LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

Transkriptio

1 Perusopetuksen opetussuunnitelman liite lukuun 4.2 (Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä) LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7 9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa. Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun 1. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu - työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta - johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista - yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä - pedagogiikasta ja ammatillisuudesta - vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä. Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu. 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteiden tehtävänä on tukea opetuksen järjestäjiä ja kouluja toimintansa suuntaamisessa. Periaatteet on kuvattu ajatellen erityisesti koulun toimintaa. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan 1 Perusopetuksen laatukriteerit, opetus- ja kulttuuriministeriö 2012

2 paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen. Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Oppivana yhteisönä toimiminen Lappeenrannan perusopetuksessa Lappeenrannan perusopetuksen vastuualueella oppivana yhteisönä toimiminen varmistetaan ketterästi oppivan organisaation toimintaperiaatteiden mukaisesti. Ketterästi oppivan organisaation toiminnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden ja opetussuunnitelman mukaisen toiminnan toteutuminen huolehtimalla henkilöstön sisäisestä motivaatiosta oppia ja uudistaa toimintaansa. Toiminnan kehittäminen perustuu henkilöstön itseohjautuvaan toimintaan tiimeissä. Tiimit voivat perustua erilaisiin rakenteisiin. Näitä ovat esimerkiksi

3 - koko kouluyhteisö (pienet koulut) - yhteisopettajuutta toteuttavat opettajat ja ohjaajat - aineryhmä - saman vuosiluokan tai solun opettajat ja ohjaajat - jne. Heidän toimintaa, motivaatiota ja itseohjautuvuutta tuetaan erilaisilla oppimista tukevilla toimintatavoilla, osaamisstrategialla sekä oppimisen mahdollistavilla rakenteilla. Näiden tarkemmat sisällöt on kuvattu edellä esitetyssä kuvassa. Oppimista tukevia toimintatapoja ovat mm. seuraavat: - hyvien käytänteiden jakaminen vertaismentorointi rehtoreille, opettajille ja koulunkäynninohjaajille ammattiryhmittäiset tiedon ja osaamisen jakamisen foorumit (opinto-ohjaajat, laaja-alaiset erityisopettajat, aineryhmät, rehtorit) strategian painopistealueisiin liittyvät tiedon ja osaamisen jakamisen foorumit yhteistoiminta-alueen johtoryhmä ja muut yhteistoiminta-alueen sisälle muodostuvat ryhmät - yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja vuorovaikutus em. foorumit mahdollistavat myös yhteisöllisen tiedonrakentamisen ja varmistavat henkilöstön keskinäisen vuorovaikutuksen yli koulu- ja yhteistoiminta-aluerajojen - omasta toiminnasta oppiminen oman toiminnan säännöllinen arviointi arviointitietoa keräämällä ja analysoimalla Osaamisstrategiaan liittyviä toimintatapoja ovat mm. seuraavat: - osaamistarpeiden määrittely ominaisuudet, joita toivomme henkilöstöltämme rohkeus epävarmuuden sietokyky oma-aloitteisuus luotettavuus vastuullisuus sitoutuminen oppilaisiin toivomamme taidot, jotka eivät liity vain työhön oppimistaidot ongelmanratkaisutaidot itseohjautuvuus vuorovaikutustaidot, tunneäly kommunikointi- ja viestintätaidot ratkaisukeskeinen ajattelu osaamiset, joita edellytetään kaikilta työtehtävästä riippumatta ratkaisukeskeinen vuorovaikutus ja viestintä ongelmanratkaisutaidot tiimityötaidot

4 eri toimijoiden kanssa yhdessä tekemisen taidot verkostoitumistaidot opetussuunnitelman ja strategian toteuttamiseen liittyvä ammattiosaaminen määräytyy opetussuunnitelman ja strategian tavoitteiden mukaan johtamisosaaminen Johtamisen keskeisenä tavoitteena oppivan yhteisön varmistamiseksi on saada itsensä ja muut ihmiset toteuttamaan yhteisiä tavoitteita ja tekemään yhteistyöstä. itsensä johtaminen tekeminen, roolimallina oleminen viestintätaidot, kuunteleminen ja ymmärtäminen suunnan näyttäminen, vision konkretisointi ajattelun johtaminen, yhteisen ymmärryksen luominen asioista keskustelemalla ja asiakokonaisuuksia jäsentämällä tavoitteen asettaminen ja tavoitteiden toteutumisen arviointi tiedolla johtaminen (mittarien mukaisen tiedon hyödyntäminen johtamisessa) osaamisen johtaminen kokonaisuuden hahmottaminen, valintojen tekeminen, priorisointi, päätösten tekeminen ja vastuun kantaminen muutoksen ja uudistumisen johtaminen rakenteiden kehittäminen poikkeamiin ja asioihin puuttuminen valmentava johtaminen oppimiseen ja kokeiluun kannustaminen ihmisten johtaminen johtajuuteen kannustaminen, itsensä johtamisen tukeminen - osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisessä tuemme ja vahvistamme tietoisuutta muistakin oppimistavoista kuin koulutuksissa oppimista. Näitä ovat muun muassa ilmiöpohjainen ja tutkiva oppiminen kirjat, artikkelit ja tutkimusraportit verkkoyhteisöt auditoinnit ja palaute projektit ja kehittämishankkeet hackathon jne. - osaamiskumppanit, osaamisverkosto ja parvet osaamiskumppanuudet varmistamme verkostoitumalla aktiivisesti seuraavien tahojen kanssa: muiden kuntien perusopetuksen asiantuntijat

5 kaupungin muiden vastuualueiden ja toimialojen sekä Eksoten asiantuntijat kaupungissa toimivat muut oppilaitokset (yksityiset opetuksen järjestäjät, toisen ja kolmannen asteen oppilaitokset jne.) kolmannen sektorin toimijat yritykset valtiohallinnon organisaatiot ja asiantuntijat erilaiset verkostot Henkilöstön sisäistä motivaatiota ja itseohjautuvaa oppimista tukevia rakenteita ja mahdollistajia ovat mm.: - kokeilu- ja oppimiskulttuuri kannustamme henkilöstöä ideoimaan uusia toimintatapoja yhdessä oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja tuemme niiden toteuttamista riittävällä resurssien käyttöön ja ratkaisujen tekemiseen liittyvällä päätösvallalla reflektoimme ja analysoimme kokeilujen tuloksia suhteessa opetussuunnitelman ja strategian tavoitteiden saavuttamineen ymmärrämme, että uutta luotaessa kokeilut voivat myös epäonnistua muistamme kuitenkin sen, että sitä ei tarvitse korjata, mikä ei ole rikki - valmentava esimiestyö määrittelemme vision sekä strategiset tavoitteet selkeästi, mutta jätämme kouluille ja henkilöstölle mahdollisuuden operatiiviseen autonomiaan eli keinojen suunnitteluun ja toteuttamiseen järkevöitämme esimiesten työtä siten, että heille jää mahdollisimman paljon aikaa vuorovaikutukseen henkilöstön kanssa. Tämä mahdollistaa esimiehille tiiviimmän palautteen antamisen, koska he ovat paremmin tietoisia siitä, mitä henkilöstön arjessa tapahtuu. tiiviimpi vuorovaikutus ja sitä kautta parempi arjen tuntemus mahdollistaa esimiehille myös kannustamisen ja tukemisen sekä antaa paremmat valmiudet toiminnan kehittämiseen - johtamisen rakenteet ja prosessit painotamme vastuualueen johtamisresurssien kohdentamisessa koulujen tasoa, koska tavoitteenamme on, että kehitystyö tapahtuu siellä, missä työkin tehdään myös budjettiin ja muihin asioihin liittyvän toimivallan osalta painopiste on koulujen tasolla strategian toimeenpanon sekä oppimisen osalta varmistamme kiireettömyyden siten, että valtuutamme koulut tekemään neljän lukuvuoden toimeenpanosuunnitelman. Tämä mahdollistaa myös eri kehityskohteiden priorisoinnin koulun näkökulmasta. Koulut laativat opetussuunnitelmaan perustuviin vuosisuunnitelmiin kuvaukset siitä, miten ne toteuttavat oppivan yhteisön toimintaedellytyksiä eri osa-alueilla eli - itseohjautuvien tiimien toiminta - oppimista tukevat toimintatavat - osaamisstrategia - oppivan yhteisön toimintaa tukevat rakenteet ja mahdollistajat