Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

Transkriptio

1 Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

2 A. Rakennemallivaihtoehdot B. Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 1. Kuvausten vertailu 2. Rakennemallille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen 3. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttaminen 4. Vaikutusten arviointi osatekijöittäin C. Ehdotus valittavasta rakennemallista 2

3 3

4 4

5 VE0 VE1 VE2 VE3 Nykytilanne Parhaat palvelut -malli Solmu-virta -malli Terveysmalli Alavaihtoehto 1a: Rantakaupunki-malli Saaristokaupungin jatkumo 0+ -vaihtoehto lentokenttä, Matkus, Vaajasalo - mahdollisuus Terve Kuopio - ohjelman johtaminen maankäyttöön Alavaihtoehto 1b: Matkailumalli Tahko, matkailurata, Puijo, vesistöt 5

6 Palvelukeskukset Asiointivirrat Asutusrakenteeltaan monikeskuksinen Kuopio-Siilinjärvi vetoinen Väestönkasvu painottuu pohjoiseen ja Vt5 akselille NILSIÄ Asutuskeskittymät (YKRtaajamat) MAANINKA Kylät (YKR-kylät) Asutuksen kasvusuunnat SIILINJÄRVI Yritys- /työpaikkakeskittymät Palvelurakenteeltaan monikeskuksinen ja hierarkinen Kuntarajoilla edelleen vahva merkitys Henkilöautoliikenteellä vahva rooli Lentoliikenne pysyy ennallaan / ei kehity Junaliikenne pysyy ennallaan, ei uusia raideliikenneavauksia Kevytliikenteen yhteydet kehittyvät suurimmissa taajamissa Työssäkäyntivirrat (yli 300 pendelöijää v. 2007) Karttula KUOPIO Joukkoliikennevyöhyke TUUSNIEMI vyöhyke Liikenteelliset solmupisteet Vehmersalmi Rataliikenteen virrat Virkistys/matkailukohde SUONENJOKI LEPPÄVIRTA 6 Henkilöautoliikenteen Pohjakartta: MML 2010

7 Palvelualueet Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uusi rakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä / kehittymistä Väestö keskittyy lähelle palveluja Kuntarajojen merkitys häviää, palveluja hyödynnetään joustavasti yli kuntarajojen Asiointi- ja työssäkäyntivirrat Asutuskeskittymät MAANINKA (-vyöhykkeet) Yritys- /työpaikkakeskittymät SIILINJÄRVI Seudulla luodaan uusia palvelukonsepteja Asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kevyen liikenteen ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja Hyvän palveluvarustuksen asemaseutuja kehitetään Joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia Palvelukeskukset NILSIÄ Kehitettävät yhteydet KUOPIO TUUSNIEMI SUONENJOKI LEPPÄVIRTA 7 Pohjakartta: MML 2010

8 Palvelualueet Palvelukeskukset Asiointivirrat Asutusrakenne painottuu taajamiin ja taajamien rantavyöhykkeille Väestökehitys ennustetta suurempi Maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kuntarajojen merkitys häviää, keskuksissa sijaitsevia palveluja hyödynnetään joustavasti yli kuntarajojen Seudulla luodaan uusia palvelukonsepteja Joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia (linja-auto + lähijuna) Henkilöautoliikenteellä vahva rooli, kattava tieverkko Lentoliikenne säilyy ennallaan Junaliikenne säilyy ennallaan, ei uusia raideliikenneavauksia Kevytliikenteen yhteydet linkittyvät osaksi palveluja: Kevyen liikenteen kuntarajat ylittävä rantareittien verkosto NILSIÄ Asutuskeskittymät MAANINKA (-vyöhykkeet) Rantareitistön kehittäminen Asutuksen kasvusuunnat Yritys- /työpaikkakeskittymät SIILINJÄRVI Virkistys/matkailukohde Kehitettävät yhteydet Rantarakentamista Rantareitistön kehittäminen Karttula KUOPIO TUUSNIEMI Vehmersalmi SUONENJOKI Savon kanava LEPPÄVIRTA 8 Pohjakartta: MML 2010

9 Palvelukeskukset Asutuskeskittymät (-vyöhykkeet) Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uutta rakentamista syntyy erityisesti matkailukeskusten ympärille Tahkosta kehittyy Lapin ulkopuolisen Suomen johtavin matkailukaupunki, jonka matkailukapasiteetti kolminkertaistuu Väestökehitys painottuu Kuopiolentokenttä-Tahko -akselille Palveluverkkoa kehitetään kiinteässä yhteydessä ja osana matkailupalveluja, joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia (linja-auto + lähijuna) Raideyhteyden merkitys kasvaa, Tahkolle rakennetaan raideyhteys, myös lentoyhteydet monipuolistuvat Virkistysreittiverkko on kattava ja kytkeytyy matkailuun Matkailun suunnitelmallinen kehittäminen matkailukeskuksen kesken (yli kuntarajojen) 9 Yritys- /työpaikkakeskittymät NILSIÄ MAANINKA Matkailurata Virkistyksen ja matkailun vyöhyke Virkistys/matkailukohde SIILINJÄRVI Liikenteelliset solmupisteet Rataliikenteen virrat Kehitettävät yhteydet Vesiyhteydet Karttula KUOPIO Vesiyhteydet TUUSNIEMI Vehmersalmi Ratayhteydet SUONENJOKI Savon kanava Matkailukeskusten väliset yhteydet LEPPÄVIRTA Pohjakartta: MML 2010

10 Palvelukeskukset Asiointi- ja työssäkäyntivirrat iointivirrat Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja pääliikenneyhteyksien (Vt 5 ja Vt 9) varsille Väestökehitys ennustetta suurempi, alueelle suuntautuu työllistäviä uusia investointeja Aluerakenne muodostuu työpaikka- ja palvelusolmuista ja niiden välisistä virroista Liikennevirtoja hyödyntävät palvelut kasvavat, kauppa keskittyy suuryksiköihin Kuntien kilpailu investoinneista voi kiihtyä Valtakunnallisia pääväyliä (Vt 5, Vt 9, Savon rata) kehitetään Lentokentän alue kehittyy merkittävänä työpaikka- ja logistiikkakeskittymänä Vaajasalo yhteys rakennetaan vuoden 2030 jälkeen Asutuskeskittymät NILSIÄ (-vyöhykkeet) Asutuksen kasvusuunnat MAANINKA Yritys- /työpaikkakeskittymät SIILINJÄRVI Lentokentän alueen Kevytliikennevyöhyke yrityskeskittymä / logistiikka Liikenteelliset solmupisteet Vaajasalon yhteys Karttula Kehitettävät yhteydet KUOPIO Matkuksen alueen TUUSNIEMI yrityskeskittymä / kauppa Vehmersalmi SUONENJOKI LEPPÄVIRTA 10 Joukkoliikennevyöhyke Pohjakartta: MML 2010

11 Palvelukeskukset Asutuskeskittymät (-vyöhykkeet) Asutusrakenteeltaan kuntakeskus- ja taajamavetoinen MAANINKA Väestökehitys maltillinen, tavoitteen alarajalla Yhdyskuntarakennetta kehitetään joukkoliikenteen palvelukäytävien varsilla Palvelurakenne lähipalveluja Lähipalveluja painottava Runsaasti ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia ylläpitäviä palveluja Ikäihmiset ja lapset huomioiva Karttula Jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva, taajamia yhdistävä (kevyt- ja joukkoliikenneseutu*) Kuntarajat ylittävillä virkistysyhteyksillä suuri merkitys Asutuksen kasvusuunnat NILSIÄ Yritys- /työpaikkakeskittymät Jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhyke SIILINJÄRVI Liikenteelliset solmupisteet Kehitettävät yhteydet Kehitettävät virkistys- ja kevytliikenteen yhteydet KUOPIO TUUSNIEMI Vehmersalmi Kevytliikenteen yhteyksien ja Terveellistä asumista, yhteisöllisyyttä, matalaenergistä ja ekologista asumista SUONENJOKI virkistysyhteyksien kehittäminen LEPPÄVIRTA 11 Pohjakartta: MML 2010 *) Integroituu Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki mallin periaatteisiin

12 12

13 1. Kuvausten vertailu 2. Rakennemallille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen 3. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttaminen 4. Vaikutusten arviointi osatekijöittäin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen ekotehokkuuteen ja ilmastoon sekä luontoon ja luonnonvaroihin yhdyskunta- ja energiatalouteen maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön palveluihin, elinkeino-elämään ja kilpailukykyyn Vaihtoehtojen liikenteellisten vaikutusten arvioinnin toteutti Liidea Oy Vaikutusten arviointimenetelmänä käytetty EcoBalance -työkalua soveltuvin osin Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen tase eli rakenteiden tuottamisesta ja käytöstä sekä liikenteestä aiheutuvat vaikutukset energian ja raaka-aineiden kulutukseen, kasvihuonekaasupäästöihin, muihin päästöihin ja yhdyskuntakustannuksiin. Arviointi on laadittu rakenteiden koko elinkaaren ajalta käyttäen 50 vuoden ajanjaksoa Varsinaiset ekotehokkuutta koskevat laskelmat tehdään valitun rakennemallin osalta, arviointi on tässä vaiheessa yleispiirteinen, suhteellinen arvio Vertailun kohteena ovat rakennemallivaihtoehdot ja nykyisen kaltainen kehitys. Tuloksena on arvio rakennemallin ekotehokkuudesta eli ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä tarkasteltujen tekijöiden osalta Ekotehokkuusarvioinnista on vastannut VTT:n erikoistutkija Irmeli Wahlgren 13

14 MALLI VE0 Nykytilanne 0+ -vaihtoehto VE1 Parhaat palvelut malli Alavaihtoehto 1a: Rantakaupunkimalli Alavaihtoehto 1b: Matkailumalli VE2 Solmu-virta -malli VE3 Terveysmalli PROFIILI Ei selkeää profiloitumista tai painopisteitä Kuopion seutu profiloituu hyvien arkielämän toimivien palvelujen seutuna Yksityiset ja julkiset palvelut yhdistyvät suurelta osin Vesistöimagon ja Saaristokaupunki brändin hyödyntäminen Saaristokaupungin paikalliset variaatiot Loma-asumisen ja vesistömatkailun ykkösalue Suomessa Kuopion seutu = matkailuseutu Loma-asumisesta kehittyy pysyvää asumista; joustavat asumisratkaisut ja uudet palvelut Kuopion kaupunkiseudusta muodostuu vahva tuotantotoiminnan, kaupan ja logististenpalvelujen alue, joka helposti saavutettavissa Toiminnot ovat keskittyneet, solmut erikoistuvat Terve Kuopio toimintamallin toteuttaminen maankäytössä Liikkumista, virkistystä ja ihmisten omatoimisuutta painottava malli ALUE- RAKENNE Asutus- ja palvelurakenne monikeskuksinen Väestönkasvu painottuu pohjoiseen ja Vt5 akselille, Kuopio- Siilinjärvi vetoinen Kuntarajoilla edelleen vahva merkitys Asutus- ja palvelurakenne painottuu keskuksiin Uusi rakentaminen tukemaan olemassa olevien palvelujen säilymistä / kehittymistä Maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kuntarajojen merkitys häviää Asutusrakenne painottuu taajamiin ja taajamien rantavyöhykkeille Maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kuntarajojen merkitys häviää Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uutta rakentamista syntyy erityisesti matkailukeskusten ympärille Väestökehitys painottuu Kuopiolentokenttä-Tahko -akselille Kuntarajojen merkitys häviää Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja pääliikenneyhteyksien (Vt 5 ja Vt 9) varsille Liikennevirtoja hyödyntävät palvelut kasvavat, kauppa keskittyy suuryksiköihin Asutusrakenteeltaan kuntakeskus- ja taajamavetoinen Yhdyskuntarakennetta kehitetään joukkoliikenteen palvelukäytävien varsilla VÄESTÖ- KEHITYS ennusteen mukainen ennustetta suurempi ennustetta suurempi ennustetta suurempi ennustetta suurempi maltillinen, tavoitteen alarajalla LIIKENNE 14 Henkilöautoliikente ellä vahva rooli Joukkoliikenne kehittyy Kevyen liikenteen ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja Joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia (linja-auto + lähijuna) Raideyhteyden merkitys kasvaa, Tahkolle rakennetaan raideyhteys, myös lentoyhteydet monipuolistuvat Valtakunnallisia pääväyliä kehitetään Lentokentän alue kehittyy Vaajasalo yhteys Rakennetaan vuoden 2030 jälkeen Jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva, taajamia yhdistävä (kevyt- ja joukkoliikenneseutu)

15 VE 0 VE 1 VE 1A VE 1B VE 2 VE 3 Kehittämistä yli hallinnollisten rajojen Rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen /- + +/- +/- Kuopion keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen +/ Monipuolisten asumismahdollisuuksien turvaaminen +/ /- ++ Ekotehokkuus ja kestävyys, uusiutuvien energiamuotojen käyttö Toimiva palvelurakenne /- +/- Ikärakenteen huomiointi +/ /- +/- ++ Matkailun ja virkistysmahdollisuuksien huomiointi +/ Kesäasukkaiden huomioon ottaminen +/ Työssäkäynti- ja muiden keskeisten liikenneyhteyksien huomiointi +/- + +/ /- Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen kehittäminen +/ Rataliikenteen ja liittymäyhteyksien kehittäminen, valtateiden kehittäminen +/- + +/ /- Maakuntakaavojen tavoitteet (ks. tavoiteraportti) Yritysten houkutteleminen, työpaikkojen lisääminen - + +/ /- Lentokentän yritysalueen kehittäminen +/- +/- +/ /- 15

16 VE 0 VE 1 VE 1A VE 1B VE 2 VE 3 Toimiva aluerakenne /- +/- ++ +/- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu /- +/ Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat +/- +/- - +/- +/- + Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

17 Vaihtoehtojen edullisuusjärjestys ekotehokkuuden ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta: 1. Vaihtoehto 1 Parhaat palvelut -malli 2. Vaihtoehto 1b Matkailumalli 3. Vaihtoehto 1a Rantakaupunkimalli 4. Vaihtoehto 2 Solmu-Virta -malli 5. Vaihtoehto 3 Terveysmalli 6. Vaihtoehto 0+ Nykytilanteen mukainen kehitys 17

18 vaihtoehtojen sisältämä muutospotentiaali, enimmillään n. 14 % väestölisäys, ei mahdollista suuria muutoksia liikkumisjärjestelmään kaikissa malleissa henkilöauto säilyy tärkeimpänä kulkutapana vaihtoehdot tuovat erilaisia painotuksia kulkutapojen työnjakoon ja yleensä liikkumistarpeeseen raideliikenteen hyödyntäminen lähiliikenteessä edellyttäisi lähtökohtaisesti selvästi suurempaa asukasmäärän kasvua ja sen keskittämistä mahdollisten asemien ympäristöön. Lähijunaliikenteen kaltainen joukkoliikennetarjonta on hoidettavissa busseilla, jolloin sitä ei tarvitse sulkea pois tässä vaiheessa suurimmat vaikutukset liikkumistarpeeseen syntyvät palveluiden saavutettavuuden kautta julkisten palvelujen kannalta keskusten riittävä asukaspohja tuottaa vähemmän liikkumistarvetta päivittäistavarapalveluja tulisi tuottaa ensisijaisesti lähellä asukkaita ja toissijaisesti hyvien kulkuyhteyksien varrella tilaa vievä erikoistavarakauppa voi sijaita hyvien kulkuyhteyksien varrella, muun erikoiskaupan tarjonnan tulisi sijaita pääsääntöisesti keskustoissa 18

19 VE0 VE1 VE1a VE1b VE2 VE3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen / /- Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen Vaikutukset ekotehokkuuteen ja ilmastonmuutokseen +/- ++ +/- + +/- - +/ Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin - + +/- + / - - +/- Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, jne. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset palveluihin elinkeino-elämään ja kilpailukykyyn +/- +/ /- + +/ / /- 19

20 20

21 Palvelualueet Palvelukeskukset Asiointi- ja työssäkäyntivirrat Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uusi rakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä / kehittymistä ja tukee nykyistä rakennetta Aluerakenne muodostuu laadukkaasta asutuksesta, työpaikka- ja palvelusolmuista ja niiden välisistä virroista Asutuskeskittymät NILSIÄ MAANINKA Asumisen kehittämisvyöhyke Matkailurata Yritys- /työpaikkakeskittymät Elinkeinoelämän kehittämis- Tahkosta kehittyy Lapin ulkopuolisen Suomen johtavin matkailukaupunki, jonka SIILINJÄRVI matkailukapasiteetti laajenee merkittävästi ja jonne rakentuu selkeä matkailukeskusta Matkailukeskusten ja niiden välisten yhteyksien kehittäminen Karttula Kuntarajojen merkitys häviää, palveluja hyödynnetään joustavasti yli kuntarajojen Seudulla luodaan uusia palvelukonsepteja Asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Valtakunnallisia pääväyliä kehitetään Kevyen liikenteen ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja SUONENJOKI Joukkoliikennekäytävät kehittyy osana palvelukonseptia Hyvän palveluvarustuksen asemaseutuja kehitetään. Raideyhteyden merkitys kasvaa. Savon kanava Lentoyhteydet monipuolistuvat. Lentokentän alue kehittyy merkittävänä työpaikka- ja logistiikkakeskittymänä vyöhyke Virkistyksen ja matkailun vyöhyke KUOPIO Kevytliikenteen vyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennekäytävä Vehmersalmi TUUSNIEMI Kehitettävät yhteydet Kehitettävät vesiyhteydet Vesiyhteydet LEPPÄVIRTA Maankäytössä varaudutaan Tahkon matkailuradan, Vaajasalo-yhteyden ja Savon kanavan rakentamisen kasvun ja mallin mukaisen kehityksen toteuduttua 21 Liikenteelliset solmupisteet Pohjakartta: MML 2010