Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 34 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:00-21:15 Tauko klo Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs. Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja Henrik Haapajärvi Leo Hiltunen Teemu Hokkanen Stig Kankkonen, saapui klo Hanna Kiljunen Pia-Tiina Bjong Jussi Koskinen Marika Niemi Pinja Nieminen Janne Koskenniemi Johanna Paattiniemi Valto Meriläinen Veera Ruoho Heikki Seppä Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Juha Metso perusturvajohtaja Aulis Majuri talous- ja hallintojohtaja Marja-Leena Remes perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Outi Huida viestintäpäällikkö Eetu Salunen terveyspalvelujen johtaja Mia Laiho kaupunginhallituksen edustaja Erja Lehtonen henkilöstön edustaja Esa Lehtinen nuorisovaltuuston edustaja Mika Paavilainen sihteeri, hallintolakimies Hanna Lehtinen asiantuntija, paikalla klo , 72 Katri Makkonen asiantuntija, paikalla klo , 73 Maija Havo asiantuntija, paikalla klo , 74

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 34 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Mika Paavilainen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Teemu Hokkanen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kirkkojärventie 6 b, 8. kerros huone 820, Espoon keskus

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 34 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 70 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 71 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten 6 kuntoutuksen järjestäminen Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon 10 järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä (Kh) Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille , sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv) 75 Lausunto Tilakeskus - liikelaitoksen tila- ja asuntojaostolle 22 esittämästä sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta 76 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 25 laillisuus 77 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä lautakunnan jäsenille ja viranhaltijoille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Teemu Hokkanen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh Marja-Leena Remes, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes päättää, että Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutus järjestetään alkaen oheismateriaalina esitetyn IVA -arvioinnin vaihtoehtomalli 1:n mukaisesti siten, että 1 kuntoutus puhe-, fysio- ja toimintaterapian tuottaa se taho, joka pystyy järjestämisvastuunsa ja kriteeristönsä puitteissa toteuttamaan lapsen kuntoutussuunnitelman (maksimaalinen terapiakäyntien määrä ja terapian kesto) sekä 2 uudelleen järjestämiseen varataan aikaa saakka ja muutos toteutetaan ehdolla, että suunniteltu malli saadaan sovituksi ja käyttöön otettavaksi. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Keskustelun aikana Haapajärvi ehdotti Hokkasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle ja pöydällepanon aikana asiasta pyydetään vammaisneuvoston lausunto. Koska oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, asian käsittelyn jatkamisesta oli äänestettävä. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä pöydällepanoa (jaa) kannatti 5 jäsentä ja sitä vastaan (ei) äänesti 8 jäsentä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä oli päätetty jatkaa. Äänestyspöytäkirja on liitteenä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite 1 Äänestyspöytäkirja asia 3, 72

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 34 Oheismateriaali Selostus - IVA Kilon päiväkodin erityisentuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen käsitteli Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestämistä edellisen kerran kokouksessaan Tuolloin lautakunta päätti, että: Kilon päiväkodin osaamiskeskuksen terapiatoimintaa jatketaan nykymuodossaan ja käynnistetään uudelleen neuvottelut Kelan edustajien kanssa Kelan osallistumiseksi kuntoutuksen kustannuksiin niiden lasten osalta, joiden kuntoutuksen järjestämisvastuu kuuluu Kelalle. Terapeuttien työpanosta on hyödynnettävä muidenkin päiväkotien terapian tarpeessa oleville lapsille, sillä kuntoutuksen tarve ja kysyntä on lisääntynyt. Vuonna 1996 perustettu Kilon päiväkoti on suunniteltu erityisesti liikuntavammaisten lasten tarpeisiin ja siellä on järjestetty ensin kokeiluna ja sittemmin vakiintuneena toimintana yhteisöllistä kuntoutusta kymmenelle vammaiselle lapselle. Kaupungin perusterveydenhuollon palkkaamat puhe- ja toimintaterapeutti tarjoavat vammaisten lasten kuntoutuksen päiväkodissa. Fysioterapia on järjestetty terveyspalveluista (Ekku). Espoon kaupunki on järjestänyt Kilon päiväkotiin sijoitettujen vammaisten lasten kuntoutuksen, vaikka valtaosa lasten kuntoutuksesta olisi kuulunut Kelan tai erikoissairaanhoidon järjestämisvastuulle sovitun valtakunnallisen työnjaon mukaisesti. Kilon erityisryhmässä olevien vammaisten lasten kuntoutuksen vaihtoehtoisista järjestämistavoista on tehty IVA -arviointi, jota varten kuultiin näiden lasten vanhempia päiväkodissa pidetyssä vanhempainillassa Lasten kuntoutus esitetään järjestettäväksi vaihtoehtomalli 1:n mukaisena yhteistyössä Kelan ja erikoissairaanhoidon kanssa. Taustaa Kilon päiväkoti aloitti toimintansa vuonna 1996 ja päiväkotiin perustettiin integroitu erityisryhmä liikuntavammaisille lapsille. Samanaikaisesti päiväkodissa käynnistyi yhteisöllisen kuntoutuksen kokeilu, josta tuli myöhemmin pysyvä toimintamalli. Liikuntavammaiset lapset tulivat päiväkotiin ympäri Espoota ja päiväkotiin palkattiin fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit toteuttamaan kuntoutusta yhdessä päivähoidon henkilöstön kanssa päiväkodin arjessa. Tavoitteena oli, että päiväkoti toimii nk. osaamiskeskuksena ja yhteisöllisen kuntoutuksen mallia levitetään muihin päiväkoteihin luvulla käytiin useita neuvotteluja kaupungin ja Kelan edustajien kesken Kelan osallistumiseksi kuntoutuksen kustannuksiin niiden lasten osalta, joiden kuntoutuksen järjestämisvastuu kuuluu Kelalle. Kela ei lähtenyt mukaan kokeiluun. Kilon päiväkodin toimintamalli ja kolmen kokopäiväisen terapeutin työpanos on hyödyttänyt

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 34 pääosin vain päiväkodissa olevia lapsia. Puheterapeutilla on ollut asiakkaana n. 5 lasta / vuosi muista päiväkotiryhmistä. Lisäksi puhe- ja toimintaterapeutti ovat toteuttaneet yhteistyössä kaksi ryhmäkuntoutusjaksoa / vuosi muille perusterveydenhuollon asiakkaille. Osaamiskeskuksen idea konsultatiivisen tuen tarjoamisesta muille Espoon päiväkodeille ei ole toteutunut sellaisena kuin alun perin suunniteltiin, eikä mallia ole tarkoituksenmukaista levittää Espoossa. 20 vuodessa on tapahtunut paljon muutoksia sekä lasten päivähoidossa että kuntoutuksen kentällä. Pienten lasten määrä on kasvanut Espoossa voimakkaasti ja uusia päiväkoteja on rakennettu paljon subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä. Myös vammaisten lasten perheet valitsevat tänä päivänä lapsensa päivähoidon mielellään läheltä kotia ja tulevaa koulua. Lasten varhaisen tuen ja kuntoutuksen tarve sekä kysyntä puhetoimintaterapian osalta on vuosien varrella lisääntynyt. Tutkittua tietoa kuntoutuksen vaikuttavuudesta on nyt enemmän. Puhe- ja toimintaterapian kohdentamista ja tavoitteita on tarkennettu olennaisesti sekä erikoissairaanhoidossa että kunnan palveluissa. Tärkeimmät Suomessa viime vuosina tehdyt lasten ja nuorten kuntoutusta koskevat tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat olleet Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti sekä Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke. Molemmissa on linjattu hyviä kuntoutuskäytäntöjä, joissa lähtökohtana on ICF-luokituksen käyttö sekä ympäristön osallisuutta painottava ekologinen toimintamalli. Valtakunnallisesti kuntoutuksen laatua ja käytäntöjä määrittämään on saatu Kelan standardit ja näyttöön perustuvat käypä hoito -suositukset. Terapiapalvelujen järjestämisvastuut Vastuut lasten terapioiden järjestämisessä ovat selkeät: vaikeimmin vammaisten Kelan korotettua hoitotukea saavien lasten kuntoutus järjestetään Kelan toimesta ja kunnan palveluissa hoidetaan lievemmät lasten puhe- ja toimintaterapiat sekä fysioterapia. Erikoissairaanhoito tarjoaa kuntoutusta maksusitoumuksella niille yksittäisille lapsille, joille perusterveydenhuollon palvelut ovat riittämättömät, mutta Kela - kuntoutuksen kriteerit eivät täyty. Lakisääteisen vastuunjaon mukaisesti Espoo järjestää vuosittain tuhansien lasten kuntoutuksen. Vuonna 2013 Espoon kaupungin puheterapiapalveluja käytti 2415 lasta ja toimintaterapiapalveluja 621 lasta. Lisäksi Espoo osti vuonna 2013 puheterapiaa 41:lle lapselle ja toimintaterapiaa 43:lle lapselle. Yhdellä perusterveydenhuollon puheterapeutilla (lukuun ottamatta Kilon päiväkodin puheterapeuttia) on vuodessa n. 88 asiakkuutta, joista ensiarvioon ohjautuvia lapsia on n. 58. Toimintaterapeutilla (lukuun ottamatta Kilon päiväkodin toimintaterapeuttia) on vuodessa n. 68 asiakkuutta, joista ensiarvioon ohjautuvia lapsia on n.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / Vammaispalvelujen piirissä on noin 400 alaikäistä espoolaislasta, joista noin puolet on alle kouluikäisiä. Kuntoutuspalvelujen kysyntä ylittää palvelujen tarjonnan Espoossa, mikä on palvelujen kehittämiselle suuri haaste. Kaikessa Espoon lasten puhe- ja toimintaterapiapalvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä otetaan huomioon valtakunnalliset linjaukset sekä alan kokemus ja tutkimustieto. Kuntoutuksen tuominen lapsen kehitysympäristöön, päiväkotiin ja kouluun, on tänäkin päivänä hyvä lähtökohta kuntoutukselle ja muulle tuelle ja näin toimitaan yleisesti myös Espoossa. Kilon päiväkodissa tällä hetkellä olevien 10 vaikeavammaisen lapsen kuntoutuksen järjestämisvastuu on pääosin Kelalla ja pieneltä osin kunnalla. Lasten kuntoutussuunnitelmat tehdään joko HUS:n lasten ja nuorten sairaalassa tai Espoon kehitysvammaisten kuntoutuksessa (Ekku). Kilon päiväkodissa olevien vammaisten lasten kuntoutus alkaen Perhe- ja sosiaalipalvelujen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajat ja kuntoutuspalvelujen päällikkö järjestivät Kilon päiväkodissa vanhempainillan Tilaisuudessa haastateltiin ja kuultiin vanhempia heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan lastensa kuntoutuksesta Kilon päiväkodissa. Vanhempien kannanotot on kirjattu IVA-arviointiin. Kilossa olevien erityistukea tarvitsevien lasten kuntoutus esitetään järjestettäväksi siten, että puhe-, fysio- ja toimintaterapian tuottaa se taho, joka pystyy tarjoamaan lapsille kriteeristönsä mukaisena maksimaalisen tuen (Kela, HUS, perusterveydenhuolto). Uudelleen järjestämiseen varataan aikaa saakka ja muutos esitetään toteutettavaksi ehdolla, että suunniteltu malli saadaan sovituksi ja käyttöön otettavaksi. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / / / Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen, puh Mari Immonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Värmälä ehdotti Haapajärven kannattamana, että kaupungin vastausta sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön muutetaan niin, että kohdassa 39 vastaus kyllä vaihdetaan vastaukseksi ei ja vastauksen perustelut poistetaan. Wessman teki Hokkasen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle oheista lausuntoa muilta osin, mutta ehdottaa, että mahdollisia kumppanituottajatahoja koskevat kommentit jätetään tässä vaiheessa lausunnosta pois. Espoolla on useita vaihtoehtoisia tapoja järjestää palvelutuotanto. Espoo on myös yksinään riittävän vahva tuottamaan perustason palvelut ja suuren osan erikoissairaanhoidon palveluista. Hiltunen ehdotti Ruohon kannattamana, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle sotelakiehdotusten hylkäämistä, koska ne eivät vähennä hallintohimmeleitä, eivätkä poista raja-aitaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Hokkanen ehdotti Haapajärven kannattamana, että kaupungin vastaukseen lausuntopyynnön kohtaan 43 lisätään maininta siitä, että Espoo on tyytyväinen, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ei esitetä muutoksia. Ruoho esitti Niemen kannattamana kaupungin vastaukseen sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön tehdään kohtaan 21 (muita huomioita luvusta 3) lisäys, jonka mukaan Lain tulee antaa mahdollisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 34 Koska keskustelun aikana oli tehty useita kannatettuja ehdotuksia, asiassa oli äänestettävä. Muutosehdotuksista äänestettiin niin, että ensimmäisenä äänestettiin Värmälän, seuraavaksi Wessmanin ja tämän jälkeen Hiltusen ehdotuksesta. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta (jaa) kannatti 10 jäsentä ja Värmälän muutosehdotusta (ei) 2 jäsentä, yhden äänestäessä tyhjää. Seuraavassa äänestyksessä esittelijän ehdotusta (jaa) kannatti 7 jäsentä ja Wessmanin muutosehdotusta (ei) 5 jäsentä, yhden äänestäessä tyhjää. Kolmannessa äänestyksessä esittelijän ehdotusta (jaa) kannatti 11 jäsentä ja Hiltusen ehdotusta (ei) 2 jäsentä. Puheenjohtaja totesi kunkin äänestyksen jälkeen äänestyksen tuloksen. Kun muutosehdotuksista oli äänestetty, puheenjohtaja tiedusteli ehdotus kerrallaan, voidaanko lisäysehdotukset hyväksyä. Kun Hokkasen lisäysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Ruohon lisäysehdotusta vastustettiin, joten sen hyväksymisestä oli äänestettävä. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä Ruohon lisäysehdotusta (ei) kannatti 8 jäsentä, ja sitä vastaan (jaa) äänesti 5 jäsentä. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi Ruohon lisäysehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Äänestyspöytäkirjat ovat liitteinä. Päätös Liite Oheismateriaali esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä niin, että esittelijän ehdotuksen mukaiseen liitteeseen tehdään Hokkasen ja Ruohon ehdottamat lisäykset. Näin kohtaan 43 lisätään maininta siitä, että Espoo on tyytyväinen, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ei esitetä muutoksia, ja kohtaan 21 tehdään lisäys, jonka mukaan Lain tulee antaa mahdollisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet. 2 Luonnos Espoon kaupungin lausunnoksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista 3 Äänestyspöytäkirja asia 4, 73 Hiltusen ehdotus 4 Äänestyspöytäkirja asia 4, 73 Ruohon ehdotus 5 Äänestyspöytäkirja asia 4, 73 Wessmanin ehdotus 6 Äänestyspöytäkirja asia 4, 73 Värmälän ehdotus - terveysministeriön lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta - Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Selostus

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 34 terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos hallituksen esitykseksi perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen pääperiaatteista. terveysministeriö pyytää päivätyllä kirjeellään lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Lausuntopyyntö on oheismateriaalina. Luonnos hallituksen esitykseksi sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen voimaanpanolain, jossa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnoksesta. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Luonnos Espoon kaupungin lausunnoksi on liitteenä. Lausunnot pyydetään antamaan viimeistään tiistaihin klo mennessä. Lakiehdotuksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation, asiakaslähtöisyyden ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen. 1. Espoo on vahva sote-palveluntuottaja Espoo on riittävän vahva tuottamaan perustason sote-palvelut alueellaan. Espoon väestöpohja on suurempi kuin useimpien nykyisten sairaanhoitopiirien. Espoossa on nyt asukasta ja väestömäärä kasvaa vuosittain noin asukkaalla. Vielä vahvempi perustason sote-palveluntuottaja syntyy, mikäli Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin (EKKV) kuntarakenneselvityksen myötä avautuu mahdollisuus siihen, että nämä neljä kuntaa toimivat yhdessä tällaisena sote-palveluntuottajana. EKKV-alueella on asukasta. 2. Asiakaslähtöisyys ja palvelujen integraatio Espoon näkemyksen mukaan sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu parhaiten, kun EKKV-kuntien väestön palvelutarpeet hoidetaan Jorvin kampuksella ns. Lean - periaatteen mukaisesti. HUS:n kanssa onkin jo parin vuoden ajan yhdessä suunniteltu sinne tällaista sairaalamallia. Kampuksella voidaan hoitaa

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 34 myös ympärivuorokautinen päivystys tehokkaasti. Sote-uudistuksessa tulee yhdessä selvittää miten Jorvin kampuksen tilojen käyttö on EKKV:n ja HUS:n kesken mahdollisimman tehokasta. Edellä kuvattu palvelurakenne on avohoitopainotteinen ja integroitu eli juuri sellainen, jota tarvitaan, kun ikääntyvä väestö kasvaa nopeasti. Malli tehostaa mm. vanhusten hoidon palveluketjuja: jatkossa on erityisen tärkeää luoda yhdessä ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen malli, joka vähentää laitoshoidon tarvetta. Myös lasten ja nuorten hoito toteutuu parhaiten avohoitopainotteisessa toimintamallissa. Lisäksi on tärkeää kehittää niiden henkilöiden hoitoa (10 %), jotka käyttävät 80 % kustannuksista. 3. Kustannusvaikuttavuus Tutkimusten mukaan edellä esitetyn kaltainen tuottajamalli on kustannusvaikuttavin. Jos Espoon kanssa samankokoisia tai suurempia kuntia liitetään yhdeksi sote-tuottajaksi, suuruuden ekonomia kääntyy itseään vastaan ja ketteryys menetetään. Tällöin kestävyysvaje ei ratkea vaan kustannukset nousevat. Hyvä integraatio ja kustannusvaikuttavuus ovat sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta olennaisia. 4. Espoon kaupunki osana Etelä-Suomen sote-aluetta Kuntia pyydetään ottamaan kantaa siihen, mihin sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Espoo kuuluu sekä maantieteellisesti että palvelujen järjestämisen kannalta selkeästi ns. Etelä-Suomen sotealueeseen. Täten Espoo katsoo, ettei asiasta tarvita erillistä valtuuston päätöstä. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / / Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille , sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh Maija Havo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 esittää kaupunginhallitukselle liitteen mukaisen taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle antaa vanhus- ja vammaisneuvostolle esityslistan liitteiden mukaiset vastaukset esityksiin 3 lähettää taloussuunnitelman ja talousarvion Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon osalta Kirkkonummen kunnalle ja Kauniaisten kaupungille lausuntoa varten sekä oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään siihen lausuntojen edellyttämät tarkistukset 4 oikeuttaa toimialan esikunnan tekemään tarvittavat tekniset tarkistukset. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Keskustelun aikana Niemi teki Värmälän, Kankkosen ja muiden kannattamana lisäysehdotuksen, jonka mukaan lautakunta pitää tärkeänä seuraavia asioita, joita kehyksessä ei ole otettu huomioon: 1) Neuvoloiden, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien riittävää määrää vastaamaan asiakasmäärän kasvua, 2) Vanhuspalveluiden riittävää varmistamista ja omaishoidontuen myöntämisen turvaamista ja 3) Ennaltaehkäisevän perhetyön riittävää turvaamista. Kankkonen ehdotti Värmälän, Ruohon ja Niemen kannattamana lisäykseksi esittelijän ehdotukseen kohdan 3 jälkeen uutta kohtaa, jonka

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 34 mukaan (sosiaali- ja ) edellyttää, että ennen kuin sopimus koskien Espoon seurakuntayhtymän perheasioiden neuvottelukeskuksesta menee umpeen, lautakunnalle tuodaan selvitys ja arvio toimenpiteiden vaikutuksista (IVA) kuntalaisille, tarjottavien palveluiden laadusta ja saatavuudesta, säästöpäätösten aiheuttamista riskeistä ja uhista palvelujen tuottamiselle ja asetettujen tavoitteiden toteuttamiselle sekä säästöjen aiheuttamista mahdollisista kustannuslisäyksistä toisaalla kaupungin organisaatiossa. Esittelijän ehdotuksen kohta 4 siirtyisi näin kohdaksi 5. Wessman teki lisäysehdotuksen, jonka mukaan lautakunta toivoo, että lautakunnan erityisesti tärkeinä pitämät asiat turvataan ennemmin veronkorotuksin kuin velkaa ottamalla tai kunnan muusta toiminnasta leikkaamalla. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Wessmanin ehdotuksen rauenneen kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Niemen lisäysehdotus hyväksyä yksimielisesti. Kun ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kankkosen lisäysehdotus hyväksyä yksimielisesti. Kun ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös 1 esittää kaupunginhallitukselle liitteen mukaisen taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle antaa vanhus- ja vammaisneuvostolle esityslistan liitteiden mukaiset vastaukset esityksiin. 3 lähettää taloussuunnitelman ja talousarvion Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon osalta Kirkkonummen kunnalle ja Kauniaisten kaupungille lausuntoa varten sekä oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään siihen lausuntojen edellyttämät tarkistukset. 4 edellyttää, että ennen kuin sopimus koskien Espoon seurakuntayhtymän perheasioiden neuvottelukeskuksesta menee umpeen, lautakunnalle tuodaan selvitys ja arvio toimenpiteiden vaikutuksista (IVA) kuntalaisille, tarjottavien palveluiden laadusta ja saatavuudesta, säästöpäätösten aiheuttamista riskeistä ja uhista palvelujen tuottamiselle ja asetettujen tavoitteiden toteuttamiselle sekä säästöjen aiheuttamista mahdollisista kustannuslisäyksistä toisaalla kaupungin organisaatiossa. 5 oikeuttaa toimialan esikunnan tekemään tarvittavat tekniset tarkistukset.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 34 Lautakunta pitää tärkeänä seuraavia asioita, joita kehyksessä ei ole otettu huomioon: 1) Neuvoloiden, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien riittävää määrää vastaamaan asiakasmäärän kasvua, 2) Vanhuspalveluiden riittävää varmistamista ja omaishoidontuen myöntämisen turvaamista 3) Ennaltaehkäisevän perhetyön riittävää turvaamista. Liite Oheismateriaali 7 Ehdotus vuoden 2015 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille , sisältää sosiaali- ja terveystoimen tarinan 8 terveystoimen valtuustokauden ja vuoden 2015 tulostavoitteet 9 Vastaukset vammaisneuvoston aloitteisiin 10 Vastaukset vanhusneuvoston aloitteisiin - Espoo- tarina (Kv ) - Valtuuston päätös v 2015 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehyksestä - Valtuusto Kehyslaskelmat Selostus Lautakunnan päätettäväksi tuodaan esitys talousarvioksi vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaksi vuosille , sekä vastaukset vammais- ja vanhusneuvoston esityksiin. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys on laadittu noudattaen valtuuston tekemää päätöstä talousarvion ja taloussuunnitelman kehyksestä. Esitys pohjautuu valtuuston päätöksen selostuskohdassa esitettyyn talouden ja toimintaympäristön kehitysarvioon. Espoo-strategia Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa Espoo-tarinan yhteyteen on määritelty erikseen visio, arvot, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. terveystoimen valtuustokauden ja vuositason tulosja muut tavoitteet toteuttavat Espoo-tarinaa. Taloussuunnitelman painopisteet terveystoimessa vuosien valtuustokauden tavoitteet: o kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta vähenee

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 34 o o o o o ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin, että he pystyvät asumaan kotonaan terveysasemien palvelukyky paranee sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen järjestämisessä luodaan tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää yritystoimintaa työn tuottavuus sote- palveluissa paranee Espoon sosiaali- ja terveystoimen houkuttelevuus työvoimavajealojen ammatteihin (lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat) paranee Väestökehitys Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,5 %, vuosina väestönkasvu on 1,3 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,2 prosenttia. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2014 alussa ja Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2012/2013 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2022/2023 on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on hieman nostettu aiemmasta. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestönlisäyksestä on ollut viime vuosina reilusti yli puolet, 75,7 % vuonna 2013, mikä vastaa näiltä osin myös valtakunnallista kehitystä. Suhteellisesti kasvu vuosina on nopeinta vanhimmissa ikäluokissa. Yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa 19,6 prosenttia, henkilömääränä 2475, ja yli 85 -vuotiaiden määrä kasvaa 23,8 prosenttia, mikä on 745 henkilöä. Ikäluokassa suhteellinen kasvu on 11,9 prosenttia. Henkilömääränä lisäys on Vastaavana aikana koko väestön suhteellinen kasvu on 4,5 prosenttia. Väestölisäyksenä se on yhteensä henkeä. Lainsäädäntö Ajankohtaisimmat lainsäädäntöuudistukset, jotka säätelevät toimialaa ja sen tuottamia palveluja: terveydenhuollon järjestämislakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle. Uudessa laissa säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Sen on tarkoitus tulla voimaan vuonna Lain mukainen toiminta alkaisi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 34 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, vanhuspalvelulaki, on tullut voimaan Suurinta osaa säännöksistä sovellettiin heti lain tultua voimaan, osaa lukien. Vuoden 2015 alusta on nimettävä vastuutyöntekijä iäkkäälle henkilölle. Omavalvontasuunnitelmat tulevat pakollisiksi vuoden 2015 alusta lukien. Työ- ja elinkeinotoimistojen, Kansaneläkelaitoksen ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten toimintamalli ulotetaan koko maahan. Palvelukeskusten toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan. Tavoitteena on, että hallituksen esitys laiksi työvoiman palvelukeskuksista annetaan syksyllä 2014 ja työvoiman palvelukeskuksia koskevat säännökset tulevat voimaan vuoden 2015 alussa. Esitysluonnokseen sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Ehdotettu muutos liittyy valtioneuvoston tekemään kehyspäätökseen , jonka mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktiivisessa hoidossa korostetaan. Lisäksi työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuntien maksettavaksi tulisi työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella päivää ja 70 prosenttia niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistukseen liittyen on tarkoituksena säätää uusi sosiaalihuoltolaki ja tehdä muutoksia lukuisiin sosiaalihuollon erityislakeihin. Lain tarkoitus olisi siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti esityksellä pyrittäisiin vähentämään lakisääteisten suunnitelmien määrää ja väljentämään kelpoisuusvaatimuksia. Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion talousarvioksi vuodelle 2015 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Yksityiskohtaisempi kuvaus lakimuutoksista sisältyy talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Kehitysohjelmat ja ohjelmajohtaminen Vastauksena kaupungin suurimpiin haasteisiin toteutetaan viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa. Ohjelmien ohjauksessa yhdistetään uudella tavalla luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Espoon ohjelma- ja projektijohtamiselle kehitetään yhteiset menettelyt. Tämän valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat:

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / Osallistuva Espoo 2. Nuorten elinvoimaisuus 3. Elinvoimaa ikääntyville 4. Kestävä kehitys 5. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Valmisteluprosessi Valtuusto hyväksyi vuosien toimintatulot ja menot sekä toimialakohtaiset käyttötalouden kokonaismenot ja tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi sekä päätöksen liitteessä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Lautakunta antaa esityksensä talousarvioksi 24. syyskuuta. Kaupunginjohtajan esitys valmistuu 30. lokakuuta. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä Valtuuston neuvottelutoimikunta käsittelee talousarvioesitystä marraskuussa. Kaupunginhallituksen toinen talousarviokäsittely on Valtuusto päättää talousarviosta kokouksissaan ja Lautakunnan talousarviovalmistelu Kaupunkitiedon tulosyksikkö ja kaupunkikehitysyksikkö julkaisivat uusimman Eetvartti-neljännesvuosijulkaisun 2/2014 Espoon toimintaympäristökatsaus. Toimintaympäristön tila -esittelyaineistoa on julkaistu kaupungin internet-sivustolla. Seudullisena yhteistyönä on päivitetty myös laajaa seudullista toimintaympäristöaineistoa. Se sijoitetaan -sivustolle. Toimialat täydentävät analyysejä arvioimalla niiden vaikutuksia omalla toimialallaan. Lautakunta teki esityksen vuosien investointiohjelmaksi. Samassa kokouksessa lautakunta antoi lausunnon talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Lautakunta keskusteli työpajassaan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta ja taloussuunnitelman valmistelusta. Kaupunginvaltuusto päättää taloussuunnitelman osana talousarvion sitovuudesta, seurannasta sekä noudattamista koskevista ohjeista. Lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät tulosyksiköidensä käyttösuunnitelmat sekä käyttötalouden että investointien osalta valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa. Taloudellinen kehitys ja määrärahojen kohdistaminen Valtuuston kehyspäätöksessä on yksityiskohtaisesti arvioitu taloudellista kehitystä ja vaikutusta palvelujen rahoitusmahdollisuuksiin. Valtuuston

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 34 päätöksen selostusosassa todetaan, että talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman taloudelliset tavoitteet on sisällytetty toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäystarpeita on vahvasti karsittu ja sen lisäksi tasapainotuserään on lisätty suunnitelmakaudelle yhteensä 125 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että pelkästään tuottavuutta kehittämällä ja nykylainsäädännön palveluvelvoite huomioon ottaen tavoiteltua toimintakatteen parannusta ei saavuteta. Palvelutasoa ja -tarjontaa on tarkasteltava kriittisesti ja joltain osin alennettava. Käyttötalouden tulojen ja menojen budjetoinnin lähtötilanteeksi on kirjattu Seuranta 1:ssä hyväksyttyjen ta-muutosten mukainen talousarvio. HUS:n palveluostojen, työmarkkinatuen kuntaosuuden sekä toimeentulotuen summat vuodelle 2015 ovat kehyksessä toimialaa sitovia. Ne on budjetoitava vähintään kehysvalmistelussa määrätyn suuruisina (HUS 243 milj. euroa, toimeentulotuki 55 milj. euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuus 17 milj. euroa). terveystoimen tulot ja menot vuosina euroa TOT-13 TA-2014 TA Muutos Toimintatulot ,4 % - lisäksi vanhusten palvelujen investoinnit tulo Toimintamenot ,6 % - lisäksi vanhusten palvelujen investoinnit meno Toimintakate ,7 % Ta 2014 on muutettu talousarvio, joka sisältää mm. menoihin ja tuloihin seuranta I:ssä tehdyt muutokset. Valtuuston päättämästä käyttötalouskehyksestä poiketen vuoden 2015 tuloihin ja menoihin on lisätty Espoon uuden sairaalan ICT- investointien valmistus omaan käyttöön erän 5,9 milj. euroa ja 3,1 milj. euroa vuodelle Vuonna 2015 sosiaali- ja terveystoimen toimintatulot ilman ICTinvestointimenon laskentateknistä vaikutusta kasvavat 1,9 milj. euroa eli 2,4 prosenttia. Menot kasvavat ilman ICT- investointimenon laskentateknistä vaikutusta 27,1 milj. euroa eli 3,6 prosenttia.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 34 Toimialan toimintamenot tulosyksiköittäin: 1000 euroa TOT -13 TA-2014 TA Muutos Vanhusten palvelut * ,6 % Vanhusten palvelut Ict hankinnat Terveyspalvelut ,9 % Perhe- ja sosiaalipalvelut ,5 % Esikunta ,5 % Yhteensä * Ilman Espoon sairaalan ICT -investointeja 5,9 milj.euroa vuonna 2015 ja 3,1 milj. euroa vuonna 2016 Tiedoksi Vuonna 2015 vanhusten palvelujen menot kasvavat 3,9 milj. euroa eli 2,6 prosenttia, kun ICT -investoinnin laskentatekninen vaikutus on eliminoitu. Terveyspalveluissa menot kasvavat 6,8 milj. euroa. Suhteellinen lisäys on yhtä suuri erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa eli 1,9 prosenttia. Perhe- ja sosiaalipalveluissa menot kasvavat vuonna 2015 yhteensä 15,3 milj. euroa. Suhteellinen lisäys on 6,5 prosenttia. Menojen kasvu johtuu suurimmalta osin työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotukimenojen kasvusta, lisäys 9,9 milj. euroa. Ilman näitä menoja perhe- ja sosiaalipalvelujen menot kasvavat 5,4 milj. euroa eli 3,1 prosenttia. Esikunnan menot kasvavat ICT-kustannusten kasvusta johtuen 1,1 milj. euroa.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / / / Lausunto Tilakeskus - liikelaitoksen tila- ja asuntojaostolle esittämästä sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää kaupunginhallitukselle Tilakeskus - liikelaitoksen tila- ja asuntojaostolle esittämästä investointiohjelmasta seuraavaa: 1 Tilakeskus - liikelaitoksen esittämä vuosien investointiohjelma perustuu sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymään investointiohjelmaan. 2 terveyslautakunnalla ei ole huomautettavaa Tilakeskusliikelaitoksen esittämästä investointiohjelmasta vuosille Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Tilakeskus -liikelaitoksen esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta - Yhtiöhankkeet terveystoimen investointihankkeet vuosille edellyttävät yhteensä 18,4 milj määrärahavaraumaa. Yhtiöhankkeiden lukuun toteutettavat Espoon sairaala hanke ja Elä ja asu seniorikeskukset edellyttävät vuosille yhteensä 223,6 milj määrärahavaraumaa. terveystoimen investointihankkeet painottuvat keskeisesti ikääntyneiden kasvun edellyttämien palvelutarpeiden toteuttamiseen ja asumispalvelujen kehittämiseen. Hankkeita toteutetaan uudistetun toimitilahallinnon mukaisesti osana kaupunkirakenteen kehittämistä, tiiviissä yhteistyössä toimialojen kesken.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 34 Palveluverkkomuutoksia toteutetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan linjaamien tavoitteiden mukaisesti muuttamalla olemassa olevien toimitilojen käyttöä, keskittämällä pieniä yksiköitä osaksi suurempia palvelukokonaisuuksia hyvien liikenteellisten yhteyksien varrelle. Vuonna 2010 hyväksytyt palveluverkkomuutokset tulevat pääosin toteutumaan vuonna 2016 kun Espoon sairaala valmistuu. Pääpaino sosiaali- ja terveystoimen investointiohjelmassa on ikääntyneiden lisääntyvästä määrästä johtuvaan palveluntarpeen kasvuun varautumisessa. Vammaisten asumispalveluja tullaan lisäämään asumispalveluohjelman mukaisesti. Vammaisten asumispalvelujen lisäys toteutetaan pääasiassa palvelujen ostoina. Hankkeiden suunnitelmallisia valmiuksia edistetään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien mukaisesti. Hankkeita tarkistetaan tarvittaessa tuottavuushankkeiden edellyttämällä tavalla. Tilakeskus-liikelaitoksen esitys noudattaa talousarvion neuvottelutoimikunnassa käsiteltyä investointiesitystä vuosille Vuosien sosiaali- ja terveystoimen investointiohjelman sisällyttämät hankkeet aikataulun mukaisessa järjestyksessä Jorvin geriatrisen akuuttiosaston vuokratilahanke toteutuu vuoden 2015 lopussa osana Jorvin päivystyssairaala -hanketta. Vuonna 2016 valmistuvat hankkeet Vuoden 2016 aikana valmistuvat sosiaali- ja terveystoimen investointiohjelman suurimmat ja laajimmat hankkeet. Espoon sairaala Jorviin on valmistumassa keväällä 2016 samoin kuin Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus. Matinkylän Palvelutorin vuokratilat valmistuvat keväällä Hanke on merkittävin kaupunkitasoisista yhteistyöhankkeista tulevan metroradan varrella. Palvelutorille suunnitellaan uudenlaisella palvelukonseptilla toimitilat terveyspalveluja, HUS:n laboratorio- ja röntgen palveluja, neuvolapalveluja sekä kirjaston sekä yhteispalvelupisteen palveluja varten. Lisäksi valtion palveluista palveluvalikoimaan sisältyvät Kelan toimiston tuottamat palvelut. Suviniityn neuvola -hanketta toteutetaan yhteistyössä suomenkielisen varhaiskasvatuksen kanssa. Hanke toteutuu Espoon keskuksen Suviniityn alueelle syksyllä Hankkeen rakentamisen määrärahat on varattu Suviniityn päiväkoti -nimiseen hankkeeseen. Auroran neuvola toteutuu osana Auroran koulu -hanketta vuonna Hankkeen rakentamisen määrärahat on varattu Auroran koulu -hankkeen osana. Vuoden 2016 aikana toteutuu yhteensä 3 uutta neuvolahanketta.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 34 Vuonna 2017 valmistuu Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaus. Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen tarveselvitys esitetään sosiaali- ja terveyslautakunnalle syksyn 2014 aikana. Tavoitteena on, että peruskorjatut toimitilat otetaan käyttöön vuoden 2017 aikana. Matinkylän elä ja asu hankkeen tarveselvitys esitetään sosiaali- ja terveyslautakunnalle syksyn aikana. Investointiohjelmassa on varauduttu toteuttamaan hanke vuosina Hanke esitetään toteutettavaksi Matinkylän Palvelutorin ja tulevan Matinkylän metroaseman välittömään läheisyyteen. Vuoden 2018 alussa valmistuu perhe - ja sosiaalipalvelujen Postipuuntien vastaanottokoti korvaavana uudisrakennushankkeena. Lisäksi asumispalveluja varten on Espooseen suunnitteilla yhteensä 12 yksityisen tahon toteuttamaa hanketta. Vammaispalvelujen asumispalveluja varten on suunnitteilla Espoonlahden, Espoon keskuksen, Leppävaaran ja Olarin / Suurpellon alueille yhteensä 5 hanketta vuoteen 2016 mennessä. Vammaisten uusi asumispalveluohjelma on valmisteilla. Ikääntyneiden asumispalveluja varten on suunnitteilla yhteensä 5 hanketta Olarin ja Leppävaaran asuinalueille. Pääkaupunkiseudun asunnottomuusohjelman kuuluvia nk. Paavo - hankkeita toteutuu Leppävaaran alueelle vuonna 2016 ja Olarin / Holmanpuiston uudelle asuinalueelle vuoden 2017 alussa. Tiedoksi - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten laillisuus Valmistelija/lisätietoja: Mika Paavilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston pöytäkirja terveyspalvelujen jaoston pöytäkirja Kehittämisjohtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Ulkoisen asiantuntemuksen hankinta Espoon sosiaali- ja terveystoimen tiedolla johtamisen projektiin Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Etuuskäsittelijän virkasuhteen purkaminen koeajalla (salassa pidettävä) Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Johtajan viran (340050) vakinainen täyttäminen 82 Sosiaalityöntekijän viran (321666) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Viranhaltijan siirtäminen seniorivakanssille Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalityöntekijän viran (300315) vakinainen täyttäminen 85 Sosiaalityöntekijän viran (300523) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalityöntekijän viran (300157) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Lastenpsykiatrin viran (300139) vakinainen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Johtavan sosiaalityöntekijän viran (300829) vakinainen täyttäminen

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 34 Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Hankintapäätös matalan kynnyksen kuntouttavasta ryhmätoiminnasta Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Hankintapäätös Omatila -palvelumuodon arvioinnista Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Lapsiperheiden taloudellinen tuki / Tuen myöntämistä koskevat linjaukset Espoossa Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Virkavapauden eväävä päätös Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa Lastensuojelupalvelujen päällikön henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa lastensuojelupalveluissa, kriisipäivystys Lastensuojelupalvelujen päällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Sijaishuollon hankinta 2014, Nuorisopsykiatrinen aumiskoti Puro Oy Lastensuojelupalvelujen päällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Sijaishuollon hankinta, Perhekoti Makarios Lastensuojelupalvelujen päällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Sijaishuollon hankinta 2014, Nuorten Ystävät -palvelut Oy Lastensuojelupalvelujen päällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Sijaishuollon hankinta, Perhekoti Pukinkontti, tyttö 5 v. 40 Sijaishuollon hankinta, Perhekoti Pukinkontti, poika 8 v.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 34 Lasten erityispalvelujen päällikön henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa lastensuojelupalveluissa Terveyspalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Hammaslaboratoriopalvelujen hankinta Terveyspalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Terveystarkastajan viran (279004) vakinainen täyttäminen 22 Osastonhoitajan viran (333662) vakinainen täyttäminen Terveyspalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen terveyspalveluissa Terveyspalvelujen johtajan yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Matinkylän terveysneuvontapisteen sulkeminen Vanhusten palvelujen johtajan yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Määrärahojen siirrot sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtäväalueiden välillä Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / / terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Mika Paavilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsee tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Aluehallintoviraston päätös koskien toimeentulotuen käsittelyn määräaikojen valtakunnallista valvontaa - Lausunto STM:lle, Kunnan järjestämisvastuulla olevan kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja palveluasumisen asiakasmaksuja koskeva luonnos hallituksen esitykseksi - STMn lausuntopyyntö Kunnan järjestämisvastuulla olevan kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja palveluasumisen asiakasmaksuja koskeva luonnos hallituksen esitykseksi - Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta - Lausunto STM:lle terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen muuttamisesta - STMn lausuntopyyntö terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen muuttamisesta - Luonnos hallituksen esitykseksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta - Lausunto STM:lle laiksi turvakodeista ja valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelujen tuottajalle - STMn lausuntopyyntö laiksi turvakodeista ja valtion korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle - Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi turvakodeista ja valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle - Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ajalla , yksilöasioiden jaosto - Hallinto-oikeuden päätökset ajalla , yksilöasioiden

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / 34 jaosto - Tiivistelmä lastensuojelun päätöksistä ajalla Selostus 1 Lautakunnalle tiedoksi odotusaika kiireettömälle lääkärin vastaanotolle (T3 aika) Odotusaika lääkärin vastaanotolle (vrk) 2 Henkilöstöseuranta elokuu 2014 terveystoimen henkilöstömäärä oli elokuun 2014 lopussa yhteensä 3663 (sis. vakituiset, määräaikaiset, ei työllistettyjä) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 2907 ja määräaikaisen henkilöstön määrä oli 756. Lisäksi työllistettyjä oli 42. Henkilöstömäärä lisääntyi 125 henkilöllä verrattuna elokuuhun Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi 83 henkilöllä, määräaikaisen henkilöstön määrä 42 ja työllistettyjen määrä 5 henkilöllä edellisen vuoden elokuuhun verrattuna. Henkilöstömäärä lisääntyi vuoden aikana kaikissa tulosyksiköissä: perheja sosiaalipalveluissa 36, vanhusten palveluissa 40, terveyspalveluissa 56 ja esikunnassa väheni 2 henkilöllä. Joulukuun 2013 lopun henkilöstömäärään verrattuna toimialan henkilöstömäärä lisääntyi vuoden 2014 elokuussa 169 henkilöllä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa työskentelevän henkilöstön määrä (1249) oli elokuun lopussa 39 henkilöä enemmän kuin joulukuussa Terveyspalvelujen henkilöstömäärä (921) lisääntyi 41 henkilöllä joulukuuhun 2013 verrattuna. Vanhusten palveluissa työskenteli elokuun 2014 lopussa 1363 henkilöä, mikä on 89 henkilöä enemmän kuin joulukuun 2013 lopussa. Esikunnan henkilöstömäärä (130) pysyi samana joulukuuhun 2013 verrattuna. 3 Aluehallintoviraston päätös koskien toimeentulotuen käsittelyn määräaikojen valtakunnallista valvontaa Aluehallintoviraston päätös on oheismateriaalina. 4 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle / Kunnan järjestämisvastuulla olevan kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja palveluasumisen asiakasmaksuja koskeva luonnos hallituksen esitykseksi Lausunto ja luonnos hallituksen esitykseksi ovat oheismateriaalina. 5