Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 06.10.2011. Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy"

Transkriptio

1 Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

2 A. Rakennemallivaihtoehdot B. Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 1. Kuvausten vertailu 2. Rakennemallille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen 3. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttaminen 4. Vaikutusten arviointi osatekijöittäin C. Ehdotus valittavasta rakennemallista 2

3 3

4 4

5 VE0 VE1 VE2 VE3 Nykytilanne Parhaat palvelut -malli Solmu-virta -malli Terveysmalli Alavaihtoehto 1a: Rantakaupunki-malli Saaristokaupungin jatkumo 0+ -vaihtoehto lentokenttä, Matkus, Vaajasalo - mahdollisuus Terve Kuopio - ohjelman johtaminen maankäyttöön Alavaihtoehto 1b: Matkailumalli Tahko, matkailurata, Puijo, vesistöt 5

6 Palvelukeskukset Asiointivirrat Asutusrakenteeltaan monikeskuksinen Kuopio-Siilinjärvi vetoinen Väestönkasvu painottuu pohjoiseen ja Vt5 akselille NILSIÄ Asutuskeskittymät (YKRtaajamat) MAANINKA Kylät (YKR-kylät) Asutuksen kasvusuunnat SIILINJÄRVI Yritys- /työpaikkakeskittymät Palvelurakenteeltaan monikeskuksinen ja hierarkinen Kuntarajoilla edelleen vahva merkitys Henkilöautoliikenteellä vahva rooli Lentoliikenne pysyy ennallaan / ei kehity Junaliikenne pysyy ennallaan, ei uusia raideliikenneavauksia Kevytliikenteen yhteydet kehittyvät suurimmissa taajamissa Työssäkäyntivirrat (yli 300 pendelöijää v. 2007) Karttula KUOPIO Joukkoliikennevyöhyke TUUSNIEMI vyöhyke Liikenteelliset solmupisteet Vehmersalmi Rataliikenteen virrat Virkistys/matkailukohde SUONENJOKI LEPPÄVIRTA 6 Henkilöautoliikenteen Pohjakartta: MML 2010

7 Palvelualueet Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uusi rakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä / kehittymistä Väestö keskittyy lähelle palveluja Kuntarajojen merkitys häviää, palveluja hyödynnetään joustavasti yli kuntarajojen Asiointi- ja työssäkäyntivirrat Asutuskeskittymät MAANINKA (-vyöhykkeet) Yritys- /työpaikkakeskittymät SIILINJÄRVI Seudulla luodaan uusia palvelukonsepteja Asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kevyen liikenteen ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja Hyvän palveluvarustuksen asemaseutuja kehitetään Joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia Palvelukeskukset NILSIÄ Kehitettävät yhteydet KUOPIO TUUSNIEMI SUONENJOKI LEPPÄVIRTA 7 Pohjakartta: MML 2010

8 Palvelualueet Palvelukeskukset Asiointivirrat Asutusrakenne painottuu taajamiin ja taajamien rantavyöhykkeille Väestökehitys ennustetta suurempi Maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kuntarajojen merkitys häviää, keskuksissa sijaitsevia palveluja hyödynnetään joustavasti yli kuntarajojen Seudulla luodaan uusia palvelukonsepteja Joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia (linja-auto + lähijuna) Henkilöautoliikenteellä vahva rooli, kattava tieverkko Lentoliikenne säilyy ennallaan Junaliikenne säilyy ennallaan, ei uusia raideliikenneavauksia Kevytliikenteen yhteydet linkittyvät osaksi palveluja: Kevyen liikenteen kuntarajat ylittävä rantareittien verkosto NILSIÄ Asutuskeskittymät MAANINKA (-vyöhykkeet) Rantareitistön kehittäminen Asutuksen kasvusuunnat Yritys- /työpaikkakeskittymät SIILINJÄRVI Virkistys/matkailukohde Kehitettävät yhteydet Rantarakentamista Rantareitistön kehittäminen Karttula KUOPIO TUUSNIEMI Vehmersalmi SUONENJOKI Savon kanava LEPPÄVIRTA 8 Pohjakartta: MML 2010

9 Palvelukeskukset Asutuskeskittymät (-vyöhykkeet) Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uutta rakentamista syntyy erityisesti matkailukeskusten ympärille Tahkosta kehittyy Lapin ulkopuolisen Suomen johtavin matkailukaupunki, jonka matkailukapasiteetti kolminkertaistuu Väestökehitys painottuu Kuopiolentokenttä-Tahko -akselille Palveluverkkoa kehitetään kiinteässä yhteydessä ja osana matkailupalveluja, joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia (linja-auto + lähijuna) Raideyhteyden merkitys kasvaa, Tahkolle rakennetaan raideyhteys, myös lentoyhteydet monipuolistuvat Virkistysreittiverkko on kattava ja kytkeytyy matkailuun Matkailun suunnitelmallinen kehittäminen matkailukeskuksen kesken (yli kuntarajojen) 9 Yritys- /työpaikkakeskittymät NILSIÄ MAANINKA Matkailurata Virkistyksen ja matkailun vyöhyke Virkistys/matkailukohde SIILINJÄRVI Liikenteelliset solmupisteet Rataliikenteen virrat Kehitettävät yhteydet Vesiyhteydet Karttula KUOPIO Vesiyhteydet TUUSNIEMI Vehmersalmi Ratayhteydet SUONENJOKI Savon kanava Matkailukeskusten väliset yhteydet LEPPÄVIRTA Pohjakartta: MML 2010

10 Palvelukeskukset Asiointi- ja työssäkäyntivirrat iointivirrat Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja pääliikenneyhteyksien (Vt 5 ja Vt 9) varsille Väestökehitys ennustetta suurempi, alueelle suuntautuu työllistäviä uusia investointeja Aluerakenne muodostuu työpaikka- ja palvelusolmuista ja niiden välisistä virroista Liikennevirtoja hyödyntävät palvelut kasvavat, kauppa keskittyy suuryksiköihin Kuntien kilpailu investoinneista voi kiihtyä Valtakunnallisia pääväyliä (Vt 5, Vt 9, Savon rata) kehitetään Lentokentän alue kehittyy merkittävänä työpaikka- ja logistiikkakeskittymänä Vaajasalo yhteys rakennetaan vuoden 2030 jälkeen Asutuskeskittymät NILSIÄ (-vyöhykkeet) Asutuksen kasvusuunnat MAANINKA Yritys- /työpaikkakeskittymät SIILINJÄRVI Lentokentän alueen Kevytliikennevyöhyke yrityskeskittymä / logistiikka Liikenteelliset solmupisteet Vaajasalon yhteys Karttula Kehitettävät yhteydet KUOPIO Matkuksen alueen TUUSNIEMI yrityskeskittymä / kauppa Vehmersalmi SUONENJOKI LEPPÄVIRTA 10 Joukkoliikennevyöhyke Pohjakartta: MML 2010

11 Palvelukeskukset Asutuskeskittymät (-vyöhykkeet) Asutusrakenteeltaan kuntakeskus- ja taajamavetoinen MAANINKA Väestökehitys maltillinen, tavoitteen alarajalla Yhdyskuntarakennetta kehitetään joukkoliikenteen palvelukäytävien varsilla Palvelurakenne lähipalveluja Lähipalveluja painottava Runsaasti ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia ylläpitäviä palveluja Ikäihmiset ja lapset huomioiva Karttula Jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva, taajamia yhdistävä (kevyt- ja joukkoliikenneseutu*) Kuntarajat ylittävillä virkistysyhteyksillä suuri merkitys Asutuksen kasvusuunnat NILSIÄ Yritys- /työpaikkakeskittymät Jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhyke SIILINJÄRVI Liikenteelliset solmupisteet Kehitettävät yhteydet Kehitettävät virkistys- ja kevytliikenteen yhteydet KUOPIO TUUSNIEMI Vehmersalmi Kevytliikenteen yhteyksien ja Terveellistä asumista, yhteisöllisyyttä, matalaenergistä ja ekologista asumista SUONENJOKI virkistysyhteyksien kehittäminen LEPPÄVIRTA 11 Pohjakartta: MML 2010 *) Integroituu Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki mallin periaatteisiin

12 12

13 1. Kuvausten vertailu 2. Rakennemallille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen 3. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttaminen 4. Vaikutusten arviointi osatekijöittäin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen ekotehokkuuteen ja ilmastoon sekä luontoon ja luonnonvaroihin yhdyskunta- ja energiatalouteen maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön palveluihin, elinkeino-elämään ja kilpailukykyyn Vaihtoehtojen liikenteellisten vaikutusten arvioinnin toteutti Liidea Oy Vaikutusten arviointimenetelmänä käytetty EcoBalance -työkalua soveltuvin osin Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen tase eli rakenteiden tuottamisesta ja käytöstä sekä liikenteestä aiheutuvat vaikutukset energian ja raaka-aineiden kulutukseen, kasvihuonekaasupäästöihin, muihin päästöihin ja yhdyskuntakustannuksiin. Arviointi on laadittu rakenteiden koko elinkaaren ajalta käyttäen 50 vuoden ajanjaksoa Varsinaiset ekotehokkuutta koskevat laskelmat tehdään valitun rakennemallin osalta, arviointi on tässä vaiheessa yleispiirteinen, suhteellinen arvio Vertailun kohteena ovat rakennemallivaihtoehdot ja nykyisen kaltainen kehitys. Tuloksena on arvio rakennemallin ekotehokkuudesta eli ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä tarkasteltujen tekijöiden osalta Ekotehokkuusarvioinnista on vastannut VTT:n erikoistutkija Irmeli Wahlgren 13

14 MALLI VE0 Nykytilanne 0+ -vaihtoehto VE1 Parhaat palvelut malli Alavaihtoehto 1a: Rantakaupunkimalli Alavaihtoehto 1b: Matkailumalli VE2 Solmu-virta -malli VE3 Terveysmalli PROFIILI Ei selkeää profiloitumista tai painopisteitä Kuopion seutu profiloituu hyvien arkielämän toimivien palvelujen seutuna Yksityiset ja julkiset palvelut yhdistyvät suurelta osin Vesistöimagon ja Saaristokaupunki brändin hyödyntäminen Saaristokaupungin paikalliset variaatiot Loma-asumisen ja vesistömatkailun ykkösalue Suomessa Kuopion seutu = matkailuseutu Loma-asumisesta kehittyy pysyvää asumista; joustavat asumisratkaisut ja uudet palvelut Kuopion kaupunkiseudusta muodostuu vahva tuotantotoiminnan, kaupan ja logististenpalvelujen alue, joka helposti saavutettavissa Toiminnot ovat keskittyneet, solmut erikoistuvat Terve Kuopio toimintamallin toteuttaminen maankäytössä Liikkumista, virkistystä ja ihmisten omatoimisuutta painottava malli ALUE- RAKENNE Asutus- ja palvelurakenne monikeskuksinen Väestönkasvu painottuu pohjoiseen ja Vt5 akselille, Kuopio- Siilinjärvi vetoinen Kuntarajoilla edelleen vahva merkitys Asutus- ja palvelurakenne painottuu keskuksiin Uusi rakentaminen tukemaan olemassa olevien palvelujen säilymistä / kehittymistä Maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kuntarajojen merkitys häviää Asutusrakenne painottuu taajamiin ja taajamien rantavyöhykkeille Maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Kuntarajojen merkitys häviää Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uutta rakentamista syntyy erityisesti matkailukeskusten ympärille Väestökehitys painottuu Kuopiolentokenttä-Tahko -akselille Kuntarajojen merkitys häviää Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja pääliikenneyhteyksien (Vt 5 ja Vt 9) varsille Liikennevirtoja hyödyntävät palvelut kasvavat, kauppa keskittyy suuryksiköihin Asutusrakenteeltaan kuntakeskus- ja taajamavetoinen Yhdyskuntarakennetta kehitetään joukkoliikenteen palvelukäytävien varsilla VÄESTÖ- KEHITYS ennusteen mukainen ennustetta suurempi ennustetta suurempi ennustetta suurempi ennustetta suurempi maltillinen, tavoitteen alarajalla LIIKENNE 14 Henkilöautoliikente ellä vahva rooli Joukkoliikenne kehittyy Kevyen liikenteen ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja Joukkoliikenne kehittyy osana palvelukonseptia (linja-auto + lähijuna) Raideyhteyden merkitys kasvaa, Tahkolle rakennetaan raideyhteys, myös lentoyhteydet monipuolistuvat Valtakunnallisia pääväyliä kehitetään Lentokentän alue kehittyy Vaajasalo yhteys Rakennetaan vuoden 2030 jälkeen Jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva, taajamia yhdistävä (kevyt- ja joukkoliikenneseutu)

15 VE 0 VE 1 VE 1A VE 1B VE 2 VE 3 Kehittämistä yli hallinnollisten rajojen Rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen /- + +/- +/- Kuopion keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen +/ Monipuolisten asumismahdollisuuksien turvaaminen +/ /- ++ Ekotehokkuus ja kestävyys, uusiutuvien energiamuotojen käyttö Toimiva palvelurakenne /- +/- Ikärakenteen huomiointi +/ /- +/- ++ Matkailun ja virkistysmahdollisuuksien huomiointi +/ Kesäasukkaiden huomioon ottaminen +/ Työssäkäynti- ja muiden keskeisten liikenneyhteyksien huomiointi +/- + +/ /- Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen kehittäminen +/ Rataliikenteen ja liittymäyhteyksien kehittäminen, valtateiden kehittäminen +/- + +/ /- Maakuntakaavojen tavoitteet (ks. tavoiteraportti) Yritysten houkutteleminen, työpaikkojen lisääminen - + +/ /- Lentokentän yritysalueen kehittäminen +/- +/- +/ /- 15

16 VE 0 VE 1 VE 1A VE 1B VE 2 VE 3 Toimiva aluerakenne /- +/- ++ +/- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu /- +/ Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat +/- +/- - +/- +/- + Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

17 Vaihtoehtojen edullisuusjärjestys ekotehokkuuden ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta: 1. Vaihtoehto 1 Parhaat palvelut -malli 2. Vaihtoehto 1b Matkailumalli 3. Vaihtoehto 1a Rantakaupunkimalli 4. Vaihtoehto 2 Solmu-Virta -malli 5. Vaihtoehto 3 Terveysmalli 6. Vaihtoehto 0+ Nykytilanteen mukainen kehitys 17

18 vaihtoehtojen sisältämä muutospotentiaali, enimmillään n. 14 % väestölisäys, ei mahdollista suuria muutoksia liikkumisjärjestelmään kaikissa malleissa henkilöauto säilyy tärkeimpänä kulkutapana vaihtoehdot tuovat erilaisia painotuksia kulkutapojen työnjakoon ja yleensä liikkumistarpeeseen raideliikenteen hyödyntäminen lähiliikenteessä edellyttäisi lähtökohtaisesti selvästi suurempaa asukasmäärän kasvua ja sen keskittämistä mahdollisten asemien ympäristöön. Lähijunaliikenteen kaltainen joukkoliikennetarjonta on hoidettavissa busseilla, jolloin sitä ei tarvitse sulkea pois tässä vaiheessa suurimmat vaikutukset liikkumistarpeeseen syntyvät palveluiden saavutettavuuden kautta julkisten palvelujen kannalta keskusten riittävä asukaspohja tuottaa vähemmän liikkumistarvetta päivittäistavarapalveluja tulisi tuottaa ensisijaisesti lähellä asukkaita ja toissijaisesti hyvien kulkuyhteyksien varrella tilaa vievä erikoistavarakauppa voi sijaita hyvien kulkuyhteyksien varrella, muun erikoiskaupan tarjonnan tulisi sijaita pääsääntöisesti keskustoissa 18

19 VE0 VE1 VE1a VE1b VE2 VE3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen / /- Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen Vaikutukset ekotehokkuuteen ja ilmastonmuutokseen +/- ++ +/- + +/- - +/ Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin - + +/- + / - - +/- Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, jne. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset palveluihin elinkeino-elämään ja kilpailukykyyn +/- +/ /- + +/ / /- 19

20 20

21 Palvelualueet Palvelukeskukset Asiointi- ja työssäkäyntivirrat Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja uusi rakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä / kehittymistä ja tukee nykyistä rakennetta Aluerakenne muodostuu laadukkaasta asutuksesta, työpaikka- ja palvelusolmuista ja niiden välisistä virroista Asutuskeskittymät NILSIÄ MAANINKA Asumisen kehittämisvyöhyke Matkailurata Yritys- /työpaikkakeskittymät Elinkeinoelämän kehittämis- Tahkosta kehittyy Lapin ulkopuolisen Suomen johtavin matkailukaupunki, jonka SIILINJÄRVI matkailukapasiteetti laajenee merkittävästi ja jonne rakentuu selkeä matkailukeskusta Matkailukeskusten ja niiden välisten yhteyksien kehittäminen Karttula Kuntarajojen merkitys häviää, palveluja hyödynnetään joustavasti yli kuntarajojen Seudulla luodaan uusia palvelukonsepteja Asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita Valtakunnallisia pääväyliä kehitetään Kevyen liikenteen ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja SUONENJOKI Joukkoliikennekäytävät kehittyy osana palvelukonseptia Hyvän palveluvarustuksen asemaseutuja kehitetään. Raideyhteyden merkitys kasvaa. Savon kanava Lentoyhteydet monipuolistuvat. Lentokentän alue kehittyy merkittävänä työpaikka- ja logistiikkakeskittymänä vyöhyke Virkistyksen ja matkailun vyöhyke KUOPIO Kevytliikenteen vyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennekäytävä Vehmersalmi TUUSNIEMI Kehitettävät yhteydet Kehitettävät vesiyhteydet Vesiyhteydet LEPPÄVIRTA Maankäytössä varaudutaan Tahkon matkailuradan, Vaajasalo-yhteyden ja Savon kanavan rakentamisen kasvun ja mallin mukaisen kehityksen toteuduttua 21 Liikenteelliset solmupisteet Pohjakartta: MML 2010

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI

L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI Loppuraportti 4.6.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen 14.3 Ohjelmapää. äällikkö Tero Piippo Kuopion kaupunki. Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

MAL verkostotapaaminen 14.3 Ohjelmapää. äällikkö Tero Piippo Kuopion kaupunki. Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy MAL verkostotapaaminen 14.3 Ohjelmapää äällikkö Tero Piippo Kuopion kaupunki Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy AJANKOHTAISTA KUOPION TOIMINNALLISELLA

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Jämsän kaupunki/kuvapankki. Mallin kuvaus Vaikutusten arvioinnin tiivistelmä Kärkitoimenpiteet 04.01.2012

Jämsän kaupunki/kuvapankki. Mallin kuvaus Vaikutusten arvioinnin tiivistelmä Kärkitoimenpiteet 04.01.2012 n kaupunki/kuvapankki Mallin kuvaus Vaikutusten arvioinnin tiivistelmä Kärkitoimenpiteet 04.01.2012 1 2 n kaupunki/kuvapankki Valittu rakennemalli Sydänmalli Koskenpää Haavisto Lahdenkylä Suinula Olkkola

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

TAVOITERAPORTTI 05.05.2011

TAVOITERAPORTTI 05.05.2011 TAVOITERAPORTTI 05.05.2011 Maaninka Nilsiä Info 1/2011 Siilinjärvi Kuopio Tuusniemi Suonenjoki Leppävirta Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy 1 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA:

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Info 1/2011. Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

Info 1/2011. Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy A C D Selvityksen tavoitteet Palveluverkon nykytila Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 Johtopäätökset A 1) Palveluverkon

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO. VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID Maankäyttövaihtoehdot

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO. VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID Maankäyttövaihtoehdot VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID Maankäyttövaihtoehdot Maankäyttövaihtoehdot Maankäyttövaihtoehdot Projektiryhmän työskentely Asukkaiden ja sidosryhmien näkemykset SWOT

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Vaikutusten arviointi 26.10.2010 Rakennemallin vaikutusten arviointi VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ON LAADITTU yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja taloudellisuuden suhteen olemassa

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU Kuva: Riitta Yrjänheikki Mistä rakennemallityössä on kysymys? Maankäyttöstrategialla hahmotetaan koko kunnan alueen maankäyttöä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Mikä ihmeen rakennemalli? RAKENNEMALLI On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015

Laukaan kunnan Rakennemalli. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015 Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015 Rakennemallivaihtoehdot Rakennemallin pohjaksi on laadittu 3 erilaista vaihtoehtoa Rakennemallivaihtoehtojen tarkoituksena

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015

MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015 MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015 Keskustelukysymykset / YLEINEN KEHITYS 1. Onko kasvu ja kehitys ollut toivotun kaltaista Jyväskylän

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savossa Suomen puhtaimmat vesistöt Loma-asumisen ykkösmaakunta 50

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta

Lisätiedot

PÄLKÄNE MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025 RANTARAITTI. Loppuraportti 4.12.2012

PÄLKÄNE MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025 RANTARAITTI. Loppuraportti 4.12.2012 PÄLKÄNE MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025 RANTARAITTI Loppuraportti 4.12.2012 SISÄLTÖ Sisältö... 2 Johdanto... 2 Prosessi... 3 Kehityskuva... 4 Kehityskuvan tavoitteet... 5 Kehityskuvatyön lähtökohdat... 6 Kartta-

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Tampere 30.11.2011 Jukka Weisell Oulun seudun

Lisätiedot

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen

Lisätiedot

Maanantai 26.11.2012 klo 15.15 18.00

Maanantai 26.11.2012 klo 15.15 18.00 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 17/2012 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai 26.11.2012 klo 15.15 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen

Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus Vähähiilisen liikenteen mahdollisuudet -seminaari 17.9.2015 SYKE Mihin matkoihin yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan? Arkiliikkuminen

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 MIKKELI ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 Jouni Riihelä, tekninen johtaja Sotaväen harjoituskenttä vuosina 1721-1809 Luonto näyttää valinneen Mikkelin kirkonkylän kaupungin

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS Rakennemallivaihtoehtojen yhteiset elementit: kolme päätaajamaa Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki sekä Röykkä ja Herunen on esitetty pieninä taajamina. Maakuntakaavaan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet

Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos Tavoitteet Kate 9.4.2014 Kh 14.4.2014 49 69 Kate om Kh liite 2 Asia 63/10.02.03/2014 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija Asemantie 30,

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Eheyttäminen Kuva: Paula Kangasperko Spinoza: Ihmisen ja yhteisön toiminta ympäristössään luonnon

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1 UUSI OHJ MNKÄÖN KEHISKUV J RKENNEMI VOIEE Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 IM 1 avoitteet tavoitteet on määritelty vyöhykkeittäin lähtötietojen ja vuorovaikutuksessa saadun palautteen perusteella

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pohjoiset suurkaupungit

Pohjoiset suurkaupungit Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / rakennetun ympäristön yksikkö Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot