Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Rautio Sari Annika(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto ; Suomen tavoitteet Ulkoasiainneuvosto kokoontuu Brysselissä. Asialistalla ovat EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpano, Libya ja Pohjois-Korea. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Timo Soini. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpano Globaalistrategian toimeenpanoa on jatkettava kunnianhimoisesti ensimmäisen vuoden tulosten pohjalta. Turvallisuuden ja puolustuksen alalla keskeistä on edetä pysyvän rakenteellisen yhteistyön valmistelussa. Integroidun lähestymistavan konflikteihin tulee näkyä nykyistä selvemmin EU:n toiminnassa. EU:n on lisättävä resursseja konfliktinestoon ja rauhanvälitykseen. EU:n tulee ottaa johtorooli globaalihallinnan ja sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen edistäjänä ja puolustajana. Keskeisiä alueita tässä ovat mm. ihmisoikeudet, ilmastonmuutoksen ehkäisy, konfliktinesto ja muuttoliikkeen hallinta. Yhteistyötä keskeisten kumppaneiden kanssa tulee edelleen kehittää. Välittömän naapuruston lisäksi tärkeää on yhteistyö Afrikan maiden ja AU:n kanssa. EU:n tulee vahvistaa rooliaan arktisen alueen yhteistyössä edistäen konkreettisella tavalla alueen hyvinvointia. EU:n sisäisen sekä ulkoisen toiminnan yhtymäkohtien konkretisoimiseen on panostettava edelleen. Libya EU:n tulee jatkaa tukea Libyan yhtenäishallitukselle, joka on keskeisessä asemassa maan turvallisuustilanteen vakauttamisessa ja keskisen Välimeren muuttoliikkeen saamiseksi hallintaan. EU:n välineitä on käytettävä laajasti Libyan oman hallinto- ja turvallisuuskapasiteetin vahvistamiseksi. EU:n tulee varmistaa, että sillä on riittävän kokonaisvaltainen tilannekuva ja lähestymistapa Libyan tukemiseksi. Libyan tilanteen vakauttamisessa ja Libyan kautta kulkevan muuttoliikkeen saattamisessa hallintaan on EU:n sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimijoiden ja instrumenttien välinen laaja yhtymäpinta hyödynnettävä konkreettisella tavalla kestävien tulosten aikaansaamiseksi. YTPP-toimet ovat osa kokonaisuutta, mutta eivät keskeisin väline. Tärkeää on huomioida Libyan eteläisten naapureiden, erityisesti Malin ja Nigerin, tukeminen muuttoliikkeen hallinnassa. EU:n tulee tukea pakolaisten ja siirtolaisten pääsyä humanitaarisen avun ja suojelutoimien piiriin Libyassa, siirtolaisten vapaaehtoista paluuta ja humanitaarisen tilanteen parantamista siirtolaiskeskuksissa. Pohjois-Korea Tavoitteena on, että keskustelun myötä EU pystyisi reagoimaan nopeasti sekä johdonmukaisesti Korean niemimaan tilanteessa tapahtuviin muutoksiin. Suomi pitää tärkeänä EU:n yhtenäisyyttä niin poliittisen tason toiminnassa kuin autonomisten pakotteiden toteuttamisessakin. Suomi pitää EU:n kriittisen vuoropuhelun formaattia ja mahdollisuutta tärkeänä nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä tilanteessa, samoin kuin YK:n ja EU:n pakotteiden tiukkaa toimeenpanoa ja valmiutta uusiin pakotteisiin tilanteen niin vaatiessa. Suomi on valmis tukemaan EU:n aktiivisempaa roolia Pohjois- Korean ydinaseohjelman ja muiden Korean niemimaan turvallisuuskysymysten ratkaisussa, alueelliset toimijat huomioiden.

2 2(14)

3 Asialista: 3(14) EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpano s. 4 Libya s. 7 Pohjois-Korea s.11

4 4(14) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO POL-30 Sari Rautio Asia EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpano Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot: Sari Rautio / UM / POL-30, p , sari.rautio@formin.fi Erik Af Hällström / UM / POL-50, p erik.afhallstrom@formin.fi Outi Isotalo / UM / POL-10, p , outi.isotalo@formin.fi Ritva Hautanen / UM / EUR-10, p ritva.hautanen@formin.fi 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Keskustellaan EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanon painopisteistä tulevana vuonna. 2. SUOMEN TAVOITE Globaalistrategian toimeenpanoa on jatkettava kunnianhimoisesti ensimmäisen vuoden tulosten pohjalta. Turvallisuuden ja puolustuksen alalla keskeistä on edetä pysyvän rakenteellisen yhteistyön valmistelussa. Työtä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan vahvistamiseksi tulee myös jatkaa. Integroidun lähestymistavan konflikteihin tulee näkyä nykyistä selvemmin EU:n toiminnassa niin, että poliittinen päätöksenteko keskittyy nykyistä varhaisempaan vaikuttamiseen ja EU:n eri välineitä hyödynnetään keskenään täydentäen konfliktisyklin eri vaiheissa. EU:n on lisättävä resursseja konfliktinestoon ja rauhanvälitykseen, ml. EU:n ulkosuhdehallinnossa. On tärkeää huomioida jäsenmaiden osaaminen tällä alalla. EU:n tulee ottaa johtorooli globaalihallinnan ja sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen edistäjänä ja puolustajana. Keskeisiä alueita tässä ovat mm. ihmisoikeudet, ilmastonmuutoksen ehkäisy, konfliktinesto ja muuttoliikkeen hallinta. EU:n on tuettava pääsihteeri Guterresin reformiagendaa YK:n vahvistamiseksi ja tehostamiseksi. Yhteistyötä keskeisten kumppaneiden kanssa tulee edelleen kehittää ml. ym. globaaleissa kysymyksissä. Välittömän naapuruston lisäksi tärkeää on yhteistyö Afrikan maiden ja AU:n kanssa. EU:n tulee vahvistaa rooliaan arktisen alueen yhteistyössä edistäen konkreettisella tavalla alueen hyvinvointia. EU:n politiikkojen johdonmukaisuuteen ja sisäisen sekä ulkoisen toiminnan yhtymäkohtien konkretisoimiseen on panostettava edelleen. EU:n globaaleja tavoitteita on edistettävä nykyistä tehokkaammalla julkisuusdiplomatialla ja strategisella viestinnällä.

5 5(14) Keskeistä EU:n globaalin vaikutusvallan kannalta on EU:n yhtenäisyydestä huolehtiminen ja yhtenäinen esiintyminen monenvälisillä foorumeilla. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Ulkoministereiden on määrä keskustella EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanon uusista painopisteistä tulevalle vuodelle. KE Mogherini antoi raporttinsa strategian ensimmäisen vuoden toimeenpanosta kesäkuussa ja aiheesta on keskusteltu useissa ulkoasiainneuvoston kokouksissa kuluneen vuoden aikana, viimeksi kesäkuussa. Turvallisuuden ja puolustuksen osalta toimeenpano on linjattu sekä Eurooppa-neuvostotasolla että lukuisissa UAN-keskusteluissa ja päätelmissä. Kriisinkestokykyä EU:n strategisena prioriteettina koskeva tiedonanto julkaistiin EU:n ulkosuhdehallinto on kehittänyt omaa organisaatiotaan ja toimintatapojaan konkretisoidakseen integroitua lähestymistapaa konflikteihin, mutta varsinaista politiikkamuutosta tai uudenlaista resursointia konfliktinestoon ei ole tapahtunut. Toimeenpanossa ei ole vielä erityisemmin huomioitu kahta globaalistrategian viidestä prioriteetista: globaalihallinta ja alueelliset kysymykset / alueellinen yhteistyö. EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini esitteli EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe Eurooppa-neuvostolle 28. kesäkuuta Strategian viisi prioriteettia ovat 1) vahvempi EU; 2) EU:ta ympäröivien alueiden kriisinkestokyvyn vahvistaminen; 3) integroitu lähestymistapa konflikteihin; 4) alueelliset kysymykset / alueellisen yhteistyön vahvistaminen; 5) Globaalihallinnan vahvistaminen. Korkean edustajan syksyllä 2016 laatimassa toimeenpanoa koskevassa tiekartassa ja neuvoston päätelmissä lokakuussa toimeenpanoraiteiksi linjattiin: 1) turvallisuus ja puolustus, 2) integroitu lähestymistapa konflikteihin yhdistettynä kriisinkestokyvyn rakentamiseen, 3) sisäisten ja ulkoisten toimien välisten yhtymäkohtien vahvistaminen sekä 4) olemassa olevien maantieteellisten ja temaattisten strategioiden päivittäminen ja mahdollisesti uusien laatiminen, sekä 5) strateginen viestintä. KE Mogherinin ensimmäinen toimeenpanoraportti jaeltiin jäsenmaille kesäkuussa Raportissa arvioidaan odotetusti toimeenpanon olleen menestys sekä EU:n sisäisten toimintatapojen parantamisen vuoksi että konkreettisten tulosten vuoksi. Toimeenpanossa on kuluneen vuoden aikana edetty nopeimmin turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Työtä ovat ohjanneet Eurooppa-neuvoston linjaukset joulukuussa 2016 ja kesäkuussa 2017 sekä yksityiskohtaisemmat päätökset ulkoasiainneuvostoissa vuoden aikana. Ensimmäisenä konkreettisena tuloksena perustettiin kesäkuussa EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden pysyvä suunnittelu- ja johtokyky EU:n sotilasesikunnan yhteyteen. Työ jatkuu muiden toimeksiantojen parissa, päällimmäisinä valmistelut pysyvän rakenteellisen yhteistyön käynnistämiseksi, puolustuksen säännöllinen arviointi, siviilikriisinhallinnan kehittäminen ja EU:n nopean toiminnan kyvyn vahvistaminen. Tavoitteena on määritellä PRY:n kriteerit ja sitoumukset alkusyksystä Integroidun lähestymistavan konflikteihin osalta EU:n ulkosuhdehallinto on priorisoinut oman organisaationsa kehittämisen sekä yhteistyön syventämiseen EU:n instituutioiden kesken ja jäsenmaiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja varhaisen

6 6(14) toiminnan tehostamiseksi. Tavoitteena on identifioida konkreettisia toimia konfliktisyklin kaikkiin eri vaiheisiin tarttumiseksi. Kriisinkestokyvyn (resilienssin) osalta globaalistrategian tavoitteena on tukea turvallisia ja vauraita yhteiskuntia erityisesti EU:n lähialueilla eri politiikkojen välineillä, ml. laajentumispolitiikka, humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, kauppa ja investoinnit, infrastruktuuri, koulutus, terveys ja tutkimus. Kriisinkestokyvyn vahvistamisesta 7.6. julkaistussa tiedonannossa resilienssin vahvistamisessa keskeisimmiksi painopisteiksi esitetään yhteiskunnalliset ja talousuudistukset, pitkittyneisiin kriiseihin puuttuminen, konfliktien ennaltaehkäisy, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja muuttoliikkeen hallinta. Globaalistrategiassa tavoitteeksi asetettiin EU-instituutioiden ja jäsenmaiden yhteinen "joined-up" - toimintatapa. KE toteaa raportissaan tämän toteutuneen erityisesti painotuksessa sisäisten ja ulkoisten politiikkojen yhtymäkohtien vahvistamiseen muuttoliikkeen ja terrorismin sekä järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa työssä. Toinen yhteistä uutta toimintatapaa edistävä painopistealue on ollut EU:n toiminnasta, tavoitteista ja tuesta kertova julkisuusdiplomatia ja strateginen viestintä, jotka on koettu yhä tarpeellisemmaksi mm. muiden toimijoiden negatiivisen (informaatio)vaikuttamisen vuoksi niin itäisessä ja eteläisessä naapurustossa kuin Länsi-Balkanilla. EU:n ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän itäiseen naapurustoon keskittyvän tiimin resursseja on vahvistettu. Lisäksi kuluneen vuoden aikana on päivitetty ja uudistettu lukuisia maantieteellisiä ja temaattisia politiikkalinjauksia, kuten kehityspolitiikkaa koskeva konsensus. Vuosiraportissa ennakoidaan tiiviisti tulevan vuoden prioriteetteja, jotka olisivat globaalihallinta ja alueellisiin yhteistyöjärjestelyihin panostaminen. Monenvälistä yhteistyötä ja kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää haastetaan monilta tahoilta (esim. Krimin laiton liittäminen Venäjään, YK:n turvallisuusneuvoston kykenemättömyys puuttua Syyrian sotaan ja saattaa sotarikoksiin syyllistyneet vastuuseen, YK:n merioikeusyleissopimuksen vastaiset Kiinan toimet Etelä-Kiinan merellä sekä irtisanoutumiset Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamissopimuksesta). Yhdysvaltain hallinto on ilmaissut tyytymättömyyttä YK:n toimintaa kohtaan monilla politiikka-aloilla ja tämä voi konkretisoitua Yhdysvaltain rahoituksen vähenemisenä. Presidentti Trump on ilmoittanut USA:n vetäytyvän Pariisin ilmastosopimuksesta. YK:n peruskirja, ml. kansainvälisen tuomioistuimen perussääntö, on kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän keskeinen osa. EU:n tulee puolustaa tämän perustan säilymistä ja pyrkiä varmistamaan että yhdessä luotuihin sääntöihin sitoudutaan käytännössä. On tärkeää, että EU jatkaa vahvaa tukeaan koko YK-järjestelmän uudistamiselle. Turvallisuusneuvoston tulisi olla nykyistä edustavampi, tehokkaampi ja toimintatavoiltaan avoimempi. Ilmastonmuutoksen osalta Pariisin sopimuksen toimeenpano on avainasemassa ja tässä EU:n on haettava uusia kumppanuuksia. Alueellisia kumppanuuksia vahvistettaessa EU:n lähinaapurusto idässä ja etelässä on luonnollinen prioriteetti. Lähinaapurustossa erityisesti Länsi-Balkan edellyttää EU:lta aktiivisuutta EUintegraatioperspektiivin säilymiseksi uudistuksia ja poliittista vastuullisuutta motivoivana tekijänä. Afrikka on myös keskeinen alueellinen kumppani huomioiden turvallisuuden ja kehityksen yhteys, ja tarve parantaa muuttoliikkeen hallintaa sen perimmäisiin syihin, ml. ilmastonmuutokseen ja epävakauteen, puuttumalla. EU:lla tulee olla vahva rooli arktisen alueen kestävän kehityksen edistämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ympäristönsuojelussa sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa arktisissa asioissa. Globaalistrategia ja EU:n arktinen tiedonanto vuodelta 2016 antavat tähän hyvän pohjan. Edellytys EU:n globaalin vaikuttavuuden vahvistamiselle on EU:n yhtenäisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tätä yhtenäisyyttä haastetaan jatkuvasti sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolelta. Globaalistrategian toimeenpano tulee hyödyntää yhtenäisyyden rakentamisessa. Samalla on tarkasteltava toimintatapoja, joilla EU:n yhtenäisyyttä voidaan lujittaa.

7 7(14) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10 Piiparinen Touko Asia Libya Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Touko Piiparinen, ALI-10, tel Ann-Christine Krank, ALI-10, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvostossa keskustellaan Libyan tilanteesta, joka on relevantti aihe myös muuttoliikkeen osalta. Libyan tilanteesta annetaan neuvoston päätelmät. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee jatkaa tukea Libyan yhtenäishallitukselle, joka on keskeisessä asemassa maan turvallisuustilanteen vakauttamisessa. EU:n välineitä on käytettävä laajasti Libyan oman hallinto- ja turvallisuuskapasiteetin vahvistamiseksi. EU:n tulee varmistaa, että sillä on riittävän kokonaisvaltainen tilannekuva ja lähestymistapa Libyan tukemiseksi EU:n globaalistrategiassakin linjatun johdonmukaisen politiikan varmistamiseksi. Maan vakauttamisessa ja Libyan kautta kulkevan muuttoliikkeen saattamisessa hallintaan on EU:n sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimijoiden ja instrumenttien välinen laaja yhtymäpinta hyödynnettävä konkreettisella tavalla kestävien tulosten aikaansaamiseksi. Libyan vakauttamistoimet ovat olennaisia myös keskisen Välimeren muuttoliikkeen saamiseksi hallintaan. YTPP-toimet ovat osa kokonaisuutta, mutta eivät keskeisin väline. Tärkeää on huomioida myös Libyan eteläisten naapureiden, erityisesti Malin ja Nigerin, tukeminen muuttoliikkeen hallinnassa. EU:n tulee toimeenpanna ripeästi Maltan päämieskokouksessa sovitut toimet. EU:n tulee tukea pakolaisten ja siirtolaisten pääsyä humanitaarisen avun ja suojelutoimien piiriin Libyassa, siirtolaisten vapaaehtoista paluuta ja humanitaarisen tilanteen parantamista siirtolaiskeskuksissa lyhyen aikavälin tavoitteena. EU:n tulee osaltaan huolehtia siitä, että sen keskeisillä kumppaneilla IOM:llä ja UNHCR:llä on riittävästi resursseja Libyassa. EU:n tulee tehdä läheistä yhteistyötä YK:n kanssa, jolla on keskeinen rooli Libyan poliittisen prosessin fasilitoinnissa, rauhanvälityksessä ja kansainvälisen tuen koordinoinnissa sekä antaa täysi tukensa YK:n pääsihteerin uudelle Libya-erityisedustajalle Ghassan Salamélle.

8 3. NEUVOTTELUTILANNE 8(14) 4. TAUSTA Libyan yhtenäishallituksen toimintaa heikentää merkittävästi sen rajallinen vaikutusvalta, sisäinen hajanaisuus, muodollisen aseman ja resurssien puute. Edustajainhuone ei ole vielä muodollisesti hyväksynyt yhtenäishallitusta. YK.n turvallisuusneuvosto hyväksyi kesäkuussa Ghassan Salamén nimittämisen YK:n pääsihteerin Libya-erityisedustajan virkaan. Salamé on Libanonin entinen kulttuuriministeri, ja hän seuraa virassa saksalaista Martin Kobleria. Rauhanprosessin tehostamiseksi kansainväliset ja alueelliset järjestöt ovat lisänneet koordinaatiotaan. Arabiliiton, Afrikan unionin, YK:n ja EU:n muodostama kvartetti on kannustanut osapuolia Libya-johtoiseen ja rauhanomaiseen ratkaisuun sekä kehottanut perustuslain valmiiksi saattamista nopealla aikataululla. Tallinnassa järjestettävän epävirallisen OSA-neuvoston kokouksessa käsitellään Italian aloitteesta muuttoliikketilannetta keskisellä Välimerellä komission 4.7. julkaiseman toimenpideohjelman pohjalta. Toimenpideohjelma esittää mm. toimia Libyan kansallisten valvonta- ja turvallisuusviranomaisten vahvistamiseksi sekä ratkaisuehdotuksia sekasortoisen maan läpi kulkevan muuttoliikkeen hallintaan saamiseksi. Libyan tilannetta käsiteltiin ulkoasiainneuvostossa viimeksi helmikuussa Tuolloin hyväksytyissä neuvoston päätelmissä mm. todetaan alueellisten toimijoiden merkitys maan poliittisen tilanteen vakauttamiselle ottaen huomioon useat välitysprosessit ja EU:n tahtotila osallistua dialogiin. Päätelmissä tuodaan esiin EU:n sitoumus tukea Libyaa muuttoliikevirtojen hallinnassa ja käynnistää uudelleen EU:n kehitysyhteistyötä joillakin aloilla. Libyan hallinto ja poliittiset valtarakenteet ovat edelleen hajanaisia ja turvallisuustilanne erittäin epävakaa. YK:n turvallisuusneuvoston oikeuttaman yhtenäishallituksen (Government of National Accord) puheenjohtajaneuvostolla (Presidency Council) on käytännössä hallinnassaan vain osa Tripolia. Maassa ei ole yhtenäistä kansallista armeijaa. Yhtenäishallitusta vastustavat rinnakkaiset poliittiset instituutiot, ml. Khalifa Ghweilin johtama Tripolin ns. kansallisen pelastuksen hallitus ja Tobrukin/Baydan varjohallinto, sekä niihin kytköksissä olevat aseelliset ryhmittymät taistelevat vallasta. Joulukuussa 2015 allekirjoitettu Libyan poliittinen sopimus (Libyan Political Agreement, LPA) tarvitsee päivitystä koskien mm. kansallisen armeijan ylipäällikön asemaa ja yhtenäishallituksen puheenjohtajaneuvoston (Presidency Council of Government of National Accord) kokoonpanoa eri osapuolia tyydyttävällä tavalla. Sopimuksen uudelleentarkastelu on käynnistynyt YK:n fasilitoimana. Tarkoituksena on perustaa edustajainhuoneen (HoR, House of Representatives) ja valtiollisen neuvoston (State Council) välille laajapohjainen komitea, joka voisi sopia tarvittavista muutoksista poliittiseen sopimukseen. Huhtikuussa järjestetty tapaaminen Roomassa HoR:n puhemies Ageela Salehin ja valtiollisen neuvoston johtaja Adbulrahman Sewehlin välillä on edistysaskel sopimuksen päivittämisprosessissa. Osapuolten tulisi kuitenkin vielä nimetä delegaatiot neuvotteluihin. Edustajainhuoneeseen kytköksissä olevat kenttämarsalkka Khalifa Haftarin joukot (ns. Libyan National Army, LNA) muodostavat yhden vahvimmista yhtenäishallitusta vastustavista ryhmistä. Yhtenäishallituksen pääministeri Fayez al-sarraj ja Haftar tapasivat ensimmäistä kertaa Abu Dhabissa toukokuun alussa. Keskusteluissa oli esillä presidentin- ja parlamenttivaalien mahdollinen järjestäminen v aikana. Perustuslakikomitea on hiljattain antanut uuden esityksen perustuslaiksi, mikä on askel eteenpäin perustuslakiprosessin oltua lähes vuoden jumissa.

9 9(14) Yhtenäishallituksen toimintaa heikentää merkittävästi sen rajallinen vaikutusvalta, sisäinen hajanaisuus, muodollisen aseman ja resurssien puute. Edustajainhuone ei ole vielä muodollisesti hyväksynyt yhtenäishallitusta. Yhtenäishallituksen puheenjohtajaneuvosto on nimittänyt virkaatekeviä ministereitä toimittamaan hallinnollisia tehtäviä toistaiseksi. Yhtenäishallitus on riippuvainen aseellisten ryhmittymien tuesta varmistaakseen turvallisuutensa. Yhtenäishallitusta suojaavaa turvallisuuskaartia (Presidential Guard) ollaan vasta perustamassa. Toukokuussa Tripolissa syttyi laajamittaisia väkivaltaisuuksia yhtenäishallitusta suojelevien joukkojen ja Ghweilin varjohallintoon kytköksissä olevien ryhmien välillä. Vaikka ISIL on suurimmalta osin nujerrettu Sirteä ympäröivällä rantakaistaleella, ISIL-taistelijoita on paennut muualle Libyaan, varsinkin maan eteläosiin (myös Tripoliin), ja ne muodostavat edelleen merkittävän turvallisuusuhan. Toukokuun puolivälissä tapahtunut hyökkäys Brak al Shatin lentotukikohtaan etelä-libyassa oli pahin sotilaallinen isku Libyassa vuoden 2011 jälkeen. Libyan vakauttaminen ja jälleenrakennuksen aloittaminen vähentäisi keskisen Välimeren muuttoliikettä mm. koska Libyan julkinen sektori on perinteisesti työllistänyt maahanmuuttajia. IOM:n arvion mukaan Libyassa on tällä hetkellä :stä miljoonaan siirtolaista/pakolaista. Tällä hetkellä heitä suljetaan ilman hallinnollista prosessia siirtolaiskeskuksiin, joissa humanitaarinen tilanne on erittäin huono. Sekä viranomaisten että aseellisten ryhmien hallitsemista keskuksista raportoidaan laajamittaisesta hyväksikäytöstä, kiristyksestä ja ihmisoikeusloukkauksista, ml. kidutus, seksuaalinen väkivalta sekä pakkotyö. Ihmiskauppa on tuottoisaa toimintaa eikä yhtenäishallituksella enempää kuin Haftarin joukoillakaan ole vaikutusvaltaa maan 4000 kilometrin etelärajalla, jota kautta suurin osa pakolaisista pyrkii eteenpäin. Suurin osa Libyan kautta tulevista pakolaisista on lähtöisin Länsi- Afrikasta. Tämänhetkistä pakolaisvirtaa Libyan kautta ei selitä pelkästään Libyan tilanne vaan myös tilanne pakolaisten lähtömaissa. Italiaan on pelkästään tänä vuonna (4.7. mennessä) saapunut siirtolaista/ pakolaista Libyan kautta. Mereltä pelastettuja siirtolaisia ei nykytilanteessa voida palauttaa Libyaan, koska se on kansainvälisen sekä EU-oikeuden velvoitteiden ja kansainvälisen oikeuden palautuskiellon eli non refoulement -periaatteen vastaista. Välimerellä arvioidaan hukkuneen yli 2000 henkeä kuluvana vuonna. Libyan humanitaarinen tilanne on yleisesti heikentynyt merkittävästi lisääntyneiden levottomuuksien seurauksena. Maassa on yli uutta sisäisesti siirtymään joutunutta (internally displaced persons, IDP) vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen kotoaan paenneiden lisäksi. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) on yksi harvoista humanitaarista apua tarjoavista organisaatioista maassa. Suomi on huhtikuussa 2015 myöntänyt humanitaarista apua Libyaan euroa Suomen Punaisen Ristin kautta. EU:n ulkoasiainneuvosto toisti helmikuussa 2017 Libya-päätelmissään tukensa yhtenäishallitukselle mutta peräänkuulutti myös päättäjien vastuuta libyalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaajina. EU:n välineitä Libyan tilanteen vakauttamiseksi ovat naapuruusinstrumentin kautta tarjottava tukipaketti (n. 100 MEUR), rajoittavat toimenpiteet ns. spoilereita vastaan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimet. Maltan epävirallisessa päämieskokouksessa 3.2. sovittiin 200 MEUR:n lisätukipaketin myöntämisestä keskisen Välimeren maahanmuuttotilanteen ratkaisemiseksi, ja merkittävä osa siitä kohdistuu Libyaan (90 MEUR). Tallinnassa pidettävässä epävirallisessa OSA-neuvostossa jatketaan keskustelua muuttoliikkeen tilanteesta keskisellä Välimerellä. Komissio julkaisi kokouksen alla toimenpidepaketin, jossa pitkälti toistetaan EU:ssa jo sovittuja toimia muuttoliikkeen hallintaa koskien. Nyt on kuitenkin korkea aika tehostaa niiden toimeenpanoa. Tämä on tärkeää EU:n uskottavuuden ja globaalin roolin vahvistamisen kannalta. Samalla EU:n tulee vahvistaa kumppaneiden omistajuutta ja sitoutuneisuutta muuttoliikeyhteistyöhön. EU:n tulee pyrkiä vaikuttamaan muuttoliikevirtoihin jo ennen niiden saapumista Libyaan. Tässä valossa EU:n tuki muuttoliikkeen hallinnassa Libyan eteläisille naapureille, erityisesti Mali ja Niger, on keskeistä.

10 10(14) Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaation heinäkuun lopussa päättyvää mandaattia on esitetty jatkettavaksi vuoden 2018 loppuun saakka. Operaation tehtäviin on sen meneillään olevalla mandaattikaudella lisätty Libyan rannikkovartioston ja laivaston kouluttaminen sekä Libyan vastaisen YK:n aseidenvientikiellon valvonta Välimerellä. Libyan rannikkovartioston kapasiteetin kehittäminen on mittava tehtävä, johon vastaaminen edellyttää myös muiden EU:n tuki-instrumenttien ja -ohjelmien hyödyntämistä. Suomi osallistuu operaatioon tällä hetkellä kahdeksalla esikuntaupseerilla, jotka toimivat operaation esikunnassa Roomassa ja joukkoesikunnassa Italian johtoaluksella. Suomi on tukenut operaation alaisia koulutustoimia euron vapaaehtoisrahoituksella. EU:n mahdollisia uusia poliisi- ja oikeussektorin tukitoimia (ml. raja, muuttoliike, terrorismin vastainen toiminta) koskeva suunnittelutyö on käynnissä Tunisista käsin toimivan EUBAM Libya - operaation alaisuudessa. Suunnittelua vaikeuttaa luotettavien vastinparien löytäminen yhteistyölle. Operaation toiminnan siirtäminen takaisin Tripoliin ja läsnäolon vahvistaminen Libyassa edellyttää turvallisuustilanteen merkittävää parantumista. EUBAM Libya -operaatiossa työskentelee parhaillaan yksi suomalainen asiantuntija. Sekä EUNAVFORin että EUBAMin jatkoa koskevat keskustelut ovat parhaillaan käynnissä EU:n neuvostossa. Operaatioiden päätehtävät säilyvät ennallaan, mutta niiden toimintaa on tarkoitus tehostaa mm. merellisen turvallisuuden (EUNAVFOR) ja käytännön neuvontatoimien (EUBAM) osalta. Suomi on myös tukenut viime vuonna Frontexin "Triton" rajavalvonta-operaatiota Keskisellä Välimerellä osallistumalla operatiiviseen toimintaan Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneella sekä useilla screening- ja debriefing-asiantuntijoilla Italian alueella. Vastaavaa tukea jatketaan kuluvana vuonna. Suomi osallistuu EU:n Pohjois-Afrikan kehitys- ja suojeluohjelmaan ja rahoittaa Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) kauttakulkusiirtolaisten terveyspalveluita ja ihmiskaupan uhreja tukevaa hanketta Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella (Marokko, Tunisia, Libya, Egypti, Jemen) yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla Suomi on myös tukenut ilmaisunvapautta Libyassa UNESCOn alueellisen hankkeen kautta. Lisäksi tuetaan kansalaisjärjestötasolla tapahtuvaa välitystoimintaa Libyassa (Crisis Management Initiative, Dialogue Advisory Group ja Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto, jonka sihteeristönä toimii Kirkon Ulkomaanapu). Suomi osallistui OPCW:n (Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons) johtamaan operaatioon koskien Libyassa jäljellä olevien kemiallisten aseiden lähtöaineiden hävittämistä vuonna Suomi tuki Tanskan johtamaa merikuljetusoperaatiota kahdella sotilaalla, jotka toimivat neuvonantaja- ja asiantuntijatehtävissä. Lisäksi Suomi tuki Libyan jäljellä olevien kemiallisten aseiden lähtöaineiden hävittämistä puolella miljoonalla eurolla OPCW:n kautta. Libyan yhtenäishallitusta edustava, Libyan ulkoministeriön poliittisten asioiden alivaltiosihteeri Lufti Al Mughrabi vieraili Suomessa virkamiesdelegaation kanssa osana pohjoismaiden kiertuetta. Poliittisen tilanteen lisäksi keskusteluissa myös esiteltiin suomalaisosaamista mm. terveysja opetusalalla.

11 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 11(14) ASA-10 Jani Raappana Asia Pohjois-Korea Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Jani Raappana, ASA-10, Sannamaaria Vanamo, POL-20, Melissa Säilä, SEO, Salla Talvitie, EUE, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Strategisen tason keskustelu EU:n Pohjois-Korea-politiikasta 2. SUOMEN TAVOITE Suomi pitää syvempää keskustelua EU:n Pohjois-Korea -politiikasta tarpeellisina. Tavoitteena on, että keskustelun myötä EU pystyisi reagoimaan nopeasti sekä johdonmukaisesti Korean niemimaan tilanteessa tapahtuviin muutoksiin. Suomi pitää tärkeänä EU:n yhtenäisyyttä niin poliittisen tason toiminnassa kuin autonomisten pakotteiden toteuttamisessakin. EU:n Pohjois-Korean linjauksista keskustelu, niiden päivittäminen ja yhdenmukaistaminen palvelee tätä tarkoitusperää. Suomi pitää EU:n kriittisen vuoropuhelun formaattia ja mahdollisuutta tärkeänä nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä tilanteessa. Samalla Suomi pitää tärkeänä YK:n ja EU pakotteiden tiukkaa toimeenpanoa ja valmiutta uusiin pakotteisiin tilanteen niin vaatiessa. Suomi on valmis tukemaan EU:n aktiivisempaa roolia Pohjois-Korean ydinaseohjelman ja muiden Korean niemimaan turvallisuuskysymysten ratkaisussa, alueelliset toimijat huomioiden. Korean niemimaan tilanteesta käytävän dialogin muoto ei ole keskeisin kysymys. 3. NEUVOTTELUTILANNE Pohjois-Korea on jatkanut aktiivisesti ja määrätietoisesti ohjus- ja ydinaseohjelmiaan. Viimeisimmän, todennäköisesti mannertenvälisen ohjuksen testin se teki Toisaalta kansainvälinen poliittinen tilanne Korean niemimaan ympärillä on myös muuttunut mm. Yhdysvaltojen sekä Etelä-Korean vaalien myötä. EU:n toimintaa Pohjois-Korean suhteen koskevat suuntaviivat hyväksyttiin Toiminnan perustana on ollut ns. kriittinen dialogi (critical engagement), jonka mukaan

12 12(14) Pohjois-Koreaa ei eristetä täysin. Nyt keskustelua on käyty tämän linjauksen painotuksista suhteessa mm. lisäpakotteisiin ja EU:n roolista Korean niemimaan tilanteesta käytävässä dialogissa. 4. TAUSTA Korean niemimaan tilanne on pitkään noudattanut kaavaa, jossa liennytysjaksot ja kärjistymiset vuorottelevat. Tilanne on kiristynyt vuodesta 2016 alkaen ja jännitteet kasvaneet. Pohjois-Korea teki pelkästään viime vuonna kaksi ydinkoetta ja 24 ballistista ohjuslaukaisua. Ohjuslaukaisut ovat jatkuneet tänä vuonna ja olleet viime aikoina lähes viikoittaisia. Viimeisin, mahdollisesti mannertenvälisen ohjuksen testi tehtiin Etelä-Korea ja Yhdysvallat vastasivat kokeeseen omalla ohjusharjoituksellaan. Asiantuntija-arvioissa on nähty merkkejä, että Pohjois-Korea olisi valmis kuudenteen ydinkokeeseensa. Pohjois-Korean kysymys on tärkeällä sijalla presidentti Trumpin hallinnon asialistalla ja Yhdysvallat on tiukentanut omaa Pohjois-Korea-politiikkaansa. Hallinnon taholta on julkisesti todettu, että strategisen kärsivällisyyden politiikka on päättynyt, mitään vaihtoehtoa suljeta pois. Ydinaseistettu Pohjois-Korea ei ole vaihtoehto. Ennen viimeisintä ohjuskoetta Trump kuitenkin väläytteli myös dialogimahdollisuutta. Yhdysvaltojen Pohjois-Korean politiikka perustunee jatkossakin kolmeen elementtiin: puolustus, diplomatia ja tiukka painostus. Paineen lisäämiseksi Yhdysvallat on siirtänyt laivasto-osastoja lähemmäs Korean niemimaata. Osastoihin on liittynyt myös japanilaisia aluksia. Pohjois-Korea on vastannut tiukalla retoriikalla ja pitämällä laajoja tykistöharjoituksia sekä jatkamalla erityyppisiä ohjuskokeitaan. Kiinan ulkoministeri Wang Yi teki keväällä suspension-for-suspension ehdotuksen kehottaen Etelä-Koreaa ja Yhdysvaltoja keskeyttämään jokavuotiset sotaharjoituksensa jännitteiden lieventämiseksi. Presidentit Putin ja Xi tapasivat Moskovassa 4.7. ja sopivat, että maat edistävät yhdessä Kiinan ehdotusta. Etelä-Korea ja Yhdysvallat ovat torjuneet ehdotuksen jyrkästi. Pohjois-Korean tilanteesta keskustellaan myös Hampurin G-20 huippukokouksessa. YK:n turvallisuusneuvosto käsitteli Pohjois-Korean tilannetta viimeisimmän ohjuskokeen johdosta Näkemyserot olivat odotetusti suuret etenkin USA:n sekä Kiinan ja Venäjän välillä. USA vaati voimakkaasti uutta päätöslauselmaa lisäpakotteineen. USA vihjasi myös muiden jatkotoimien olevan mahdollisia. Kiina ja Venäjä tuomitsivat ohjuslaukaisun, mutta vastustivat edelleen lisäpakotteita sekä uutta päätöslauselmaa, korostaen dialogin ja diplomatian merkitystä. Molemmat korostivat maiden nyt yhteistä suspension for suspension aloitetta. Turvaneuvosto ei ainakaan toistaiseksi ryhtynyt jatkotoimenpiteisiin, mutta keskusteluja jatkettaneen G-20 -kokouksen puitteissa. Pohjois-Korean ydinase- ja ohjusohjelma on edistynyt nopeammin kuin ennustettiin. Pohjois-Korean aiempien ydinkokeiden välillä aikaa kului noin kolme vuotta mutta neljännen ja viidennen ydinkokeen välillä (6.1. ja 9.9.) vain kahdeksan kuukautta. Asiantuntijat ovat seuranneet myös merkkejä Yongbyongin plutoniumreaktorin mahdollisesta uudelleen käynnistämisestä. Erilaisia ohjuslaukaisuja on vuoden 2016 aikana ollut enemmän kuin Pohjois-Korean edellisen johtajan koko 18-vuotisen valtakauden aikana. Ohjuskokeiden määrän kasvu ja nyt myös mannertenvälisen ohjuksen testaaminen kertoo maan erittäin määrätietoisesta pyrkimyksestä ohjusteknologiansa kehittämiseen. Pohjois- Korean tavoitteena on ollut kehittää mannertenvälinen ydintaistelukärjellä varustettu ohjus, joka kantaisi mm. Yhdysvaltojen länsirannikolle. Avainkysymyksenä on se, kuinka pitkälle Pohjois-Korea on päässyt ydintaistelukärjen kehittämisessä. Pohjois-Korean tavanomaisten aseiden ja kemiallisen aseen ohjelma herättävät nekin huolta alueella, erityisesti Etelä-Koreassa ja Japanissa. Etelä-Korean linja Pohjois-Koreaa kohtaan on lieventynyt liberaalin presidentti Moon Jae-inin astuttua virkaansa Etelä-Korean retoriikka on pehmentynyt ja yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan tasolla pidetään mahdollisena Pohjois-Korean ydinase- ja ohjusohjelmasta huolimatta. Edellisen hallinnon aikana kaikki yhteistyö Pohjois-Korean kanssa keskeytettiin. Etelä-Korean uusi hallinto on koettanut myös kartoittaa yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa tapoja vaikuttaa Pohjois-Koreaan,

13 13(14) jotta se luopuisi ydinase- ja ohjusohjelmastaan. Pohjois-Korea on kuitenkin vastannut Etelä-Korean kädenojennuksiin lähes viikoittaisilla ohjuskokeilla. Kiinan kärsivällisyys Pohjois-Korean kanssa on ollut koetuksella ja Kim Jong-unin aikana Pohjois- Korean Kiinan suhteet ovat heikentyneet. Kiina ilmoitti keskeyttävänsä hiilen tuonnin Pohjois- Koreasta tämän vuoden ajaksi Pohjois-Korean tehtyä vuoden 2017 ensimmäinen ohjuslaukaisun Kiina on ollut hiilen suurin ostaja ja on muutoinkin Pohjois-Korean ylivoimaisesti merkittävin kauppakumppani ja hiilikauppa on Pohjois-Korean suurin ulkomaisen valuutan lähde. Yhdysvaltojen keskeisenä tavoitteena on ollut saada Kiina mukaan Pohjois-Koreaan kohdistuvien kv. pakotteiden tehokkaampaan täytäntöönpanoon. Yhdysvallat on useassa yhteydessä julkisesti todennut, että se on valmis ratkaisemaan Pohjois-Korean tilanteen myös yksin, jos Kiina ei tähän osallistu. Pohjois-Korea oli keskeinen aihe presidenttien Trump ja Xi Floridan huippukokouksessa Yhdysvaltojen tavoitteena oli saada Kiinalta ja presidentti Xiltä selkeä osoitus siitä, että Kiinalla on todellista valmiutta ryhtyä toimiin Pohjois-Korean ydinaseohjelman pysäyttämiseksi. Myös presidentit Moon ja Trump tapasivat Washingtonissa Presidentti Moon totesi tukevansa Trumpin Pohjois- Korean politiikkaa. Venäjällä on strategisia intressejä Korean niemimaalla jo sen maantieteellisestä läheisyydestä johtuen. Kiina-suhteiden heiketessä Pohjois-Korea on pyrkinyt viime vuosina kehittämään Venäjäsuhteitaan. Venäjä on todennut olevansa erityisen huolestunut siitä, että Yhdysvallat saattaisi ryhtyä Syyrian kaltaisiin Pohjois-Koreaan kohdistuviin yksipuolisiin sotilastoimiin. Venäjällä on toimivat suhteet niin Pohjois- kuin Etelä-Koreaan. Ulkoministereiden Tillersson ja Lavrov tapaamisessa maat totesivat olevansa yhtä mieltä ydinaseettomasta Korean niemimaasta. Venäjä saattaa pyrkiä hakemaan entistä aktiivisempaa roolia Pohjois-Korean kysymyksessä ja keskustelee tilanteesta aktiivisesti Kiinan kanssa. Viimevuotisen kehityksen seurauksena Etelä-Korea kääntyi edellisen hallintonsa aikana aiempaa voimakkaammin Yhdysvaltojen suuntaan ja päätti ottaa käyttöön Yhdysvaltojen THAADohjuspuolustusjärjestelmän. Päätös on aiheuttanut sisäpoliittisia ongelmia Etelä-Koreassa ja hiertää sekä yhdistää entistä voimakkaammin Kiinaa ja Venäjää. Presidentit Xi ja Putin totesivat 4.7. tapaamisessaan järjestelmän horjuttavan alueellista strategista tasapainoa. Syyksi maiden huolelle ilmoitetaan mahdollinen varustelukierre ja järjestelmän toimintasäteen ulottuminen niiden alueelle. THAAD:n myötä Kiina ja Venäjä ovat sopineet järjestävänsä sarjassaan toisen yhteisen ohjuksentorjuntaharjoituksen myös vuonna THAAD:n käyttöönotto kuitenkin viivästynee presidentti Moonin määrättyä ympäristövaikutusten arvioinnin, jonka edellinen hallinto oli kaikessa kiireessä jättänyt tekemättä. Pohjois-Korean ydinaseriisuntaan tähtäävät kuusikantaneuvottelut ovat olleet keskeytyksissä vuodesta 2008 lähtien. Japani, Yhdysvallat ja Etelä-Korea ovat valmiita neuvotteluihin vasta, kun Pohjois- Korealta on odotettavissa myönnytyksiä; Kiina ja Venäjä korostavat neuvottelujen aloittamista ilman ennakkoehtoja. Vaikka kuusikantaneuvotteluista pidetään virallisessa retoriikassa vielä kiinni, epävirallisesti todetaan neuvottelukonseptin olevan käytännössä kuollut. Pohjois-Korean tavoitteena on, että se tunnustetaan neuvotteluissa ydinasevaltiona. Yksikään muu maa tai osapuoli ei hyväksy tätä tavoitetta. Kansainvälisen yhteisön kesken asiasta käydään kuitenkin keskustelua erilaisissa formaateissa. EU:n Pohjois-Korean politiikan perustana on ollut ns. kriittinen dialogi, jossa Pohjois-Koreaa ei ole eristetty aivan täysin. Keskusteluyhteyden ja sen mahdollisuuden pitämistä yllä on pidetty tärkeänä. Myös EU:n mahdollisesti aktiivisemmasta roolista on keskusteltu.

14 14(14) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Libya, Pohjois-Korea, YK, YTPP, YUTP, Konfliktien ennaltaehkäisy, UAN Ulkoasiainneuvosto UM EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, TEM, TPK, VM, VNK, YM