Kauhajoki: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2015

Transkriptio

1 Kauhajoki: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2015 PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Rakenteiden, talouden ja elinvoiman indikaattorit ovat pitkälti sellaisia, joissa muutoksen ja pitkäaikaisen trendin näkee vasta pidemmän ajan kuluessa. Esim. huoltosuhteen ja koulutustason (olennaiset) muutokset näkyvät vasta valtuustokausien välillä. Indikaattoripakettien tilastoluvut ovat vuosilta Vuoteen2013 verrattuna on muuttoliikkeeseen vaikuttavia tekijöitä tapahtunut jonkun verran: Ammattikorkeakoulun siirtyminen Seinäjoelle on vähentänyt opiskelijoiden määrää - toisaalta juuri alkanut sairaanhoitajakoulutus (aikuiskoulutus) kompensoinee joiltakin osain. Työttömyys on edelleen alueen korkeimpia, vaikka Kauhajoen työpaikkaomavaraisuus onkin hieman yli 100 %. Tämä tarkoittaa sitä, että muualta käydään Kauhajoella töissä. Olisiko tuota työssäkäyvää väkeä mahdollista houkutella muuttamaan Kauhajoelle? Entä miten kaupunki omilla toimillaan voisi vaikuttaa asiaan. Työlliset ja työttömät % väestöstä: Kauhajoella kummatkin indikaattorit olivat hyvin vertailukuntien keskiarvossa. Työttömyys oli v keskimäärin 10,98 %. Koko maahan nähden työttömyys oli hiukan suurempi, mutta linjassa esim. maakunnan lukujen kanssa. Työllisten ja työttömien taso on pysynyt vakaana. Sairaanhoitajakoulutus on suora vastaus alueen työvoimatarpeeseen, millä on huomattava vaikutus alueen elinvoimaisuuden ja työllisyyden kannalta. Mm. maakuntakorkeakoulu on omassa strategiassaan painottanut juuri kyseisen kaltaista - yrityselämän tarpeista lähtevänräätälöidyn koulutuksen merkitystä alueen elinvoimaisuuden lisääjänä. Kauhajoen koulutustaso tulee paranemaan pitkällä aikajänteellä. Mm. lukion oppilasmäärä on kasvava ja maakuntakorkeakoulun suomat opiskelumahdollisuudet mahdollistavat aikuisväestölle ylemmän loppututkinnon suorittamisen omalla paikkakunnalla. Kauhajoen kaupunki voi omalla päätöksenteollaan tukea tätä pyrkimystä mahdollistamalla monipuolisen opetuksen ja täydennyskoulutuksen järjestämisen. Kauhajoen mittavat investoinnit jatkuvat edelleen. Velkaantuneisuus on noussut ja nousee valtuustokauden aikana edelleen. Velkaisuuden hoitaminen tulee olemaan tulevaisuudessa haasteellista. Kuntien veroprosentit ovat yleisesti nousseet niin Kauhajoellakin vuodeksi nostettiin sekä tulo- että kiinteistöveroja. Jatkossa kunnat joutuvat kompensoimaan valtionosuusrahoituksen laskun entistä voimallisemmin nostamalla verotulokertymää: korotuksin. Suunnitelmat pääomatuloveron ohjaamisesta osittain kunnille, ovat oikeansuuntaiset. Veroprosentti kertoo enemmän hyvinvoinnin reunaehdoista kuin verotulo/asukas.

2 Kaikki ikäryhmät Merkittävimmät haasteet kunnan hyvinvoinnissa ovat pienituloisuus, työttömyys, korkea sairastavuus (tuki- ja liikuntaelinsairaudet korostuvat) sekä mielenterveysongelmat. Myös ikärakenteen muutos, asukasluvun pienentyminen sekä kuntatalouden vaikeudet asettavat palveluiden tuottamiselle haasteita. Väestömäärä on ollut laskeva vuodesta 1992 lähtien, väestömäärän vähennys keskimäärin on ollut 74 henkilöä/vuosi, vuosina keskimäärin 76 asukasta/vuosi. Väestöennusteen mukaan väkimäärä jatkaa laskua maltillisesti. Ikärakenne muuttuu ja huoltosuhde muuttuu epäedullisemmaksi vuotiaiden osuus väestöstä on laskenut kolme vuosikymmentä n. 1%/5 vuotta, ja ennusteiden mukaan tulee laskemaan vähän tulevina vuosikymmeninä vuotiaiden osuus on pienentynyt n. 1%/10 vuotta. Väestöennusteen mukaan ikäryhmä pienenee n. 1400:lla seuraavan 20 vuoden aikana. Yli 65-vuotiaiden osuus asukkaista on kasvanut voimakkaasti. Tulevaisuudessa ikääntyvän väestön kasvu näkyy erityisesti yli 75-vuotaiden määrässä, jonka ennustetaan tuplaantuvan nykyisestä vuoteen 2035 mennessä, ts. kasvua olisi n Huoltosuhde on kuitenkin verrokkikuntia edullisempi. Lapsiperheitä Kauhajoella on samassa suhteessa kuin verrokkikunnissa ja taso on pysytellyt vakaana. Yksinhuoltajaperheiden suhteellinen osuus perheistä on verrokkikuntia hieman suurempi. Asukkaiden koulutus- ja tulotaso on verrattain matala, pienituloisia on huomattavan paljon ja toimeentulotukea saavia on verrokkikuntia enemmän. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavia on selvästi enemmän kuin verrokeissa. Työttömien osuus työvoimasta on verrokkikuntia suurempi, pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin pienempi (vuosi?). Huolestuttavaa on nuoristotyöttömien suuri määrä ja sen lisääntyminen. Eniten työpaikkoja teollisuudessa (määrä pienentynyt vuosia), terveys- ja sosiaalipalveluissa (määrä kasvanut viidessä vuodessa 20 %), kaupan alalla (suunta nouseva) sekä maataloudessa (määrä pienentynyt). Palveluiden osuus työpaikoista on yli 60%, suunta kasvava. Kuntalaisten sairastavuus on verrokkikuntia suurempi, mielenterveysindeksi huomattavasti verrokkikuntia korkeampi. Päihteiden liiallinen käyttö on ongelma koko maassa. Kauhajoella korostuu varsinkin alaikäisten nuorten päihteiden käyttö. Myös verenkiertoelinten sairauksia sairastetaan Kauhajoella paljon. Elintapatiedoissa ammattioppilaitosten oppilaat korostuvat Tuloveroprosentti ja lainakanta korkeat: vuonna 2014 veroprosentti 22 ja vuonna 2013 talousarviolainat /asukas. Väestömäärän ja ikärakenteen muutokset on otettu huomioon yleiskaavoituksessa sekä kouluverkon ja varhaiskasvatuksen palveluverkon uudistuksissa. Kasvavaan iäkkäiden määrään on pyritty valmistautumaan osoittamalla kerros- ja rivitalo- ja palveluasumiselle alueita palvelujen läheltä. Vaikka lasten määrä vähenee, on kunnassa panostettu päiväkotien ja koulujen rakentamiseen. Kouluverkkoa on kuitenkin asteittain supistettu. Taloutta on pyritty saamaan tasapainoon monilla säästötoimilla, mm. vähentämällä ja lomauttamalla henkilökuntaa sekä tinkimällä kiinteistöjen, liikuntapaikkojen ja ulkoalueiden hoidosta. Turvallisuutta on parannettu rakentamalla Aronkylään kevyenliikenteen alikulkukäytävä. Alikulkutunneli parantaa koululaisten ja päiväkodilla asioivien liikenneturvallisuutta huomattavasti.

3 Aninkujalla rakennettiin korotettu suojatie parantamaan koululaisten turvallisuutta koulumatkoilla. Keskustan alueella päällystettiin katuja ja tehtiin Puistotien ylityksen turvallisuuden lisäämiseksi suojatie ja keskisaareke. Osallisuutta ja osallistumista on toteutettu Kansalaisten mielipiteitä on kuultu ja tietoa on jaettu mm. kaavoitus- ja kehittämishankkeissa, keinoina mm. tiedotuskirjeet, kyselyt, tiedotus- ja keskustelutilaisuudet sekä lehtiartikkelit Valtuuston kokoukset videoidaan, ja tallenteet on nähtävillä Internetissä Kaupungin Internet-sivut ovat aktiivisessa käytössä, päivitetään kiitettävästi. Kuntatyöntekijöille perustettiin sisäinen tiedotusverkko eli Intranet. Kauhajoella järjestettiin entiseen malliin perinteisiä tapahtumia (messut, markkinat, liikuntatapahtumat, kulttuuriviikot jne). Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kouluterveyskyselyn tulokset ovat parantuneet ja tilanne viiden vuoden takaiseen merkittävästi parantunut Varhaisnuoret kokevat mm. vanhemmuuden parantuneen Lasten ylipaino on lähtenyt laskemaan, mutta edelleen ylipaino sekä humalajuominen huolestuttavaa, verrokkialueilla parempi tilanne Koulun fyysisissä työoloissa merkittävä muutos parempaan, tilanne samalla tasolla verrokkien kanssa Koulukiusaaminen vähentynyt, tilanne verrokkeihin nähden paras, kuitenkin fyysistä uhkaa koettu enemmän kuin verrokeissa Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian (13-17-vuotiaat) avohoitokäynnit edelleen korkealla tasolla ja korkeimmat verrokkeihin nähden Lastensuojelun niin avohuollollisten toimenpiteiden piirissä kuin huostaan otettuina vuotiaista lapsista verrokkeja suurempi osuus. Koko maan vertailussa huostaan otettuja lapsia on maan keskiarvoa vähemmän, mutta avohuollon tukitoimien piirissä maan keskiarvoa enemmän. Huostassa olevien määrä lähtenyt laskuun v Lasten pienituloisuusaste hieman kohentunut, mutta edelleen merkittävästi heikompi kuin verrokeissa, mistä seuraa myös lapsiperheiden toimeentulotuen verrokkeja suurempi tarve Kolmiportaisen tuen malli on yhtenäistetty varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Avoimia varhaiskasvatuspalveluja on lisätty niin kaupungin kuin kolmannen sektorin toimesta Neuvolan perhetyö on vakinaistettu ja lapsiperheiden kotipalvelu on aloitettu palvelusetelillä Kolmannen sektorin toiminnan laajentuminen koskettamaan lapsiperheiden arkea Kasvatuskumppanuustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa koulutuksella Neuropsykiatrista osaamista on vahvistettu kouluttamalla työntekijöitä Nepsy-valmentajiksi Vauvaperhetyötä on tehostettu vahvistamalla omaa osaamista ja yhteistyötä Jatkuvaa arjessa tapahtuvaa ohjaamista ja tiedon jakamista jokaisella sektorilla jokaisella tasolla asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan vuosittain varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

4 Nuoret ja nuoret aikuiset Kouluterveyskyselyn mukaan niiden yläkoulua, lukiota ja ammattikoulua käyvien osuus, joilla ei yhtään läheistä ystävää, vähentynyt ja tilanne merkittävästi parempi kuin verrokeissa huolestuttavaa on edelleen ylipainoisten nuorten osuuden kasvu ja kehityssuunta huolestuttavaa on tupakoinnin ja huumekokeilujen merkittävä lisääntyminen, vaikka arvot ovatkin vielä verrokkeja pienemmät koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus ja kehityssuunta sekä tilanne verrokkeihin huolestuttava nuorisotyöttömien osuus ja kehityssuunta huolestuttavaa, mistä johtunee myös muita verrokkialueita suuremmat toimeentulotuen tarpeet nuorisotyöttömyys oli joulukuussa ,70 %, oli se joulukuussa % ja kuluvan vuoden elokuussa jo 20 % vaikka mielenterveydellisistä syistä sairaalahoitoa saaneiden osuus on laskenut, on se edelleen merkittävästi muita korkeammalla tasolla Vuoden 2013 alussa tuli voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, jossa alle 25-vuotiaalle työttömälle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan kolmen kuukauden kuluessa töitä, koulutusta tai muita työllistymistä auttavia tukitoimia. Nuorille suunnattuja toimenpiteitä ja nuorten työpajoja rahoitetaan hankerahoituksella. Alle 29- vuotiaille nuorille suunnatun kotoapupajan toimintaa on laajennettu tammikuussa siten, että pajan kotihoidon asiakkaille tarjoamia palveluja on nyt saatavilla laajemmalla alueella. Etsivän nuorisotyön toimintaa järjestetään kaikkien LLKY:n kuntien alueella ja tämän lisäksi Kauhajoen kaupungilla on kaksi omaa etsivää nuorisotyöntekijää. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden (17-24 vuotiaiden) osuudesta ei ole saatavissa ajantasaista tietoa, koska tilanne elää koko ajan. Työpaja Focus 2- projektin puitteissa on tarjottu nuorille työvalmennusta. Tämän lisäksi Työpaja Focus 2 projektissa on kevään aikana toiminut Nuorten Paalu Paikka ryhmä, jossa on tarjottu yksilö- ja ryhmävalmennusta kuntouttavan työtoiminnan aikana. Tämän lisäksi tammi-huhtikuun 2014 aikana projektit ovat toteuttaneet yritys- ja oppilaitos vierailuja ja erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Työikäiset Työikäisten niin henkisen hyvinvoinnin kuin terveyden ja toimintakyvyn tilanne ei ole hyvä Toimeentulovaikeudet ja päihteistä aiheutuvat palvelujen tarpeet ovat myös merkittäviä Työttömien osuus työvoimasta on pysynyt pitkään 10 %:n molemmin puolin. Syyskuussa 2014 se oli 10,5 %. Yli vuoden työttömänä olleiden osuus oli 12,2 %. Pitkäaikaistyöttömien (yli 500 pv) ja vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys) osuus on noususuunnassa. Pitkäaikaistyöttömyys oli kuitenkin v pienempää kuin verrokeissa.

5 Työttömyyden seurauksena toimeentulotuen tarve on pysynyt korkealla tasolla, Kelan ns. sakkolistan kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Toimeentulotuen saajista yhden hengen kotitalouksien määrä on suurin (71 %). Yli puolet toimeentulotukea hakeneista on yksin asuvia miehiä. Mielenterveyden ja muiden sairauksien takia työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on verrokkeja suurempaa, samoin kuin päihteiden vuoksi sairaalahoidossa olleiden määrä/ 1000 asukasta. Positiivista kuitenkin on näiden indikaattoreiden laskusuunta. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynneissä vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä on aleneva suunta, mikä voisi olla seurausta mm. terveyshyötymallista. Pitkäaikaistyöttömien määrän noustessa on vastaavasti tarjottu enemmän aktivointitoimenpiteitä. Mielenterveys ja päihdekuntoutujien palveluiden kehittäminen on ollut yhtenä painopistealueena. Kauhajoki on viime vuosina siirtynyt ns. suurkäyttäjästä keskikäyttäjäksi ja taustalla on perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kehitystyö. Huomioitavaa on, että aikuispsykiatrian osastopaikkaluku on vähentynyt 31:lla v 2009 jälkeen. Kotikuntoutusta ja mielen ensiapua on kehitetty ja integroitu toisiinsa. Kotikuntoutustoiminta alkoi v. 2012, mutta täysipainoisesti 2013 alkupuolella. psykiatriset hoitopäivät vuosi Kauhajoki Ikäihmiset ikäihmisten avohuollon palveluiden piirissä on merkittävästi suurempi osuus kuin verrokeissa, mutta pitkäaikaisessa laitoshoidossa vastaavasti pienempi osuus, ympärivuorokautisen asumispalvelun tarve tai tarjonta kuitenkin suurempaa kuin verrokeissa, tilanteessa ei muutosta entiseen omaishoidon tuen piirissä olevia on yli suositusten pitkäaikaista laitoshoitoa on korvattu tehostetulla palveluasumisella, mikä parantaa elämänlaatua. Tehostettua palveluasumista on yli suositusten ikäihmisten perhehoitoa ei vielä kaikissa verrokkikunnissa ole positiivista on, että ikäihmisten hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa ovat vähentyneet ja tilanne samankaltainen tai parempi kuin verrokeissa suositus on, että kotona asuu 92 % yli 75 vuotta täyttäneistä. Tätä ei ole vielä saavutettu. Tarvetta on erityisesti kuntouttaville toimenpiteille olemassa Llky:n palveluverkkouunnitelman mukainen osastojen erikoistuminen on toteutunut. Hoivaosaston paikkaluku on pudotettu 25 paikkaan. Kauhajokelaistenkin käyttämät Lehtiharjun osastot 2 ja 3 lakkautettiin vuoden 2014 aikana ja muodostettiin yksi 14-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Leikkausten jälkeiset potilaat on tarkoitus hoitaa Teuvalla kuntouttavalla osastolla.

6 Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan joka toinen vuosi osastoilla ja kotihoidossa (syksy 2014), mutta asiakaspalautelaatikot ovat jatkuvassa käytössä. Yhteistoiminta-alueella on otettu käyttöön kotihoidon, muistineuvolatoiminnan ja päivätoiminnan sekä omaishoidon että palveluasumisen ja intervallihoidon yhteneväiset kriteerit. Palvelutarvearvioinneissa on noudatettu tulleen vanhuspalvelulain säännöksiä. Uutena palveluna on aloitettu vanhuspalvelulain edellyttämä ikääntyneiden ja heidän omaistensa ja läheistensä henkilökohtainen, yleisellä tasolla tapahtuva neuvonta ja ohjaus liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja Kelan tukiin. Seniorineuvonta toteutui vuoden 2014 alusta päivätoiminnan ohjaajien vetämänä tavoitteena auttaa ja tukea ikääntyviä edistämään omaa terveyttään, hyvinvointiaan, toimintakykyään ja tukea siten kotona asumista ja omatoimisuutta. Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman laadinta on aloitettu. Yhteenveto ja johtopäätökset Hyvinvointitietojen tarkastelun perusteella keskeisimpiä muutoksia ovat kouluterveyskyselyn tulokset ovat parantuneet yleisesti (8.-9.lk) avoimien ja matalan kynnyksen palveluilla on ollut vaikutusta mm. varhaisnuorten vanhemmuuden kokemukseen myönteisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimiin panostaminen on saanut huostaanottojen tarpeen vähenemään huumausainerikokset lisääntyneet selvästi erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian käynnit lisääntyneet voimakkaasti ja määrä erittäin korkea suhteessa verrokkeihin nuorten huumekokeilut, tupakointi ja ylipainoisuus lisääntyneet koulujen fyysiset työolot ovat kohentuneet merkittävästi valmistuneen yläkoulun myötä yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten oppilaiden yksinäisyys vähentynyt, yksinäisyys vähäistä verrokkikuntiin nähden lainakanta noussut voimakkaasti Hyvinvoinnin keskeisimmät kehittämistarpeet ovat ennaltaehkäisyä tuottavimpien kohteiden ja palvelujen toimivuuden kartoitus ongelmaalueilla nuorten koulutus- ja työllistämistoimenpiteiden vahvistaminen työttömyyden torjuminen, aktiivitoimenpiteet työllistämiseen sekä yritystoiminnan edistämiseen tähtäävät toimet tärkeitä ikääntyneiden asumisen ja palvelujen edelleen kehittäminen, jotta tehostetun palveluasumisen määrää saadaan pienemmäksi päihteiden käytön vähentäminen nuorison ja työikäisten keskuudessa terveellisten elintapojen edistämisessä ammattioppilaitosten opiskelijat tärkein kohderyhmä mielenterveyspalvelujen tarvetta tulee saada vähentymään ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäistyä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäiseminen kevyenliikenteen verkoston laajentaminen edelleen hyvinvoinnin seuranta ja arviointi