SYKE on tehnyt Päijät-Hämeessä vyöhyketarkastelun Lahden ja Heinolan kaupunkiseuduille. Alla olevassa kuvassa ovat vuoden 2010 vyöhykkeet.

Transkriptio

1 URBAN ZONE-HANKKEEN VYÖHYKKEET JA SIJAINNIN SUUNNITTELU Suomen ympäristökeskus on laatinut laajan valtakunnallisen analyysin kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteesta ja sen kehityksestä viimeisen 25 vuoden ajalta jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeillä sekä yhdyskuntarakenteen toiminnallisella aluerajauksella. Siinä on analysoitu yhdyskuntarakenteen keskusverkkoa, morfologiaa, eheytymistä ja hajautumista, rakennetun ympäristön laatua sekä liikkumiskäyttäytymistä eri teemoilla ja kynnysarvoanalyyseilla mm. väestörakenteen, asumisen, palveluiden, työpaikkojen, eri liikennemuotojen ja ilmastovaikutusten kautta. SYKE on tehnyt Päijät-Hämeessä vyöhyketarkastelun Lahden ja Heinolan kaupunkiseuduille. Alla olevassa kuvassa ovat vuoden 2010 vyöhykkeet. Päijät-Hämeen maakuntakaavatyötä varten tehdyn väestön sijoittumisen suunnittelun tulosta on tarkasteltu alla olevissa kartoissa Lahden kaupunkiseudun ja Heinolan kaupunkiseudun kohdalta. Raidoitettuina näkyvät alueet ovat liikennemallin osa-alueita, joista selkeimmin tummimman pu- 1

2 naisella raidoitetut alueet ovat eniten kasvavia. Ohuimmalla viivoituksella olevissa osa-alueissa muutos on vähäisin. Silmiin pistävintä kartalla ovat taajamarakenteen ulkopuolella olevat kasvun alueet. Niissä kasvu näkyy laajoina alueina, koska liikennemallin osa-alueet harvenevat ydinkeskustojen yhden 250 m x 250 m suuruisesta ruudusta useiden ruutujen laajuisiin alueisiin. Muutos näyttäytyy tästä johtuen tulevaa huonommassa valossa, koska todennäköisintä on, että asuminen ei levittäydy yhtä laajalle alueelle, vaan kytkeytyy hyvin nykyiseen taajamarakenteeseen. Monin paikoin voi nähdä myös mm. joukkoliikennevyöhykkeen tiivistyvän. Esimerkki: Lahden kaupungin alue Kuva: Lahden kaupungin Urban Zone vyöhykkeet ja väkimäärän muutos liikennemallin osa-alueilla 2

3 TAVOITTEELLISEN KESKUSVERKON MÄÄRITTELY 3 Keskusverkko on maakuntakaavassa taustalla oleva alue- ja yhdyskuntarakenteen perusosa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa siihen viitataan mm. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana, runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. ja Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on välitetty sekä maakuntasuunnitelmaan että maakuntakaavan tarkempiin tavoitteisiin: Maakuntasuunnitelma 2009: Lahden kaupunkiseudun kaupunkikylät muodostavat yhdessä Helsingin metropolin laajemman työssäkäyntialueen vahvan suurkaupunkikeskuksen. Heinolan ja Orimattilan hyvän kaupunkitason keskukset voimistavat suurkaupunkikeskuksen asemaa eteläisessä Suomessa. Maakuntavaltuuston tarkempi tavoite : Tavoitteena on sellainen monikeskuksinen keskusverkko, jossa keskusten ja niiden vaikutusalueiden väestön, työpaikkojen ja palveluiden tavoiteltu sijoittuminen on sovitettu yhteen liikennejärjestelmän kanssa ja on otettu huomioon maakunnan eri osien tasapainoinen kehittyminen. Arvioidaan keskusverkon kehittämistarpeet ja määritetään kehittämisen periaatteet sekä toimenpiteet tavoitteellisen keskusverkon saavuttamiseksi. - Tarkastellaan, miten sijainnin suunnittelu vaikuttaa keskusverkon nykytilaan (keskukset ja niiden vaikutusalueet sekä liikennemallin osa-alueiden 2. kierroksen tarkastelun muutos); pohdintaa karttatarkastelun avulla keskusverkon kehittymisestä - määritellään tavoitteellinen keskusverkko - kootaan keskusten kehittämistarpeet (verrataan olemassa olevia palveluita tavoitteisiin) - työ jatkuu kaupan suunnitteluratkaisujen tekemisellä: keskustatoimintojen alueiden rajaukset ja niiden enimmäismitoitus ulkopuolisten suuryksiköiden ja alueiden rajaukset ja enimmäismitoitus Päijät-Hämeen keskusverkko on keskusverkon nykytilan määrittely ja se tehtiin Linea Konsultit Oy:n ja Gispositio Oy:n yhteistyönä loppuvuodesta Työssä tarkasteltiin erityisesti maakuntakeskuksen ja maaseutukylien välille hahmottuvia keskuksia ja niiden vaikutusalueita. Keskusten vaikutusalueet määrittyivät paikoin päällekkäin, koska palveluiltaan parempitasoiset ja työpaikkamääriltään isommat keskukset vetivät puoleensa. Oletusarvona tarkastelussa käytettiin maakuntakaavan 2006 tavoitteellista keskusverkkoa. Määrittelyssä tärkeitä tekijöitä olivat toiminallisuutta kuvaavat tekijät: työ-, ostos- ja vapaa-ajan matkat. Keskusten vaikutusalueiden sisältämät palvelut (koulu-, sosiaali- ja terveys-, päivittäistavara- ja erikoiskaupan, vapaa-ajan palvelut) sekä väestö- ja työpaikkatiedot olivat laskennassa pohjatietoina. Keskusverkkoselvityksessä vaikutusalueet olivat toiminnallisia eli ne kuvastivat ihmisten asiointia. Maakuntakaavassa 2006 tarkasteltiin sen sijaan kuntaa pienempinä tilastollisina suunnittelualueina lähivaikutusalueita. Lähivaikutusalueilla oli yleisimmin yksi paikoin muutama keskus, jolta väestön arvioitiin hakevan lähipalveluita. Näiden maakuntakaavan pienimpien suunnittelualueiden raja-

4 uksia oli tarkoitus ollut tarkentaa, mutta aikataulusyistä sitä ei ole voitu tehdä tätä kaavatyötä varten. Maakuntakaavan 2006 tavoitteellista keskusverkkoa on verrattu keskusverkon nykytilaan ja ehdotettu uutta maakuntakaavaa varten uutta tavoitteellista keskusverkkoa. Maakuntakaavassa 2006 ei ollut korostettu seutukeskusta. Keskuksen varsinaista, yksikäsitteistä sijaintia on kohtuullisen hankala määritellä, koska kaupalliset ja julkiset palvelut ovat sijoittuneet ja tulevat todennäköisesti tulevaisuudessakin sijoittumaan vaikutusalueella eri pisteisiin. Esimerkki: Kariston aluekeskus Nykytilan määrittelyssä keskus ei saanut vaikutusaluetta, koska tarkasteluissa käytetyn aineiston valossa siellä oli vähän palveluja ja työmatka-aineistokin oli vanhaa Kariston uuteen kehittymässä olevaan keskukseen nähden. Kariston keskuksen väestö 1 km:n etäisyydellä on vuoden 2012 tietojen perusteella 1140 asukasta. Uudessa tavoitteellisessa verkossa se esitetään aluekeskukseksi. Kariston palvelukeskuksessa on järjestetty perusopetus ja päivähoito. Palveluita ja työpaikkoja on tullut mm. Kariston kauppakeskuksen myötä merkittävästi lisää. Lähivaikutusalueen väestön arvioidaan kasvavan n asukkaaseen. Kartta: Kariston lähivaikutusalue, muutos kuntatiedoilla: mustat luvut väkimäärä, siniset työpaikkamäärä, vihreät pt-kaupan kerrosala ja viininpunaiset et-kaupan kerrosala, liikennemallin osa-alueilla punaiset kasvavia ja siniset väheneviä väestökehitykseltään 4

5 Päijät-Hämeen keskusverkko selvityksessä tulivat luokitelluiksi: maakuntakeskus, seutukeskus, aluekeskukset kaupunkiseudulla, kuntatason keskukset, lähi- tai paikalliskeskukset, maaseutukylät ja haja-asutuskylät. Uutta keskusluokitusta harkittaessa on syytä harkita kuinka moniportainen luokitus on toimivin tulevaisuutta ajatellen. Uusi keskusluokitus voisi sisältää esimerkiksi: maakuntakeskuksen, seutukeskuksen, kuntakeskuksen, aluekeskuksen, lähikeskuksen ja kylän. Selvityksen luokittelu keskuksiin perustui isoon määrään muuttujia, joista osa oli erilaisten palveluiden saavutettavuuteen liittyviä. Alla olevassa taulukossa ovat kuntakeskusten työpaikka- ja väkimäärät sekä pt-kaupan, peruskoulun, keskiasteen, terveysaseman, päiväkodin, autokaupan, moniala- ja muun erikoiskaupan saavutettavuus pyöristettyinä täysiksi minuuteiksi (väestöpainotetut keskiarvot). me_peru s me_kesk i me_terv eysasem a me_päiv äkoti me_auto kauppa me_mon iala me_muu erikoiska uppa Keskus tp_yht v_yht me_pt me_tiva Lahti Heinola Hollolan keskusta Nastola Orimattila Vääksy Hartola Hämeenkoski Kärkölän keskusta Padasjoki Sysmä Taulukko: Keskushierarkian ylimpien keskusten työpaikka- ja väkimäärä sekä pt-kaupan, peruskoulun, keskiasteen, terveysaseman, päiväkodin, autokaupan, moniala- ja muun erikoiskaupan saavutettavuus pyöristettyinä täysiksi minuuteiksi (väestöpainotetut keskiarvot) Keskusten tiiviyttä on mahdollista ilmentää myös maakuntakaavatyössä käytetyllä aluetehokkuudella tai alueväljyydellä. Sillä tarkoitetaan 250 m x 250 m ruudussa olevien rakennusten kerrosalaa jaettuna ruudun pinta-alalla. 5

6 Kuva: Alueväljyys ts. aluetehokkuus Heinolan, Orimattilan, Hollolan ja Nastolan keskusten alueella Ylempien keskusluokkien luonnehdintaa (esimerkkipalveluita, miten määritellään vai määritelläänkö?): Maakuntakeskus Maakuntakeskus on asukastiheyden, aluetehokkuuden, työpaikkamäärän ja palveluvarustuksen puolesta suurin keskus. Tarjoaa julkisia ja kaupallisia palveluita yli maakunta- ja kuntarajojen. (keskussairaala, maakuntakirjasto, teatteri, kauppakeskukset, hypermarketit, erikoistavarakaupan isot yksiköt + seutukeskuksessa luetellut) Seutukeskus Erottuu asukastiheydeltään, aluetehokkuudeltaan ja palveluiden saavutettavuudeltaan muista kuntakeskuksista ja palvelee yli kuntarajojen. (sosiaali- ja terveyskeskus, liikuntapalveluita monipuolisesti, kaupallisia palveluita monipuolisesti, ala/ylä-aste, yhtenäiskoulu, lukio, ammatillinen opilaitos/-yksikkö + kuntakeskuksessa luetellut) Kuntakeskus Väestön ja työpaikkojen määrillä mitattuina ovat samantapaisia kuin kaupunkiseutujen aluekeskukset, mutta pinta-alaltaan huomattavasti suurempia. Väestö- ja palvelutiheys ovat siten aluekeskuksia pienempiä. (sosiaali- ja terveyskeskus, liikuntapalveluita monipuolisesti, kaupallisia palveluita monipuolisesti, ala/ylä-aste, yhtenäiskoulu, lukio, ammatillinen opilaitos/-yksikkö + kuntakeskuksessa luetellut) 6

7 Lahti on selkeästi maakuntakeskus ja keskusverkon nykytilan määrittelyssä Heinola nousi esiin seutukeskuksena. Onko tavoitteellisessa keskusverkossa muita seutukeskuksia (vrt. maakuntasuunnitelma ja maakuntakaavan tarkemmat tavoitteet?) Alla olevaan taulukkoon on kerätty potentiaalisia aluekeskuksen tasoisia keskuksia: me_peru s me_kesk i me_terv eysasem a Taulukko: Mahdollisten aluekeskusten työpaikka- ja väkimäärä sekä pt-kaupan, peruskoulun, keskiasteen, terveysaseman, päiväkodin, autokaupan, moniala- ja muun erikoiskaupan saavutettavuus pyöristettyinä täysiksi minuuteiksi (väestöpainotetut keskiarvot). Karisto ei saanut lähivaikutusaluetta, mutta on esitetty aluekeskukseksi tässä myöhemmin. Onko tavoitteellisessa keskusverkossa uusia aluekeskuksia? me_päiv äkoti Alempien keskusluokkien luonnehdintaa (esimerkkipalveluita, miten määritellään vai määritelläänkö?): Aluekeskus (Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupunkiseuduilla) me_auto kauppa me_mon iala me_muu erikoiska uppa Keskus tp_yht v_yht me_pt me_tiva Heinolan kirkonkylä Mukkula Ahtiala Jalkaranta Laune Kalliola Kiveriö Kärpänen Tähtiniemi Uusikylä Villähde Nostava Pasina - Pennala Vesivehmaa Virenoja Artjärvi Vierumäki Henna Aluekeskukset ovat vaikutusalueeltaan pieniä, mutta asukastiheydeltään suuria. Arjen palvelut ovat vaikutusalueella helposti saavutettavissa ja ne ovat monipuolisia. (sosiaali- ja terveyskeskus/- asema/-kioski?, liikuntapalveluita monipuolisesti, kaupallisia palveluita monipuolisesti, ala/yläaste, yhtenäiskoulu, mitä palveluita?) Lahden kaupunkiseudulla (Lahti, Hollola, Nastola), Heinolan ja Orimattilan kaupungeissa saattaisi olla paikallaan nostaa tavoitteellisessa keskusverkossa esiin ns. aluekeskukset. Lainvoimaisessa kaavassa aluekeskuksina esitettiin keskustatoimintojen alakeskuksia ca: Lahdessa Mukkula, Ahtiala, Kiveriö, Karisto, Jalkaranta, Kärpänen, Renkomäki, Laune (poikkeuksellisesti c), Hollolassa Kalliola, Nastolassa Villähde, Uusikylä ja Heinolassa kirkonkylä, Tähtiniemi, Vierumäki. Päijät-Hämeen keskusverkko selvityksessä aluekeskuksen tasolle nousivat lisäksi Nostava Hollolassa ja Pasina Pennala Orimattilassa. Henna kehittämistavoitteet ovat sen verran korkeat, että se 7

8 voisi olla yksi Orimattilan aluekeskuksista Artjärven entisen kuntakeskuksen lisäksi. Virenoja Orimattilan taajaman lähellä pohjoispuolella ja Vesivehmaan kylä Asikkalan taajaman eteläpuolella tulivat valituiksi myös aluekeskuksiksi selvityksessä. Niiden väki- ja työpaikkamäärä on nykyisellään pienimmästä päästä. Lähikeskus/? (Mirja Karila-Reponen).. Kylä (Mirja Karila-Reponen).. 8

9 9