Strategian toteutus

Transkriptio

1 Strategian toteutus PROSESSI Rovaniemen maalaiskunnan ja Rovaniemen kaupungin yhdistyessä toteutettu projekti Toteutus vuosina Runsas vuorovaikutus mm. asukaskuulemisten kautta (kyläkierrokset) Nuorten osallistuminen kaikissa prosessin vaiheissa TULOKSENA Uuden Rovaniemen kasvusuunnat: kävelykehä, pyöräilykehä, uudet asumisen alueet Palvelualueet Matkailun kehittämisvyöhykkeet, periaatteet matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi Raami kaavoitusohjelmalle ja muulle maankäytölle

2 Strategiapäivityksen tavoitteet Ajantasaistaa vuonna 2006 valmistunut strategia keskeisiltä osin Tarkastella strategian toteutumista yleisesti ja esitettyjen indikaattorien osalta Tuottaa sisältöä Rovaniemen kaavoitusohjelmaan ja sen toteuttamiseen Maakuntakaavaan Tarkastella esitettyä keinovalikoimaa ja keinojen toimivuutta Laajentaa tarkastelua alue- ja yhdyskuntatalouteen Toteuttaa vuorovaikutteinen prosessi, jossa päättäjät, kaupungin viranomaiset ja muut keskeiset suunnittelutahot pääsevät arvioimaan alueiden käytön strategian vaikutuksia ja toimivuutta sekä osallistumaan strategiatyön kehittämiseen Luoda strategiasta jatkuvasti päivitettävä työkalu maankäytön seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen 2

3 Strategiapäivityksen työvaiheet 1.Strategian toteutuman arviointi Yleisen aluekehityksen arviointi Strategiaan valittujen indikaattorien arviointi Strategiamäärittelyt ja niiden tarkastaminen 2. Selvitysten ja karttojen päivitykset Kaupan palveluverkkoselvityksen päivitys Matkailuselvityksen päivitys Karttapäivitykset 3. Tavoitteiden, keinojen ja toimenpideohjelman tarkistaminen Strategian tavoitteiden ja esitettyjen keinojen arviointi Toimenpideohjelman tarkistus

4 Strategian seuranta Rovaniemen alueiden käytön strategiaprosessissa on tärkeää seurata mallin toteutumista ja sen alueellista vaikuttavuutta Valittua rakennemallia tulee arvioida suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tapahtuneeseen kehitykseen määräajoin lyhyen tähtäimen suunnitelmien toteuduttua (vuonna 2010) pitkän tähtäimen suunnitelmien toteutusvaiheessa (vuosina ) Seurannan tavoitteena on antaa realistinen kuva toteutuneesta kehityksestä ja edellytykset korjata mallin sisältöä tarpeen mukaan Seurannassa käytetään apuna valittuja indikaattoreita, jotka kuvaavat kehitystä väestön, muuttoliikkeen, työllisyyden, asumisen, elinkeinojen, osaamisen, palvelujen, liikenteen, virkistyksen, hyvinvoinnin ja talouden suhteen 4

5 Seurannan indikaattorit Yleisindikaattorit väkiluku ja sen muutos (tilastoina ja paikkatietona) muuttotase ikärakenteen muutos (tilastoina ja paikkatietona) työllisyys (tilastoina ja paikkatietona) työpaikat, työpaikkaomavaraisuus (tilastoina ja paikkatietona) Yhdyskuntarakenne (asuminen, rakentaminen) yhdyskuntarakenteen kehittymistarkastelu paikkatiedon perusteella asuinalueensa viihtyisäksi kokevien % - osuus Elinkeinot ja osaaminen investointien arvo ( ) alueelle syntyneiden työpaikkojen määrä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä uusien tutkintojen määrä matkailijoiden yöpymiset ja matkailutulo Palvelut peruspalvelujen saavutettavuus (km) monipalvelupisteiden käyttöaste ja kannattavuus Liikenne liikenneonnettomuuksien määrä rautatie- ja lentoliikenteen matkustajamäärät Virkistys etäisyys lähimmästä lähivirkistysalueesta (km) reitistöjen määrä, saavutettavuus ja käyttö Hyvinvointi ja paikallisidentiteetti Rovaniemen sisäinen ja ulkoinen imago (imagokysely) sairastavuus ja työkykyisyys työtapaturmat, itsemurhat Talous kaupungin tilinpäätöksen tulos velkamäärä asukasta kohti verotulokertymä asukkaiden toimeentulo 5

6 Yleisindikaattorit Tavoitteena oli asukkaan lisäys vuoteen 2015 (asukkaita v oli ) Tavoite ylittyi jo vuonna 2010 (Tilastot: Tilastokeskus 2010)

7

8 YHDYSKUNTARAKENNE SYKE:N (YKR) MUKAISET MÄÄRITELMÄT Taajama on vähintään 200 asukkaan alue, jossa rakennusten tiheys, kerrosala ja ryhmittyminen muodostavat taaja-asutusta (yleensä asemakaavoitettu alue) Kaupunkitaajama = Rovaniemen keskusta-alueen asemakaavoitetut alueet Taajaman lievealueet = asemakaavojen reunoilla ja välissä oleva haja-asutus (yleiskaavoitettua aluetta) Kyläalueita ovat yli 40 asukkaan rakennusryhmät (yleensä yleiskaava ohjaa rakentamista) Pienkyläalueita ovat asukkaat rakennusryhmät Haja-alueita (maaseutualueita) ovat taaja-alueiden ja kyläalueiden ulkopuoliset alueet

9 Yhdyskuntarakenne

10

11

12

13 Yhteenvetoa indikaattoritarkastelun perusteella Väestönkehitys on ollut hyvin positiivista ikärakenteen heikkenemisen haasteet voidaan voittaa? Uusia työpaikkoja ja yrityksiä on syntynyt lupaavasti, työttömyys on alentunut merkittävästi Matkailun kehittämisessä haasteita, korvaavat toimialat? Uusia asuinalueita on kaavoitettu strategian mukaisesti, keskustan maankäyttö on tiivistynyt Selkeät kasvusuunnat / täydentyvä rakenne? Matkailuvyöhykkeen kehittyminen? Kaupallinen palvelutarjonta on lisääntynyt Julkiset palvelut ovat pääosin säilyneet, haasteena pienimpien kylien ja palvelualueiden tulevaisuus Kääntyykö hyvinvointi pahoinvoinniksi?, ei vielä riittävää näyttöä Taloudellisessa kasvussa hiipumisen merkkejä, kuntatalous kehittynyt myönteisesti,

14 Miten strategiset tavoitteet ovat toteutuneet? Yhteenvetoa arvioinneista Asumismahdollisuuksia on lisätty keskustan läheisyydessä strategian mukaisesti Taajamarakenne on eheytynyt kuntaliitoksen ja strategian toteuttamisen jälkeen Keskusta ja sen palvelut ovat kehittyneet, samalla on parantunut Rovaniemen vetovoimaisuus, imago ja asema Lapin maakuntakeskuksena Kylien suhteellinen asema on heikentynyt, palvelut on kuitenkin saatu ylläpidettyä palvelualueilla Palvelujen tarjontaa palvelukylillä ei ole riittävästi selvitetty, myös asunto ja tonttitarjontaa (markkinointia) tulisi kehittää Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen (uudet investoinnit) ovat kehittyneet myönteisesti. Matkailun viimeaikainen kehitys on ollut jossain määrin huolestuttavaa Liikenneinvestoinnit ovat kehittyneet heikosti, mutta näihin on ollut kaupungin toimesta vaikea vaikuttaa Hyvinvointi on lisääntynyt ja virkistäytymismahdollisuudet ovat parantuneet. Eriarvoisuus voi olla jossain määrin lisääntynyt

15 Palvelukylien määrittely Vuoden 2006 alueiden käytön strategiassa palvelukylistä on määritetty seuraavaa: Haja-asutusalueille voidaan perustaa monipalvelupisteitä Palvelualueilla, vähintään keskuskylissä, tulee säilyttää perustasoiset palvelut: koulu, kaupallinen palvelu sekä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon peruspalvelu, myös päivähoito ja esiopetus tulee tarjota jokaisella palvelualueella (paikan päällä tai tuotuna palveluna) Palvelualueiden keskuskylät (2011): Meltaus Sinettä Vikajärvi Muurola Kivitaipale Vanttauskoski 15

16 Palvelukylien määrittely, luonnostelua Palvelualueen palvelutaso (2011). Seuraavat palvelut tulee löytyä palvelualueelta, yleensä palvelualueen keskuskylältä: Koulupalvelut (vähintään luokka-asteet (0) 1-6) Terveyspalvelut (neuvola, terveysasema, yksityisen yrittäjän tuottama palvelu, kotisairaanhoito tms., palvelu tulee tarjota kaikille ikäryhmille) Sosiaalipalvelut (päiväkoti, vanhusten palveluja) Kauppa (kyläkauppa, kioski, huoltoaseman yhteydessä toimiva kaupallinen palvelu tms. ympärivuotisena) Liikuntapalvelut (sisä- ja ulkoliikuntatila, esim. koulun palloilusali asukkaiden käytössä, valaistu latu) Kirjastopalvelut (sivukirjasto tai kirjastoauton pysähdyspaikka) Kerhotoimintaa (eri ikäryhmille alueesta riippuen) Jätepalvelut (ekopiste jne.) Palveluliikenne (julkinen liikenne, vähintään 1 edestakainen vuoro keskustaan) 16

17 Palvelualueen palveluvarustus, nykytilanne Koulupalvelu Terveyspalvelut Meltaus (neuvola, lapsija perhetukikeskus) Sinettä (luokkaasteet 1 9) (neuvola) (päiväkoti, vanhusten huollon palveluita) (kauppa, postipalvelu) Vikajärvi o o (kauppa, postipalvelu) Muurola (luokkaasteet 1 9, lukio) (neuvola, aikuispsykiatrian yksikkö, vammaispalveluja) (päiväkoti, vanhustenhuollon palveluita) Kivitaipale o (päiväkoti) (kauppa, postipalvelu) o / (palveluita tuottava kyläyhdistys löytyy) (ekopiste) (ekopiste) (ekopiste) (ekopiste) Sosiaalipalvelut Kauppa Liikuntapalvelut Kirjastopalvelut Kerhotoimintaa Jätepalvelut (päiväkoti, (kauppa, (ekopiste) vanhusten huollon postipalvelu, palveluita) palveluita tuottava kyläyhdistys) Palveluliikenne (taksi) (taksipalveluita alueella) (julkinen liikenne, taksipalveluita alueella) (julkinen liikenne, taksi) Vanttauskoski (luokkaasteet 1 9) (neuvola, mielenterveysyksikkö) (päiväkoti) (kauppa, postipalvelu, info ja palvelupiste) (ekopiste) (julkinen liikenne, taksi) 17