2016-Q4 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI

Transkriptio

1 2016-Q4 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI Projektitiimi Johtoryhmä Hallitus Valtuusto

2 2

3 1. KATSAUS VUODEN 2016 PROJEKTITOIMINTAAN Vuoden 2016 aikana julkisrahoitteisia projekteja toteutettiin KPEDU:ssa yhteensä 74 kpl, ja niiden toteutuneet kustannukset väliseltä ajalta olivat noin 2,0 milj. (v kpl ja 1,3 milj. ). Vuoden 2016 aikana päättyi yhteensä 29 projektia ja käynnistyi 23 projektia. Vuoden lopussa hakuvaiheessa oli 7 projektia. Projektitoiminnan euromääräinen kasvu vuoteen 2015 verrattuna oli 0,7 M eli n.55% (kuva 1). Projektitoiminnastamme n. kaksi kolmasosaa kohdistui oman toiminnan - eli ammatillisen koulutuksen, oppimisympäristöjen, henkilöstön ja kansainvälisyyden kehittämiseen sekä opiskelijoidemme keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Voidaankin todeta, että ohjelmakausien vaihtumisesta aiheutunut projektirahoituksen merkittävä vähentyminen jäi väliaikaiseksi ja projektitoiminta alkoi elpymään vuoden 2016 toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Tämä johtui siitä, että laajoja ohjelmakauden EU-hankkeita saatiin lukuisia käynnistettyä. Myös pienempiä valtionavustushankkeita koulutuksen ja kansainvälisyyden kehittämiseen saatiin hyvin käyntiin. Loppuvuoden merkittävin uutinen projektitoiminnassa oli kuitenkin positiivinen rahoituspäätös Ammattikampus 2020 hankkeelle, johon saatiin EAKRrahoitusta lähes 1,3 M vuosille oppimisympäristöjen ja laitekannan uudistamiseen. Projektitoiminnan volyymi ja projektirahoitukset eivät ole kuitenkaan itseisarvoja. Tulosalueet ovatkin joutuneet entistä tarkemmin miettimään mihin hankkeisiin ja hakuihin kannattaa lähteä ylipäätään mukaan ja onko aina tarkoituksenmukaista toimia hallinnoijana. KPEDU sijoitti projektitoiminnan omarahoitusosuuksiin vuoden aikana yhteensä n. 250 tuhatta euroa. Tästä aluekehityshankkeiden osuus oli n. 42 tuhatta. Omarahoitusosuuksille tulee saada entistäkin enemmän hyötyä koulutuksen ja oppimisympäristöjen kehittymisenä tai uusien kehittämismahdollisuuksien avautumisena. Projektitoiminnan vipuvaikutus oli 7,2 eli omarahoitukset toivat yli seitsenkertaisesti ulkopuolista julkista rahoitusta kehittämistoimintaamme. Projektien suunnitteluvaiheessa on korostunut aiempaa tiiviimmin yhteys Kpedun strategiaan. Voidaan sanoa, että kaikki projektimme linkittyvät vahvasti uuteen strategiaan ja erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin edistämiseen. Kpedu on lisäksi mukana toimialueen kannalta merkittävissä aluekehityshankkeissa osatoteuttajana esim. Biolaakso-hankkeissa Kpedulle on löytynyt luonteva rooli. Projektitoiminnan kehittämistä jatkettiin vuoden aikana niin yhteisen projektitiimin kuin tulosalueiden toimesta. Projektitoiminnan ohjeistuksia ja taustalla olevia tietojärjestelmiä kehitettiin edelleen. Keskeistä on kuitenkin se, että mitä projekteilla ja koko projektitoiminnalla saadaan aikaan. Kpedun projektitoiminta on jatkuva prosessi, joka muodostuu kymmenistä yksittäisestä palasesta - projektista. Projektiraportin seuraavissa luvuissa on avattu koulutusyhtymän projektitoiminnan sisältöä, tuloksia ja vaikuttavuutta tarkemmin eri näkökulmista ja erityisesti yksittäisten projektien tuotosten ja hyvien käytänteiden kautta. Lisäksi projektikohtaisia tarkempia tietoja voi käydä katsomassa KPEDU:n www-sivuilta osoitteesta Harri Lundell, kehityspäällikkö 3

4 Kuva 1. Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset v KUVA 2. Projektien toteutuneet kustannukset vuosineljänneksittäin v

5 Projektitoiminnan rahoitus 2016 Toteutuneet KPEDU omarahoitus ulkopuol. Omarahoituskustannukset rahoitus % vipuvaikutus Aikuiskoulutus ,9 % 10,2 - Aluekehitys ,8 % 16,2 - kehittäminen ,2 % 5,6 - kansainvälisyys ,0 % Ammattiopisto ,6 % 4,1 - Aluekehitys ,0 % - kehittäminen ,4 % 3,3 - kansainvälisyys ,3 % 12,7 Konsernipalvelut ,9 % 50,7 - Aluekehitys kehittäminen ,6 % 20,7 - kansainvälisyys ,0 % KPEDU yhteensä ,3 % 7,2 - Aluekehitys ,7 % 16,6 - kehittäminen ,1 % 4,2 - kansainvälisyys ,2 % 22,6 Kuva 3. Projektitoiminnan laskennalliset omarahoitukset v Tilinpäätöstiedot Projektien tot. kustannukset (M ) 3,0 3,3 3,3 2,7 2,9 1,3 2,0 2. Käynnissä olleiden projektien lkm Projektihenkilöstö htv Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Työnantajapalaute (asteikko 1-4) 3,02 3,83-3, Ohjausryhmäpalaute (asteikko 1-4) 3,13 3,42 3,41 3, Kuva 4. Projektitoiminnan mittarit vuosina

6 Ammattiopisto Aikuiskoulutus KOPA KUVA 5. Projektien toteutuneet kustannukset v tulosalueittain Erasmus+; ; 10 % Muut; ; 3 % Valtionavust % ESR % EAKR % Interreg Pohjoinen ; 7 % Maaseudun keh.ohjelma; ; 7 % Kuva 6. Projektien toteutuneet kustannukset päärahoituskanavittain. 6

7 % % Aluevaikuttaminen Oman toiminnan kehittäminen Kuva 7. Projektien toteutuneet kustannukset v painopistealueittain Aluevaikutus Oman toiminnan kehittäminen Kuva 8. Projektien toteutuneet kustannukset painopistealueittain v

8 2. Projektitoiminnan koordinointi Koulutusyhtymän projektitoimintaa koordinoi ja kehittää projektitiimi ja se raportoi projektitoiminnasta johtoryhmälle ja hallitukselle. Projektitiimin kokoonpano vuoden 2016 lopussa: Harri Lundell, kehityspäällikkö (pj.), Konsernipalvelut Marika Piensoho, koulutus- ja projektisihteeri (siht.), Aikuiskoulutus Teija Ihalainen, laskentapäällikkö, Konsernipalvelut Anne Eteläaho, opiskelijahuollon koordinaattori, Ammattiopisto Tuula Junttila, toimialapäällikkö, Ammattiopisto Juha Kykyri, kouluttaja, AIKU (tietojärjestelmät) Jarmo Matintalo, aikuiskoulutusjohtaja, AIKU Ritva Jaakkola, projektikoordinaaattori, AIKU Anu Haapasalo, oppisopimuspäällikkö, AIKU Merja Kivelä, toimistopäällikkö, AIKU Marjaana Peltoniemi, projektiassistentti, AIKU Sanni Aho-Kivioja, viestintäsuunnittelija, Konsernipalvelut Tiimi kokoontui vuoden 2016 aikana neljä kertaa. Projektitiimin toiminnan painopisteinä vuonna 2016 olivat mm. projektitoiminnan arvioinnin ja raportoinnin kehittäminen projektitoiminnan ohjeistusten päivittäminen EU:n uuden ohjelmakauden vaatimuksien johdosta projektitoiminnan organisoinnin ja työnjaon edistäminen projektitoiminnan roolin kirkastaminen osana strategiaprosessia Kuva 9. Projektitoiminta on kattavasti esitelty koulutusyhtymän toimintakäsikirjassa. 8

9 3. PROJEKTITOIMINTA PAINOPISTEALUEITTAIN JA TULOSALUEITTAIN Koulutusyhtymän projektitoiminta voidaan jakaa kahteen päälohkoon, jotka ovat aluevaikutus sekä organisaation oman toiminnan (opetustoiminta, oppimisympäristöt, opiskelijahuolto ja kansainvälisyys) kehittäminen. Seuraavilla sivuilla hanketoimintaa ja ennen kaikkea projektien tuotoksia on avattu tulosalueittain (Ammattiopisto, Aikuiskoulutus ja Konsernipalvelut) sanallisesti sekä talouden toteutumisen osalta taulukoiden muodossa KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS Hanketoiminta vilkastui vasta vuonna 2016 ohjelmakauden vaihtumisesta ja hakujen jaksotuksista johtuneista syistä. Koulutusyhtymän sisällä päätettiin suunnata entistä enemmän panoksia oman toiminnan kehittämisen hankkeisiin ja se näkyi aluekehityshankkeiden vähäisempänä määränä. Keskusteluissa on myös ollut aluekehittämishankkeiden hallinnoinnista luopuminen, koska esim. Centria saa lisärahoitusta hanketoiminnan järjestämisestä. Tämä ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti hyvä ratkaisu, vaan joissain hankekokonaisuuksissa on edelleen järkevää olla sekä hallinnoijana että toteuttajana. Varsinkin jos hankkeet ovat läheisesti toisen asteen koulutuksen tuottaman osaamisen ja elinkeinojen kehittämiseen sekä yritysyhteistyöhön liittyviä. Samoin kokonaan julkisesti rahoitetut tiedotus- ja koulutushankkeet (maaseuturahasto) on järkevää toteuttaa Kpedun hallinnoimana. Valtaosassa projekteja pitää olla mukana hakijan omarahoitusosuutta ja joudumme miettimään entistä tarkemmin hankkeiden käynnistämisen perusteita. Vuoden mittaan osallistuttiin erilaisiin hankehakuihin ja saimme päätöksiä hyvistä uusista hankkeista. Kuntarahoituksen saaminen on vaikeutunut entisestään. Aikuiskoulutuksen henkilöstöllä on hyvää hankeosaamista ja toimimme aktiivisesti mm. työllisyydenhoidon, biotalouden ja yrittäjien koulutuksen aihepiireissä. Jarmo Matintalo, aikuiskoulutusjohtaja Esimerkkejä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen hankkeista vuodelta 2016 Still kohti opetuksen digitaalisuutta Kpedussa STILL-hankkeessa on suunniteltu Kpedun omaa mobiilisovellusta opiskelijoille. Sovelluksen tarkoituksena on mm. tiedottaa ajankohtaisista asioista ja jakaa ohjeistuksia. Mobiiliratkaisuja ja verkko-opettamisen malleja on myös kehitetty. STILL hankkeen etutorit järjestivät kahdeksan STILL racea Kpedun henkilöstölle. Niiden avulla markkinointiin etutor-toimintaa ja annettiin ideoita digin hyödyntämiseen opetuksessa. etutortoiminnalla on tuettu opettajia digitalisaation tuomissa haasteissa opetuksessa antamalla halukkaille tutorointia. 9

10 Benchmarking kohteina ovat olleet Bett-, ITK- ja Oeb-konferenssit, joista on haettu ideoita ja oppia Kpedun toimintaan. QR-koodin takaa löytyy metallialan koneen käyttöohjeet. Kuva: Juho Ojala LATE Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen Kpedu oli mukana Opetushallituksen rahoittamassa verkostohankkeessa, jossa keskityttiin ammatillisen lisäkoulutuksen kehittämiseen. Kpedussa pääpaino ja kehittämistyö kohdistettiin näyttötutkintoihin ja siihen liittyvien asioiden laadun parantamiseen. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet määriteltiin yhdessä aikuiskoulutuksen pedagogisen kehittämisen tiimissä, ja tiimin johdolla kehitettiin toimintoja ja jalkautettiin toimintatapoja toimipaikkoihin. Hankkeen alkuaikoina laadittiin Kpedun osalta yhtenäinen järjestämissuunnitelmapohja, jota on voinut hyödyntää järjestämissuunnitelman laatimisessa. Hankkeen aikana päivitettiin henkilökohtaistamisen asiakirjaa, laadittiin ohjeistus henkilökohtaistamisesta, järjestettiin henkilöstölle koulutuksia, työpajoja ja vierihoitoa sekä Wilman että Kurren käyttämiseen liittyen henkilökohtaistamisen hyödyntämisessä. Erilaisia ohjeistuksia ja suunnitelmia on viety toimintakäsikirjaan. Näyttötutkinnon arvioijakoulutuksia ja työpaikkaohjaajakoulutuksia ollaan kehitetty koulutusaloittain ja esim. luonnonvara-alalla työelämä on ollut ahkerasti mukana suunnitteluprosessissa. Työssäoppimisen ohjaukseen ja tutkintotilaisuuksien arviointiin liittyviä asioita digitalisaatiota hyödyntäen (ipad) on pilotoitu humanistisella ja kasvatusalalla. Lisäksi opiskelijoiden kanssa on käytetty kyvyt.fi -mobiiliohjausta. Hankkeen avulla päästiin eteenpäin Kpedun näyttötutkintoihin liittyvissä pedagogisissa asioissa (henkilökohtaistaminen, työssäoppiminen, dokumentointi), mutta myös verkostotapaamiset ja kokoukset hankeverkoston kanssa olivat rikastuttamassa toimintaa, toinen toisilta oppien. Myöskin uusien hankkeiden suunnittelu saman verkoston kanssa käynnistyi hankkeen aikana. 10

11 Kpedulaisia henkilökohtaistamisen koulutuksessa Kuva: Merja Kivelä Ajantasalla-hanke tavoittaa maatalous-, turkis- ja hevosyrittäjät Ajantasalla-hanke tiedottaa maatalous-, turkis- ja hevosyrittäjille ajankohtaisista asioista järjestämällä infoja, pellonpiennarpäiviä ja seminaareja. Vuonna 2016 hanke järjesti 36 tilaisuutta, joissa oli yhteensä lähes 1800 osallistujaa. Lisäksi hanke julkaisee turkisalan vuosikiertotiedotteita, joissa käydään läpi keskeisiä turkiseläinten kasvatukseen ja terveydenhoitoon liittyviä asioita. Tiedotteet tavoittavat kaikki hankealueen turkistilat. Ajantasalla-hanke toimii Keski-Pohjanmaan maakunnassa sekä osassa Kalajokilaakson kuntia. Hanketta hallinnoi Kpedu ja sitä toteutetaan yhteistyössä MTK Keski-Pohjanmaan, ProAgria Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:n kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi alueen maaseututoimistot sekä ELY-keskukset. Hanketta rahoittavat Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. 11

12 Ajantasalla hankkeen pellonpiennarpäivä yrittäjille. Kuva: Timo Lötjönen Biolaakso II kehittää biotaloutta ja kemiaa Biolaakso II hanketta vetää Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, ja hankkeessa ovat toteuttajina myös Kpedu, Luke, GTK ja Centria-ammattikorkeakoulu. Kpedulta hankkeessa on mukana luonnonvara-, prosessi- ja viestintäalan työntekijöitä. Biolaakso II -hankkeella on tärkeä rooli biotalousalan yhteistyön tiivistäjänä, verkostojen rakentajana, uusien avausten tekijänä sekä biotalouden ja kemian osaamisen ja yrittäjyyden kehittäjänä Keski-Pohjanmaalla. Hankkeessa myös terävöitetään alueen biotaloustutkimuksen kärkiä, tehostetaan tutkimusinfran hyödyntämistä sekä tehdään Biolaaksoyhteistyötä tunnetuksi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. EAKR-osarahoitteista hanketta rahoittavat Keski-Pohjanmaan liitto sekä alueen kunnat. 12

13 Biolaakso hankkeeseen liittyvä tutustumiskäynti. Kuva: Ritva Jaakkola BioPro investointi- ja kehittämishanke BioPro-hankkeen keskeisenä ajatuksena on bioalan tulevien osaamistarpeiden ennakointi alueella. Tavoitteena on lisätä opetushenkilöstön bioalan osaamista, kehittää tuotteita ja palveluja biojalostuksen tarpeisiin sekä luoda oppimisympäristö biotaloutta tukevaan toimintaan. Hankkeessa on rakennettu verkkoviestintään soveltuvaa, uusinta tutkimustietoa välittävää materiaalia tukemaan biojalostuksen ja bioprosessitekniikan ammatillista osaamista. Opetushenkilöstön osaamisen lisäämiseksi on tehty bioalan messu- ja yritysvierailuja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Prosessilaboratorion laitekantaa on laajennettu biojalosteiden tuotantoon liittyvien prosessien simulointiin. EAKR-hankkeen rahoittajina ovat Keski-Pohjanmaan liitto sekä alueen kunnat. Osana hanke maahanmuuttajien osallisuutta lisäämässä Kpedu on toteuttanut maahanmuuttajien osallisuutta edistävää, koulutukseen hakeutumisen ja työelämään siirtymisen ohjaus- ja neuvontapalvelua. Palvelua on toteutettu säännöllisesti raportointikaudella ilman ajanvarausta ja se on kaikille maahanmuuttajille avoin. Hankkeen ryhmätoiminta on aloitettu syyskuussa. Kieliryhmä kokoontuu kolmena päivänä viikossa. Kieliryhmässä on aloittanut kahdeksan maahanmuuttajaa, joilla on erityisiä haasteita oppia suomenkieltä ja toiminnassa korostetaan osallistavia ja toiminnallisia menetelmiä. Myös ryhmätoimintaan kuuluvien infotilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyöverkoston kanssa on aloitettu mm. Yhteisöklubi Sillalla. Hankkeen ryhmätoimintaan osallistuvien käyttöön on hankittu tablet-laitteet, jotka tukevat ryhmätoimintaan osallistuvien oppimista, osallisuutta ja digitaitojen parantamista. Kokkolan kaupungin hankesuunnitelman mukaisesti raportointikaudella on järjestetty maahanmuuttajille tarkoitettua tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua (TNO). Osatoteuttaja on myös toteuttanut ajankohtaisten asioiden tiedotuspalvelua maahanmuuttajille, maahanmuuttajatyöverkostolle sekä kaupungin henkilöstölle. Lisäksi palvelusta on tiedotettu alueen lehdissä ja muissa medioissa. 13

14 Hankkeen tavoitteena on myös tehokkaan verkostoyhteistyön toimintamallin luominen. Osatoteuttaja on aloittanut yhdessä päätoteuttajan kanssa verkostoyhteistyön kehittämisen ja toteuttamisen lokakuussa. Verkosto, jossa on eri tahojen edustajia, on kokoontunut kaksi kertaa syyskaudella. Osallistujat ovat pohtineet ensin oman työnsä kannalta verkostoyhteistyön tavoitteita. Ohjuri Ohjuri on ESR:n ja Keski-Pohjanmaan kuntien rahoittama hanke. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan työllistymistä, ammatinvalintaa ja koulutukseen hakeutumista tukevia palveluita, kuten opinto- ja uraohjausta sekä erilaisia koulutuksia. Opinto- ja uraohjaukseen on osallistunut 185 henkilöä vuoden 2016 loppuun mennessä. Suurin osa asiakkaista on ollut työttömiä työnhakijoita; osa hiljattain työttömäksi jääneitä ja osa pitempään työttömänä olleita. Asiakkaat ovat usein miettineet koulutukseen hakeutumista, mutta he eivät tiedä mikä koulutus soveltuisi heille. He tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta erilaisten koulutusmahdollisuuksien avaamiseen. Opinto- ja uraohjaus on tukenut asiakkaita erityisesti koulutukseen hakeutumisessa. Ohjaukseen osallistuneista on 43 % aloittanut jossakin koulutuksessa (esim. Kpedun tutkintoon valmistavat koulutukset, Ohjurin koulutukset) ja 12 % on työllistynyt ohjauksen jälkeen. Hankkeessa toteutetaan myös erilaisia koulutuksia. Osuvakoulutuksen hankintana on toteutettu mm. Sote- ja Toimistotyön ja taloushallinnon -koulutus sekä yksilöllisiä työllistymistä edistäviä koulutuksia. Kpedun hankintana on toteutettu yksilöllisesti räätälöityjä tutkinto-/ tutkinnon osatavoitteisia koulutuspolkuja. Koulutuksissa on aloittanut vuoden 2016 aikana yhteensä 59 opiskelijaa. Koulutukset on suoritettu yhteistyössä koulutusalojen ja ammatillisten kouluttajien kanssa. Tutkintotavoitteisissa koulutuksissa vastuu tutkinnon suorittamisesta on aina ao. koulutusalalla. loppuun suorittaneista on 40 % työllistynyt ja 32 % on jatkanut opiskelua. Yleensä tutkinnon suorittamista on jatkettu Kpedussa yksikköpaikoilla. 14

15 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus hankkeet v Painopiste Aluevaikutus Projekti Päärahoittaja Alkaa Päättyy Budj/Rah yht Tot kust yht 2016 tot. kust yht 2016 tot. omarahoitus EVE - Edelläkävijyyttä ja eväitä työurien pidentämiseen Muu ELY Aluevaikutus Ohjuri AVI Aluevaikutus OHJAAMO OKM Aluevaikutus Biolaakso II KP-Liitto Aluevaikutus BioHub EU Muu Aluevaikutus Arctic Image Muu ELY Aluevaikutus OmaNauta Muu ELY Aluevaikutus TurkisTaito Muu ELY Aluevaikutus Ajantasalla P ELY Aluevaikutus AgriBisnes II P ELY Aluevaikutus Myynnin foorumi KP-Liitto Aluevaikutus Ydinosaajat - Suurhankkeiden osaamisverkosto Muu ELY Aluevaikutus Motit liikkeelle Muu ELY kehittäminen Kohti tutkintoa OPH kehittäminen kehittäminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukeminen digitaalisilla ratkaisuilla OKM Korotettu koulutuskorvaus työnantajille 2016 OKM

16 Painopiste kehittäminen kehittäminen Projekti Alkaa Päättyy Budj/Rah yht Tot kust yht 2016 tot. kust yht 2016 tot. omarahoitus Päärahoittaja BIOPROkehittämishanke KP-Liitto BioProinvestointihanke KP-Liitto kehittäminen Osana-hanke K-S ELY kehittäminen Digital Storytelling CIMO kehittäminen kehittäminen kehittäminen kehittäminen TYÖELÄMÄOSAA- JANA-hanke OKM Maahanmuuttajien oppisop.ja työssäoppimisen kehittäminen OKM LATE - Laatua yhteistyössä työelämän kanssa. OPH OppisopimusMylly- Vettä myllyyn OKM kehittäminen Opsodiili Pohjoinen Muu ELY kehittäminen Hevostalouden valtakunnallisten tutkintomateriaalien päivittäminen OPH kehittäminen IMIDA CIMO kehittäminen Activation Women 50plus CIMO Kpedun henkilöstön kehittäminen STILL AVI Yhteensä 29 kpl

17 3.2. KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Ammattiopiston hankkeista Keski-Pohjanmaan Yrittäjyyspolku -hankkeessa aloitettiin syksyllä toteuttamaan liiketalouden alalla yrittäjyys- ja oppimisympäristölähtöistä tapaa koulutuksen toteuttamisessa, opintopolkumallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Hankkeessa suunniteltiin uudenlaisia toiminnallisia oppimisympäristöjä, joissa opetuksen pilotointi on alkanut ja yrittäjyys ja työelämälähtöisestä koulutusmuodosta tulee alalle luonteva opetusmenetelmä. Maatalous- ja luonnonhoidonalalla on kehitetty simulaatiopohjainen ja virtuaalinen oppimisympäristö opiskelijoille osaamisen hankkimiseksi. Näillä vastataan opetuksen tulevaisuuden haasteisiin. Opinto-ohjauksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa yksilöllisten ja työelämää palvelevien tutkintojen mahdollistamisessa. Opinto-ohjauksen hankkeilla edistimme erilaisten opintopolkumallien suunnittelua ja tarjontaa opiskelijoille, vahvistimme perustutkintojen osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöisyyden toteutumista. Näiden avulla opiskelijaa voidaan paremmin ohjata omalle yksilölliselle urapolulle. Useissa alakohtaisissa hankkeissa kehitettiin alan koulutuksen osaamisperusteisuutta ja vaihtoehtoisia malleja tutkinnon suorittamiseksi. Sosiaali- ja terveysalalla kokeiltiin uudenlaista työssäoppimisen toteuttamisen tapaa. 4-5 opiskelijaa oli yhtäaikaisesti samalla työpaikalla ja opettaja oli ohjaamassa opiskelijoita. Työssäoppimisen ohjauksen resurssi saatiin tehokkaampaan käyttöön. Kokeilun myötä toimintamalli tulee vakiintumaan yhtenä tapana työssäoppimisen järjestämisessä. Kaikista perustutkinnoista osallistui opettaja OPIMUM-hankkeeseen, jossa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden suunnitteluprosessia ja toteuttamista kehitettiin. Hankkeessa toteutettiin HOJKSien sisäinen tarkastus ulkopuolisen toimijan kanssa. Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty toiminnan parantamisessa. Myös erityistä tukea tarvitsevien ohjausta työssäoppimisen toteutumiseksi, TE-toimiston palvelujen käyttöön ohjaamisessa ja työllistymisessä parannettiin. ERTOP hankkeessa perehdyttiin Luovin kehittämään Ruori-malliin ohjauksen ja tuen tarpeen arviointityökaluna tuetun työssäoppimisen ohjauksen tukena ja kokeiltiin tuetun työssäoppimisen ryhmää HOJKS-opiskelijoille. Kehitettiin yhteisten tutkinnon osien itseopiskelumateriaalia sekä yhteisten tutkinnonosien ja ammattiaineiden integroituja oppimispaketteja tekniikan alalle. Valma-koulutusta kehitettiin resurssoimalla Las Valmas -hankkeeseen ohjaaja, jonka toimenkuvaan kuului työelämään tutustumisten ja koulutusalakokeilujen järjestäminen sekä saattaen vaihtaminen näihin. Hankkeessa kehitettiin yhteistyötä työelämän, oppisopimustoimiston, ruotsinkielisten oppilaitosten ja erityisammattioppilaitosten kanssa Valman yhteistyön kehittämiseksi. Uusilla loppuvuodesta 2016 alkaneilla hankkeilla aloitimme kehittämään toimintaamme vastaamaan Kpedu:n strategian ja reformin mukaista toimintaa. Hankkeet ovat koulutuksen järjestäjien muodostamia verkostohankkeita ja niihin osallistuvat ammattiopiston ja aikuisopiston toimijat. Digitaalisuutta kehitetään edelleen opetuksen toteuttamisessa ja ohjaamisessa. Työpaikalla tapahtuvan osaamisen hankkimisen ja koulutussopimuksen tuloon valmistaudutaan omalla hankkeella. Opiskelijan urasuunnittelua jatko-opintoihin kehitetään yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tuula Junttila, toimialapäällikkö 17

18 ESIMERKKEJÄ OPETUKSEN KEHITTÄMISEN JA OPISKELIJAHUOLLON HANKKEISTA Validointitehtävä- osaavaa arviointia Hankkeessa on tavoitteena kuvata koulutuksen järjestäjän ydintehtävää ja muutostarpeita reformin jälkeen henkilökohtaistamisprosessiin liittyen. Arviointiosaamisen kehittäminen tuo näkökulmia rakenteiden muuttamiseen ja muutoksen johtamiseen. Yhdessä hankeverkoston toimijoiden kanssa tuotetaan henkilökohtaistamisprosessin kuvaus, joka otetaan käyttöön ja on levitettävissä kaikille koulutuksen järjestäjille. Hankeverkostossa arvioidaan opettajien arviointiosaamisen koulutustarpeet yhdessä ammatillisten opettajakorkeakouluttajien kanssa. Toiminnan kehittämiseen ja muutoksen toteuttamisen osallistetaan AO; n ja AIKU; n johtotiimit ja henkilöstöpäällikkö sekä tehdään Teppo-hankkeen toimijoiden kanssa yhteistyötä. REKO-reformia kohti Kpedu;ssa osaamisperustaiset oppimisratkaisut ja oppimisympäristöt vastaavat sekä nuorten että aikuisten opiskelijoiden sekä työelämän tarpeisiin hankkia osaamista. Toiminta- ja ohjausprosessit mahdollistavat yksilölliset ja joustavat opinpolut. Lisää yhteisöllisyyttä, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kesken. Vahvistaa pedagogista johtajuutta tukemaan osaamisperusteisia ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Laadimme perustutkintoihin ja yhteisiin tutkinnon osiin osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset toteuttamissuunnitelmat sekä tuotetaan opetuksen tarjontaa ympärivuotisesti. Perustutkintojen toteutussuunnitelmien laatimisen vastuussa ovat alan perustutkinto-/tutkintovastaava, jotka tekevät yhdessä perustutkinnon toteuttamissuunnitelman osallistaen suunnitteluun työelämän edustajia, alan opettajat ja opiskelijoita. Suunnittelemme ammattikampukselle avoimen oppimisympäristön opiskelijoiden yksilöllisten opintojen etenemisen mahdollistamiseksi. Suunnittelutyöryhmä, johon kuuluu opettajia, opiskelijoita ja työelämän edustajia suunnittelevat avoime oppimisympäristön joka olisi opiskelijoiden käytössä vuoden 2017 lopulla. TEPPO - Tiedonhallinnalla edellytyksiä prosesseille, poluille ja osaamiselle Opiskelijahallintojärjestelmä muokataan vastaamaan toiminnoiltaan uutta lakia ammatillisesta koulutuksesta. Tiedon tuottaminen, dokumentointi ja käyttäminen (tiedonhallinta) ovat oleellinen osa henkilökohtaistamista sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Henkilökohtaistamisen dokumentaatio on keskeisin osa opiskelijan opintojen suunnittelua ja seurantaa. Tätä tietoa hallinnoidaan opintohallinnon järjestelmillä sekä kansallisilla palveluilla. Tätä tietoa tarvitaan/käytetään jatkossa myös valtakunnallisessa rekisteritietojen siirrossa (KOSKI). Hankkeessa kuvataan, missä ja milloin tieto syntyy sekä miten tieto liittyy prosesseihin. Oikeat tiedot, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeiden henkilöiden käytössä ovat edellytyksenä mielekkäälle digitalisoinnille. Reformin mukainen yksi tapa toteuttaa ammatillinen perustutkinto luo muutostarpeita tietojärjestelmiin, tiedonhallintaan ja prosesseihin, jotka on kuvattava, jotta järjestelmäkehitystä voidaan tehdä suunnitelmallisesti. Hankkeessa kehitetään tietojärjestelmiä tukemaan uutta toimintatapaa, yksilöllisiä polkuja ja osaamista. Lisäksi otamme käyttöön opintopolku.fi ympäristön työkalun perustutkinnon toteuttamissuunnitelmien julkaisuun. 18

19 Bästä möjliga handledning - optimaalista ohjausta Opinto-ohjaussuunnitelma päivitettiin vastaamaan "hyvän ohjauksen kriteerejä" ja arvioitiin, miten kriteerit tällä hetkellä toteutuvat ja mitä pitäisi kehittää. Tutustuimme eri koulutuksenjärjestäjien (Salpaus, Sedu, Onmia) opintopolkumalleihin ja kehitimme hankkeen aikana omat yleiset opintopolut (10 kpl) ja perustutkintovastaavat laativat hankkeessa kehitettyyn mallitaulukkoon ammatilliset opintopolkumallit (25). Opinto-ohjaajien ja HOPS-vastaavien (myöhemmin vastuuohjaajien) työnjako selkeytettiin laatimalla ohjeistus HOPS-ohjaajille ja kehittämällä primus/wilman HOPSlomaketta niin, että opiskelijan valitsema opintopolku voidaan kirjata sinne. Opinto-ohjaajat perehdyttivät vastuuohjaajat sähköisen ehopsin ja HOPS-lomakkeen käyttämiseen. Opiskelijoille laadittiin webropol-kysely, jossa kerättiin palautetta erityisesti siitä, miten hyvin opiskelijoiden yksilölliset opintopolkumallit tunnetaan ja ohjaus toteutuu. Työkykypassin suorittamista pilotoitiin sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Lukuvuoden aikana valmistuu 4-5 passia. OSPE 2015 Opettajia kävi tutustumassa toisten koulutuksen järjestäjien vastaavan alan opetukseen ja oppimisympäristöihin yksilöllisten opintopolkujen kehittämiseksi. Perustutkintovastaavat päivittävät osaamisalakohtaiset opetussuunnitelmat niin, että osaamisperusteisuus toteutuu selvemmin. Ammatilliset opintopolkumallit liitettiin opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelman yhteinen osa päivitettiin. HOPS-ohjaajille (myöhemmin vastuuohjaajille) laadittiin HOPS-ohje osaamisen tunnistamisen selkeyttämiseksi. Opinto-ohjaajat perehdyttivät HOPS-ohjaajat hopsien tekemiseen. Opot perehdyttivät vastuuohjaajia tekemään HOPSit sähköisesti Wilmassa ja neuvoivat miten opintopolkumalleja sovelletaan ohjauksessa ja miten ne merkitään HOPSiin ja ehopsiin. Pedagogisen kehittämisen ohjaaja selvitti opettajien tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa, ohjauksessa ja oppimisessa. Opettajia koulutettiin digitaalisiin oppimismenetelmiin. Opettajat veivät käytäntöön uusia oppimismenetelmiä. Opetussuunnitelmien päivityksissä vahvistettiin työelämälähtöisyyttä ja osaamisperusteisuutta. Kaksikielisen opintopolkumallin mukaan opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinnon osa OPTIMASSA ruotsinkielellä. Yhteistyö ruotsinkielisen koulutuksenjärjestäjän kanssa jäi arvioitua vähäisemmäksi, koska opiskelijavaihto ei toteutunut hankkeen aikana. Pilotoimme LaatuSampo -hankkeessa työelämäpalautteen hankkimista varten laadittua sähköistä Webropol-kyselyä. Palautejärjestelmää kehitetään pilotoinnin pohjalta tavoitteena saada palautteen hankkimisesta työelämältä vakiintunutta toimintaa. 19

20 Luonnonhoidon virtuaaliset oppimisympäristöt Hankkeessa tuotettiin virtuaalikuvatekniikalla 360 asteen kuvaympäristöjä eri osista Suomea. Näissä virtuaalisissa oppimisympäristöissä voidaan opiskella luonnonhoitoa aidoissa metsäympäristöissä. Metsäympäristöt on valittu edustamaan erilaisia luontokohteita, joiden käsittely poikkeaa talousmetsien käsittelyistä. Virtuaalikuvaympäristöissä voi tehdä itseopiskelutehtäviä, joiden avulla voidaan valmentautua luonnonhoidon osaamiseen eri työlajeissa. Oppimisympäristöt edistävät myös luonnonhoitokortin osaamistavoitteiden saavuttamista. Oppimisympäristöihin voi tutustua täällä: Hankkeen koordinaattori oli Tampereen kaupunki/tampereen seudun ammattiopisto, Tredu. Osatoteuttajia olivat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/keski-pohjanmaan ammattiopisto, Pohjois- Karjalan ammattiopisto Valtimo, Lapin ammattiopisto, Koulutuskeskus Sedu sekä Saimaan ammattiopisto Sampo Hankkeeseen liittyneessä ilmakuvaamisessa käytettiin pienoiskopteria. OMA REITTI Yhä useammalle nuorelle teoreettinen koulutusmalli ei sovellu opiskelujen läpiviemiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Oma Reitti-hankkeessa etsittiin keinoja varmistaa tutkinnon suorittaminen niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla opinnot olivat vaarassa keskeytyä. Erilaisten toimenpiteiden kohteena oli 48 nuorta. Heistä osa tavattiin kerran, ja osan kanssa töitä tehtiin tosi pitkään. Nyt näistä nuorista 42 jatkaa opintojaan tai on jo valmistunut, kertoo projektipäällikkönä työskennellyt Anne Eteläaho. Reilun vuoden kestäneessä hankkeessa opiskelijoiden kanssa työskenteli työpa- 20

21 rina reittiohjaaja ja reittisuunnittelija. Hankkeen nimen mukaisesti ydinajatuksena oli, että nuoren rinnalla kulkivat koko ajan nämä kaksi henkilöä seuraamassa ja välittämässä nuorista sekä huolehtimassa heidän opintoihinsa liittyvästä kokonaisuudesta. Käytännössä jokaiselle nuorelle polutettiin yksilöllinen ja työvaltainen reitti, jota edetä vaihe kerrallaan. Tärkeässä roolissa olivat eri kurssien materiaalipankit. Niiden ansiosta nuori pystyi opiskelemaan itselleen sopivassa tilassa, jos hänelle oli esimerkiksi helpompaa työskennellä yksin kuin muun ryhmän kanssa. - Kokkotyösäätiön Kaustisen toimipisteen pajan kanssa kävimme lisäksi läpi, mitä tutkinnon osia siellä voitiin suorittaa. Samoin selvitettiin uudistuneisiin opetussuunnitelmiin liittyen, mitä osia vaikkapa metallin perustutkinnosta oli mahdollista suorittaa työpaikoilla ilman, että nuoren tarvitsi olla ryhmän mukana. Esimerkiksi masennus, oppimisvaikeudet tai muut elämänkriisit voivat vaikeuttaa nuoren opiskelua muiden kanssa. Lisäksi niille nuorille, joiden kohdalla oli epävarmaa, pystyvätkö he yleensä käymään koulua sillä hetkellä, ostettiin kahden viikon arviointijakso Kokkotyösäätiöltä. Hankkeen päätyttyä avoimen ammattiopiston sivulta löytyy edelleen opintopaketteja, joita on täydennetty liiketalouden tehtävillä. Paketit tarjoavat nuorille mahdollisuuden itsenäiseen opiskeluun erilaisissa elämäntilanteissa. Kpedun jokaisessa toimipisteessä palvelee myös Helppi-paja tehtäväpaketteineen. Samoin uusien opiskelijoiden ryhmäyttämistä jatketaan hankkeen jälkeenkin. Tarve tällaiselle toiminnalle kasvaa koko ajan, koska nuorilla on elämässään paljon erilaisia ongelmia, joissa he tarvitsevat yhteiskunnan apua. Ei ole kenenkään etu, että nuori keskeyttää opinnot jääden ilman tutkintoa. On tärkeää, että rahoitusta saadaan tällaisiin hankkeisiin, joissa asioita voidaan viedä eteenpäin jollain muulla kuin vallitsevalla tavalla. Hanke rahoitettiin Keski- Pohjanmaan alueellisin ESR -varoin ja päärahoittajana toimi Keski-Suomen ELY-keskus. Lisätietoa hankkeen kotisivuilta sekä 21

22 Ammattiopisto/Opetuksen kehittäminen+opiskelijahuolto projekteittain v tot. Päärahoittaja yht yht kust yht Budj/Rah Tot kust 2016 tot. Projekti Alkaa Päättyy omarahoitus Suomenselän satelliittipaja 2 AVI Digitop OKM Reformi haltuun OKM TEPPO - Tiedonhallinnalla edellytyksiä prosesseille, poluille ja osaamiselle OPH Oma reitti KS-Ely Digi-Simo OPH ELHO:n etäohjaaja OPH Jatkoväylä - sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Muu ELY Keski-Pohjanmaan yrittäjyyspolku KS-Ely Osaamista tekemällä OPH OPTIMUM OPH Luonnonhoidon virtuaaliset oppimisympäristöt OPH Las Valmas OPH Bästä möjliga handledning - optimaalista ohjausta OPH OSPE 2015 OPH Osaaminen työelämätaidoksi 1 OPH Hitsinhyvä 2015 OPH REKO-reformia kohti OPH Parvessa parempi OPH TEKNO24/7 OPH Valioinditehtävä- osaavaa arviointia OPH YSO, Yksillöllisyyttä sinun opintoihisi OPH Digilaukalla hevosalan osaajaksi OPH Ertop OPH Yhteensä 24 kpl

23 KANSAINVÄLISYYSHANKKEET VUONNA 2016 KPEDU on ollut jo pitkään valtakunnan kärkipäätä opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden tilastoissa. Tämän on mahdollistanut erityisesti lukuisat kansainväliset projektimme sekä pitkäaikaiset panostukset yhteistyöverkostojen kehittämiseen ympäri maailman. KPEDU:n kaikilla toimipaikoilla on omia alakohtaisia kansainvälisiä projekteja ja yhteistyöverkostoja. Kaikissa toimipaikoissamme on myös opiskelijoille ja henkilökunnalle lähitukea tarjolla kv-koordinaattoreidemme toimesta. Vuonna 2016 aikana kansainvälisyysprojekteja oli Ammattiopistossa 16 kpl. ja Kpedussa yhteensä 22 kpl. Yhteistyömaita oli n. 30 ja kumppaneita n Hankkeiden yhteenlasketut kustannukset olivat v Ammattiopistossa n. 150 tuhatta ja Kpedussa yhteensä n. 260 tuhatta euroa. Merkittävin liikkuvuushanke on CUBE. johon saadaan vuosittain rahoitus n. 70 opiskelijan ja 10 henkilökunnan edustajan liikkuvuuksiin. Vastaavia Erasmus+liikkuvuushankkeita olivat Fresh (sote-ala) ja NaturiWab (luonnonvara-alat). Ammattiopisto/Kansainvälisyyshankkeet toteutuneet kustannukset v tot. Budj/Rah Tot kust 2016 tot. Projekti Päärahoittaja Alkaa Päättyy omarahoitus yht yht kust yht PROFINWBL CIMO Voscos + CIMO Fresh CIMO Naturi WAB - working abroad CIMO Recycle, Reuse, Remind CIMO Using ECVET for Agricultural Program CIMO NBSN CIMO NPJR-2014/10108 Innobridge II CIMO BLEND EU komissio Mobilitet för lärare och elever Nord plus Intia-verkosto OPH Intia-verkosto OPH Intia-verkosto OPH KAMoon China 8 OPH KAMOON China9 OPH ME 2 -hanke OPH Yhteensä 16 kpl

24 Audiovisuaalisen viestinnän pt:n opiskelija Slaava-Matias Pienimäki suoritti 1,5 kk:n mittaisen työssäoppimisjakson paikallisradiossa Malagassa Espanjassa. KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluissa hallinnoidaan koko organisaatiota koskevia hankkeita tot. Budj/Rah Tot kust 2016 tot. Projekti Päärahoittaja Alkaa Päättyy omarahoitus yht yht kust yht Cube 2014 CIMO CuBe 2015 CIMO Cube 2016 CIMO Työ tekijäänsä kiittää OKM Laatusampo 3 OPH kpl Yhteensä

25 25

26