Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 06.10.2011. Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy"

Transkriptio

1 Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

2 A. Rakennemallivaihtoehdot B. Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 1. Kuvausten vertailu 2. Rakennemallille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen 3. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttaminen 4. Vaikutusten arviointi osatekijöittäin C. Ehdotus valittavasta rakennemallista 2

3 3

4 4

5 VE0 VE1 VE2 VE3 Nykytilanne Parhaat palvelut -malli Solmu-virta -malli Terveysmalli Alavaihtoehto 1a: Rantakaupunki-malli Saaristokaupungin jatkumo 0+ -vaihtoehto lentokenttä, Matkus, Vaajasalo - mahdollisuus Terve Kuopio - ohjelman johtaminen maankäyttöön Alavaihtoehto 1b: Matkailumalli Tahko, matkailurata, Puijo, vesistöt 5

6 Palvelukeskukset Asiointivirrat Asutusrakenteeltaan monikeskuksinen Kuopio-Siilinjärvi vetoinen Väestönkasvu painottuu pohjoiseen ja Vt5 akselille NILSIÄ Asutuskeskittymät (YKRtaajamat) MAANINKA Kylät (YKR-kylät) Asutuksen kasvusuunnat SIILINJÄRVI Yritys- /työpaikkakeskittymät Palvelurakenteeltaan monikeskuksinen ja hierarkinen Kuntarajoilla edelleen vahva merkitys Henkilöautoliikenteellä vahva rooli Lentoliikenne pysyy ennallaan / ei kehity Junaliikenne pysyy ennallaan, ei uusia raideliikenneavauksia Kevytliikenteen yhteydet kehittyvät suurimmissa taajamissa Työssäkäyntivirrat (yli 300 pendelöijää v. 2007) Karttula KUOPIO Joukkoliikennevyöhyke TUUSNIEMI vyöhyke Liikenteelliset solmupisteet Vehmersalmi Rataliikenteen virrat Virkistys/matkailukohde SUONENJOKI LEPPÄVIRTA 6 Henkilöautoliikenteen Pohjakartta: MML 2010

7 Palvelualueet Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uusi rakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä / kehittymistä Väestö keskittyy lähelle palveluja Kuntarajojen merkitys häviää, palveluja hyödynnetään joustavasti yli kuntarajojen Asiointi- ja työssäkäyntivirrat Asutuskeskittymät MAANINKA (-vyöhykkeet) Yritys- /työpaikkakeskittymät SIILINJÄRVI Seudulla luodaan uusia palvelukonsepteja Asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kevyen liikenteen ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja Hyvän palveluvarustuksen asemaseutuja kehitetään Joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia Palvelukeskukset NILSIÄ Kehitettävät yhteydet KUOPIO TUUSNIEMI SUONENJOKI LEPPÄVIRTA 7 Pohjakartta: MML 2010

8 Palvelualueet Palvelukeskukset Asiointivirrat Asutusrakenne painottuu taajamiin ja taajamien rantavyöhykkeille Väestökehitys ennustetta suurempi Maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kuntarajojen merkitys häviää, keskuksissa sijaitsevia palveluja hyödynnetään joustavasti yli kuntarajojen Seudulla luodaan uusia palvelukonsepteja Joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia (linja-auto + lähijuna) Henkilöautoliikenteellä vahva rooli, kattava tieverkko Lentoliikenne säilyy ennallaan Junaliikenne säilyy ennallaan, ei uusia raideliikenneavauksia Kevytliikenteen yhteydet linkittyvät osaksi palveluja: Kevyen liikenteen kuntarajat ylittävä rantareittien verkosto NILSIÄ Asutuskeskittymät MAANINKA (-vyöhykkeet) Rantareitistön kehittäminen Asutuksen kasvusuunnat Yritys- /työpaikkakeskittymät SIILINJÄRVI Virkistys/matkailukohde Kehitettävät yhteydet Rantarakentamista Rantareitistön kehittäminen Karttula KUOPIO TUUSNIEMI Vehmersalmi SUONENJOKI Savon kanava LEPPÄVIRTA 8 Pohjakartta: MML 2010

9 Palvelukeskukset Asutuskeskittymät (-vyöhykkeet) Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uutta rakentamista syntyy erityisesti matkailukeskusten ympärille Tahkosta kehittyy Lapin ulkopuolisen Suomen johtavin matkailukaupunki, jonka matkailukapasiteetti kolminkertaistuu Väestökehitys painottuu Kuopiolentokenttä-Tahko -akselille Palveluverkkoa kehitetään kiinteässä yhteydessä ja osana matkailupalveluja, joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia (linja-auto + lähijuna) Raideyhteyden merkitys kasvaa, Tahkolle rakennetaan raideyhteys, myös lentoyhteydet monipuolistuvat Virkistysreittiverkko on kattava ja kytkeytyy matkailuun Matkailun suunnitelmallinen kehittäminen matkailukeskuksen kesken (yli kuntarajojen) 9 Yritys- /työpaikkakeskittymät NILSIÄ MAANINKA Matkailurata Virkistyksen ja matkailun vyöhyke Virkistys/matkailukohde SIILINJÄRVI Liikenteelliset solmupisteet Rataliikenteen virrat Kehitettävät yhteydet Vesiyhteydet Karttula KUOPIO Vesiyhteydet TUUSNIEMI Vehmersalmi Ratayhteydet SUONENJOKI Savon kanava Matkailukeskusten väliset yhteydet LEPPÄVIRTA Pohjakartta: MML 2010

10 Palvelukeskukset Asiointi- ja työssäkäyntivirrat iointivirrat Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja pääliikenneyhteyksien (Vt 5 ja Vt 9) varsille Väestökehitys ennustetta suurempi, alueelle suuntautuu työllistäviä uusia investointeja Aluerakenne muodostuu työpaikka- ja palvelusolmuista ja niiden välisistä virroista Liikennevirtoja hyödyntävät palvelut kasvavat, kauppa keskittyy suuryksiköihin Kuntien kilpailu investoinneista voi kiihtyä Valtakunnallisia pääväyliä (Vt 5, Vt 9, Savon rata) kehitetään Lentokentän alue kehittyy merkittävänä työpaikka- ja logistiikkakeskittymänä Vaajasalo yhteys rakennetaan vuoden 2030 jälkeen Asutuskeskittymät NILSIÄ (-vyöhykkeet) Asutuksen kasvusuunnat MAANINKA Yritys- /työpaikkakeskittymät SIILINJÄRVI Lentokentän alueen Kevytliikennevyöhyke yrityskeskittymä / logistiikka Liikenteelliset solmupisteet Vaajasalon yhteys Karttula Kehitettävät yhteydet KUOPIO Matkuksen alueen TUUSNIEMI yrityskeskittymä / kauppa Vehmersalmi SUONENJOKI LEPPÄVIRTA 10 Joukkoliikennevyöhyke Pohjakartta: MML 2010

11 Palvelukeskukset Asutuskeskittymät (-vyöhykkeet) Asutusrakenteeltaan kuntakeskus- ja taajamavetoinen MAANINKA Väestökehitys maltillinen, tavoitteen alarajalla Yhdyskuntarakennetta kehitetään joukkoliikenteen palvelukäytävien varsilla Palvelurakenne lähipalveluja Lähipalveluja painottava Runsaasti ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia ylläpitäviä palveluja Ikäihmiset ja lapset huomioiva Karttula Jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva, taajamia yhdistävä (kevyt- ja joukkoliikenneseutu*) Kuntarajat ylittävillä virkistysyhteyksillä suuri merkitys Asutuksen kasvusuunnat NILSIÄ Yritys- /työpaikkakeskittymät Jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhyke SIILINJÄRVI Liikenteelliset solmupisteet Kehitettävät yhteydet Kehitettävät virkistys- ja kevytliikenteen yhteydet KUOPIO TUUSNIEMI Vehmersalmi Kevytliikenteen yhteyksien ja Terveellistä asumista, yhteisöllisyyttä, matalaenergistä ja ekologista asumista SUONENJOKI virkistysyhteyksien kehittäminen LEPPÄVIRTA 11 Pohjakartta: MML 2010 *) Integroituu Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki mallin periaatteisiin

12 12

13 1. Kuvausten vertailu 2. Rakennemallille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen 3. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttaminen 4. Vaikutusten arviointi osatekijöittäin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen ekotehokkuuteen ja ilmastoon sekä luontoon ja luonnonvaroihin yhdyskunta- ja energiatalouteen maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön palveluihin, elinkeino-elämään ja kilpailukykyyn Vaihtoehtojen liikenteellisten vaikutusten arvioinnin toteutti Liidea Oy Vaikutusten arviointimenetelmänä käytetty EcoBalance -työkalua soveltuvin osin Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen tase eli rakenteiden tuottamisesta ja käytöstä sekä liikenteestä aiheutuvat vaikutukset energian ja raaka-aineiden kulutukseen, kasvihuonekaasupäästöihin, muihin päästöihin ja yhdyskuntakustannuksiin. Arviointi on laadittu rakenteiden koko elinkaaren ajalta käyttäen 50 vuoden ajanjaksoa Varsinaiset ekotehokkuutta koskevat laskelmat tehdään valitun rakennemallin osalta, arviointi on tässä vaiheessa yleispiirteinen, suhteellinen arvio Vertailun kohteena ovat rakennemallivaihtoehdot ja nykyisen kaltainen kehitys. Tuloksena on arvio rakennemallin ekotehokkuudesta eli ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä tarkasteltujen tekijöiden osalta Ekotehokkuusarvioinnista on vastannut VTT:n erikoistutkija Irmeli Wahlgren 13

14 MALLI VE0 Nykytilanne 0+ -vaihtoehto VE1 Parhaat palvelut malli Alavaihtoehto 1a: Rantakaupunkimalli Alavaihtoehto 1b: Matkailumalli VE2 Solmu-virta -malli VE3 Terveysmalli PROFIILI Ei selkeää profiloitumista tai painopisteitä Kuopion seutu profiloituu hyvien arkielämän toimivien palvelujen seutuna Yksityiset ja julkiset palvelut yhdistyvät suurelta osin Vesistöimagon ja Saaristokaupunki brändin hyödyntäminen Saaristokaupungin paikalliset variaatiot Loma-asumisen ja vesistömatkailun ykkösalue Suomessa Kuopion seutu = matkailuseutu Loma-asumisesta kehittyy pysyvää asumista; joustavat asumisratkaisut ja uudet palvelut Kuopion kaupunkiseudusta muodostuu vahva tuotantotoiminnan, kaupan ja logististenpalvelujen alue, joka helposti saavutettavissa Toiminnot ovat keskittyneet, solmut erikoistuvat Terve Kuopio toimintamallin toteuttaminen maankäytössä Liikkumista, virkistystä ja ihmisten omatoimisuutta painottava malli ALUE- RAKENNE Asutus- ja palvelurakenne monikeskuksinen Väestönkasvu painottuu pohjoiseen ja Vt5 akselille, Kuopio- Siilinjärvi vetoinen Kuntarajoilla edelleen vahva merkitys Asutus- ja palvelurakenne painottuu keskuksiin Uusi rakentaminen tukemaan olemassa olevien palvelujen säilymistä / kehittymistä Maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kuntarajojen merkitys häviää Asutusrakenne painottuu taajamiin ja taajamien rantavyöhykkeille Maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kuntarajojen merkitys häviää Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uutta rakentamista syntyy erityisesti matkailukeskusten ympärille Väestökehitys painottuu Kuopiolentokenttä-Tahko -akselille Kuntarajojen merkitys häviää Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja pääliikenneyhteyksien (Vt 5 ja Vt 9) varsille Liikennevirtoja hyödyntävät palvelut kasvavat, kauppa keskittyy suuryksiköihin Asutusrakenteeltaan kuntakeskus- ja taajamavetoinen Yhdyskuntarakennetta kehitetään joukkoliikenteen palvelukäytävien varsilla VÄESTÖ- KEHITYS ennusteen mukainen ennustetta suurempi ennustetta suurempi ennustetta suurempi ennustetta suurempi maltillinen, tavoitteen alarajalla LIIKENNE 14 Henkilöautoliikente ellä vahva rooli Joukkoliikenne kehittyy Kevyen liikenteen ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja Joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia (linja-auto + lähijuna) Raideyhteyden merkitys kasvaa, Tahkolle rakennetaan raideyhteys, myös lentoyhteydet monipuolistuvat Valtakunnallisia pääväyliä kehitetään Lentokentän alue kehittyy Vaajasalo yhteys Rakennetaan vuoden 2030 jälkeen Jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva, taajamia yhdistävä (kevyt- ja joukkoliikenneseutu)

15 VE 0 VE 1 VE 1A VE 1B VE 2 VE 3 Kehittämistä yli hallinnollisten rajojen Rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen /- + +/- +/- Kuopion keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen +/ Monipuolisten asumismahdollisuuksien turvaaminen +/ /- ++ Ekotehokkuus ja kestävyys, uusiutuvien energiamuotojen käyttö Toimiva palvelurakenne /- +/- Ikärakenteen huomiointi +/ /- +/- ++ Matkailun ja virkistysmahdollisuuksien huomiointi +/ Kesäasukkaiden huomioon ottaminen +/ Työssäkäynti- ja muiden keskeisten liikenneyhteyksien huomiointi +/- + +/ /- Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen kehittäminen +/ Rataliikenteen ja liittymäyhteyksien kehittäminen, valtateiden kehittäminen +/- + +/ /- Maakuntakaavojen tavoitteet (ks. tavoiteraportti) Yritysten houkutteleminen, työpaikkojen lisääminen - + +/ /- Lentokentän yritysalueen kehittäminen +/- +/- +/ /- 15

16 VE 0 VE 1 VE 1A VE 1B VE 2 VE 3 Toimiva aluerakenne /- +/- ++ +/- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu /- +/ Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat +/- +/- - +/- +/- + Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

17 Vaihtoehtojen edullisuusjärjestys ekotehokkuuden ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta: 1. Vaihtoehto 1 Parhaat palvelut -malli 2. Vaihtoehto 1b Matkailumalli 3. Vaihtoehto 1a Rantakaupunkimalli 4. Vaihtoehto 2 Solmu-Virta -malli 5. Vaihtoehto 3 Terveysmalli 6. Vaihtoehto 0+ Nykytilanteen mukainen kehitys 17

18 vaihtoehtojen sisältämä muutospotentiaali, enimmillään n. 14 % väestölisäys, ei mahdollista suuria muutoksia liikkumisjärjestelmään kaikissa malleissa henkilöauto säilyy tärkeimpänä kulkutapana vaihtoehdot tuovat erilaisia painotuksia kulkutapojen työnjakoon ja yleensä liikkumistarpeeseen raideliikenteen hyödyntäminen lähiliikenteessä edellyttäisi lähtökohtaisesti selvästi suurempaa asukasmäärän kasvua ja sen keskittämistä mahdollisten asemien ympäristöön. Lähijunaliikenteen kaltainen joukkoliikennetarjonta on hoidettavissa busseilla, jolloin sitä ei tarvitse sulkea pois tässä vaiheessa suurimmat vaikutukset liikkumistarpeeseen syntyvät palveluiden saavutettavuuden kautta julkisten palvelujen kannalta keskusten riittävä asukaspohja tuottaa vähemmän liikkumistarvetta päivittäistavarapalveluja tulisi tuottaa ensisijaisesti lähellä asukkaita ja toissijaisesti hyvien kulkuyhteyksien varrella tilaa vievä erikoistavarakauppa voi sijaita hyvien kulkuyhteyksien varrella, muun erikoiskaupan tarjonnan tulisi sijaita pääsääntöisesti keskustoissa 18

19 VE0 VE1 VE1a VE1b VE2 VE3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen / /- Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen Vaikutukset ekotehokkuuteen ja ilmastonmuutokseen +/- ++ +/- + +/- - +/ Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin - + +/- + / - - +/- Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, jne. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset palveluihin elinkeino-elämään ja kilpailukykyyn +/- +/ /- + +/ / /- 19

20 20

21 Palvelualueet Palvelukeskukset Asiointi- ja työssäkäyntivirrat Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uusi rakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä / kehittymistä ja tukee nykyistä rakennetta Aluerakenne muodostuu laadukkaasta asutuksesta, työpaikka- ja palvelusolmuista ja niiden välisistä virroista Asutuskeskittymät NILSIÄ MAANINKA Asumisen kehittämisvyöhyke Matkailurata Yritys- /työpaikkakeskittymät Elinkeinoelämän kehittämis- Tahkosta kehittyy Lapin ulkopuolisen Suomen johtavin matkailukaupunki, jonka SIILINJÄRVI matkailukapasiteetti laajenee merkittävästi ja jonne rakentuu selkeä matkailukeskusta Matkailukeskusten ja niiden välisten yhteyksien kehittäminen Karttula Kuntarajojen merkitys häviää, palveluja hyödynnetään joustavasti yli kuntarajojen Seudulla luodaan uusia palvelukonsepteja Asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Valtakunnallisia pääväyliä kehitetään Kevyen liikenteen ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja SUONENJOKI Joukkoliikennekäytävät kehittyy osana palvelukonseptia Hyvän palveluvarustuksen asemaseutuja kehitetään. Raideyhteyden merkitys kasvaa. Savon kanava Lentoyhteydet monipuolistuvat. Lentokentän alue kehittyy merkittävänä työpaikka- ja logistiikkakeskittymänä vyöhyke Virkistyksen ja matkailun vyöhyke KUOPIO Kevytliikenteen vyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennekäytävä Vehmersalmi TUUSNIEMI Kehitettävät yhteydet Kehitettävät vesiyhteydet Vesiyhteydet LEPPÄVIRTA Maankäytössä varaudutaan Tahkon matkailuradan, Vaajasalo-yhteyden ja Savon kanavan rakentamisen kasvun ja mallin mukaisen kehityksen toteuduttua 21 Liikenteelliset solmupisteet Pohjakartta: MML 2010

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015

Laukaan kunnan Rakennemalli. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015 Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015 Rakennemallivaihtoehdot Rakennemallin pohjaksi on laadittu 3 erilaista vaihtoehtoa Rakennemallivaihtoehtojen tarkoituksena

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

YHDISTYNEEN ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA VUOROVAIKUTUSOHJELMA

YHDISTYNEEN ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA VUOROVAIKUTUSOHJELMA YHDISTYNEEN ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA VUOROVAIKUTUSOHJELMA 18.4.2005 Mitä suunnitellaan? Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyvät vuoden 2006 alussa ja alueelle laaditaan yhteinen alueiden

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella

Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella 20.4.2010 Yhteenveto kaupunkiseutujen tietotarpeista Kaupunkirakenne Elinympäristö Ekosysteemi Ekosysteemipalvelut Koettu luonto ja sen arvottaminen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016 ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS Rakenneyleiskaava 2016 VALITTU RAKENNEMALLI Uuden Äänekosken tuleva aluerakenne rakenneyleiskaava 2016 on muodostettu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niiden vertailun

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Antti Rehunen, Kimmo Nurmio ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskus SYKE TEM ja aluetieto Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä 1.12.2016

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu MAL: Seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä 4.5.2011 klo 9.00 12.00 MAL verkosto maankäytön, asumisen ja liikenteen aluelähtöistä kehittämistä. Toiminnan ja tulosten esittelyä, projektipäällikkö

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Hilkka Piippo, Plaana Oy Antti Määttä, Oulun kaupunki 1 6000 Kaukovainion kaupunginosan väestö ikäluokittain 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

Pohjoiset suurkaupungit

Pohjoiset suurkaupungit Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / rakennetun ympäristön yksikkö Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun 20X0 sopimus

Jyväskylän seudun 20X0 sopimus Jyväskylän seudun 20X0 sopimus sopimusluonnos 3.11.2010 Sopimuksen tavoitteet ja sisältö Sopimus koskee Jyväskylän seudun kuntia: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi

Uudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi Uudenmaan maakuntakaavaehdotus Liikenteellinen arviointi 30.1.2012 Taustaa Arviointi on jatkotyö Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksen liikennearvioinnille. Tarkastelut on tehty vuoden 2035 ennusteskenaariossa.

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot