Ohjausryhmän kokous IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Transkriptio

1 Ohjausryhmän kokous

2 Luumäki Taloustilanne keskeisin asia Palveluyhteistyö-kokemukset hyvät- mitä voisi tehdä lisää? Lisäaikaa selvitykselle? Lemi Kuntaliitoshaluja ei alueella Jatkoaikaa selvitysajalle haettava sotenselviämiseksi (myös talous ja sisältö valmiiksi) Eksotea tuettava Yhteistyön tiivistämisen vaihtoehtoja ja kuntavaihtoehtoja laskettava Luottamusta tulee lisätä isojen kaupunkien suunnasta Taipalsaari- Uutta tehdään Nivelvaiheessa ollaan Yhteistyömahdollisuus plussaa Kuntakohtaiset selvitykset Selvitys hoidettu ok Taipalsaarella valoisa tulevaisuus (kaavat jne) Maakunnan yhteinen etu huomioitava Työpaikkoja tarvitaan-kunnan etu asuminen Palveluiden tuottamiskriteerit Yhteistyön esteet? Parikkala Koko maakunnan näkökulma Hallinnon ja demokratian yhteys, onko uusia demokratiamalleja? Perinteinen kuntaliitos huonorohkeutta Maaseudulla paikallisratkaisut Ei alijäämäalueita tavoitteena Ulostuloja kaivataan Rautjärvi Kahden kpginmalli alueen dynaamisyyden tueksi Rautjärvi varautuu jatkamaan itsenäisenä Tasapuolinen kuvaus malleista Lapset ja nuoret voimaksi Elinvoiman säilyttäminen Palveluiden yhteinen tuottaminen- elinvoimaa Imatra- Halutaan jatkaa Kahden kunnan malli, ei aktiivinen rakenteissa Yhteistyöllä ei hyötyjä Ikäviä päätöksiä tehty Imatralla Rakennemuutokset ovat nostaneet palvelutasoa Yhteistyö elinvoiman aikaansaamiseksi Hallittava taloustilanne pienkunnissa ei peikkoja Savitaipale Laskuharjoitus uudesta kunnasta ja VOS -kehityksestä Kuntaliitosperusteita ei ole Korjausvelkalaskelmat, talouslaskelmat ja perusteet kuvattava, skenaariolaskelmiin menot alaspäin versioita Kuntaliitokset huono juttu Kuntayhteistyölle on tilausta ja luottamus pienten kuntien kesken Ruokolahti Tahtotila selvittää on lisääntynyt Toimeksiannon mukainen selvitys ja kuntakuvaukset Yhdistyminen- ei liitos puheissa Palvelut, rakenteet, lähipalvelut Kuntalaisten kuuleminen Laskelmat, hyödyt, riskit Lappeenranta - valmis maakunnallisen vastuunkantajan rooliin, vaikka yksin paras - 1 kunta rakenteiden tehostaminen, sote- tuotanto - 2 kuntaa lähidemokratia hyvä - Maakunnan päät eri suuntiin - Investoinnit, rekrytoinnit mietittävä - Koko maakunta ja reuna-alueet 2

3 Johtopäätökset kuntien puheenvuoroista Ei intoa rakennemuutoksiin Lisäaikaa selvitykselle Talouslaskelmia tarvitaan eri malleista- hyvin tarkkoja odotuksia Luottamuksen lisääminen kaupunkien puolelta toivottavaa Uudenlaiset ratkaisut- lähidemokratia ja liitos Palveluiden yhteinen tuottaminen voimaksi Yhteistyö elinvoiman lisäämiseksi Kuntaliitoskokemukset huonoja Koko maakunnan etu huomioitava erit. elinvoiman vahvistamiseksi Uudeksi kunnaksi yhdistyminen ei liitos Imatran seudulla potentiaalia yhteistyön ja rakenteiden tiivistämiseen Länsi-Saimaa ei innostunut kuntarakennemuutokseen, kuntien yhteistyö kiinnostaa 3

4 Selvityksen sisällysluettelo 4

5 SELVITYKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYSHANKE Selvitystyön tausta ja tavoite Selvitystyön toteutus Selvitys ja osallisuus Vireillä olevat lainsäädännölliset muutokset 6 2. KUNTIEN NYKYTILA Väestö ja palvelutarve Toimintaympäristö ja elinvoima Talous Palvelut ja niiden järjestäminen maakunnassa Konsernirakenteet ja kuntien välinen yhteistyö Luottamushenkilörakenteet ja lähidemokratia Henkilöstö KEHITTÄMISTARPEITA JA -SUUNNITELMAA KUNTARAKENTEIDEN POHJAKSI Palvelut Elinvoimaisuus ja toimintaympäristö Demokratia ja johtaminen Edustuksellinen demokratia ja johtamisjärjestelmä Lähidemokratia Organisaatiorakenne ja johtaminen Henkilöstöjohtaminen 25 KESKEISET YHTEISET TAVOITTEET MÄÄRITELLÄÄN 5

6 3.4. Taloustilanne ja yhdistymisen talousvaikutukset Tasapainottamissuunnitelma uudelle kunnalle Yhdistymisen mahdolliset taloudelliset hyödyt edellyttävät toimenpiteitä Sormiharjoituksia hallinnon keventämisestä Palveluverkon muutokset ja toimintatapojen kehittäminen Henkilöstön määrä ja eläköityminen Yhdistymisen välittömät talousvaikutukset KUNTARAKENNEVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA SELVITTÄJIEN ESITYS Arvio kuntarakennelain mukaisten yhdistymisedellytysten toteutumisesta 35 SOPIMUSLUONNOS LIITTEENÄ KESKEISET YHTEISET TAVOITTEET MÄÄRITELLÄÄN EI SISÄLTÖÄ KESÄKUUSSA 6

7 Kuntarakennevaihtoehdon tavoitteista Punaisella otsikolla keskustelupohjat asioista Seminaarissa esille nostettuja täsmennyksiä mustilla otsikoilla 7

8 Palvelujen järjestäminen- keskustelupohjaa Kuntakeskukset ovat keskeisiä palvelukeskuksia Kuntakeskusten palveluvarustuksena on lähtökohtaisesti koulu, päivähoito, terveysasema, asiointipisteitä Kaupungeissa tarjotaan laajemmin erityispalveluita, joita tarpeen mukaan tarjotaan myös kuntakeskuksissa esimerkiksi liikkuvan palvelun, vastaanoton tai etäyhteyden kautta Valtion palveluiden asiointia tarjoudutaan hoitamaan asiointipisteissä Palvelut sopeutetaan väestön määrään ja rakenteeseen ja kuntalaisia kuullaan muutoksista Palveluverkkoa kehitetään nykyisen palveluverkon pohjalta väestön palvelutarve huomioiden Infra hyödynnetään koko alueen näkökulmasta rajattomasti Linjauksina mm. 3-opettajaiset alakoulut, joissa min. 36 oppilasta, koulujen palvelutasojen määrittely Lukiosta yksi hallinnollinen kokonaisuus Tukipalvelut (taloushallinto, ict, siivous, ruokahuolto, kiinteistöhuolto) hoidetaan keskitetysti koko uuden kunnan alueella, alueellinen palvelu turvattava, paikallinen koordinointimahdollisuus Palveluiden laadun ja uusien toimintatapojen kehittämiseksi laaditaan yhteinen suunnitelma Suunnitelma huomioi erilaiset kuntalaisryhmät kuntalaisten elämänkaaren mukaisesti Uusia tuotantotapoja otetaan käyttöön mm. palveluseteli (yhteistyö yritysten kanssa) Kuntalaiset otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen palveluraatien sekä osallistuvan budjetoinnin avulla, myös palautejärjestelmä kehitetään Palvelut ja palveluprosessit arvioidaan suunnitelman mukaisesti Sähköisiä palveluita otetaan käyttöön suunnitelmallisesti. Yhdistymishallitus perustaa työryhmän, joka edistää palveluiden suunnittelua yhteiselle alustalle yhteistyössä Eksoten kanssa Palvelujen kustannustehokkuutta ja sen raportointia sekä seurantaa kehitetään siten, että jokainen vastuuesimies saa tarvittavan taloustiedon johtamisen tueksi 8

9 Ryhmissä esille nostettua Palvelut kuntalaisille rajattomasti Palveluiden turvaaminen selvityksen keskeinen perusta Palvelujen harmonisointi selvitettävä etukäteen Palveluverkko ja infra Mikä palvelupisteiden seinien merkitys tulevaisuudessa on? Seinistä säästetään tulevaisuudessa, kiinteistöjen kulut, ongelmat Minimoidaan uuden infran tekeminen Työllisyys ja palvelutuotanto Vastikkeellinen työttömyysavustus- kotihoito, ulkoilutus Kolmas sektori kumppaniksi Yksityisen sektorin mahdollisuudet tarjota palveluja Keskitettävät palvelut Lukiolaisten kulkeminen esim. Lemi huolestuttaa- joukkoliikenne Lähipalvelut tärkeitä- varhaiskasvatus ja perusopetus, päivähoitoa myös työpaikkojen vieressä Talous Investointien hillintä- varsinkin jos uusia palveluita tiedossa Tukipalveluilta vaaditaan tehokkuutta Keskitetyt palvelut eri kuntiin Edunvalvonta Päivystävä sairaala Etelä-Karjalassa 9

10 Elinvoimaisuus ja vetovoimaisuus- keskustelupohjaa Uusi kunta tukee nykyisten ja uusien yrittäjien toimintamahdollisuuksia Kaavoittamalla ennakoivasti teollisuus- ja palvelualueita Toimimalla nopeasti yritysten kaava- ja lupa-asioissa Järjestämällä elinkeinoyhtiöiden palvelut hyvin sekä maakunnan, seutujen että kuntien tasolla Sijoittamalla elinkeinokehittämisen rahoittamiseen sopimuskaudella vuosittain 35 euroa/asukas Suunnittelemalla maakunnan koulutustoimijoiden sekä yritysten edustajien kanssa koulutuksen suuntaamista Kasvua tuetaan edistämällä kaupan ja matkailun kehitystä alueella Kansainvälisten rajanylityspaikkojen kehittäminen Matkailun markkinoinnin edistäminen alueella (kotimaa/ulkomaat) Kansainvälisen työvoiman saaminen alueelle Työllisyyden lisäämisen panostetaan, lain mukaan vastuut kasvavat, maakunnallinen toimintatapa luotava Uuden kunnan imagoon ja väestönkasvuun (sisäänmuuttoon) vaikuttaminen Kaupungin markkinointiin panostaminen Laadukkaan ja monipuolisen asumisen turvaaminen - liittyvät alueet?seutukunnat? Lapsiperheiden palvelut? Maahanmuuttajien palvelut, kieliopetus Kaupunki- maaseudun vuorovaikutus: Tavoitteena että kylillä rekisteröidyt kyläyhteisöt kunnan yhteistyökumppaneina. Laaditaan erillinen suunnitelma elinvoimaisuuden kehittämisestä kuntakeskuksissa Hankintojen ohjaaminen alueen eduksi (pienetkin yritykset voivat tarjota) Jatketaan maankäytön kehittämistä alueellisesti tasapainoisesti maakunnan ja kuntien laatimien ja keskeneräisten suunnitelmien pohjalta kokonaisuuden kannalta taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevästi Yhdyskuntarakenteen tarkastelu ilman kuntarajoja- suunnittelu kokonaisuutena Yritysten ja kaupan alan toimintamahdollisuuksien edistäminen mm. maakuntakaavan toteuttaminen Teknisen infran hyödyntäminen Laajakaistan saamisen edellytysten edistäminen Joukko- ja asiointiliikennettä kehitetään yhteistyössä Eksoten kanssa IMATRA Etelä-Karjalan PARIKKALA edunvalvonnan RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI koordinointitehtävä LAPPEENRANTA LEMI on suunnitelmallista LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI 10

11 Ryhmissä esille nostettua Maankäyttö Kehityskäytävä keskittää, ei vain hyvä asia- tarvitaan useita elinvoimakeskuksia Toimiva infra on pienentänyt maakuntaa, infra ei voi olla sama kaikkialla Oma pikkuinfra tärkeintä, Venäjän kasvu vasta sitten Ydinkeskustojen kehittäminen ja tiivistäminen Päätöksenteko Yksityiset yritykset tekevät omat ratkaisunsa- vaikea hallita Kahden kunnan mallissa yhteistyötoimielin tarvitaan Yhteistä päätöksentekoa ja tavoitteita esim. lentokentän suhteen tarvitaan jo erillisinä kuntina, ei kiinni kuntarakenteesta Kuntien nopea päätöksenteko edellytys tulemiselle Markkinointi ja matkailu Markkinoinnin yhteisvoimaan tehoa Vesireittien hyödyntäminen matkailussa, elämyspalvelut? Liikenne ja infra Rautatieliikenteen kehittäminen Lentokentän mahdollisuudet Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen Laajakaistatyön koordinaatio maakunnallisesti, elinvoiman ehto, edistää yrittäjyyttä Vihreä ajattelu vs. liikenne Elinvoima on yhteisöissä Elinvoimaa kylistä ja toimijoista, järjestötoiminnan tuki Oppilaitokset tosi tärkeitä- tuettava opiskelijoiden jäämistä maakuntaan ja yritysten perustamista Pienyrittäjien verkostoituminen ja yhteisöllisyys 11

12 Demokratia ja johtaminen - keskustelupohjaa Sopimuksessa sovitaan strategian keskeisiä linjauksia (tavoitteita), yhdistymishallitus jatkaa valmistelua ja uusi kunta päättää lopullisesti strategiasta. Uuden kunnan valtuusto on lainmukainen ja sen koko vähintään 67 valtuutettua Hallituksen puheenjohtaja on osa-aikainen Uudessa kunnassa toimii neljä lautakuntaa, jotka ovat Lasten ja nuorten lautakunta Tekninen lautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Lautakuntiin varataan 2 kiintiöpaikkaa seutukuntien pienille kunnille 1/ Länsi-Saimaa ja 1/ pohjoinen Kunnan johtamisjärjestelmä noudattelee ko. rakennetta. Alustava organisaatiokaavio mahdollisesti liitteenä, mutta yhdistymishallitus päättää rakenteesta ja sijoittumisista lopullisesti Kuntakonsernin tiivistämiseksi yhdistymishallitus laatii suunnitelman, jota kunnat toteuttavat yhdessä jo ennen yhdistymistä. Omistajaohjausta kehitetään edelleen. Lähidemokratian muotoja ovat Alueraadit, palvelujen kehittämisraadit, rahoitus yhdistyksille, kyläkierrokset, sähköiset kyselyt säännöllisesti Lisäksi alueyhdyshenkilö/henkilöt nimetään liittyville alueille Kotiseutuyhdistykset saavat käyttöönsä kunnan vaakunan. Kuntien nimet säilyvät kuntakeskuksien niminä. 12

13 Ryhmissä esille nostettua Organisaatio Johtamisen resurssit varmistettava, vaikka tiivistämistä henkilöstön osalta Poliittinen johtaminen Jos yksi kunta niin hallituksen pj:n pitäisi olla kokopäiväinen, ehkäpä jopa pormestari. Vähintään osa-aikainen puheenjohtaja Valtuutetun asema vahvemmaksi, vastuu ja yhteys kuntalaisiin? Isossa kunnassa keskitytään strategisiin asioihin Poliittinen demokratia kapenee- kansalaisdemokratia kasvaa Päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisättävä, mm. valmistelumateriaalit nettiin Lautakuntarakenne Ehdotettu lautakuntarakenne yleisesti on ihan ok/ paljon asiaa- miten aika riittää? /valta keskittyy Yhtiöittämisellä varmaan myös vaikutuksia lautakuntarakenteeseen. Ei terveystoimikuntaa kun ei tehtäviä Jos yksi kunta niin elämänkaarimallin mukainen luottamushenkilömalli ja sitten jaostoja siihen. Lautakuntien kiintiöpaikat kunnille ok, paikkojen määrä puhututti (esim. yksi paikka Länsi-Saimaalle ja yksi Pohjoiselle ei tule riittämään luottamuksen rakentamiseksi Yhteistyö Tehdään paljon, mutta mitä vielä tehtävää? Lisää yhteisiä luottamushenkilöiden tapaamisia tarvitaan olisi sitten 2 tai 9 kuntaa Aluetoimikunnat tarvitaan, mutta myös yhdistysten tukemista Näkemyksiä tulee kuulla ja ainakin pieni omarahoitus pitää kiinnostuksen yllä Ei liian monimutkaista rakennetta, tiedonkulku varmistettava alueilta ja alueille Paikkakunnan identiteetin kasvumahdollisuus Strategia laadittava punaiseksi langaksi uudelle kunnalle, kuntalaisten tuki asialle 13

14 Talous- ja henkilöstö - keskustelupohjaa Yhdistymishallitus laatii talouden tasapainottamissuunnitelman ja jokaisen kunnan osalta laaditaan vielä tarkentava toteutussuunnitelma TALOUSLUVUT- uuden kunnan tavoitteelliset tunnusluvut asetetaan suunnitelmassa, yhdistymishallitus voi päivittää tavoitelukuja TOIMINNAN KEHITTÄMINEN -Sähköisten palveluiden kehittäminen aloitetaan, palveluverkkojen kehittäminen jatkuu kuntakohtaisin suunnitelmin ja koko uuden kunnan kiinteistöohjelma laaditaan (salkutus, korjausten kokonaishallinta, investointiohjelma) HENKILÖSTÖSUUNNITTELU- Henkilöstön eläköitymisen ennakointi ja rekrytointien suunnittelu toteutetaan kootusti. Tavoite henkilöstömäärän vähentämiselle asetetaan suunnitelmassa. Hallintorakenteita yksinkertaistetaan hallintoresurssin pienentämiseksi. PALVELUJEN HANKINTA: Ostopalveluiden kehityksen seuranta ja arviointi sekä hankintojen suunnittelu alueen elinvoiman kannalta Alueen ja sen elinvoiman edunvalvonta Työllisyyden edistäminen ja uusien työpaikkojen luominen elinkeinopolitiikan tavoitteena Sote- rahoitukseen vaikuttaminen-linjauksia? Valtionosuuden muutosten vaikutuksiin varautuminen- omarahoituksen aikaan saaminen Palvelutoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurannan kehittäminen (Mittaristo, sähköinen hyvinvointikertomus, ostopalveluvertailut) Hankintojen kokonaissuunnittelu vs. omat resurssit Henkilöstön kehittämisohjelma laaditaan yhdistymishallituksen alaisuudessa(osaaminen, koulutus, työnkierto, rekrytointi, työnantajapolitiikka) Palkkojen harmonisoinnin suunnitelma Yhdistymisavustuksen käyttö pääosin yhdistymisestä aiheutuviin kustannuksiin (palveluiden, palkkojen, ict-kustannusten harmonisointi, kehittämisvaraus?) 14

15 Ryhmissä esille nostettua - talous Hallinto ja talous Konsernilukuja on tarkasteltava ensisijaisesti Toiminnan tehostaminen tärkeää- hallintokulut minimaaliset kokonaisuudessa Laskelmia tarvitaan palveluista ja mahdollisista hyödyistä Yhtiörakenteiden arviointi Kunnat eivät saa hakea pikavoittoja yhdistymisvaiheen oman edun tavoittelussa.. Talous ja palvelut Jos ei mitään tehdä palvelut heikkenee- palvelutuotantoa kehittämällä löytyy säästöjä ja palvelut paranevat Rohkeampi ote hommiin ja tehokkuutta Visio maakunnan palvelurakenteesta ilman liitosta ja sen kanssa tarvitaan Investoinnit Investointeja on erilaisia, sisältöjä arvioitava ja siltikään absoluuttista eurolukua ei saa. Sivistyspuolen investoinnit katsottava läpi- suunnitelma kokonaisuuden kannalta Kuntien rakennuskanta iäkästä ja sisäilmaongelmat asettavat haasteita. Rohkeutta myös luopua turhista tiloista. Tavoitteita Veroprosentin pysyminen keskiarvossa Menojen pienentäminen Paikallisen yrittäjyyden tukeminen Saimaan hyödyntäminen Rahan jääminen maakuntaan 15

16 Ryhmissä esille nostettua - henkilöstö Osaamisen jakaminen Henkilöstön osaaminen toiminnoittain katsottava, miten osaamista voisi jakaa kuntien kesken ja toisaalta myös asiantuntija syventää osaamistaan Eläköityminen ja ennakointi Aina ei tarvitse palkata henkilöä vaan voi ostaa palvelun Saitalta. Tarvitaan henkilöstön osaamiskartoitus ja kytkentä palveluverkkoon. Yhteinen sopimus henkilöstöjärjestöjen kanssa tehtävien täytöstä Henkilöstön eläköitymisen ennakointi ja rekrytointien suunnittelu toteutetaan kootusti. Palvelut ja henkilöstö Eri kunnissa eri työmenetelmissä erilaisia parhaita käytäntöjä. Ei yhtä oikeaa tapaa. Raportointijärjestelmien tulee olla kunnossa. Tarkastelu toiminnoittain yli organisaatiorajojen tärkeää, jotta voidaan optimoida henkilöstömäärää ja osaamista Hallinnosta jos jostakin tulee säästöjä, keski-ikä nyt korkea Erikoistuneet yhtiöt yksi palveluntuotannon vaihtoehto vrt Imatra Rekrytointi Henkilöstön rekrytoinnissa vaikeuksia, hankala saada hyvää työntekijää. Täytyy miettiä mihin suuntaan mennään tulevaisuudessa, ettei palkata vaan kysytään naapurikunnilta olisiko henkilöitä? Henkilöstön irtisanomissuoja Irtisanomissuoja ei kosketa automaattisesti yhtiöitä Yhteistyö Savitaipale ja Lemi on yhteisiä virkoja- olisiko yhteisiä lautakuntiakin? Yhteistyökuvioista ei koeta saatavan enää suurta hyötyä (esim. Imatra) 16

17 Muuta keskustelua Päätöksiä pitäisi tehdä, vellominen lopetettava Jos halutaan yksi kunta lopetetaan muista vaihtoehdoista puhuminen Hyödynnetään selvityksessä esiin tulleet positiiviset asiat ja työstetään niitä Lähtökohtana aidosti uusi kunta, myös henkisesti. Edistää näin myös luottamuksen syntymistä Lähtökohta ei voi olla olemassa oleva hallintorakenne. Uhkana, että palvelut keskittyvät hallinnon ympärille. Henkilöstö oltava keskeisesti mukana. Kaikki virat uudelleen hakuun. 1 vai 2 kuntaa- äänet useassa ryhmässä tasan 17

18 Yhteistyörakenteet ja tulevaisuus 18

19 valkoiset- seudulliset toiminnot punaiset- voisivat olla maakunnallisia toimintoja siniset - maakunnallisia toimintoja Sinireunaiset ovat yhtiöitä/ky:tä Oranssireunaiset ovat yhteislautakuntia 19

20 Yhteistyön mahdollisuuksia tulevaisuudessa? Seminaarissa keskusteltua Rakennusvalvonta Lukiot yhden hallinnon alaisuuteen Maakunnalliset kulttuurilaitokset Maakunnallinen elinkeinokehitysyhtiö Maakunnallinen rakennus- ja ympäristölautakunta Yhteinen sivistystoimi maakuntaan Yhteinen sivistystoimi Lemi- Savitaipale Lukiot osaksi Sampoa Yhteiset kilpailutukset ja hankinnat Yhteinen sopimus avointen tehtävien (lähinnä hallinto-, esimies- ja asiantuntijatehtävät) maakunnassa yli organisaatiorajojen kun tehtäviä vapautuu (eläköityminen tai muu syy) TEEMARYHMISSÄ ON LISÄKSI ESITYKSIÄ mm. ICT-palvelut, teknisen palvelun asiantuntijatehtävät 20

21 MITÄ TEHTÄVIÄ KUNNILLE JÄÄ? Tuleeko lisää erillisiä toimijoita - KUKA JOHTAA KOKONAISUUTTA? - MITEN KUNNAT JOHTAVAT OSUUKSIAAN? Jakavatko peruskunnat vastuuta esim. yhteislautakunnat - VASTUUN JAKO Syntyykö yksi maakunnallinen koordinoija (ky?) - SUHDE KUNTIIN 21

22 KUNTALAISKYSELY 22

23 Koostetta kuntalaiskyselystä Kyselyyn vastasi pääosin työikäisiä kuntalaisia (noin 50 % 307 vastaajasta) Suurin osa vastaajista oli Lappeenrannasta (30 %), pienempien kuntien osuus noin puolet Talouden tasapainottamisessa noin 2/3 vastaajista kannattaa tuottavuuden ja uudenlaisten toimintatapojen kehittämistä talouden tasapainottamisen keinona. Lisäksi sähköiset palvelut, kuntalaisten omavastuun lisääminen, kuntarakennemuutokset saivat kannatusta Kasvun ja tulokehityksen kannalta tärkeimpänä pidetään työpaikkojen syntymisen tukemista (liki 90 % vastaajista). Noin puolet vastaajista näkevät lapsiperheiden tukemisen tärkeänä kasvutekijänä. Palveluiden kehittämisen kannalta keskeisintä ovat sähköisten palveluiden kehittäminen (47 %) ja asiakaspalvelupisteet kuntakeskuksissa (38 %) Eniten vastaajat olivat käyttäneet Eksoten palvelua (76 %) sekä kirjastopalvelua (76 %). Lisäksi kulttuuri- ja liikuntapalvelut olivat käytettyjä Kuntarakennemuutosten selvittämisen kannalla on 51 % ja täysin vastaan 24 %. Lähidemokratia: Jos kunnat olisivat tulevaisuudessa suurempia, toivotaan yhdistys- ja kylätoiminnan tukea (liki puolet vastaajista) sekä aluetoimikuntia joko päätösvaltaa palveluista tai kehittämisestä omalla alueellaan Kunta koetaan ensisijaisesti oman alueen ja kuntalaisten edunvalvojaksi sekä palveluntuottajaksi (kumpikin noin 36 % vastaajista) 23

24 Oman alueen ja kuntalaisten edunvalvonta Palvelun tuottaja 24

25 AIKATAULU 25

26 Syksyn tapaamisista Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa Työryhmien ihmiset sekä elinvoima- ja sote -asiantuntijoita kutsutaan kommentoimaan luonnosta ryhminä Kaikkien kuntien valtuustoissa pidetään avoimet tilaisuudet aiheesta siten, että kuntalaiset ovat tervetulleita infoon Muita tapaamisia Seutukuntien tapaamiset noille päiville erikseen myöskin (syyskuun alkupuoli huomioiden kuntatilaisuudet) Maakuntahallitus tapaaminen Seurakuntien edustajien tapaaminen Muita? 26

27 Syksyn aikataululuonnos Valmisteluryhmä Muut Työvaliokunta OK Ohjausryhmä ok? kaikki työryhmien edustajat kutsuttuna valmisteluryhmä Kuntakierrokset Valtuustot ja kuntainfot klo kuntajohtajat ja valmisteluryhmä TVK luonnos IMATRA ohjry luonnokset, kjt mukaan Taipalsaari LUONNOKSET JULKI RAUTJÄRVI Klo TVK LPR LEMI OHJRY Klo 13 LOPULLINENESITYS 27

28 Valmistelu ennen kesää klo klo Valmisteluryhmä, LPR Valmisteluryhmä, LPR Luonnoksen valmistelu Luonnoksen valmistelu klo 13 Ohjausryhmä, Ruokolahti Selvitysluonnoksen viimeistely, sote-linjausten läpikäynti 28

29 Valtuusto- ja kuntalaisinfon päivämäärät (luonnos) Muuta Rautjärvi ohjry samana päivänä? 1.9. klo Ruokolahti 2.9. Lemi 3.9. klo Savitaipale 4.9 Luumäki 8.9. klo 17 Lappeenranta Länsi-Saimaan kunnat 9-16, Kannuskoski Imatra Parikkala Taipalsaari Imatran seudun tilaisuus? Seutuparlamentti? Kuntakombinaatioiden tapaamiset? 29