkeet ylittyivät noin 2,1 milj. eurolla johtuen mm. kalustohankinnoista, koulutarvikkeista ja opetusvälineistä. Avustukset alittuivat noin 1,2 milj. eurolla johtuen mm. yksityisen hoidon tuen alituksesta. Vuokrat alittivat talousarvion noin 1,1 milj. eurolla johtuen muista vuokrista. Muut kulut ylittyivät noin 0,6 milj. eurolla johtuen mm. saatavien poistoista. Sisäiset menot ylittivät muutetun talousarvion noin 2,8 milj. eurolla johtuen mm. tietoliikenne- ja järjestelmäkuluista sekä laitehankinnoista, rakentamis- ja huoltopalveluista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tavoitteiden toteutuminen

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 97 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tavoitteiden arvioidaan toteutuvan. Resurssit ja johtaminen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot ylittyivät 0,1 % (noin ) ja toimintamenot alittuivat 1 % (noin 2 M ). Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tavoitteena oli parantaa tuottavuutta vähintään 1 %. Vuonna 2015 kunnallisten päiväkotien yksikköhinta oli , 0,7 % pienempi kuin vuonna Yksikköhinta ilman sisäisiä eriä oli 7 059, 2,7 prosenttia pienempi kuin vuonna Vuoden 2016 yksikkökustannukset saadaan tilinpäätöksen jälkeen keväällä Tavoitteena oli luopua pienistä epätarkoituksenmukaisista tiloista. Kuuden ryhmäperhepäiväkodin toiminta päättyi kesällä 2016: Rentukka ja Kilonkukka Leppävaarassa, Tähkäpää, Järvenperä ja Pörriäinen Espoon keskuksessa sekä Tiimalasintie Espoonlahdessa. Henkilöstötyön tuottavuus kasvoi ennakkotiedon mukaan tavoitteen mukaisesti vähintään 1 prosentin. Lopullinen tieto saadaan kevään aikana. Kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käyttämistä palvelujen järjestämissä edistettiin lisäämällä yksityisen hoidon tuen päiväkotien määrää ja kasvattamalla kunnallisen varhaiskasvatuksen toimipaikkakokoa. Tammikuussa aloitti yksityinen päiväkoti Touhula Tikasmäki ja elokuussa aloittivat toimintansa Villa Kapteeni, VekaraLahti sekä Small Folks Daycare Keilaranta. Kunnallisissa toimipaikoissa joulukuussa 2016 oli 54 lasta/toimipaikka, mikä oli 5 lasta enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Asukkaat ja palvelut Tavoitteena oli luoda mallit Tunti liikuntaa päivässä tavoitteen toteuttamiseksi. Toimintamalli otettiin käyttöön: Kaikkiin yksiköihin hankittiin ulkoliikuttajaliivit ja annettiin vinkkejä ulkoliikunnan järjestämiseksi. Yksiköiden käyttöön laadittiin seurantavälineitä liikunnan määrän mittaamiseksi. Kasvun ja oppimisen tuen järjestelyjen tehostamiseksi integroitujen ryhmien mitoitus muutettiin elokuusta 2016 alkaen siten, että niissä on 6 tukea tarvitsevaa ja 7 muuta lasta. Aiempi mitoitus oli 5 tukea tarvitsevaa ja 7 muuta lasta. Lisäksi kaksi integroitua ryhmää muutettiin 3-6 v kokopäiväryhmäksi. Henkilöstön käyttöön valmistui Kasvun ja oppimisen tuen käsikirja. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen uudistaminen uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja säädösten mukaiseksi käynnistyi. Esitykset muutoksista valmistuvat alkuvuodesta 2017.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 97 Tavoitteena oli kehittää kerhotoimintaa ja lisätä kerhopaikkojen määrää vähintään 100 paikalla. Uusia kerhoja perustettiin kaikille palvelualueille elokuussa Joulukuussa 2016 kerhoihin on sijoitettu 577 lasta, mikä oli 168 lasta enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Tavoitteena oli laatia kaikille vieraskielisille lapsille kaksikielisyyden suunnitelma. Kaksikielisyyden suunnitelman laadinta vakiintui osaksi varhaiskasvatustoimintaa. Se sisältyy lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka tehdään kaikille lapsille. Maahanmuuttajataustaisten lasten mahdollisuuksien parantamiseksi opetuksessa ja kasvatuksessa laadittiin maahanmuuttajataustaisten huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kasvatuskumppanuuden malli. Sitä pilotoitiin Tapiolan alueella. Malli otetaan käyttöön kevään 2017 aikana myös muilla palvelualueilla. Vieraskielisten lasten osuus kunnallisen ja ostopalveluna järjestetyn varhaiskasvatuksen lapsista oli 19,8 % joulukuussa Tavoitteena oli myös luoda käytäntöjä, joilla lapset ja heidän vanhempansa arvioivat leikkimiseen, liikkumiseen, taiteiluun ja tutkimiseen liittyvää toimintaa. Käytännöt kartoitettiin ja niistä laadittiin kooste yksiköiden käyttöön. Vanhemmat arvioivat toimintaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Lisäksi vanhempien arvioita pyydettiin marraskuun alussa toteutetulla kyselyllä. Kysely oli osa varhaiskasvatussuunnitelman uudistamista. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Digitaalisen oppimisen yhtenäisen oppimispolun edistämiseksi osaamisen kehittämisen suunnitelmassa otettiin huomioon esiopetussuunnitelman ja digitarinan mukaiset digitaalisen oppimisen tavoitteet. Digitaalisen oppimisen koulutukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Keto-hankkeen avulla koulutettiin 53 ict-mentoria, jotka tukevat jatkossa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksikköjä digitaaliseen oppimiseen liittyvissä asioissa. Mentorit valmistuivat joulukuussa Verkoston toiminnan jatkosuunnitelma on valmis. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä laajentamalla digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä. Lasten käyttöön tarkoitettuja digivälineitä oli vuoden lopussa kaikissa päiväkodeissa ja esiopetusyksiköissä. Päiväkodeista 80 % oli verkotettuja, niihin oli myös hankittu ryhmäkohtainen henkilökunnan laite. Tavoitteen mukainen tulosyksikkötasoinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus laadittiin. Varhaiskasvatusyksiköistä noin 70 % laati oman yhteiskuntasitoumuksen. Varhaiskasvatusyksiköiden esiopetussuunnitelmat laadittiin ja ne otettiin onnistuneesti käyttöön elokuussa 2016.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 97 Kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi suomenkielinen varhaiskasvatus sai määrärahan Erasmus+ -ohjelmaan osallistumiseen. Osana hanketta käytiin perehtymässä Kööpenhaminan seudun varhaiskasvatuksen käytäntöihin erityisesti monikulttuurisuuteen ja luontokasvatukseen liittyen. Investointiesityksissä otettiin huomioon länsimetron tuoma väestön kasvu. Tiivistyvillä kaupunkialueilla etsittiin erillisrakentamiselle vaihtoehtoisia malleja uusien päiväkotien saamiseksi alueille. Lautakunta-/tulosyksikkökohtaisten tulosten analyysi varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla ja toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,1 milj. eurolla. Talousarviossa oli varauduttu järjestämään varhaiskasvatuspaikka lapselle. Joulukuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä lasta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulot alittivat talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. eurolla, johtuen mm henkilöstömenojen, toimitilavuokrien, kotihoidontuen avustusten ja palvelujen ostojen säästöistä. Opetus on varautunut niukkeneviin määrärahoihin jo syyslukukaudesta. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen lomapalkkajaksotuksista. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja -menot noin 0,8 milj. eurolla. Toimintakate toteutui vähintään alkuperäisen suuruisena. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla ja -menot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla. Muun sivistystoimen toimintatulot alittivat muutetun talousarvion noin 1,7 milj. eurolla, johtuen maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 97 saatavan valtionosuuden maksutavasta. Valtionosuutta ei makseta sivistystoimelle vaan kaupungin rahoitukseen tuloksi. Toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 3,6 milj. euroa, johtuen mm. turvapaikanhakijoille varatun määrärahan säästöstä. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 1,8 milj. eurolla, josta ylityksestä noin 0,8 milj. euroa on katettu TATU -säästötoimenpiteinä. Investoinnit Aineettomat hyödykkeet ylittivät talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen Ison Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksista. Liikuntapaikkojen perusparantamisen menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahat alittivat muutetun talousarvion noin 2,9 milj. eurolla, johtuen hankkeiden viivästyksistä sekä siitä, että osa ensikertaisen kalustamisen hankinnoista maksetaan kirjaustavan takia käyttötalouteen. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön ennakkotieto vuoden 2016 tilinpäätöksestä tilanteessa Talousarviossa oli varauduttu järjestämään varhaiskasvatuspaikka lapselle. Joulukuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä lasta, mikä oli 270 lasta ennakoitua enemmän. Varhaiskasvatuksen kysyntä oli edellisvuotta suurempaa koko vuoden ajan. Kotihoidon tuella olevien lasten määrä oli talousarviossa ennakoitua sekä edellistä vuotta pienempi. Varhaiskasvatus järjestettiin keväällä ns. poikkeusjärjestelyin 328 lapselle ja syksyllä 220 lapselle. Poikkeusjärjestelyjä oli muilla palvelualueilla paitsi Matinkylä-Olarissa ja läntisessä Leppävaarassa. Leppävaaran alueelle valmistui elokuussa 2016 uudet tilat Auroran päiväkodille. Entinen Auroran päiväkotirakennus peruskorjataan Järvenperän asukaspuisto- ja nuorisotilaksi. Leppävaaran, Espoonlahden ja Espoon keskuksen palvelualueilla lakkautettiin yhteensä kuuden ryhmäperhepäiväkodin toiminta kesällä Varhaiskasvatusta järjestettiin väistötiloissa Espoonlahdessa, Espoon keskuksessa ja Tapiolassa päiväkotien kiireellisten korjaustöiden tai pitkäaikaisemman tarpeen vuoksi. Etenkin Espoonlahdessa vesivahingoista johtuvat väistöt hankaloittivat syksyllä varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsevien lasten sijoittamista. Lintumetsän päiväkodissa oli joulun alla ilkivallasta johtuva tulipalo, jonka vuoksi päiväkodin toiminta siirrettiin yksityiseltä palveluntuottajalta vuokrattuihin väistötiloihin vuoden vaihteessa. Varhaiskasvatuslakia muutettiin alkaen. Muutokset koskivat lapsen varhaiskasvatusoikeutta sekä päiväkotien henkilöstömitoitusta

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 97 kolme vuotta täyttäneiden lasten kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Espoossa ei kasvateta varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Hoitajamitoitus säilytettiin ennallaan 1:7:ssä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajattiin 24 lapseen. Varhaiskasvatuslain varhaiskasvatusoikeuteen liittyvästä muutoksesta päätettiin vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus päätetään valtuustossa tammihelmikuussa ihmis- ja lapsivaikutusten arvioiden valmistuttua. Valtuusto päätti , että Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkinaasemasta. Talous Kaupunginjohtajan päätöksellä siirrettiin suomenkieliseen varhaiskasvatukseen euroa monikulttuurisuuden edistämiseen, urapalveluihin ja kesätyöpaikkojen lisäykseen. Sivistystoimen johtajan päätöksellä siirrettiin suomenkieliseen varhaiskasvatukseen euroa ICT-asiantuntijapalveluiden laskutusmuutokseen, sekä vähennettiin euroa Palveluliikelaitoksen tuoton poisto. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö valmisteli keväällä 2014 Sivistystoimen talouden tasapainotuslinjausten pohjalta talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet. Tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteitä jatkettiin vuonna Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet ovat: - Asiakasmaksujen indeksikorotukset Henkilöstön vuosilomia keskitetään koulujen loma-aikoihin ja vuokratyövoiman (Seure) käyttöä vähennetään. - Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia muutoksissa lisätään. - Varhaiskasvatuspaikkojen käytön tehokkuutta lisätään kunnallisessa ja ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa - Hankintoja priorisoidaan ja keskitetään. - Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoimintaa kehitetään. - Yksityisen hoidon tuen kuntalisää kehitetään ja siten vähennetään kunnallisten varhaiskasvatustilojen rakentamistarvetta - Kehitetään starttirahaa entistä joustavammaksi - Toteutetaan palveluverkkoselvitys ja luovutaan pienistä epätarkoituksenmukaisista tiloista, jos se on vain mahdollista.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 97 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön muutettu talousarvio oli 207,5 milj. euroa. Tulosyksikön tilinpäätösmenot olivat n. 205,5 milj. euroa (99,0 %). Muutettu talousarvio alittui n. 2 milj. eurolla. Määrärahat alittuivat henkilöstömenojen ja avustusten osalta. Tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden vaikutus näkyi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilinpäätöksessä Kustannusten nousua kyettiin hillitsemään lasten määrän kasvusta huolimatta mm. tehostamalla varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä. Kerhotoiminnan paikkojen ja käytön kasvu oli ennakoitua suurempaa. Kerhotoiminnan lisäys syksyllä 2016 oli noin 170 uutta paikkaa, lisäystavoitteen ollessa 100 uutta paikkaa. Kerhotoiminnassa henkilöstökustannukset ovat kokopäiväistä varhaiskasvatusta merkittävästi pienemmät. Henkilöstömenot alittivat muutetun talousarvion noin 5 milj. eurolla. Vastaavasti työvoimanvuokrauskustannuksiin käytettiin n. 5,3 milj. euroa. Henkilöstö- ja työvoimanvuokrauskustannukset alittuivat 2,8 milj. eurolla. Lomapalkkajaksotuksen ja eläkemenoperusteisten maksujen tasaus vähensi suomenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstömenoja 0,7 milj. eurolla. Ulkoiset palvelujen ostot ylittyivät 1,9 milj. eurolla, johtuen työvoimanvuokrauskustannuksista. Avustukset alittivat muutetun talousarvion n. 0,4 milj. eurolla, yksityisen hoidon tuen osalta. Uudet yksityiset varhaiskasvatuspaikat eivät täyttyneet toivotulla tavalla. Yksityisten varhaiskasvatuspaikkojen markkinointiin kiinnitettiin huomiota ja lukien maksettavan yksityisen hoidon tuen tulosidonnaisen hoitolisän kuntalisän toivotaan kannustavan perheitä valitsemaan lapselleen yksityisen varhaiskasvatuspaikan. Muut kulut ylittyivät muutetun talousarvion n. 0,2 milj. eurolla. Ylitys koostui ennakoitua suuremmasta asiakasmaksusaatavien poistosta. Sisäiset palvelujen ostot ylittivät muutetun talousarvion n. 1,1 milj. eurolla. Ylitys koostui Ruokapalvelu Oy:n kustannuksista 0,6 milj. euroa, ICTverkkojen sähkö- ja rakentamiskustannuksista ja työasemalisäyksistä 0,3 milj. euroa, sekä kaupungin palvelumaksut ylittyivät 0,2 milj. eurolla. Sisäiset aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittivät muutetun talousarvion n. 0,1 milj. eurolla. Ylitys koostui ICT-välineiden hankinnoista sekä logistiikkapalveluiden palvelumaksusta. ICT-kustannusten ylitykseen vaikutti uuden varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämä digivarustaminen. Ylitykset katettiin tulosyksikön menoista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion tulot, 24,1 milj. euroa, toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti (toteuma 100,1 %).

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 97 Investointimenojen muutettu talousarvio 0,6 milj. euroa alittui noin 0,3 milj. eurolla. Alitus johtui Nuumäen päiväkodin ja Järvenperän asukaspuiston valmistumisajankohdan siirtymisestä vuodelle 2017 sekä kirjaamistavasta. Osa ensikertaisen kalustamisen kustannuksista kirjataan käyttötalouden menoksi.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / / Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2017 käyttösuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Lindstedt, puh Kirsti Askolin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen hyväksyy suomenkielisen opetuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle Tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Kainulainen puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: toivoo, että kaikki koulut olisivat mukana liikkuva koulu -hankkeessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kainulaisen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös hyväksyy suomenkielisen opetuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle Tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Lisäksi opetus- ja toivoo, että kaikki koulut olisivat mukana liikkuva koulu -hankkeessa. Liite Selostus 10 Suomenkielisen opetuksen käyttösuunnitelma 2017 Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta Talousarvio on laadittu käyttösuunnitelmatasoisena. Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien ohjeiden mukaan käyttösuunnitelma tarkistetaan vuoden 2017 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 97 Talousarviovuoden aikana tarvittavat osamäärärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Talousarvion sitovuus Lautakuntien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava. Sivistystoimen käyttötalouden sitovuustaso on lautakuntataso paitsi nettositovan kulttuurin yksikön osalta, joissa on toimintakate sitova. Investointiosan pääsitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Poikkeuksena ovat 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen ja 95 Koneet ja kalusto, josta sitovat määrärahat ovat lautakuntatasolla. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. koneisiin ja kalustoon. Silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä. Menettely edellyttää talousarvion tulojen vastaavaa korottamista. Toimialajohtajalla on oikeus tehdä toimialansa sitovien määrärahojen välillä vähäisiä siirtoja, jolla varmistetaan Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen ja jotka eivät aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Toimialajohtaja voi vastaavin edellytyksin tehdä toimialansa sisällä toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahan siirtoja. Sitovat määräykset Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Lautakunnat voivat hyväksyä tulosyksiköilleen tulostavoitteiden lisäksi myös muita omaan toimintaansa liittyviä tavoitteita, joita lautakunnat seuraavat. Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Avustuksen myöntämisen ehdoksi tulee asettaa toimialan tavoitteisiin ja avustuksen saajan toimintaan ja edellytyksiin liittyvät toiminnalliset velvoitteet. Kaupungille tulee varata mahdollisuus tarkastaa avustusta saavien yhteisöjen toimintaa ja taloutta. Avustuksen myöntäjän tulee selvittää etukäteen avustettavan yhteisön taloudellinen tilanne ja seurata avustuksen myöntämisen jälkeen

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 97 avustuksen käyttöä. Kaupungilla tulee olla mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkistamiseen. Avustusta ei myönnetä, jos yhteisön taloudellinen tila on niin heikko, ettei toiminnan jatkamiselle tai avustuskohteen toteuttamiselle ole edellytyksiä. Suuret avustukset on maksettava useassa erässä tilikauden aikana. Talousarvion seuranta Lautakunnille tuodaan heinäkuun lopun ja vuoden lopun tilanteista seurantaraportit tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta sekä pöytäkirjamerkinnät. Talousarvion seurantaraporttien lisäksi taloutta seurataan kuukausittain. Lautakunnille tuodaan huhtikuun ja lokakuun lopun tilanteista kuukausiraportit, jotka sisältävät myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Espoo-strategian toteutumisen seuranta Espoo-tarinassa on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinan perusteella valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä kuntalain tarkoittamat toiminnalliset ja taloudelliset talousarviovuotta koskevat tulostavoitteet. Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarviovuoden aikana tarvittavat määrärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2017 käyttösuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh Kirsti Askolin, puh Jaana Turunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila hyväksyy suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2017 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Päätös Esittelijän tekemä muutos liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 11 suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelma 2017 Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta Talousarvio on laadittu käyttösuunnitelmatasoisena. Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien ohjeiden mukaan käyttösuunnitelma tarkistetaan vuoden 2017 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille. Talousarviovuoden aikana tarvittavat osamäärärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Talousarvion sitovuus Lautakuntien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava.