OIVALLAN, ONNISTUN, OPIN ILOLLA, SISULLA JA SYDÄMELLÄ PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Transkriptio

1 OIVALLAN, ONNISTUN, OPIN ILOLLA, SISULLA JA SYDÄMELLÄ PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

2 PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTA- SUUNNITELMA Valmisteluprosessista 4 2 Toimintaympäristön kuvaus 5 3 Visio, missio, arvot ja menestystekijät 10 4 Strategian toteutumisen arviointi 14

3 HYVÄ LUKIJA, Suomen peruskouluja varten on laadittu vastikään uusi opetussuunnitelma ja se linjaa selkeästi opetuksen järjestämisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet ovat kuitenkin varsin laaja asiakirja ja sen mukaisen toiminnan organisointi ei ole helppo tehtävä. Lappeenrannan perusopetuksessa olemme opetussuunnitelman ensimmäisenä lukuvuotena päässeet hyvin vauhtiin sen toteuttamisessa. Samalla olemme kuitenkin huomanneet, että opetussuunnitelma sisältää esimerkiksi uusia laaja-alaiseen osaamiseen liittyviä tavoitteita, joiden nivominen oppiaineiden opetukseen, monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen ja oppilaan arviointiin ei ole aivan yksinkertaista. Laaja-alaisen osaamisen taidot ovat kuitenkin kiistatta oppilaille elintärkeitä heidän tulevaisuuden kannalta ja siksi niihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen on välttämätöntä. Tähän strategiseen toimintasuunnitelmaan olemmekin kuvanneet asioita, joita haluamme lähivuosina erityisesti kehittää. Olemme myös havahtuneet siihen, että joidenkin aikaisemmista opetussuunnitelmista tuttujen tavoitteiden saavuttaminen saattaakin edellyttää meiltä erityistä huomiota, kun lasten ja nuorten toimintaympäristö on muuttunut hyvin paljon. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi luku- ja kirjoitustaito sekä matemaattinen osaaminen. Oppilaiden hyvinvoinnin kehittäminen on edelleen tärkeä kehityskohde, vaikka olemme siihen viime vuosina paljon panostaneetkin. Tähän strategiseen toimintasuunnitelmaan olemmekin kuvanneet asioita, joita haluamme lähivuosina erityisesti kehittää. Asiantunteva ja vastuullinen henkilöstömme on avainasemassa niin opetussuunnitelman kuin strategiankin toteuttamisessa. Haluamme luoda henkilöstön motivaatiolle ja innostumiselle edellytykset huolehtimalla aikaisempaa paremmin kehittämistyön pitkäjänteisyydestä ja osallistavasta, yhteisöllisestä organisointitavasta. Tavoitteena on, että jokainen voisi käyttää vahvuuksiaan yhteiseksi hyväksi. Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit ovat meille tärkeä resurssi. Heidän avullaan pystymme rikastamaan toimintaamme ja hankkimaan uutta tietoa ja näkökulmia organisaatioomme. Kiitän kaikkia strategisen toimintasuunnitelman valmisteluun osallistuneita hyvistä evästyksistä, kommenteista ja ehdotuksista. Toivon, että jokainen sen toimeenpanoon osallistuva voi kokea, että olemme valinneet siihen oikeat asiat. Mari Routti perusopetusjohtaja Lappeenrannan kaupunki PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA

4 1 VALMISTELU- PROSESSISTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VASTUUALUE ON VALMISTELLUT UUDEN OPETUS SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN VARMISTAVAN STRATEGISEN TOIMINTASUUNNITELMAN VUOSIA VARTEN. Toimintasuunnitelman valmistelussa on huomioitu Lappeenrannan kaupungin strategian tavoitteet Kaupungin strategiaan myöhemmin tehtävät tarkennukset huomioidaan perusopetuksen strategisen toimintasuunnitelman toimeenpanossa. Lisäksi valmistelussa on huomioitu perusopetuksen uusi opetussuunnitelma ja sen asettamat tavoitteet opetuksen järjestämiselle ja kehittämiselle. Myös meneillään oleva Suomen hallitusohjelma ja sen sisältämät tavoitteet ja kärkihankkeet on huomioitu valmistelussa. Strateginen toimintasuunnitelma on valmisteltu siten, että ensin on pyydetty henkilöstöltä, oppilailta ja huoltajilta vapaamuotoisia evästyksiä strategisessa toimintasuunnitelmassa huomioitavien asioiden osalta. Sen jälkeen perusopetuksen johtoryhmä on valmistellut luonnoksen ja se on lähetetty kouluille kommentoitavaksi. Tämän jälkeen johtoryhmä sekä rehtorit ovat kevään aikana vielä muokanneet strategiaa nykyiseen muotoonsa. Ensimmäistä kertaa strategiaan sisältyy osaamisstrategia, jonka tavoitteena on osaltaan varmistaa strategian tavoitteiden saavuttaminen. 4 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

5 2 TOIMINTA- YMPÄRISTÖN KUVAUS TÄSSÄ YHTEYDESSÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ KUVATAAN ENSI SIJAISESTI OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVIEN NÄKÖKULMIEN OSALTA. Opetussuunnitelmien valmistelun yhteydessä pureuduttiin laajemmin yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin toimintaympäristön muutoksiin. Talouteen liittyvä toimintaympäristön tarkastelu tehdään kaupungin strategian päivityksen yhteydessä. Lappeenrannan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu siten, että kouluilla on ollut keskeinen rooli oman koulun opetussuunnitelman valmistelussa. Toisin sanottuna kuntakohtaiset kuvaukset valtakunnallisen opetussuunnitelman toteuttamisesta käsittävät vain osan opetussuunnitelman sisällöstä ja koulujen tehtävänä on siten suunnitella oman koulun toimintaympäristöön sopiva toimintamalli useiden opetussuunnitelman osa-alueiden osalta. Tämän tavoitteena on mahdollistaa kunkin koulun oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön osallistuminen opetussuunnitelman toteuttamiseen ja lisäksi varmistaa kuhunkin toimintaympäristöön parhaalla tavalla sopivat toteutustavat. Edelleen keskeisenä tavoitteena on varmistaa toiminnan tosiasiallinen uudistuminen valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Uusi opetussuunnitelma on otettu yleisen osan osalta käyttöön kaikissa kouluissa syksyllä Lappeenrannan peruskoulut ovat pystyneet uudistamaan toimintaansa merkittävästi jo ensimmäisenä lukuvuotena. Tämän on mahdollistanut edellisen strategiakauden kehitystyö, joka suunnattiin tulevaan opetussuunnitelmauudistukseen. PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA

6 Kaikkien koulujen toimintakulttuuri on ratkaisukeskeistä, mikä edistää niin oppilaiden kuin henkilökunnankin psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Ratkaisukeskeisyys vahvistaa myös koulujen uudistumiskykyä ja edellytyksiä tehdä laadukasta yhteistyötä niin vanhempien kuin koulun muiden sidosryhmien kanssa. Ratkaisukeskeisyys edistää myös osallisuutta kaikilla tasoilla. Kaikkien koulujen toimintakulttuuri edistää myös oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Useat koulut ovat uudistaneet koulupäivän rakennetta siten, että oppilailla on keskellä päivää mahdollisuus omaehtoiseen tai ohjattuun harrastustoimintaan. Pedagogiikka on selvästi aikaisempaa toiminnallisempaa ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen on käynnistynyt hyvin. Samoin jo 3. luokalta alkavat valinnaiset aineet ovat osoittautuneet oppilaille mielekkääksi ratkaisuksi. Toisaalta kehitettäviä asioita on edelleen runsaasti ja niistä keskeisimmät on koottu tähän strategiseen toimintasuunnitelmaan. PALVELUVERKON JA JOHTAMISEN RAKENTEIDEN NÄKÖKULMA Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen toiminta - ympäristö uudistuu merkittävästi lähivuosina palveluverkon näkökulmasta. Peruskoulujen määrä vähenee kymmenellä koululla syksyllä Pontuksen koulu aloittaa toiminnan ja samalla Kanavansuun, Mustolan, Muukonniemen ja Partalan koulujen toiminta päättyy. Sammonlahden koulu aloittaa toiminnan yhtenäisenä peruskouluna, mutta toiminta jatkuu Kuusimäen, Lavolan ja Skinnarilan toimipisteissä. Joutsenon yhtenäinen peruskoulu aloittaa toiminnan, mutta toiminta jatkuu Parjalan ja Ravattilan toimipisteissä. Kesolan koulu siirtyy Joutsenon koulun yhteyteen. Kesämäen yhtenäinen peruskoulu aloittaa toiminnan, kun Kesämäen ja Kesämäenrinteen koulut yhdistyvät yhdeksi kouluksi. 6 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

7 Pedagogisesti rakenteiden kannalta merkittävää on, että kaupungissa ei toimi enää yhtään yläkoulua, vaan kaikki luokkien opetus järjestetään yhtenäisissä peruskouluissa. Tämä on perusopetuslain mukainen ratkaisu ja sen tavoitteena on varmistaa pedagogisen yhtenäisyyden toteutuminen niin yhtenäiskoulujen kuin koko yhteistoiminta-alueen koulujen osalta. Jäljelle jäävät seuraavat koulut: Joutsenon yhteistoiminta-alue Joutsenon koulu 1 9 Korvenkylän koulu 1 6 Pulpin koulu 1 6 Kesämäen yhteistoiminta-alue Kesämäen koulu 1 9 Lönnrotin koulu 1 6 (e-luokat 1 9) Simolan koulu 1 6 Voisalmen koulu 1 6 (e-luokat 1 9) Ylämaan koulu 1 6 Kimpisen yhteistoiminta-alue Kimpisen koulu 1 9 Kasukkalan koulu 1 6 Kaukaan koulu 1 6 Myllymäen koulu 1 6 (e-luokat 1 9) Lauritsalan yhteistoiminta-alue Lauritsalan koulu 1 9 Pontuksen koulu 1 6 Nuijamaan koulu 1 6 Sammonlahden yhteistoiminta-alue Sammonlahden koulu 1 9 Korkea-ahon koulu 1 6 Lappeen koulu 1 6 JOHTAMISEN RAKENTEIDEN JA PROSESSIEN UUDISTAMINEN Koska toimintaympäristö muuttuu edellä kuvatulla tavalla, myös johtamisen rakenteita ja toimintamalleja on uudistettu. Aikaisempi aluerehtorimalli korvataan alkaen taloudellisesti huokeammilla yhteistoiminta-alueilla, jotka muodostuvat alueen yhtenäiskoulusta ja sinne oppilaita ohjaavista vuosiluokkien kouluista. Yhteistoiminta-alueiden keskeisenä tavoitteena on varmistaa oppilaan näkökulmasta yhtenäisen perusopetuksen toteutuminen. Samalla, kun aluejohtamisen tasoa on kevennetty, on johtamisresurssien painopiste siirretty kouluihin. Tämä johtuu siitä, että opetussuunnitelmien toteuttamiseen liittyvä kehitystyö toteutetaan kouluissa. Taustalla on myös näkemys siitä, että suurin osa kehitystyöstä on tarkoituksenmukaista tehdä siellä, missä työkin tehdään. Koulut ovat vahvoja asiantuntijaorganisaatioita ja johtamiskulttuurin tulee tukea asiantuntijoiden työtä. Tulevaisuudessa aikaisempaa suurempi vastuu strategian toimeenpanosta siirtyy siis kouluille. PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA

8 lukuvuosiarvio ? Oivallan, onnistun, opin il väl arv JOULU 2 Fyysinen, psyykkinen j Ajattelu ja oppimaan väliarvio Toimenpide JOULU 2017 Arvot Välittäminen Oppiminen Ihmisenä kasvaminen Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Missio jipii! Perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisen tehtävän, kulttuuritehtävän ja tulevaisuustehtävän laadukas toteuttaminen. Osallistuminen ja vaikuttaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Sisäinen moti yksilöllis oppimispo (S2, tuki jn Visio Innostuneet, moti ja hyvinvoivat la nuoret vahvuuk tamalla ja omaan yhdessä oppi Toimenpide Menestystekijät Henkilöstön ratkaisukeskeisyys, kehittämismyönteisyys ja avoin mieli LUMA- ja teknologiainnostus ja osaaminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Rohkeus tehdä asioita omalla tavalla Toimenpide Luovuus ja innovatiivisuus Yhtenäinen, ketterä toimintakulttuuri Aivojen hyvinvoinnista huolehtimin LÄHTÖ MAALI 2021 väl arvi JOULU 2 PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TO

9 olla, sisulla ja sydämellä i- io a sosiaalinen hyvinvointi oppiminen Kulttuurinen vuorovaikutus, osaaminen ja ilmaisu vaatio et lut e.) voituneet pset ja sia vahvistahtiin malla. Luku- ja kirjoitustaito Monilukutaito Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kansainvälistyvän maailman edellyttämä osaaminen Muutosjoustavuus, yksinäisyyden ehkäisy en mm. taito- ja taideaineiden avulla??? Tavoitteet Henkilöstö Henkilöstö kokee työn imua Henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistava toimintakulttuuri Tehtävät jaetaan tasapuolisemmin Itseohjautuvien tiimien toiminnalle luodaan edellytykset Osaamisesta huolehditaan kaikkien ammattiryhmien osalta Läsnä olevat, kuuntelevat esimiehet Ketterästi toimiva, vuorovaikutteinen organisaatio (kaikki koulut yhdessä) Pitkäjänteinen kehittäminen Huoltajat ja muut sidosryhmät Huoltajat voimaantuvat kodin ja koulun yhteistyöstä Koulut toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa väliarvio JOULU 2019 i- o 020? lukuvuosiarvio lukuvuosiarvio IMINTASUUNNITELMA

10 3 VISIO, MISSIO, ARVOT JA MENESTYSTEKIJÄT VISIOMME ON, ETTÄ KASVATAMME LAPPEENRANNAN PERUSKOULUISSA HYVIN VOIVIA, INNOSTUNEITA JA MOTIVOITUNEITA LAPSIA JA NUORIA VAHVISTAMALLA HEIDÄN VAHVUUKSIAAN JA OMAAN TAHTIIN YHDESSÄ OPPIMALLA. Arvomme ovat välittäminen, oppiminen, ihmisenä kasvaminen sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Missiomme on suorittaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävä, yhteiskunnallinen tehtävä, kulttuuritehtävä ja tulevaisuustehtävä laadukkaasti. Menestyksemme perustuu henkilöstön ratkaisukeskeisyyteen, kehittämismyönteisyyteen ja avoimeen mieleen. Lappeenrannan perusopetuksen henkilöstöllä on rohkeutta tehdä asioita omalla tavalla, luovasti ja innovatiivisesti. Yhteisönä meillä on yhtenäinen ja ketterä toimintakulttuuri. STRATEGISET TAVOITTEET 1 Oppilaat Hyvinvointi Jotta lapsista ja nuorista kasvaa hyvinvoivia ja innostuneita lapsia ja nuoria, meidän tulee huolehtia heidän psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan nykyistäkin paremmin. Tällä strategiakaudella erityisiä kehityskohteita ovat muutosjoustavuuden vahvistaminen, yksinäisyyden ja eristäytymisen vähentäminen sekä aivojen hyvinvoinnin parantaminen mahdollistamalla elämyksiä taito- ja taideaineiden avulla. Jatkamme oppilaiden fyysisen toimintakyvyn vahvistamista. Laaja-alainen osaaminen Perusopetuksen opetussuunnitelman uusi tavoite on laaja-alainen osaaminen. Laaja-alainen osaaminen sisältää seuraavat osa-alueet: Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Strategian tavoitteena on, että lapset ja nuoret tulevat tietoisiksi näistä osaamisalueista ja heidän osaamisensa niillä vahvistuu. Kiinnitämme laaja-alaisen osaamisen varmistamisessa huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Kansainvälistyvän maailman edellyttämän osaamisen varmistaminen Lappeenrannan kaupungin Greenreality-ohjelman mukaiseen toimintaan sitoutuminen Oppilaiden matemaattis luonnontieteelliseen ja teknologiaan liittyvän osaamisen ja innostuksen vahvistaminen Luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen varmistaminen tulevaisuudessakin Lasten ja nuorten arjen taitojen sekä sisäisen motivaation vahvistaminen Laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueiden tavoitteet sisältyvät opetussuunnitelmassa eri oppiaineiden tavoitteisiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet heijastuvat siten myös oppilaan arviointiin. Alkavan strategiakauden aikana on tarpeen parantaa myös henkilöstön tietoisuutta asiasta. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen Pedagogiikkaa ja opetusjärjestelyitä kehitämme siten, että kaikilla oppilailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää yksilöllisiä oppimisresurssejaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten sekä eri tavoin tukea tarvitsevien oppilaiden oppimahdollisuuksiin kiinnitämme erityistä huomiota. Edistämme inkluusiota kehittämällä yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa pedagogiikkaa. 10 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

11 Visiomme on, että kasvatamme Lappeenrannan peruskouluissa hyvinvoivia, innostuneita ja motivoituneita lapsia ja nuoria vahvistamalla heidän vahvuuksiaan ja omaan tahtiin yhdessä oppimalla. PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA

12 2 Henkilöstö ja tapa toimia Koulujen toiminnan kivijalka ovat hyvinvoivat, innostuneet ja osaavat opettajat, ohjaajat, rehtorit ja muu henkilökunta. Henkilöstöön liittyvät tavoitteemme ovat Hyvinvointi Tavoitteemme on, että henkilöstömme on psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivaa. Vaikka koulussa työskentely on antoisaa ja palkitsevaa, on se samalla henkisisesti ja sosiaalisesti kuormittavaa. Työn imu Tavoitteemme on, että henkilöstö kokee työn imua. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Pidämme erityisen tärkeänä henkilöstön sisäisen motivaation vahvistamista. Pitkäjänteinen kehittäminen Koulun toiminnan kehittämisessä tulokset näkyvät yleensä melko hitaasti. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että koulun kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Tavoitteenamme onkin, että alkavalla strategiakaudella koulut voisivat suunnitella toimenpiteensä strategian tavoitteiden saavutta miseksi aikaisempaa pitkäjänteisemmin. Tämä mahdollistetaan siten, että koulut tekevät syksyn 2017 aikana toimintasuunnitelman koko strategiakaudelle. Luonnollisesti suunnitelmat tarkentuvat jatkuvasti ja niitä voidaan muokata. Tärkeää on kuitenkin luoda vahva visio siitä, millaista koulua kehitystyöllä tavoitellaan. Ketterästi oppiva organisaatio Uuden oppiminen ja toimintatapojen kehittäminen on välttämätöntä niin yksilön kuin organisaationkin tasolla. Alkavalla strategiakaudella huomioimme tämän näkö kulman aikaisempaa paremmalla tavalla. Kehitämme ketterästi oppivan organisaation toimintatapaa alkavan strategiakauden aikana. Ketterästi oppiva organisaatio sitoo strategiset tavoitteet ja kehitystyöllä saavutettavat tulokset yhteen. Ketterästi oppivan organisaation ytimen muodostavat itseohjautuvat oppijat, jotka työskentelevät ja oppivat erilaisissa tiimeissä. Tiimien itseohjautuva toiminta ja oppiminen varmistetaan erilaisilla rakenteilla, oppimista tukevilla toimintatavoilla ja osaamisstrategiaan liittyvillä toimintamalleilla. Näitä ovat rakenteiden osalta esimerkiksi valmentava esimiestyö, oppimista tukeva työympäristö ja oppimista tukeva kokeilu- ja oppimiskulttuuri. Oppimista tukevia toimintatapoja ovat esimerkiksi hyvien käytäntöjen sekä tiedon ja osaamisen jakaminen sekä omasta toiminnasta oppiminen. Osaamisstrategiaan liittyy osaamis tarpeiden määrittely, osaamisverkostoihin ja parviin liittyminen sekä osaamisen hankkimisstrategian laadinta. Tällä toimintatavalla kaupungin eri koulut kehittävät ketterästi omaa toimintaansa, mutta nivoutuvat tiiviin vuorovaikutuksen ja yhteisen strategian kautta yhdeksi kokonaisuudeksi. Kun koulut toimivat toistensa kanssa yhteistyössä, kunkin koulun kehittämät hyvät käytänteet hyödynnetään soveltuvin osin muissakin kouluissa ja yhteinen ajattelu varmistetaan. Toimintatapa on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelmassa, joka edellyttää, että kaupungin kouluverkosto sekä kukin koulu toimii oppivana yhteisönä. Yhteistyö Teemme kaikilla tasoilla aktiivisesti yhteistyötä organisaatiomme ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteena on varmistaa, että oppilaat voivat oppia mahdollisimman paljon aidoissa oppimisympäristöissä ja hyödyntää myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. Yhteistyön tavoitteena on myös saada oppilaiden käyttöön sellaista asiantuntijuutta ja osaamista, jota koulun henkilöstöllä ei välttämättä ole. Tällaista voi olla esimerkiksi taiteen perusopetuksen tai urheiluseurojen toimijoilla tai vaikka oppilaiden vanhemmilla. Yhteistyötä tehdään myös koulun kehittämisen näkökulmasta kaikilla tasoilla. Toimimme aktiivisesti erilaisissa verkostoissa ja kehitysprojekteissa ja varmistamme siten, että saamme uutta tietoa organisaatiomme käyttöön. Jaamme ulkopuolelta saatua tietoa ja ideoita tehokkaasti kaikkien käyttöön. 12 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

13 Osaamisen hallintajärjestelmä Ketterästi oppiva organisaatio Itseohjautuvat tiimit Innostuneet, ketterät oppijat Rehtorit Ohjaajat POJ Opet Itseohjautuvat tiimit Itseohjautuvat tiimit Oppimista tukevat toimintatavat Hyvien käytäntöjen jakaminen Osaamistarpeet Yhteisöllinen tiedon rakentaminen Vuorovaikutus Osaamisen kehittäminen Omasta toiminnasta oppiminen Joukkojen viisauden hyödyntäminen Tiedon ja osaamisen jakaminen strategia Hyvinvointi Laaja-alainen osaaminen Luma, luku- ja kirjoitustaito OPS 2016 Osaamisstrategia Osaamisverkostot ja -parvet Osaamiskumppanit Osaamisprofiilit Tulokset, arvioinnit, mittarit MOVE Hyvinvointiprofiilit Kouluterveyskysely Motivaatiomittari Oppimistulokset Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Huoltajakyselyt Rakenteet, mahdollistajat Digitalisaation hyödyntäminen Kokeilu- ja oppimiskulttuuri Valmentava esimiestyö Mittaritietojen keruu ja analysointijärjestelmät Älyllisen kunnon huolto- ja oppimisvalmiudet Itsensä johtaminen Oppimista tukeva työympäristö

14 4 STRATEGIAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI STRATEGIAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOIMISEKSI ON MÄÄRITELTY JOITAIN MITTAREITA KUNNAN TASOLLE. Mittareiden osalta on muistettava, että niiden avulla saatu tieto pitää aina tulkita ja analysoida, mistä tulok set kertovat. Niiden avulla on kuitenkin mahdollista pitkällä aikavälillä nähdä kehityssuunta. Joidenkin mittareiden avulla on myös mahdollista verrata Lappeen rannan tuloksia eri vertailuaineistojen tuloksiin. Yhteisen, jatkuvan vuoropuhelun avulla voimme reflektoida valintojemme onnistumista ja toimintatapamme toimivuutta matkan varrella. Jos jotain uutta ja merkittävää näköpiiriin ilmaantuu, korjataan kurssia. Oppilaat Fyysinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi Sisäinen motivaatio Luku-, kirjoitus- ja laskutaito Laaja-alainen osaaminen Henkilöstö Fyysinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi Sisäinen motivaatio Oppiminen Yhteistyö, huoltajat Asiakastyytyväisyys Yhteistyö, muut Yhteistyö opetuksen järjestämisessä Yhteistyö koulun kehittämisessä Mittari MOVE Kouluhyvinvointiprofiili Kouluhyvinvointiprofiili, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Jyväskylän yliopiston mittari Wilman testit Uusi mittari Mittari Työhyvinvointikysely Työhyvinvointikysely Työhyvinvointikysely Työhyvinvointikysely Työhyvinvointikysely Mittari Asiakastyytyväisyyskysely Mittari Toimintakertomus Toimintakertomus 14 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

15 Esimerkkejä mittareista Kehon liikkuvuus (alaselän ojennus täysistunnassa) Lappeenranta Koko maa Poika 8. luokka Poika 5. luokka Tyttö 8. luokka Tyttö 5. luokka Kyllä (%) / Ei (%) Koulun sosiaaliset suhteet Samaa tai täysin samaa mieltä, koko maa 2016 Eri tai täysin eri mieltä, koko maa 2016 Samaa tai täysin samaa mieltä, Lpr 2016 Eri tai täysin eri mieltä, Lpr 2016 Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Ryhmissä työskentely sujuu hyvin luokassani -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA

16 Kuvat: Mikko Nikkinen Taitto: Nitroid