Info 1/2011. Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

Transkriptio

1 Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

2 A C D Selvityksen tavoitteet Palveluverkon nykytila Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 Johtopäätökset

3 A

4 1) Palveluverkon nykytila - Palveluverkon nykytila muissa suunnitelmissa - Palvelut ja saavutettavuus - Päivähoitopalvelut - Perusopetus - Terveyskeskukset - Kaupat - Matkailu- ja virkistyspalvelut - Palveluiden saavutettavuus 2) Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 Väestön kehitys, ennusteet & tavoitteet - Ikäihmiset ikäihmisten palvelut, lapset koulut ja päivähoito, liikuntapaikat - Palveluverkon tulevaisuus muissa suunnitelmissa (maakuntakaavat) - Palvelujen saavutettavuuden parantaminen ja tasavertaisuus - Uudet asuinalueet Palveluverkkoselvitys toimii pohjana rakennemallien luomiselle A

5 Työllisyys/ työttömyys Asukaskato/-lisäys Ikäihmisten hyvinvointi Matkailijat/ mökkeilijät Osaamisen kehittyminen Koulutuspalvelut Hyvinvointierojen kasvu Lapset Väestörakenteen muutokset Monikulttuurisuus Asukaskato Joukkoliikenteen muutokset Internet ja sähköiset palvelut Teknologin en kehitys PALVELUTARPEET Yhdyskuntarakent een muutokset Saavutettavuuden ja liikenneyhteyksien kehittyminen Yleinen taloustilanne Yhteiskuntapoliittinen toimintaympäristö Elinkeinoelämän muutokset Taajamien tiivistyminen Pendelöijät Lainsäädäntö Kaupunki/seutupol itiikka Alueen vetovoimaisuus Hajarakenta minen Taloudellinen tilanne Valtakunnalliset suositukset, suunnitelmat yms. Sosiaaliskulttuurinen toimintaympä ristö Yhteistyöma hdollisuudet Strategiat, ohjelmat, politiikat Uudet työpaikat, yritysten tarpeet (mukaillen ja lisäyksin Tampereen kaupunki 2009) A

6

7 Kaupallisen palveluverkon nykytila Pohjois-Savon maakuntakaavassa Maakuntakaavaselostuksessa esitetään palveluverkon muodostuvan pääasiassa kuntakeskuksista ja aluekeskuksista (Santasalon palveluverkko) Palveluverkko perustuu Kaupan palveluverkkoselvityksessä muodostettuun keskusverkkohierarkkiaan (Tuomas Santasalo 2006) palveluverkko muodostuu eritasoisista keskuksista Kaupunkikeskus Kuntakeskus Lähiökeskus Lähipalvelukeskus Pohjois-Savon keskusverkko 2006 (Tuomas Santasalo)

8 Palveluverkon nykytila Kuopion seudun maakuntakaavassa Maakuntakaavatyössä on tehty Rakennemallien palveluverkkoselvitys (2003) Palveluverkko nähdään koostuvan A) Seututason palveluista ) Asuinaluetason palveluista Perustuu asuntoalueiden vyöhykejakoon Lähtökohta rakennemallityön palveluverkkoselvitykselle (VTT: Rakennemallien palveluverkkoselvitys 2003)

9 Rakennemallien palveluverkkoselvitys Luokitteluperiaatteet (VTT 2003) A Seudulliset ja puoliseudulliset keskukset ja palvelukeskittymät 1.Seututason palvelukeskittymistä Kuopion ydinkeskusta on tärkein ja monipuolisin keskus. Ydinkeskusta toimii paitsi Kuopion kaupungin niin myös koko maakunnanmerkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena palvelukeskittymänä. 2.Keskustan ulkopuoliset kaupan suuryksiköt (päivittäistavaroita myyvät) ovat osittain seudullisia tai puoliseudullisia palveluita. Tyypillistä suuryksiköille on se, että ne sijoittuvat liikennehakuisesti hyvien liikennereittien varsille. Keskustan ulkopuolisiin erikoistavarakaupan keskittymiin ovat sijoittuneet pääasiassa ns. tilaa vievän kaupan yksiköt (auto-, huonekalu-, vapaa-ajan-, kodinkone- ja sisustusliikkeet) ja ns. halpamyymälät. 3.Muita seudullisia palvelukeskittymiä ovat hyvän saavutettavuuden vaativat julkiset palvelukeskittymät, joita ovat mm. sairaala, rautatie-, lento- ja linja-autoasema. Muina seudullisina palvelukeskittyminä voidaan pitää eräitä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä matkailuja virkistyskohteita, joita on eri puolilla kaupunkiseutua. Näitä ovat mm. Rauhalahti, Vuorela, Kasurila ja Puijo. Asuntoalueita palveleva keskukset 1.Pääkeskus: Kuopion ydinkeskusta lähialueineen on seudun merkittävin väestökeskittymä. Kuopion ydinkeskusta toimii seudullisen ja maakunnallisen roolinsa lisäksi ruutukaava-alueella ja sen lähiövyöhykkeellä asuville asukkaille omana keskuksenaan. 2.Alue- ja kuntakeskukset: Kuntakeskuksissa ovat lähes kaikki koko kuntaa palvelevat toiminnot mm. terveys- ja sosiaalipalvelut sekä osittain myös mm. koulupalvelut. Pienten kuntien keskusten oma väestöpohja ja palveluiden volyymi on varsin vaatimaton (kuntakeskuksissa noin asukasta), jolloin niiden luokittelu tähän luokkaan perustuukin lähinnä keskusten hallinnolliseen asemaan. 3.Monipuoliset lähipalvelukeskukset (eli entiset paikalliskeskukset): Monipuolisiksi lähipalvelukeskuksiksi luokiteltiin ne keskukset, joissa palveluvarustukseen kuuluu vähintään kaksi päivittäistavaramyymälää ja muutamia paikallistason palveluita (mm. kirjasto, yläaste, nuorisotilat). 4.Lähikeskukset ja yksittäiset lähipalvelut: Lähikeskuksen palveluvarustuksen vähimmäistasona on käytetty yhtä päivittäistavaramyymälää ja muutamia muita palveluita (mm. kioski, mahdollisesti pankkiautomaatti) sekä kunnallisista palveluista ala-asteen koulua ja päiväkoteja. 5. Kyläkeskukset ja pienet kylät: Kylät on luokittelu palveluvarustuksen ja asukaspohjan mukaan kyläkeskuksiin (taajaan asutut) ja pieniin kyliin. Kyläkeskuksissa on ala-aste, päiväkoti ja mahdollisesti kyläkauppa. Pienten kylien palveluvarustus on suppea (esim. vain kyläkoulu) tai palvelut puuttuvat lähes kokonaan.

10 Päiväkodit Seudulla n. 90 päiväkotia Teoreettinen kattavuus: 65 % alueen 0-6-vuotiaista asuu 1km säteellä (88 % 5 km säteellä)

11 Peruskoulut 74 kpl Alakouluja 60 kpl ja yläkouluja 12 kpl Peruskoulujen teoreettinen kattavuus: Lukiot 13 kpl 58 % alueen 7-14-vuotiaista asuu 1km säteellä (91 % 5 km säteellä)

12 Terveysasemat Teoreettinen kattavuus: 24 % alueen asukkaista asuu 1km säteellä (38 % 5 km säteellä)

13 Päivittäistavarakaupat Vuonna 2011 seudulla oli n.90 pt-kauppaa Teoreettinen kattavuus: 66 % alueen asukkaista asuu 1 km säteellä (87 % 5 km säteellä) Pohjois-Savossa 2004 n vähittäiskaupan toimipistettä (ilman autokauppaa ja huoltamotoimintaa), arvonlisäverollinen myynti vuonna 2004 oli 1,4 mrd. euroa. (Santasalo 2006) Myymäläkannasta päivittäistavarakauppoja ja tavarataloja on yhteensä alle 30 %. Erikoiskauppojen osuus myymäläkannasta on siis hallitseva. (Santasalo 2006) Maakunnan toimipaikoista 37 % on Kuopiossa, vähittäiskaupan myynnistä 44 %. (Santasalo 2006)

14 Liikennepalvelut Teoreettinen kattavuus: 13 % alueen asukkaista asuu 1 km säteellä rautatieasemasta (52 % 5 km säteellä) 88 % alueen asukkaista asuu 50 km säteellä Kuopion lentoasemasta 88 % alueen asukkaista asuu 1 km säteellä linja-autopysäkistä (98 % 5 km säteellä) 14 % alueen asukkaista asuu 1 km säteellä linja-autoasemasta (59 % 5 km säteellä) Liikennepalvelut tässä (rautatieasema, lentoasema, linja-autoasema, linjaautopysäkit)

15 Matkailupalvelut Teoreettinen kattavuus 71 % (5 km) Keskeiset kohteet: Tahkon matkailukeskus (Nilsiä), Talvimatkailu, golf-matkailu Puijon alue (Kuopio), Matkailu- ja urheilukeskus Rauhalahti (Kuopio), Perhematkailukohde Ritoniemi (Kuopio), erämaahotelli Koivumäen kartano (Kuopio) Unnukka (Leppävirta), Hyvinvointimatkailu Viannankoski (Maaninka), Tanssipainotteinen majoitus- ja pysätymispaikka Kasurila (Siilinjärvi), hiihtokeskus Vuorela (Siilinjärvi), kuntoutus/kylpylä Tarina Golf (Siilinjärvi), golfkeskus Koskelon matkailukeskus (Suonenjoki) Iisveden ranta Kinnulanniemi (Suonenjoki) Hojo-Hojo, viihdekeskus satama-alueella (Tuusnniemi) Tuusniemen satama-alueen yrityskeskus (Tuusnniemi) Satama-alue (Tuusnniemi)

16 Kuvassa on esitetty palveluiden ympärillä 5 km etäisyysvyöhykkeet Palveluiden ydinalue

17 Palvelu 2003 (Kuopion seutu) 2010 (Kuopion toiminnallinen seutu) 2010 (Kuopion toiminnallinen seutu) 2010 (Kuopion toiminnallinen seutu) 1km 1km 5km Muu etäisyys 80,3 % 65,4 % 88,2 % Päiväkoti 0-6- vuotiaista Alakoulu ,8 % - - vuotiaista Yläkoulu ,8 % - - vuotiaista Peruskoulu ,1 % 90,8 % vuotiaista Kirjasto 47,9 % 0,0 % 0,0 % Terveyskeskus 24,3 % 24,0 % 37,6 % Pt-kauppa 73,0 % 65,7 % 86,7 % Posti 48,0 % - - Apteekki 48,0 % 38,9 % 75,1 % Matkailupiste - 18,8 % 71,4 % Linja-autopysäkki - 88,4 % 97,9 % Rautatieasema - 13,4 % 51,6 % Linja-autoasema - 13,5 % 58,4 % Lentoasema (Kuopio) km: 88,2 %

18 Asiointivirrat (kaupan palvelut) Toiminnallinen seutu kuuluu vuoden 2006 tietojen mukaan samaan vaikutus- /asiointialueeseen Leppävirtaa lukuun ottamatta Leppävirralta asiointi Varkauteen ja Kuopioon Toiminnallisen seudun kuntien asiointikäynneistä lähes puolet suuntautuu Kuopioon Virtaus vähäisintä Nilsiässä ja Suonenjoella (27 %)

19 Kuopion toiminnallisen seudun palveluiden keskusverkko as. vuoden 2003 keskusverkon päivitys ja laajennus (Kuopion seudun maakuntakaavassa esitetty VTT:n kuvaus) Luokittelu Kuopion ydinkeskus Kunta/-aluekeskukset (kuntakeskukset + Karttula, Vehmersalmi, Petonen) as as as as as. Monipuoliset lähikeskukset (Männistö, Puijonlaakso, Neulamäki ja Vuorela- Toivala) Lähikeskus (Päiväranta, Kelloniemi, Saarijärvi, Inkilänmäki, Rypysuo, Särkiniemi, Jynkkä ja Pirtti) Kyläkeskukset (taajaan asutut) (Kurkimäki, Pihkainmäki, Syvänniemi, Riistavesi, Iisvesi, Sorsakoski, Oravikoski) Pienet kyläkeskukset as as as as as.

20 Luokitteluperiaatteet ( VTT:n luokittelu täydennyksin) MAAKUNTAKESKUS KUNTA/ALUEKESKUS monipuoliset palvelut ja erittäin hyvä palvelutarjonta alakoulu/-ja, yläkoulu, mahdollisesti lukio, päiväkoti /-eja useita pt-kauppoja ja erikoistavarakauppoja useita julkisia palveluja (mm. kirjasto, terveysasema, liikuntapalveluja jne.) runsaasti yksityisiä palveluja (mm. ravintolapalveluja, huoltoasema jne.) MONIPUOLINEN LÄHIPALVELUKESKUS hyvä palvelutarjonta alakoulu ja päiväkoti/-eja, joissakin yläkoulu muutamia pt-kauppoja ja erikoistavarakauppoja julkisia palveluja yksityisiä palveluja LÄHIKESKUS tyydyttävä palvelutarjonta vähintään yksi pt-kauppa alakoulu ja vähintään yksi päiväkoti joitakin julkisia palveluja joitakin yksityisiä palveluja TAAJAAN ASUTTU KYLÄKESKUS suppea palveluvarustus kyläkauppa alakoulu (vähintään 1-3 luokat) ja päiväkoti- tai perhepäivähoitopalveluja jotain muita palveluja (julkisia tai yksityisiä) PIENI KYLÄKESKUS suppea palveluvarustus, vain jotain palveluja

21 Valtaosa YKR-määritelmän mukaisista taajama- ja kyläalueista sijaitsee 5 km säteellä palvelukeskuksesta (vähintään taajaan asuttu kyläkeskus) Poikkeukselliset alueet merkitty karttaan keltaisella

22 10-20 km km km km km km km km km km km km km km km km km km km km % seudun väestöstä asuu alle 20 km päässä kuntakeskuksesta km km km km km km km km km km km km km km km 8287

23 Väestö 0-50 km etäisyydellä (tie Kunta verkkoa pitkin) Karttula 3375 Kuopio Lapinlahti 13 Leppävirta 1743 Maaninka 2855 Nilsiä 1260 Siilinjärvi Suonenjoki 2781 Tuusniemi 324 Yhteensä % seudun väestöstä asuu alle 50 km päässä maakuntakeskuksesta

24 Kuntakeskukset ja maakuntakeskus Lähipalvelupisteet ja keskukset Heikko saavutettavuus

25 C

26 Kuopion seudun maakuntakaavan mukaiset uudet asuinalueet (yhdistelmämalli) Kuopio: Vaajasalo (5000 as), Laivo (4200 as), Hiltulanlahti (3000 as), Vanuvuori (2000 as.) Siilinjärvi: kuntakeskuksen lähialueet, Vuorela- Toivala alueet, vanhan 5-tien varsi (3000 as) Maaninka: Käärmelahti, Kinnulanlahti (edelliset yht as), kuntakeskus Karttula: Pihkainmäki (+700 as.), Syväniemi (+300 as), kuntakeskus C

27 Tilastokeskuksen väestöennusteet - Vuonna asukasta - kasvua n as (kuin v. 2010) Maakuntakaavan mukaiset tavoitteet Kunnat Erotus Muutos % Karttula ,1 Kuopio ,1 Leppävirta ,5 Maaninka ,2 Nilsiä ,1 Siilinjärvi ,0 Suonenjoki ,2 Tuusniemi ,4 YHTEENSÄ , Väestön kehitys ja ennuste Tuusniemi Suonenjoki Siilinjärvi Nilsiä Maaninka Leppävirta Kuopio 0 Karttula C

28 Maakunnan tavoitteet Kuntien tavoitteet Väestötavoitteet Muut tavoitteet Palveluverkko 2030 C

29 Maakuntakaavoissa esitetyt varausmerkinnät Pohjois-Savon maakuntakaava ja Kuopion seudun maakuntakaava A Maakuntakeskus Kyläverkko 1) vahvasti kaavoituksella kehitettävät taajamatoiminnoiksi osoitetut kylät 2) realistinen kyläverkko; AT1 kylät, joilla on vahva väestöpohja, yli 100 henkeä, ja hyvät yhteydet sekä mahdollisesti kulttuuriympäristöarvoja ja palveluja 3) AT2 kylät, tunnetaan tällä hetkellä kylinä ja asukaspohja on alle sata henkeä. Niiden kehitysura voi olla monenlainen, kasvava, tasainen tai supistuva (kartassa vertailutietona keskusverkon nykytila) C

30 VTT: Kuopion seudun maakuntakaava, rakennemallien palveluverkkoselvitys 2003 Seudun rakennemallille luotu keskusverkko vuoteen 2030 Myös palvelutarvelaskelma Lähtökohta: tulevaisuudessa uusia palveluita (varsinkin ei-lakisääteisiä) sijoittuu uusille alueilla vähemmän kuin aikaisemmin ja mm. terveyspalvelut hoidetaan keskitetyn mallin mukaisesti. Keskeiset ja käytetyimmät kunnalliset lähipalvelut oletetaan edelleen tuotettavan asuinalueilla (lähinnä päivähoito, ala-aseen koulut), mikäli alueen asukaspohja vain sen sallii ja lähialueilla ei ole vapautuvia tiloja. C VTT: Kuopion seudun maakuntakaava, rakennemallien palveluverkkoselvitys 2003

31 MAAKUNTAKESKUS KUNTA/ALUEKESKUS (monipuolinen, erittäin hyvä palvelutarjonta) alakoulu / yläkoulu, mahdollisesti lukio, päiväkoti useita pt-kauppoja ja erikoistavarakauppoja useita julkisia palveluja (mm. kirjasto, terveysasema, liikuntapalveluja jne.) runsaasti yksityisiä palveluja (mm. ravintolapalveluja, huoltoasema jne.) MONIPUOLINEN LÄHIPALVELUKESKUS (hyvä palvelutarjonta ) alakoulu ja päiväkoti joissakin yläkoulu muutamia pt-kauppoja ja erikoistavarakauppoja julkisia palveluja yksityisiä palveluja LÄHIKESKUS (tyydyttävä palvelutarjonta) vähintään yksi pt-kauppa alakoulu ja vähintään yksi päiväkoti joitakin julkisia palveluja joitakin yksityisiä palveluja TAAJAAN ASUTTU KYLÄKESKUS (suppea palveluvarustus ) kyläkauppa alakoulu (vähintään 1-3 luokat) ja päiväkoti- tai perhepäivähoitopalveluja jotain muita palveluja (julkisia tai yksityisiä) PIENI KYLÄKESKUS (suppea palveluvarustus) / lähipalveluja kaupunkialueella vain joitakin palveluja Karttula C (Luokittelu: VTT+ Kuopion kaupunki)

32 C