Yrityksen ulkomaiseen omistukseen siirtymisen vaikutus työllisyyteen ja palkkoihin*

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 3/2007 Yrityksen ulkomaiseen omistukseen siirtymisen vaikutus työllisyyteen ja palkkoihin* Kristiina Huttunen Tutkija uppsalan yliopisto Toimitus julkaisee tämän artikkelin uudelleen, koska sen edellisessä numerossa ilmestyneestä versiosta olivat taulukot jääneet pois. 1 Ks. esim. Aitken et al. (1996), Lipsey ja Sjöholm (2006) ja Conyon et al. (2002). 1. Johdanto k ansainvälistyminen on johtanut siihen, että yhä useamman yrityksen omistaja on toisesta maasta kuin missä yritys tai toimipaikka sijaitsee. ulkomaalaisomistuksen lisääntyminen herättää usein uhkakuvia työpaikkojen katoamisesta ja palkkojen alenemisesta. nämä uhkakuvat eivät kuitenkaan saa tukea tieteellisestä kirjallisuudesta. useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ulkomaalaisomisteiset yritykset maksavat korkeampia palkkoja kuinkotimaiset yritykset 1.edelleen on kuitenkin epävarmaa, miten kausaalisuhde ulkomaalaisomistuksen ja palkkojen välillä määräytyy. emme tiedä ottavatko ulkomaalaiset investoijat haltuunsa yrityksiä, joissa ennestään maksetaan korkeita palkkojajajoiden työvoima on koulutetumpaa, vai onko omistajuuden vaihdoksella itsellään vaikutusta palkkoihin ja työvoiman rakenteeseen. ulkomaalaiseen omistajuuteen siirtymisellä saattaa myös olla merkittävästi erilaisia vaikutuksia eri koulutusryhmille. tässä artikkelissa tarkastelen, miten ulkomaalaisomistus ja ennen kaikkea miten yrityksen omistajuuden vaihdos kotimaisesta ulkomaalaiseen vaikuttaa palkkoihin ja työvoiman rakenteeseen. artikkelin taustalla on tutkimukseni (huttunen 2007), jossa tutkitaan ulkomaalaisomistuksen vaikutusta palkkoihin ja työvoiman rakenteeseen käyttäen suomalaista toimipaikkatason aineistoa. lisäksi esitän lyhyen yhteenvedon viimeaikaisesta empiirisestä kirjallisuudesta. tämän artikkelin rakenne on seuraava. luvussa kaksi selvitän hieman teoriaa ulkomaalaisomistuksen ja palkkojen väliselle suhteelle. sen jälkeen, luvussakolme, esitän lyhyen yhteenvedon aikaisemmasta kirjallisuudesta ulkomaalaisilla aineistoilla. luvussa neljä esitän tuloksia tutkimuksista suomalaisilla aineistoilla. luvussa viisi esitän yhteenvedon tutkimuksesta. 2. Taustaa Miksi ulkomaalaisomisteiset yritykset maksavat 266

2 Kristiina Huttunen kotimaisia yrityksiä korkeampia palkkoja? useimmin esitetty peruste tälle havainnolle on se, että ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä täytyy olla joitain etuisuuksia kotimaisiin yrityksiin nähden, jotta ne pystyisivät kilpailemaan näiden kanssa (ks. Markusen 1995). kotimaiset yritykset ovat itse monessa mielessä etuoikeutetussa asemassa ulkomaalaisiin yrityksiin nähden kilpaillessaan kotimaisilla markkinoilla. niillä on paremmat yhteydet kotimaisiin asiakkaisiin ja paremmat tiedot asiakkaiden tavoista ja mauista. täten ulkomaalaisomisteisella yrityksellä, joka tulee kotimaan markkinoille, täytyy olla jotain etuisuuksia kotimaisiin kilpailijoihin nähden. useimmiten tällaiset etuisuudet ymmärretään kehittyneempänä teknologiana. olettaen, että ulkomaalaisyritykset ovat teknologisesti kehittyneempiä kuin kotimaiset, vaikuttaa ulkomaalaisomistus palkkoihin usealla tavalla. ensinnäkin, korkeampi teknologia tekee yrityksistä tuottavampia, mikä saattaa suoraan heijastua työntekijöiden palkkoihin. toinen selitys ulkomaalaisyritysten maksamille korkeammille palkoille on ns. spillover vaikutusten estäminen. ulkomaalaisomisteiset yritykset maksavat työntekijöilleen korkeampia palkkoja, jotteivät nämä vaihtaisi työpaikkaa ja samalla vuotaisi tietoa paremmasta teknologiasta paikallisille kilpailijoille (ks. Fosfure et al. 2001). kolmas selitys korkeammille palkoille on, että korkean teknologian firmat joutuvat kouluttamaan työntekijöitään enemmän. tämän vuoksi työntekijöiden palkat nousevat nopeammin ulkomaalaisomisteisissa kuin kotimaisissa yrityksissä (Görg et al. 2002). ulkomaalaisuuden vaikutus palkkoihin voi myös vaihdella työntekijöiden koulutustason mukaan. jos ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat teknologisestikehittyneempiä,niin tällöin yrityksen omistajan vaihdos kotimaisesta ulkomaiseen lisää koulutetun työvoiman kysyntää ja palkkoja. omistajan vaihdokseen saattaa liittyä myös organisationaalisia muutoksia ja uusien ideoiden käyttöönottoja. nämä muutokset suosivat koulutettua työvoimaa, sillä koulutus lisää työntekijöiden kykyä sopeutua muutoksiin ja vähentää uudelleen organisoinnin kustannuksia (Bresnahan et al. 2002). korkeasti koulutetuille yrityksen sisäisen koulutuksen tuotto on myös korkeampaa 2, mikä tarkoittaa että olettaen että ulkomaalaisomisteiset yritykset kouluttavat työvoimaansa enemmän palkat nousevat korkeasti koulutetuille nopeammin ulkomaalaisomisteisissa kuin kotimaisissa yrityksissä. keskipalkkojen erot ulkomaalaisomisteisten ja kotimaisten yritysten välillä voivat johtua myös siitä, että ulkomaalaiset yritykset palkkaavat enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa. omistajanvaihdoksen vaikutus työntekijärakenteeseen on kuitenkin epävarmaa. jos oletamme ulkomaalaisomisteisten yritysten olevan teknologiapainotteisempia, tällöin omistajan vaihdos voi lisätä koulutetun työvoiman kysyntää yrityksen sisällä. omistajan vaihdos voi johtaa myös johtoportaan tehtävien ulkoistamiseen 3,joka puolestaan vähentää korkeasti koulutetun työvoiman kysyntää. 3. Aikaisempia empiirisiä tuloksia ulkomaalaisilla aineistoilla ulkomaalaisomistuksen ja palkkojen empiiristä suhdetta on tutkittu useissa artikkeleissa. ensimmäiset tutkimukset tutkivat aihetta toimialatason aineistoilla. aitken et al. (1996) tutki 2 Ks. Altonji ja Spletzer (1991). 3 Ks. Shleifer ja Vishny (1988) sekä Lichtember ja Siegel (1990). 267

3 KAK 3/2007 vat toimiala aineistolla palkkojen ja ulkomaisten investointien suhdetta Mexicossa, Venezuelassa ja Yhdysvalloissa alueittain. kirjoittajat havaitsevat, että niillä toimialoilla ja alueilla, joilla on korkea ulkomaalaisten investointien osuus on myös korkeat palkat. lipsey ja sjöholm (2004) tutkivat indonesialaisella yritystason poikkileikkausaineistolla ulkomaalaisomistuksen ja palkkojen suhdetta. he havaitsivat, että ulkomaalaisomisteiset yritykset maksavat kotimaisia korkeampia palkkoja senkin jälkeen, kun kontrolloidaan useita toimipaikkatekijöitä, kuten kokoa ja koulutustasoa. ilman yritystason paneeliaineistoa on mahdotonta saada selville johtuvatko erot ulkomaalaisomisteisten ja kotimaisten yritysten palkkatasojen välillä havaitsemattomista tekijöistä vai vaikuttaako omistajuus itsessään palkkoihin. ulkomaalaisomisteiset yritykset saattavat maksaa korkeampia palkkoja esimerkiksi siksi, että ulkomaalaisomistukseen valikoituvat vain parhaimmat (korkeapalkkaiset) yritykset. Yritystai toimipaikkatason paneeliaineistoja käyttävien tutkimusten määrä on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. tällaisten aineistojen myötä tutkijat ovat pystyneet ottamaan huomioon yritysten ulkomaalaisomisteisiksi valikoitumiseen vaikuttavat havaitsemattomat tekijät. lipsey ja sjöholm (2006) tutkivat ulkomaalaisomistuksen ja palkkojen suhdetta indonesialaisella yritystason paneeliaineistolla. heidän tutkimuksensa osoittaa, että ulkomaalaisomisteiset yritykset maksavat kotimaisia yrityksiä korkeampia palkkoja senkin jälkeen, kun he kontrolloivat yrityskohtaisia kiinteitä vaikutuksia. kiinteiden vaikutusten mallin antama estimaatti ulkomaalaisomistusdummymuuttujalle on kuitenkin merkitsevästi alhaisempi. tulosten mukaan ulkomaalaisomisteiset yritykset maksavat 29 %enemmän palkkaa työntekijöille ja 43 % enemmän palkkaa toimihenkilöille kuin samankaltaiset kotimaiset yritykset. kun kiinteät vaikutukset lisättiin malliin, palkkaerot kotimaisten ja ulkomaalaisomisteisten yritysten välillä pienenivät 10 %:iin työntekijöille ja 21 %:iin toimihenkilöille. Conyon et al. (2002) tutkivat, miten yritysten omistajuuden vaihdos kotimaisesta ulkomaiseen vaikuttaa yritysten tuottavuuteen ja palkkoihin isossa Britanniassa. heidän tulostensa mukaan ulkomaalaisomisteiset yritykset maksavat noin 3,4 prosenttia korkeampia palkkoja kuin yritykset, jotka pysyivät kotimaisina. almeida (2007) tutkii, miten yrityksen ulkomaiseen omistukseen siirtyminen vaikuttaa yrityksen palkkoihin ja työvoiman rakenteeseen käyttäen portugalilaista paneeliaineistoa. Myös hänen tutkimuksensa osoittaa, että omistajan vaihdos selkeästi nostaa palkkoja. Palkannousu on voimakkaampaa korkeasti koulutetuille (13 %) kuin keski ja matalasti koulutetuille (5 %ja3%). Viimeaikaisissa tutkimuksissa on alettu käyttää nk. propensity score vertaistamis eli matching menetelmiä regressiomenetelmien lisäksi. Girma ja Görg (2007) tutkivat, miten omistajuuden vaihdos kotimaisesta ulkomaiseen vaikuttaa koulutettujen ja vähemmän koulutettujen palkkoihin isobritannialaisissa toimipaikoissa. he käyttivät erotukset erotuksissa vertaistamismenetelmää (difference in differences matching). tutkijat havaitsivat, että omistajan vaihdoksen vaikutus riippuu uuden omistajan kansallisuudesta. Yhdysvaltalaisten yritysten haltuunotot nostavat palkkoja, mutta mitään vastaavaa vaikutusta ei ole havaittavissa, jos omistaja on jostain muusta eu maasta. uusimmat tutkimukset ovat tutkineet ulkomaalaisomistuksen ja palkkojen suhdetta käyttäen yksilötason paneeliaineistoa. Martins (2004) tutkii artikkelissaan ulkomaalaisen 268

4 Kristiina Huttunen omistuksen vaikutusta palkkoihin käyttäen portugalilaista linkitettyä työntekijä työnantajapaneeliaineistoa. hän myös käyttää tutkimuksessaan regressiomenetelmien lisäksi erilaisia vertaistamismenetelmiä. hänen ols regressiotuloksensa osoittavat, että ulkomaalaisomistuksella on pieni positiivinen vaikutus palkkoihin. hän ei löydä ulkomaalaisomistuksen ja palkkojen välillä mitään kausaalisuhdetta, kun analyysi suoritetaan käyttäen erotukseterotuksissa vertaistamismenetelmää. heyman et al. (2007) tutkivat ruotsalaisella linkitetyllä työntekijä työnantaja paneeliaineistolla ulkomaalaisomistuksen ja palkkojen suhdetta. tutkimuksessa tarkastellaan palkkojen ja ulkomaalaisomistuksen välistä suhdetta käyttäen useita eri menetelmiä, yritystason regressioita, yksilötasonregressioita ja erotukset erotuksissa vertaistamismenetelmiä. siirryttäessä yritystasolta yksilötasolle ols regressioiden antama ulkomaalaisomistuksen palkkavaikutus pienenee merkittävästi, ollen n. 2%.erotukset erotuksissa vertaistamismenetelmä ei sensijaan vahvista sitä, että yrityksen ulkomaalaisomistukseen siirtyminen nostaisi palkkoja. Palkan nousu ulkomaalaisomistukseen siirtyneissä yrityksissä on jopa hieman vähäisempää kuin kotimaisissa yrityksissä. kaiken kaikkiaan kirjallisuus osoittaa hieman eriäviä tuloksia ulkomaalaisomistuksen palkkavaikutusten koosta, mutta lähes kaikki yritysaineistoilla tehdyt tutkimukset löytävät jonkinlaisen positiivisen yhteydenulkomaalaisomistuksen ja palkkojen välillä. sen sijaan viimeaikaiset yksilötason aineistoilla tehdyt tutkimukset eivät osoita, että ulkomaalaisomistukseen siirtyminen nostaisi palkkoja ainakaan välittömästi. tutkimuksia ulkomaalaisomistuksen vaikutuksesta työvoiman rakenteeseen tai kysyntään onhuomattavasti vähemmän kuin tutkimuksia palkkavaikutuksista. Bloningen ja slaughter (2001) tutkivat ulkomaalaisten investointien ja työvoiman koulutusrakenteen suhdetta yhdysvaltalaisella toimiala paneeliaineistolla. he eivät havainneet ulkomaalaisten investointien vaikuttavan työvoiman koulutustasoon. taylor ja driffield (2005) käyttävät samankaltaisia menetelmiä ja tutkivat, miten ulkomaalaiset investoinnit ovat vaikuttaneet palkkarakenteeseen eri toimialoilla Britanniassa. heidän tutkimuksensa mukaan ulkomaalaisten investointien kasvu lisää merkitsevästi korkeasti koulutetun työvoiman kysyntää. lipsey ja sjöholm (2006) tutkivat, miten ulkomaalaisomistus vaikuttaa työntekijöiden ja toimihenkilöiden työllisyyteen indonesialaisissa toimipaikoissa. lipseyn ja sjöholmin tulosten mukaan ulkomaalaiseen omistukseen siirtyminen lisää työntekijöiden määrää ja vähentää toimihenkilöiden määrää. tämä siis viittaa korkeasti koulutetun työvoiman kysynnän vähenemiseen. almeida (2007) ei havainnut ulkomaalaisella haltuunotolla olevan vaikutusta työvoiman rakenteeseen. 4. Tuloksia suomalaisella aineistolla huttunen (2007) tutkii, miten omistajuuden vaihdos kotimaisesta ulkomaiseen vaikuttaa palkkoihin ja työllisyyden rakenteeseen suomalaisissa toimipaikoissa. tutkimusaineisto on tilastokeskuksen paneeliaineisto tehdasteollisuuden toimipaikoista, johon on liitetty tietoa työntekijätiedoista koulutus ja ikäryhmittäin. tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on arvioida ulkomaalaisen omistuksen kausaalivaikutus palkkoihin. tutkimus pyrkii kontribuoimaan kirjallisuuteen kolmella tavalla. ensinnäkin, aineisto, jossa on tietoa toimipaikkojen ja 269

5 KAK 3/2007 näiden työntekijöiden ominaisuuksista ennen ja jälkeen omistajan vaihdoksen tapahtumista, mahdollistaa kausaalisuhteen identifioimisen huomattavasti useita aikaisempia tutkimuksia paremmin. regressiomenetelmien lisäksi tutkimuksessa käytetään erilaisia vertaistamismenetelmiä. toiseksi, aineistossa oleva tieto työntekijöiden ominaisuuksista koulutus ja ikäryhmittäin mahdollistaa tutkimisen, miten omistajuuden vaihdoksen vaikutus palkkoihin ja työllisyyteen vaihteleekoulutusryhmittäin. kolmanneksi, tutkimuksessa tarkastellaan myös vaikuttaako omistajuuden vaihdos palkkoihin ja työllisyyteen heti vai useampien vuosien viiveellä Menetelmät tutkimuksen tarkoituksena on määrittää omistajan vaihdoksen kausaalivaikutus eri koulutusryhmien palkkoihin. tutkimuksen empiirinen osuus voidaan jakaa kahteen osaan. ensimmäisessäosassa tutkitaan regressiokehikossa kuinka paljon enemmän ulkomaalaisomisteiset yritykset maksavat palkkoja eri koulutusryhmille suhteessa kotimaisiin. lisäksi tarkastellaan, miten ulkomaalaisomistus vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa työvoimasta on korkeasti koulutettua. tässä osassa käytetään koko aineistoa. regressioissa kontrolloidaan erilaisia toimipaikka ja työntekijämuuttujia. lisäksi kontrolloidaan toimipaikkakohtaisia kiinteitä vaikutuksia, jotta mahdolliset havaitsemattomat tekijät, jotka vaikuttavat yritysten valikoitumiseen ulkomaalaisomisteisiksi saadaan huomioitua. estimoitava yhtälö on muotoa Y it = X it b + S 2 j=0d i,t j d j+1 + a i + z t + m i,t. (1) Yhtälössä (1) Y it kuvaa tulemaa toimipaikalle i ajankohtana t.tämä tulema on joko tietyn koulutusryhmän keskimääräinen kuukausipalkka toimipaikassa, tai korkeasti koulutettujen työllisyys tai palkkasummaosuus toimipaikan työntekijöistä. X it on vektori erilaisia toimipaikka, toimiala, aluemuuttujia. D i, t j on dummymuuttuja, joka kuvaa toimipaikan omistajuutta ajanhetkenä t j.dummy saa arvon yksi, jos toimipaikka on ulkomaalaisomisteinen kyseisenä vuonna. a i on toimipaikkakohtainen kiinteävaikutus, ja z t on aikadummy. dummy, joka kuvaa omistajuutta tiettyinä ajan hetkinä, on lisätty yhtälöön siksi, että tutkimuksessa halutaan tarkastella, miten ulkomaalaisomistuksen vaikutus muuttuu ajassa. omistajuuden vaihdoksesta johtuvat muutokset palkoissa ja työllisyydessä eivät välttämättä näy heti, sillä työvoiman irtisanomiseen ja organisationaalisiin muutoksiin menee aikaa. estimoitavien kertoimien d 1, d 2 ja d 3 tulkinta on seuraava: kun malli estimoidaan ainoastaan tämänhetkistä omistajuutta kuvaavan dummyn kanssa, d 1 kuvaa ulkomaalaisomistuksesta johtuvaa keskimääräistä vaikutusta kaikkina valtauksen jälkeisinä vuosina. kun viivästetyt vaikutukset on lisätty malliin, d 1 kertoo ulkomaalaisomistukseen siirtymisen välittömän vaikutuksen. d 2 kertoo omistajuudenvaihdoksen vaikutuksen, joka on tapahtunut 1 2 vuotta sitten ja d 3 ainakin kolme vuotta sitten tapahtuneen omistajan vaihdon vaikutuksen. kokonaisvaikutus toimipaikoille, jotka ovat olleet ulkomaalaisomisteisia ainakin kolme vuotta, on d 1 + d 2 + d 3. seuraavaksi tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisomistuksen vaikutusta eri koulutusryhmien palkkoihin ja työvoiman rakenteeseen erilaisia vertaistamismenetelmiä käyttämällä. tarkoituksena on pyrkiä selvittämäänmahdollisimman huolella ulkomaalaisomistuksen kau 270

6 Kristiina Huttunen saalivaikutus palkkoihin ja työvoiman rakenteeseen. tutkimus käyttää niin sanottua propensity score vertaistamismenetelmää (rosenbaum ja rubin, 1983). tässä menetelmässä identifioidaan ensin toimipaikat, jotka ovat mahdollisimman samankaltaisia ennen mahdollista omistajan vaihdosta. ensimmäisessä vaiheessa estimoidaan seuraavanlainen binaarinen yhtälö, joka kuvaa toimipaikan todennäköisyyttä siirtyä ulkomaalaiseen omistukseen: d it =1,jos b X it 1 + a i + z t + m i,t >1 (2) =0,muuten. 4 Kirjallisuudessa tätä vaikutusta kutsutaan Average Effect of Treatment on Treated, ATT. D it on binaarinen muuttuja, joka kertoo onko toimipaikka ulkomaalaisomisteinen ajankohtana t. D it =1,jos toimipaikka, joka oli kotimainen vuonna t 1,onulkomaalaisomistuksessa ajankohtana t. D it =0,jos toimipaikka, joka oli kotimainen vuonna t 1,onedelleen kotimainen ajankohtana t. edellinen yhtälö antaa siten ehdollisen todennäköisyyden sille, että toimipaikka muuttaa omistajuutta kotimaisesta ulkomaiseen. seuraavaksi käytetään tätä estimoitua propensity score indeksiä siihen, että etsitään aineistosta mahdollisimman samankaltaiset toimipaikat, joiden tulemaa (palkkoja tai koulutusrakennetta) voidaan verrata keskenään. tämän avulla saadaan arvioitua toimenpiteen (ulkomaalaiseen omistukseen siirtymisen) vaikutus siihen osallistuneille 4. Vertaistamismenetelmän ideana on siten minimoida mahdollinen harha, joka johtuu siitä, että omistajuutta vaihtaneet toimipaikat (treated) ovat havaittavien ominaisuuksiensa puolesta erilaisia. on kuitenkin todennäköistä, että yrityksen ulkomaalaiseen omistukseen siirtymiseen vaikuttaa myös (tutkijalle) havaitsemattomat seikat. jotta tämä valikoitumiseen vaikuttavista havaitsemattomista tekijöistä (selection on unobservables) johtuva harha saataisiin eliminoitua, tutkimuksessa yhdistetään propensity score vertaistamismenetelmä difference in differences (erotukset erotuksissa) menetelmän kanssa. tämä estimaattori vertaa omistajuutta vaihtaneiden toimipaikkojen tuleman (palkkojen ja työvoiman rakenteen) muutosta ennen ja jälkeen omistajuuden vaihdoksen niiden toimipaikkojen tuleman muutoksen kanssa, jotka pysyivät kotimaisina samana ajankohtana. toimenpiteen keskimääräinen vaikutus siihen osallistuneille (average effect of treatment on treated), saadaan seuraavan laskukaavan mukaan ATT ( s )=1/ N T S [ ( Y (1) it Y (0) it 1 ) S ijw ij( Y (0) it Y (0) it 1 ) ]. j C S p i T S p (3) Y (1) it on tulema havainnoille, jotka ovat joutuneet toimenpiteen kohteeksi ajanhetkellä t ( treatment outcome ) ja Y (0) it 1 tulema havainnoille ennen toimenpiteen kohteeksi joutumista ajanhetkellä t 1 (non treatment outcome). termi ( Y (1) it Y (0) it 1 )kuvaa siten tuleman erotusta havainnoille, jotka ovat joutuneet toimenpiteen kohteeksi. N T on toimenpiteen kohteeksi joutuneiden ( T )määrä (number of treated) eli tässä, ulkomaalaisomistukseen siirtyneiden määrä, ja C kuvaakontrollihavaintoja, S p on common support alue, ja w ij on paino, mitä käytetään siinä, miten kontrollihavaintoja ja osallistuneita verrataan toisiinsa. tutkimuksessa käytetään kahta vertaistamismenetelmää, lähin naapuri vertaistamista (nearest neigbour) ja kernel vertaistamista. nämä menetelmät eroavat siinä, miten eri kontrolliryh 271

7 KAK 3/2007 män havainnot saavat painoa. kernel vertaistaminen käyttää kaikkia kontrolliryhmän havaintoja antaen suurimman painon sille havainnolle, jonka propensity score on lähimpänä. lähin naapuri menetelmässä jokaista osallistujaa (vallattua toimipaikkaa) verrataan ainoastaan siihen kontrolliryhmän havaintoon, jonka propensity score indikaattori on lähimpänä. vuotta valtauksen jälkeen. Merkitään näitä vuosia numeroilla 0, 1, 3, 4 ja 5. nämä toimipaikat jaetaan osallistujiin (treated) ja ei osallistujiin. osallistujat ovat sellaisia toimipaikkoja, jotka olivat kotimaisia vuonna 1, 0, ja vaihtoivat omistajuutta kotimaisesta ulkomaiseen aikavälillä 0 ja 1. ei osallistujat, eli kontrollihavainnot, olivat kotimaisia koko ajanjakson Aineisto tutkimuksessa käytetään toimipaikkatason paneeliaineistoa vuosille , johon on yhdistetty keskiarvotietoja työntekijöistä koulutus ikäryhmittäin. tärkeimmät työntekijöitä kuvaavat muuttujat ovat: ikä, koulutus, yrityskohtainen työkokemus, kuukausipalkka ja palkkasummaosuus. tähän aineistoon yhdistetään tieto tehdasteollisuuden toimipaikoista. tärkeimmät toimipaikkamuuttujat ovat myynti, arvonlisä, pääomakanta, vienti ja ulkomaalaisen omistajuuden osuus. tutkimuksessa yritys määritellään ulkomaalaisomisteiseksi, jos ulkomaalaisomistuksen osuus ylittää 20 % 5. tutkimus käyttää kahdenlaista aineistoa. regressioanalyysissa käytetään kaikkia niitä toimipaikkatason havaintoja, joille on havainto tarvittavista muuttujista. tämä aineisto kattaa periodin Vertaistamisanalyysissä käytetty aineisto on muodostettu seuraavasti: ensin aineistosta poimitaan toimipaikat, jotka ovat aineistossa ainakin 5peräkkäistä vuotta. tämä sen takia, että tarvitsemme tietoa toimipaikoista ainakin 2vuotta ennen valtausta, ja 3 5 Näistä yrityksistä suurin osa (88 %) on sellaisia, joiden ulkomaalaisomistajuus on yli 50 %. Useimmat aikaisemmat tutkimukset käyttävät joko 10 %tai 20 %minimi omistajuutta rajana määritellessään ulkomaalaisomistuksen. Katso esim. Bloningen ja Slaughter (2001), Aitken et al. (1996) ja Almeida (2007) Tulokset taulukko 1raportoi erilaisia keskiarvolukuja aineiston kotimaisille ja ulkomaalaisomisteisille toimipaikoille. taulukon mukaan kotimaisten ja ulkomaalaisessa omistuksessa olevien toimipaikkojen välillä on huomattavia eroja. ulkomaalaisomisteiset toimipaikat maksavat selkeästi korkeampia palkkoja kuin kotimaiset, mutta niissä on myös muita eroja, jotka todennäköisesti korreloivat korkeampien palkkojen kanssa: ne ovat suurempia, vanhempia, palkkaavat enemmän koulutettua työvoimaa, ovat todennäköisemmin vientiyrityksiä ja niissä on todennäköisemmin t&k toimintaa. ne myös palkkaavat vanhempaa ja koulutetumpaa työvoimaa sekä työvoimaa, jolla on pidempi yrityskohtainen työkokemus. tämä ei tietenkään kerro sitä, ovatko ulkomaalaisomisteiset yritykset erilaisia kuin kotimaiset jo ennen kuin niistä tulee ulkomaalaisomisteisia. taulukossa 2kuvataan omistajuutta vaihtaneiden ja kotimaisina pysyneiden toimipaikkojen eroja vuosina ennen omistajan vaihdosta ja sen jälkeen. aineistossa on nyt mukana ainoastaan ne toimipaikat, jotka ovat mukana aineistossa ainakin 5vuotta ja joille on tietoa vertaistamisessa käytettävistä muuttujista. taulukosta voidaan nähdä, että ne toimipaikat, jotka siirtyivät ulkomaalaiseen omistukseen, maksoivat korkeampia palkkoja jo ennen omis 272

8 Kristiina Huttunen Taulukko 1. Kuvailevaa tietoa muuttujista Muuttuja kotimaiset ulkomaalaisomisteiset erotus toimipaikat toimipaikat havaintoja keskiarvo havaintoja keskiarvo keskiarvo keskivirhe toimipaikan koko , ,91 11,55 3,02 toimipaikan ikä , ,82 0 0,49 0,16 Palkka Palkka, matalasti koulutetut Palkka, korkeasti koulutetut keskimääräinen koulutusvuosien määrä , ,81 0 0,25 0,02 keskimääräinen yrityskohtainen työkokemus , ,70 14,11 1,04 työntekijöiden keski ikä , ,50 0 0,87 0,07 korkeasti koulutettujen osuus työvoimasta , ,26 0 0,05 0,00 korkeasti koulutettujen osuus palkkasummasta , ,32 0 0,06 0,00 naisten osuus , ,29 0,02 0,00 arvonlisä Vienti osuus , ,27 0 0,07 0,02 t&k toimintaa , ,01 0 0,00 0,00 tajanvaihdosta. ne myös palkkasivat koulutetumpaa työvoimaa jo ennen omistajan vaihdosta. omistajuuden vaihdoksen jälkeen erot palkoissa kasvoivat. sen sijaan ero koulutetun työvoiman osuudessa omistajuutta vaihtaneiden ja kotimaisina pysyneiden toimipaikkojen välillä näyttää hieman pienenevän. taulukon 3kolme ensimmäistä saraketta raportoivat regressiotulokset koko aineistolle. ensimmäiseksi estimoidaan ols regressio eri koulutusryhmien palkoille (sarake 1). kuten aikaisemmatkin tutkimustulokset muunmaalaisilla aineistoilla ovat osoittaneet, ulkomaalaisomisteiset yritykset näyttävät maksavan korkeampia palkkoja kuin kotimaiset senkin jälkeen kuin kontrolloidaan useita toimipaikka, toimiala, ja työntekijäominaisuuksia. tulosten mukaan ulkomaalaisomisteiset toimipaikat maksavat korkeasti koulutetuille 5,2 prosenttia korkeampia palkkoja kuin kotimaiset toimipaikat. Vähemmän koulutetuille vastaava ero on 3,6 prosenttia. suuri kontrollimuuttujien määrää poistaa osan harhasta, joka johtuu siitä, että korkeampia palkkoja maksavat toimipaikat ehkä valikoituvat helpommin ulkomaalaiseen omistukseen. Valikoitumiseen saattavat kuitenkin vaikuttaa myös tutkijalle havaitsemattomat seikat. lisäämällä toimipaikkakohtaiset kiinteät vaikutukset regressioon voimme poistaa pysyvät havaitse 273

9 KAK 3/2007 Taulukko 2. Ulkomaalaiseen omistukseen siirtyneiden ja kotimaisina pysyneiden toimipaikkojen palkat ja työllisyys ennen ja jälkeen valtausta Muuttuja ulkomaalaisomistukseen kotimaisina erotus siirtyneet pysyneet havaintoja keskiarvo havaintoja keskiarvo keskiarvo keskivirhe Matalastikoulutettujen palkat ajanjaksojen 1 ja 3välillä Palkat periodi _ , ,25 0,08 0,01 Palkat periodi _ , ,27 0,07 0,01 Palkat periodi , ,28 0,08 0,01 Palkat periodi , ,30 0,11 0,01 Palkat periodi , ,32 0,10 0,01 korkeasti koulutettujen palkat ajanjaksojen 1 ja 3välillä Palkat periodi _ , ,57 0,07 0,01 Palkat periodi _ , ,58 0,05 0,01 Palkat periodi , ,59 0,06 0,02 Palkat periodi , ,60 0,09 0,01 Palkat periodi , ,61 0,10 0,01 korkeasti koulutettujen osuus työvoimasta ajanjaksojen 1 ja 3välillä työvoimaosuus _ , ,19 0,04 0,01 työvoimaosuus _ , ,20 0,05 0,01 työvoimaosuus , ,20 0,03 0,01 työvoimaosuus , ,21 0,03 0,01 työvoimaosuus , ,21 0,02 0,01 korkeasti koulutettujen osuus palkkasummasta ajanjaksojen 1 ja 3välillä Palkkasummaosuus _ , ,24 0,04 0,01 Palkkasummaosuus _ , ,24 0,05 0,01 Palkkasummaosuus , ,25 0,04 0,01 Palkkasummaosuus , ,25 0,04 0,01 Palkkasummaosuus , ,26 0,03 0,01 aineistossa on mukana ainoastaan ne toimipaikat, jotka olivat kotimaisia kaikkina vuotta 1edeltävinä vuosina. ulkomaalaisiksi siirtyneet toimipaikat siirtyivät ulkomaalaiseen omistukseen ajanjaksojen _0 ja 1välillä. kotimaisina pysyneet toimipaikat pysyvät kotimaisina ainakin periodiin 3saakka. mattomat erot kotimaisten ja ulkomaalaisomisteisten yritysten välillä. kun kiinteät vaikutukset on lisätty malliin (sarake 2), niin ulkomaalaisomistuksen vaikutus palkkoihin supistuu 1,5 prosenttiin korkeasti koulutetuille ja 1,3 prosenttiin matalasti koulutetuille. Viimeiseen malliin on lisätty myös ulkomaalaisomistuksen vaikutus viiveellä. tulokset osoittavat, että ulkomaalaiseen omistukseen siirtyminen ei nosta palkkoja heti, vaan 2 3 vuoden viiveellä. taulukossa 4ontulokset regressioista, joissa selitettävä muuttuja on korkeasti koulutettujen työvoima tai palkkasummaosuus (sarakkeet 1 3). tulokset osoittavat, että ulkomaalaisomisteiset yritykset palkkaavat selkeästi enemmän koulutettua työvoimaa kuin kotimai 274

10 Kristiina Huttunen Taulukko 3. Ulkomaalaisomistuksen vaikutus palkkoihin tulema/selitettävä muuttuja: regressiotulokset koko aineistolle Matalasti koulutettujen palkat Vertaistamistulokset ols Fe Fe ols lähin naapuri kernel Vaikutus hetkestä t+1 alkaen 0,036 0,013 0,001 0,000 0,002 0,001 /Vaikutus hetkellä t+1 (11,32) (4,14) (0,31) ( 0,08) ( 0,18) (0,15) Vaikutus hetkestä t+2 alkaen 0,022 1) 0,042 0,043 0,043 /Vaikutus hetkellä t+2 (7,06) (3,88) (5,17) Vaikutus hetkestä t3 alkaen 0,026 2) 0,025 0,026 0,025 /Vaikutus hetkellä t+3 (4,04) (2,30) (3,25) havaintoja. treatment /kontrolli / /13637 tulema/selitettävä muuttuja: regressiotulokset koko aineistolle korkeasti koulutettujen palkat Vertaistamistulokset ols Fe Fe ols lähin naapuri kernel 0,052 0,015 0,001 0,005 0,002 0,005 Vaikutus hetkestä t+1 alkaen (12,19) (2,28) (0,12) (0,50) ( 0,14) (0,34) /Vaikutus hetkellä t+1 0,032 0,026 0,033 Vaikutus hetkestä t+2 alkaen 0,015 3) (3,03) (1,52) (2,09) /Vaikutus hetkellä t+2 0,037 4) 0,029 0,023 0,038 Vaikutus hetkestä t3 alkaen (2,60) (1,41) (2,70) havaintoja. treatment /kontrolli / /12504 regressiotuloksissa käytetään koko aineistoa. ensimmäisessä ja toisessa kolumnissa raportoidaan ulkomaalaisomistusdummyn kerroin ols regressiossa ja kiinteiden vaikutusten (Fe) mallissa. kolmannessa kolumnissa raportoidaan Fe mallin tulokset, joissa on mukana viivästetyt ulkomaalaisomistajuusmuuttujat. 1) tähän on laskettu yhteen regressiossa käytettyjen ulkomaalaisomistuksen viivästettyjen vaikutusten kertoimet, tja t 1. nämä kertoimet ja vastaavat t arvot ovat 0,001 (0,31) ja 0,021(5,13). 2) tähän on laskettu yhteen regressiossa käytettyjen ulkomaalaisomistuksen viivästettyjen vaikutusten kertoimet, t, t 1 ja t 2: 0,001 (0,31), 0,021(5,13) ja 0,004 (1,10). 3) tähän on laskettu yhteen regressiossa käytettyjen ulkomaalaisomistuksen viivästettyjen vaikutusten kertoimet, t, t 1 ja t 2: 0,001 (0,12) ja 0,014(2,02) 4) tähän on laskettu yhteen regressiossa käytettyjen ulkomaalaisomistuksen viivästettyjen vaikutusten kertoimet, t, t 1 ja t 2: 0,001 (0,12), 0,014(2,02) ja 0,022 (3,39). kolmessa ensimmäisessä kolumnissa käytetyt selittäjät ovat suhteelliset palkat, keskimääräiset palkat ja niiden neliö, työntekijöiden keski ikä ja niiden neliö, naisten osuus työvoimasta, pääomaintensiteetti. Vertaistamisessa käytetyt muuttujat periodilta _0 ovat: toimipaikan koko ja sen neliö, log(myynti), vienti intensiteetti ja sen neliö, alueen tuottavuus, vienti yritysten toimiala osuus, ulkomaalaisomisteisten yritysten toimi alaosuus,keskimääräiset palkat ja niiden neliö, työntekijöiden keski ikä ja niiden neliö, naisten osuus työvoimasta, pääomaintensiteetti. lisäksi vertaistamisessa käytettiin seuraavia muuttujia periodilta _1: keskimääräiset palkat, keskimääräinen yrityskohtainen työkokemus ja sen neliö, työntekijöiden keski ikä ja keskimääräiset koulutusvuodet. lisäksi regressioissa ja vertaistamisessa käytetään vuosidummyja ja toimialadummyja. 275

11 KAK 3/2007 Taulukko 4. Ulkomaalaisomistuksen vaikutus työvoiman rakenteeseen tulema/selitettävä muuttuja: 276 regressiotulokset koko aineistolle korkeasti koulutettujen osuus työvoimasta Vertaistamistulokset ols Fe Fe ols lähin naapuri kernel Vaikutus hetkestä t+1 alkaen 0,014 0,005 0,006 0,011 0,017 0,012 /Vaikutus hetkellä t+1 (4,43) (2,14) (2,03) ( 2,20) ( 1,88) ( 1,29) Vaikutus hetkestä t+2 alkaen 0,009 1) 0,012 0,023 0,013 /Vaikutus hetkellä t+2 ( 2,30) ( 2,43) ( 1,88) Vaikutus hetkestä t3 alkaen 0,003 2) 0,023 0,034 0,025 /Vaikutus hetkellä t+3 ( 3,94) ( 3,26) ( 3,62) havaintoja. treatment /kontrolli / /13671 tulema/selitettävä muuttuja: korkeasti koulutettujen osuus palkkasummasta regressiotulokset koko aineistolle Vertaistamistulokset ols Fe Fe ols lähin naapuri kernel 0,018 0,005 0,006 0,010 0,017 0,012 Vaikutus hetkestä t+1 alkaen (5,29) (2,11) (1,94) ( 2,07) ( 1,88) ( 1,59) /Vaikutus hetkellä t+1 0,009 0,010 0,022 0,012 Vaikutus hetkestä t+2 alkaen ( 1,86) ( 2,31) ( 1,80) /Vaikutus hetkellä t+2 0,003 0,021 0,032 0,022 Vaikutus hetkestä t3 alkaen ( 3,43) ( 3,03) ( 2,68) havaintoja. treatment /kontrolli / /13671 regressiotuloksissa käytetään koko aineistoa. ensimmäisessä ja toisessa kolumnissa raportoidaan ulkomaalaisomistusdummyn kerroin ols regressiossa ja kiinteiden vaikutusten (Fe) mallissa. kolmannessa kolumnissa raportoidaan Fe mallin tulokset, joissa on mukana viivästetyt ulkomaalaisomistajuusmuuttujat. 1) tähän on laskettu yhteen regressiossa käytettyjen ulkomaalaisomistuksen viivästettyjen vaikutusten kertoimet, tja t 1. nämä kertoimet ja vastaavat t arvot ovat 0,006 (2,03) ja 0,003 (0,93) 2) tähän on laskettu yhteen regressiossa käytettyjen ulkomaalaisomistuksen viivästettyjen vaikutusten kertoimet, t, t 1 ja t 2: ovat 0,006 (2,03), 0,003 (0,93) ja 0,006 ( 1,96). 3) tähän on laskettu yhteen regressiossa käytettyjen ulkomaalaisomistuksen viivästettyjen vaikutusten kertoimet, t, t 1 ja t 2: t0,006 (1,94) ja 0,003 (0,99). 4) tähän on laskettu yhteen regressiossa käytettyjen ulkomaalaisomistuksen viivästettyjen vaikutusten kertoimet, t, t 1 ja t 2: 0,006 (1,94) ja 0,003 (0,99) ja 0,006 ( 1,87). kolmessa ensimmäisessä kolumnissa käytetyt selittäjät ovat korkeasti ja matalasti koulutettujen palkkojen suhteellinen ero, log. tuotanto, log. myynti, pääomaintensiteetti, vientiintensiteetti. Vertaistamisessa käytetyt muuttujat periodilta _0 ovat: toimipaikan koko ja sen neliö, log(myynti), vienti intensiteetti ja sen neliö, alueen tuottavuus, vientiyritysten toimialaosuus, ulkomaalaisomisteisten yritysten toimialaosuus, keskimääräiset palkat ja niiden neliö, työntekijöiden keski ikä ja niiden neliö, naisten osuus työvoimasta, pääomaintensiteetti. lisäksi vertaistamisessa käytettiin seuraavia muuttujia periodilta _1: keskimääräiset palkat, keskimääräinen yrityskohtainen työkokemus ja sen neliö, työntekijöiden keski ikä ja keskimääräiset koulutusvuodet. lisäksi regressioissa ja vertaistamisessa käytetään vuosidummyja ja toimialadummyja.

12 Kristiina Huttunen set yritykset. tämä ero pienenee huomattavasti, kun toimipaikkakohtaiset kiinteät vaikutukset lisätään malliin. seuraavaksi tutkitaan ulkomaalaisomistuksen vaikutusta palkkoihin ja työntekijärakenteeseen vertaistamismenetelmiä käyttämällä. ensin estimoidaan binaarinen malli, joka selittää todennäköisyyttä joutua ulkomaalaiseen omistukseen (yhtälö 2) 6.sitten käytetään tätä estimoitua todennäköisyyttä siihen, että verrataan mahdollisimman samankaltaisten kotimaisten ja ulkomaalaisomistukseen siirtyneiden toimipaikkojen palkkoja ja työvoiman rakennetta keskenään 7. taulukon 3sarakkeet 4 6 raportoivat tulokset, miten ulkomaalaiseen omistukseen siirtyminen vaikuttaa palkkoihin. ensimmäisessä sarakkeessa raportoidaan vertailun vuoksi ols regressio, jossa käytetään selittäjinä täysin samoja muuttujia kuin vertaistamisessa. seuraavaksi raportoidaantulokset lähinnaapuri ja kernel vertaistamisesta. analyysissä tarkastellaan, miten toimipaikan siirtyminen ulkomaalaiseen omistukseen vaikuttaa palkkoihin ja toimipaikan rakenteeseen kolmena omistajanvaihdosta seuraavana vuonna. tulokset 6 Selittäjinä tässä yhtälössä on käytetty: toimipaikan koko ja sen neliö, log(myynti), vienti intensiteetti ja sen neliö, alueen tuottavuus, vientiyritysten toimialaosuus, ulkomaalaisomisteisten yritysten toimialaosuus, keskimääräiset palkat ja niiden neliö, työntekijöiden keski ikä ja niiden neliö, naisten osuus työvoimasta, pääomaintensiteetti. Nämä tiedot ovat valtausta juuri edeltävältä periodilta 0. Lisäksi vertaistamisessa käytettiin seuraavia muuttujia periodilta 1: keskimääräiset palkat, keskimääräinen yrityskohtainen työkokemus ja sen neliö, työntekijöiden keski ikä ja keskimääräiset koulutusvuodet. Yhtälössä on lisäksi vuosi ja toimialadummyt. Ks. Huttunen (2007). osoittavat, että omistajan vaihdos ei vaikuta palkkoihin heti, vaan pienellä viiveellä. Palkat ovat ulkomaalaisomisteisissa toimipaikoissa huomattavasti korkeammat kuin kotimaisissa toisena ja kolmantena vuonna omistajan vaihdoksesta. Palkkojen nousu on suurempaa korkeasti koulutetuille. seuraavaksi tarkastellaan, miten omistajan vaihdos vaikuttaa työvoiman rakenteeseen. taulukon 4sarakkeista 4 6 huomataan, että ulkomaalaisomistukseen siirtymisellä on pieni negatiivinen vaikutus koulutettujen työvoiman osuuteen. lopuksi tarkastellaan johtuvatko nämä muutokset siitä, että toimipaikka on siirtynyt ulkomaalaiseen omistukseen, vai ovatko muutokset pelkästään omistajan vaihdoksen aiheuttamia. tämän selvittämiseksi tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisomistukseen siirtymisen vaikutusta siten, että kontrolliryhmänä käytetään toimipaikkoja, jotka vaihtoivat omistajaa kotimaisestakotimaiseen samana ajankohtana. tulokset osoittavat, että palkat nousevat huomattavasti enemmän ulkomaalaisomistukseen siirtyneissä toimipaikoissa kuin kotimaisissa omistajaa vaihtaneissa toimipaikoissa 8.tämä viittaa siihen, että ulkomaalaisomistus itsessään nostaa palkkoja. tulosten mukaan ulkomaalaiseen omistukseen siirtymisellä on selkeä positiivinen vaikutus palkkoihin. tämä vaikutus on suurempi korkeasti koulutetuille. lisäksi tutkimus osoittaa, että havaittu palkkojen nousu ei selity työntekijärakenteen muutoksella. Päinvastoin, ulkomaalaisomistukseen siirtyminen näyttää hieman vähentävän korkeasti koulutettujen osuutta työvoimasta. tutkimuksen mukaan palkkojen nousua ulkomaalaisomisteisissa yri 7 Tässä on käytetty Beckerin ja Ichinon (2002) STATAlle kirjoittamaa ohjelmaa. 8 Ks. Taulukko 10, Huttunen (2007). 277

13 KAK 3/2007 tyksissä selittävät muut tekijät kuin työvoiman rakenteen muutos Tuloksia työllisyysvaikutuksista Böckerman ja lehto (2006) tutkivat, miten kansainväliset ja kotimaiset yrityskaupat vaikuttavat työllisyyteen suomalaisissa yrityksissä. tulosten valossa kansainväliset yrityskaupat vähentävät työllisyyttä teollisuudessa. Vaikutukset muilla toimialoilla ovat heikompia. kotimaisten yrityskauppojenvaikutukset johtavat myös työllisyyden heikkenemiseen, mutta vaikutus vaihtelee toimialoittain. Pesola (2007a) tutkii suomalaisella linkitetyllä työntekijä työnantaja aineistolla, miten yrityksen ulkomaalaiseen omistukseen siirtyminen vaikuttaa työntekijöiden todennäköisyyteen lähteä yrityksestä. Vertailuryhmänä tutkimuksessa ovat ne työntekijät, jotka työskentelivät samankaltaisissa yrityksissä, jotka pysyivät kotimaisina. tulosten mukaan ulkomaalaisomistukseen siirtyminen lisää hieman teollisuustyöntekijöiden todennäköisyyttä lähteä yrityksestä joko muihin töihin tai joutumista työttömäksi. Palvelusektorilla omistajanvaihdos ei lisää merkitsevästi työntekijän riskiä joutua työttömäksi. ali Yrkkö (2007) tutkii, miten ulkomaalaisomistus vaikuttaa yritysten kasvuun suomessa. tutkija tekee eron ulkomaalaistenyritysostojen ja ulkomaalaisten perustamien uusien toimipaikkojen välillä. tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten investoijien itse perustamat toimipaikat ovat kasvaneet huomattavasti kotimaisia 9 Yksi selitys tälle voi olla tuottavuuden nousu. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että ulkomaalaisomistukseen siirtymisellä on merkittävä vaikutus suomalaisten toimipaikkojen tuottavuuteen (Ilmakunnas ja Maliranta, 2004). nopeammin. sen sijaan ulkomaisten ostamien yritysten kasvuvauhti ei poikkea muiden yritysten kasvusta. 5. Lopuksi ulkomaalaisomisteisten yritysten määrä on lisääntynyt viime vuosina kaikkialla. tämä on vastaavasti lisännyt kiinnostusta ulkomaalaisen omistajuuden työmarkkinavaikutuksiin. tässä kirjoituksessa esitin yhteenvedon artikkelista, jossa tutkittiin, miten ulkomaalaiseen omistajuuteen siirtyminen vaikuttaa palkkoihin ja työvoiman rakenteeseen suomalaisissa toimipaikoissa. tulosten mukaan palkat nousevat voimakkaammin ulkomaalaisomisteisissa toimipaikoissa kuin kotimaisina pysyneissä toimipaikoissa. Palkannousu on voimakkainta korkeasti koulutetuille. Palkkojen nousu ulkomaalaiseen omistukseen siirtyneissä toimipaikoissa on myös selkeästi korkeampi kuin kotimaisissa omistajaa vaihtaneissa toimipaikoissa. ulkomaalaisomistukseen siirtyminen ei lisää koulutetun työvoiman kysyntää. Päinvastoin, tulosten mukaan ulkomaalaiseen omistajuuteen siirtyneissä toimipaikoissa koulutettujen osuus kasvaa vähemmän voimakkaasti kuin kotimaisina pysyneissä toimipaikoissa. tutkimuksen tulokset ovat linjassa tuoreimpien yritys tai toimipaikkatason tutkimusten kanssa, joiden mukaan ulkomaalaisomistukseen siirtyminen nostaa palkkoja (ks. Conyon et al. (2002), almeida (2007)). Viimeaikaiset yksilötason aineistoja käyttävät tutkimukset eivät kuitenkaan ole löytäneet syy seurausyhteyttä ulkomaalaisomistukseen siirtymisen ja palkkojen välillä (heyman et al ja Martins 2004). tässä artikkelissa selostettu tutkimus ei suoraan arvioinut, miten ulkomaalaiseen omis 278

14 Kristiina Huttunen tajuuteen siirtyminen vaikuttaa työvoiman määrään. tutkimukset ulkomaalaisomistuksen suorista työllisyysvaikutuksista ovat edelleen vähäisempiä. Viimeaikaiset alustavat tutkimukset suomalaisilla aineistoilla viittaavat siihen, että ulkomaalaiseen omistukseen siirtyminen näyttää vähentävän työllisyyttä ainoastaan teollisuudessa 10. ulkomaalaisten yritysostojen palkkavaikutukset saattavat näkyä myös ns. spillover vaikutuksina. Pesola (2007b) havaitsee, että ulkomaalaisomisteisista yrityksistä lähteneet työntekijät hyötyvät kokemuksesta näissä toimipaikoissa. Myös tuoreissa kansainvälisissä tutkimuksissa saadaan samansuuntaisia tuloksia (ks. Balswik 2006). Kirjallisuus aitken, B., harrison, a. ja lipsey, r.e. (1996), Wages and Foreign ownership: acomparative study of Mexico, Venezuela, and the united states, Journal of International Economics 40: almeida, r. (2007), the labor market effects of foreign owned firms, Journal of International Economics, painossa. ali Yrkkö, j. (2007), ulkomaalaisomistuksen vaikutus yrityksen kasvuun, etla keskustelunaiheita no altonji, j.g. ja spletzer,j.r. (1991), Worker Characteristics, job Characteristics, and the receipt of on the job training, Industrial and Labour Relations Review 45: Becker, s.o. ja ichino, a. (2002), estimation of average treatment effects Based on Propensity scores, Stata Journal 2: Balsvik, r.(2006), is mobility of labour achannel for spillovers from multinationals to local domestic firms?, nhh discussion papers no. 25/ Ks. Böckerman ja Lehto (2006), ja pesola (2007a). Blonigen, B.a. ja slaughter, M.j. (2001), Foreign affiliate activity and u.s. skill upgrading, Review of Economics and Statistics 83: Bresnahan, t.,brynjolfsson, e. ja hitt, l.m. (2002), information technology,workplace organization, and the demand for skilled labor: Firm level evidence, Quarterly Journal of Economics 117: Budd, j.w., konings, j. ja slaughter, M.j. (2005), Wages and international rent sharing in Multinational Firms, Review of Economics and Statistics 87: Caves, r. (1996), Multinational Enterprises and Economic Analysis, Cambridge university Press, Cambridge. Conyon, M.j., Girma, s., thompson, s. ja Wrigh, P. W. (2002), the impact of Foreign acquisition on Wages and Productivity in the uk, Journal of Industrial Economics 50: Feliciano, Z. ja lipsey, r.e. (1999), Foreign ownership and Wages in the united states, , nber Working Paper no Fosfuri, a., Motta, M. ja ronde, t. (2001), Foreign direct investment and spillovers through Workers Mobility, Journal of International Economics 53: Girma, s. ja Görg, h. (2007), evaluating the foreign ownership wage premium using adifference in differences matching approach, Journal of International Economics, painossa Görg, h., strobl, e. ja Walsh, F. (2002), Why do Foreign owned Firms Pay More? the role of on the job training, iza discussion Paper no heyman, F.,sjöholm, F. ja Gustavsson tingvall, P. (2007), is there really aforeign ownership Wage Premium? evidence from Matched employer employee data, Journal of International Economics, painossa. huttunen, k. (2007), the effect of Foreign acquisition on employment and Wages: evidence from Finnish establishments, Review of Economics and Statistics, painossa. 279

15 KAK 3/2007 ilmakunnas, P. ja Maliranta, M. (2004), Foreign Medicine: atreatment effect analysis of the Productivity effects of Foreign ownership, Applied Economics Quartely 50: lichtenberg, F.r. ja siegel, d. (1990), the effect of ownership Changes on the employment and Wages of Central office and other Personnel, Journal of Law and Economics 33: lipsey, r.e. ja sjöholm, F. (2004), Foreign direct investment, education and Wages in indonesian Manufacturing, Journal of Development Economics 73: lipsey, r.e. ja sjöholm, F. (2006), Foreign Firms and indonesian Manufacturing Wages: an analysis with Panel data (2006), Economic Development and Cultural Change 55: Markusen, j.r. (2005), the Boundaries of Multinational enterprises and the theory of international trade, Journal of Economic perspectives 9: Martins, P.s. (2004), do Foreign Firms really Pay higher Wages? evidence from different estimators, iza discussion Paper no Pesola, h. (2007a), individual level employment effects of Foreign acquisition, mimeo. Pesola, h. (2007b), Foreign ownership, Mobility and Wages, mimeo. rosenbaum, P. ja rubin, d. (1983), the Central role of Propensity scoreinobservational studies for Causal effects, Biometrica 70: shleifer, a.javishny, r.w. (1988), Value Maximization and the acquisition Process, Journal of Economic perspectives 2: taylor, k.jadriffield, n. (2005), Wage inequality and the role of Multinationals: evidence from uk Panel data, Labour Economics 2: