Sote-tuotannon alaryhmä Poliittinen ohjausryhmä

Transkriptio

1 Sote-tuotannon alaryhmä Poliittinen ohjausryhmä

2 Sote-uudistuksen tavoitteet Maakunnat järjestävät palvelut alueensa koko väestön kannalta tarkoituksenmukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Samalla tavoitteena on turvata lähipalvelujen saatavuus sekä ihmisiä lähellä tapahtuva päätöksenteko. Uudistuksella on tarkoitus kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Rakenteiden ja rahoituksen uudistamisen lisäksi nykyaikaistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta ja toimintamalleja perusteellisesti. Tavoitteena ovat nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut.

3 Lähipalvelut Yleisimmin lähipalvelulla tarkoitetaan usein käytettyjä palveluja, joita useimmat ihmiset tarvitsevat elämänsä varrella. Lähipalvelut tarjotaan potilaan ja asiakkaan arjessa, ja ovat kohtuullisen helposti saavutettavissa. Sote-uudistuksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut säilyvät jatkossakin lähellä palvelujen käyttäjiä. Se tarkoittaa, että lähipalvelut sijaitsevat melko lähellä useimpia ihmisiä, tai ne tuodaan ihmisten arkeen sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina.

4 Peruspalvelut Yleiskäsitteenä: Peruspalveluilla tarkoitetaan useimmiten kuntien tai kuntien yhteistoimintaorganisaatioiden vastuulle kuuluvia lakisääteisiä sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteenä: Perustason palveluilla tarkoitetaan kunnan tai kuntien yhteistoimintaalueen järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja (perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto, pois lukien kehitysvammaisten erityishuolto).

5 Tuotantorakenne Tuotantorakenteella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuka palvelut tuottaa ja missä, esimerkiksi miten lähipalvelut varmistetaan, milloin ja minkä palvelujen tuotantoa on tarpeen keskittää, ja miten mahdollinen keskittäminen toteutetaan. Tuotantorakenteesta päättämiseen sisältyy myös sen ratkaiseminen, millä tavoin palveluja toteutetaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi valintaa avohoidon tai laitoshoidon välillä jonkun asiakasryhmän palvelussa taikka avohoidon eri toimintamuotojen kesken. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantorakenteesta päättäminen kuuluu järjestämisvastuulliselle toimijalle.

6 Toimintamuotojen uudistaminen on hidasta, aikaa vievää ja vaikeaa, koska ensin on löydettävä: yhteinen uusi tapa toimia pois opittava vanhasta tavasta toimia sisäistettävä uusi malli uudeksi toimintamuodoksi Lapin maakunnassa uudistetaan ja luodaan uudelleen nyt 21 kunnan, 3 ky:n ja lukuisten yksityisten, yhdistysten ja kolmannen sektorin toimintamuodot -> Tämä ei tapahdu hetkessä -> Rakenteista ja resursseista ei voi päättää ennen kuin uudet toimintamallit on kehitetty ja lainsäädäntö valmis

7 Sote-tuotannon alaryhmän tehtävät Tehtävä 1: Tunnistaa, nimetä, priorisoida ja aikatauluttaa ne asiat (hoitoketjut, palveluverkko, kriteerit,, joiden valmistelu tulee käynnistää tai jonka valmistelua tulee jatkaa sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Tehtävä 2: Sopia ja nimetä kehitettävät sote-ydinprosessit Tehtävä 3: Sopia miten Sote-ICT digitiekartta jatkotyöskentely kytketään osaksi Sote-asiakasprosessien kehittämistä Tehtävä 4: Miettiä miten saamelaisten oikeudet ja saamelaisten kulttuuri huomioidaan sote-tuotannon valmistelussa Tehtävä 5: Selvittää valinnanvapauden ja monituottajamallin vaikutuksia sote-tuotannolle Tehtävä 6: Tunnistaa, nimetä ja priorisoida ne kehittämiskohteet, jotka tulee valmistella ns. Sote-kuntoon ennen

8 Keskeisiä kysymyksiä? Miten Lapin maakunnassa julkisen sektorin sotepalvelut saadaan kilpailukykyiseen sote-kuntoon? Miten toteutetaan sote-palveluiden integraatio? Miten parannetaan palveluiden yhdenvertaisuutta ja saatavuutta?

9

10 Lähde: Minna Punakallio, pääekonomisti, Kuntaliitto,

11 Maakuntien rahoituksen muutos tarkoittaa: Lapin maakunnassa n. 21 M :n vähennystä verrattuna v tasoon verrattuna. Soten osalta erittäin suurta muutosta, joten uudistuksiin on kyettävä: Panostettava terveyteen ja hyvinvointiin, sairauksien ennaltaehkäisyyn Korostettava jokaisen asukkaan omaa vastuuta / omahoitoa Kehitettävä uusia, integroituja, monimuotoisia toimintamalleja ja palveluja, hyödynnettävä ICT:n mahdollisuudet täysimääräisesti Poistettava päällekkäisyyksiä Purettava laitoshoitoa, raskasta hoivaa ja hoitoa -> Nykyisillä rakenteilla ja malleilla ei voida jatkaa. Muutospaineet ovat väistämättä suurimmat siellä, missä palveluissa on ns. ylitarjontaa / ylikapasiteettia tällä hetkellä. Kaikki ei vaan voi jatkua ennallaan ja tässä vaiheessa ei voida betonoida sen enempää seiniä kuin henkilöresurssejakaan, päätökset tekee maakuntavaltuusto v. 2018

12 Lapin maakunnan suurimpia sotehaasteita Lapin sote-palvelurakenteen laitosvaltaisuus, panostus raskaimpaan / kalleimpaan hoivaan ja hoitoon Ikäihmiset Vammaispalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lastensuojelu ESH:n kalliit kustannukset, päällekkäiset toiminnat Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelutuotannon rakenteet vaihtelevat suuresti kunnittain Erilaiset palvelujen myöntämiskriteerit

13 Sote-tuotannon alaryhmän työskentely Ajankohta Tehtävä Osallistujat Kokous nro 1: Klo 9-12 Kokous nro 2: Klo 9-12 Työpaja Klo 9-13 Työpajapäivä Klo 9-16 Tuotannon alaryhmän organisoituminen Nykytilan kartoitusta, toimintasuunnitelman (v.0.1) laatiminen Teemana ydinprosessit Teemana ydinprosessit (jatkotyöskentely), palveluverkko, hoitoketjut, ICT Tuotannon alaryhmän jäsenet Tuotannon alaryhmän jäsenet Tuotannon alaryhmän jäsenet Tuotannon alaryhmän jäsenet + muita asiantuntijoita yhdistyksistä ja yksityiseltä ja julkiselta sektorilta

14 Tuotannon alaryhmän työsuunnitelma v.0.2: Tehtävä: Valmistelu käynnissä Vastuuhenkilö Sote johtoryhmän käsittelyyn Pol ohryn käsittelyyn Omaishoidon kriteerit ja omaishoitoa tukevat palvelut (Valmistelu kevät 2017, kriteerien testaus , käytössä Kotihoidon myöntämisen kriteerit + tunnistetaan ne mahdolliset Lapin ominaispiirteet, jotka vaikuttavat kotihoidon palveluiden myöntämiseen (Valmistelu kevät 2017, käytössä v aikana Muutosagentti Liisa Niiranen Toimiva kotihoito Lappiin hanke / Lahja Harju Kotikuntoutuksen yhtenäinen toimintamalli Lahja Harju Valmistelu kevät-syksy 2017 Tehostetun palveluasumisen kriteerit Muutosagentti Liisa Niiranen Valmistelu kevät-syksy 2017

15 Tuotannon alaryhmän työsuunnitelma v.0.2: Tunnistetut kohteet Tehtävä (Valmistelu käynnistymässä) Vastuuhenkilö Aikataulu Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (Valtakunnallinen Lapehanke) Harri Tiuraniemi Kevät 2017 syksy 2018 Kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen valtakunnallisten suositusten mukaisesti niiltä osin kuin sitä ei ole jo tehty (Länsi-Pohjassa tehty ja osassa Lapin kuntia) Koordinaattorina Maija Valta + nimettävä ryhmä Kevät 2017 syksy

16 Tuotannon alaryhmän työsuunnitelma v.0.2: Tunnistetut kohteet Tehtävä (Valmistelu käynnistettävä) Vastuuhenkilö Aikataulu Tk-vuodeosastojen rooli ja tehtävä tulevaisuudessa (liittyy ikäihmisten palvelurakennemuutokseen, kuntoutukseen, akuuttihoidon järjestämiseen) Kuntoutuksen kokonaistarkastelu Koordinaattori ja ryhmä nimettävä Koordinaattori ja ryhmä nimettävä Kevät syksy 2018 Kevät syksy 2018 Sosiaalihuollon kokonaisuus Vanhustenhuollon kokonaisuus (muut kuin kriteerit) Koordinaattori ja ryhmä(t) nimettävä Koordinaattori ja ryhmä nimettävä Kevät syksy 2018 Kevät syksy

17 9.2. työpajan lopputulos, Ydinprosessit v. 0.1: Prosessi 1: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Koordinaattori: Harri Tiuraniemi Prosessi 2: Aikuisten ja työikäisten palvelut Koordinaattori: Mirja Kangas Koordinaattori: Mia Palo Sairauksien Kuntoutus hoito osaprosessi osaprosessi osaprosessi osaprosessi Prosessi 3: Ikäihmisten palvelut Koordinaattori: Liisa Niiranen osaprosessi osaprosessi

18 työpajan tuloksia Tahtotila on, että jokaisessa kuntakeskuksessa on sote-keskus, mutta se ei tarkoita, että kaikki resurssit ja osaaminen ovat samanlaisina fyysisesti paikan päällä kaikissa sote-keskuksissa tuottaa palveluja nykyistä entistä enemmän lähemmäksi kuntalaisia Jos matkakulut tulevat maakuntien maksettavaksi -> ICT:n hyödyntäminen ja palvelujen vieminen lähelle kuntalaisia lisääntyy varmasti Käytännössä se voi tarkoittaa: Fyysisesti paikan päällä olevia rakenteita ja resursseja Paljon nykyistä enemmän paikan päälle vietäviä palveluja eli osaamista: Ammattilainen liikkuu (esim. seudullisesti) Tarvittava tieto/taito/osaaminen liikkuu verkkoja myöten

19 Työpajan tuloksia Asumispalvelut ovat lähipalveluita paitsi niissä tapauksissa joissa tarvitaan jatkuvasti erityisosaamista 24/7 erityisosaamista vaativat asumispalvelut voidaan järjestää seudullisesti / maakunnallisesti. Erityistason osaamista voidaan jalkauttaa myös konsultaatioiden / digitalisaation avulla

20 Palveluasuminen Palveluasumista voidaan tuottaa hyvin pitkälle asukkaan niin halutessa asukkaan omassa kotikunnassa, jos kehitetään uusia malleja asumisen mahdollistamiseksi: Asukkaan palveluja lisätään / vähennetään palvelutarpeen muuttuessa eli päästään pois tehostetun palveluasumisen tiukoista kriteeri-/mitoitusajatellusta, jolloin samassa turvallisessa asuinympäristössä voi asua asukkaita, joilla ei ole juurikaan palveluja ja asukkaita, joilla on paljon palveluita -> palvelu joustaa asiakkaan tarpeen mukaan Samassa palvelutalossa (eri kerroksissa, siivissä) voi asua monella taustalla olevia asukkaita (kehitysvammaisia, ikäihmisiä, mielenterveys-/päihdeasiakkaita) = hybridiasuminen -> nämä vaatii normin purkua

21

22

23

24

25

26 Käytännön haasteet Tuotannon alaryhmässä ei ole kaikkea sitä osaamista, jota tarvitaan esim. edellisessä diassa mainittujen asioiden kehittämiseksi. Tarvitaan erillisiä asiantuntijaryhmiä asioiden eteenpäin viemiseksi / palvelujen kehittämiseksi Prosessien yhteisestä kehittämisestä huolimatta, Lappiin on luotava erilaisia malleja, koska paikalliset olosuhteet hyvin erilaiset. Lainsäädäntö vielä valmisteluvaiheessa: Esim. valinnanvapaudesta tiedetään vielä varsin vähän, mutta sillä on suuri merkitys toimintamalleihin ja prosesseihin. Tässä vaiheessa valinnanvapauslainsäädännön vaikutuksia ei ole lähdetty arvaamaan, vaan päädytty odottamaan lopullista lainsäädäntöä. Kannattaako keskittyä tässä vaiheessa niihin asioihin, jotka voidaan ja tulee tehdä sote-uudistuksesta / uudesta lainsäädännöstä huolimatta?

27 Lisätietoja: Tuotannon alaryhmän pj. Timo Alaräisänen, Tuotannon alaryhmän koordinaattori Maija Valta,