ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS. Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS. Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari Kuntarakennevaihtoehtojen kuvaus ja vertailu Kuntajakoselvittäjät Aija Tuimala Jari Salomaa Taina Ketola

2 2 Sisällys 1 Johdanto Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja toteutus Kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus Erityinen kuntajakoselvitys Osakuntaliitokset vaihtoehtona Kuntarakennevaihtoehdot Etelä-Karjalassa Yhden kunnan vaihtoehto Kahden kunnan vaihtoehto Kuntarakennevaihtoehtojen arviointi Uuden kunnan profiili Palvelut Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut ja tukipalvelut Elinvoimapolitiikka ja kaupunkikehitys Henkilöstö Organisaatio, hallinto ja päätöksenteko Lähidemokratia ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Talous Johtopäätökset... 24

3 3 1 Johdanto Tähän dokumenttiin on koottu esittely Etelä-Karjalan maakuntatasoisen tarkastelun kuntarakennevaihtoehdoista ja niiden keskeisistä vaikutuksista, joita tähän mennessä on voitu ennakoida selvityksen aikana. Yksityiskohdat eri näkökulmiin selviävät vielä tarkemmin yleensä kuntien välisissä neuvotteluprosesseissa, sillä tässä vaiheessa tärkeitä yksityiskohtia sopimusluonnokseen ei ole tarkennettu. Tämän asiakirja tarkoituksena on tukea kuntien strategista päätöksentekoa kuntarakenteisiin liittyen luovutetaan kuntajakoselvittäjien varsinainen esitys tulevaisuuden kuntarakenteista Etelä- Karjalassa kuntien valtuustojen käsittelyyn. 1.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja toteutus Kuntarakennelaki (478/2013) tuli voimaan heinäkuussa Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Verrattuna edelliseen kuntajakolakiin tavoitteissa korostetaan lisäksi asukkaiden itsehallinnon edellytysten vahvistamista, kunnan palvelujen järjestämistä ja rahoitusta sekä edellytyksiä vastata riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä mainittuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto päätä alueellisen eheyden osalta toisin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntarakennelain 3 :n mukaan kuntien yhdistymisellä tarkoitetaan kuntajaon muuttamista, jossa: 1) yksi tai useampi kunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan kuntaan; 2) kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta; tai 3) kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken siten, että jaettava kunta lakkaa. Etelä-Karjalassa kaikki lain mukaiset kuntarakenteen muutokset ovat mahdollisia Kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus Kuntarakennelain 1 a -luvussa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Tämän lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Seuraavassa kuvassa on kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet Etelä-Karjalassa.

4 4 Kuva 1. Kuntarakennelain selvitysperusteet Etelä-Karjalassa (Valtiovarainministeriö 2013). Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat ovat selvitysvelvollisia palveluiden edellyttämän väestöpohjan perusteella. Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. Lemin, Ruokolahden ja Taipalsaaren kunnat täyttävät myös työssäkäyntiä ja työpaikkaomavaraisuutta koskevat selvitysperusteet. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työssäkäyntiperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella. Imatra, Lappeenranta ja Ruokolahti täyttävät yhdyskuntarakenneperusteen. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuisi Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Lain 4 d :n 3 momentin mukaan työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella yhtenäisen alueen muodostavien kuntien tulee selvittää yhdistymistä yhdessä.

5 5 Toisin sanoen Imatran, Lappeenrannan ja Ruokolahden on selvitettävä yhdistymistä yhdessä yhdyskuntarakenneperusteella. Työssäkäyntiperusteella myös Lemin ja Taipalsaaren on selvitettävä yhdistymistä Lappeenrannan kanssa. Tällä hetkellä Etelä-Karjassa yhdistymistä ei kuitenkaan tarvitse selvittää talousperusteen vuoksi. Kuntarakennelain selvitysperusteista voidaan poiketa Etelä-Karjalassa mikäli kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen. Väestöpohjaa koskevasta perusteesta voidaan hakea poikkeamispäätöstä ministeriöltä. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteesta voidaan poiketa ainoastaan ministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Erityinen kuntajakoselvitys Kuntarakennelain 16 :ssä säädetään erityisen kuntajakoselvityksen erityispiirteistä. Jos kuntajakoselvittäjä katsoo selvityksen perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, hänen on tehtävä kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Jos kaikkien kuntien valtuustot hyväksyvät kuntajakoselvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Jos yhden tai useamman kunnan valtuusto ei hyväksy kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntajaon muuttamisesta, selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle ja liittää siihen kuntien valtuustojen selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot. Samalla selvittäjä voi esittää ministeriölle kunnallisen kansanäänestyksen toimittamista kuntien yhdistymistä koskevasta ehdotuksestaan. Etelä-Karjalan kunnat pyysivät ja saivat ajalle erityisen kuntajakoselvityksen, jonka perusteella selvittäjät antavat oman näkemyksensä yhden tai useamman kunnan muodostamisesta Etelä-Karjalaan. Kunnat käsittelevät kuntajakoselvittäjien tekemän esityksen valtuustoissaan ja voivat hyväksyä tai hylätä ehdotuksen tai sitten valtuusto voi päättää jatkaa neuvotteluja muunlaisista vaihtoehdoista Osakuntaliitokset vaihtoehtona Osakuntaliitokset olivat aiempina vuosina suosittuja kahdesta syystä: Toisaalta kuntien rajat eivät noudattaneet luontevia kylä- tai asuinaluerakenteita ja toisaalta kuntarakennemuutosten edellytyksenä pidettiin yhtenäistä rajaa. Sittemmin painopiste kuntarakenteissa on siirtynyt entistä laajempiin kokonaisuuksiin eivätkä yksittäiset kuntarajojen siirtämiset osakuntaliitoksina useinkaan vaikuta näihin tavoitteisiin kovin merkittävästi. Nykyisessä lainsäädännössä on myös huomioitavaa, että kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää, jos minkään muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei vastusta muutosta. Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan kuitenkin päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos: 1) muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin; tai 2) 4 :n 3 momentissa tarkoitetun alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta Etelä-Karjalassa osakuntaliitoksista on mainittu kuntakäynneillä yksittäisissä puheenvuoroissa mm. Parikkalan, Rautjärven, Imatran, Lappeenrannan ja Luumäen kuntien rajoilla. Nämä muutokset eivät ole kuitenkaan maakuntatasolla tarkasteltuina riittäviä keinoja parantaa palvelutuotantoa tai elinvoimaa. Paikallisesti muutokset voivat vaikuttaa yhdyskuntarakenteisiin ja yksittäisten palvelupisteiden käyttöön. Osakuntaliitokset ovat mahdollisia myös siitä huolimatta, että mahdolliset yhden tai kahden kunnan mallit hyväksytään. Tämän selvitysalueen kriittisin yhdyskuntarakenteen raja on Lappeenrannan ja Imatran rajalla entisen Joutsenon kunnan pohjoispäässä, Korvenkylän alueella. Merkittävällä matkailualueella sijaitsevat kylpylähotellit niin Lappeenrannan kuin Imatrankin puolella. Joutsenon kuntalii-

6 toksen jälkeen Lappeenranta on investoinut alueelle merkittävästi (koulu, päiväkoti, neuvola, infra, jäähalli/areena) ja lisäksi se on edistänyt alueen kehittämistä omilla toimenpiteillään. Lappeenrannan kaupunki on investoinut alueelle lähes 16 miljoonan euron edestä ja yksityiset toimijat noin 170 miljoonan euron edestä. Alue on tärkeä Lappeenrannalle ja taloudellisesti osakuntaliitoksen toteuttaminen olisi erittäin vaikeaa Lappeenrannan näkökulmasta, mikäli Imatra ei näitä investointeja suorittaisi Lappeenrannalle. Aikanaan Sipoon kunnan osaa liitettäessä pakolla Helsingin kaupunkiin, päätti korkein hallinto-oikeus, että Helsinki korvaa Sipoolle alueen palvelurakenteista ja investoinneista, yhteensä 7,9 Meur. Mahdollinen osakuntaliitos tällä alueella olisi merkittävä muutos Lappeenrannalle ja aiheuttaisi sopimista merkittävistä taloudellisista kokonaisuuksista Imatran kanssa. Ensisijaisen tärkeää alueella olisi saada aikaan kuntalaisten näkökulmasta toimivat palveluratkaisut yli kuntarajojen. 2 Kuntarakennevaihtoehdot Etelä-Karjalassa Valtiovarainministeriön toimeksiannon mukaan Etelä-Karjalassa tulee selvittää mahdollisuuksia yhden tai useamman kunnan liitokseen. Syksyllä 2013 Etelä-Karjalan kunnat sopivat, että tarkastelun pohjana toimivat yhden ja kahden kunnan mallit. Selvityksen aikana on esille nostettu myös muita mahdollisia vaihtoehtoja. Tässä kappaleessa kuvataan niin yhden kuin kahden kunnan mallit sekä kuvataan lyhyesti keskeisimmät esille nousseet näistä poikkeavat mallit. Selvityksen aikana esille on nostettu myös osakuntaliitosten mahdollisuudet, mutta niitä ei lopulliseen tarkasteluun nostettu, koska niillä ei ole merkittävää maakunnallista vaikutusta. Osakuntaliitokset ovat näistä vaihtoehdoista huolimatta edelleen mahdollisia. 6 Kuva 2. Kuntarakenteen vaihtoehdot variaatioineen Etelä-Karjalassa. Yhden kaupungin vaihtoehto täyttää kaikki kuntarakenteen muuttamisen edellytykset. Koska yksi kunta ei voi olla lain mukaan maakunta, vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää kuitenkin myös maakuntarakenteen uudistamista. Jos yhden kunnan vaihtoehto toteutuu suppeampana, muodostuva ydinkaupunki täyttää kuntarakennelain edellytykset, mutta Lemin jäädessä ydinkaupungin ulkopuolelle työssäkäyntikriteeri ei täyty. Kahden kunnan vaihtoehto ei täytä kuntarakennelain edellytyksiä Imatran ja Lappeenrannan välisen työssäkäynnin ja yhtenäisen yhdyskuntarakenteen vuoksi. Yhtenäinen kuntarakenne on todettu olevan Imatran ja Lappeenrannan rajalla entisen Joutsenon kunnan alueella. Muuten kaupunkien välissä on myös selvää maaseutualuetta.

7 7 2.1 Yhden kunnan vaihtoehto Vaihtoehdossa maakunnan kunnat konserneineen yhdistetään yhdeksi kunnaksi, jossa rahoitus ja palvelut toteutetaan kaikille Etelä-Karjalan asukkaille yhteisin periaattein. Tässä vaihtoehdossa kuntarakennelain edellytykset toteutuvat täysin. Hallinto- ja konsernirakenteet tiivistyvät huomattavasti nykyisestä, ja hallintokustannuksissa on mahdollista säästää miljoonia euroja. Yhden kunnan mallilla on suurin muutospotentiaali ja suurimmat vaikutukset talouden tehostamiseen. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän yhdenmukaistuminen mahdollistaa nykyistä tehokkaamman henkilöstöresurssien ja osaamisen ohjauksen sekä talouden tervehdyttämissuunnitelman. Vaihtoehdossa myös edustuksellisen demokratian rakenteet yksinkertaistuvat huomattavasti nykyisestä. Toisaalta hallinto vaatinee alueellista organisointia kunnan maantieteellisen laajuuden vuoksi. Vaihtoehdossa luottamushenkilöiden määrä vähenee, mikä edellyttää toimivien lähidemokratian käytäntöjen kehittämistä. Uusi kunta on merkittävä toimija ja vaikuttaja myös kansallisella tasolla. Kunnan menestykseen vaikuttaa erityisesti elinvoimapolitiikan strateginen johtaminen. Sote -uudistuksen toteuttamisen yksityiskohdat vaikuttavat tuotannon järjestämiseen, mutta on todennäköistä, että yksi suuri kunta voisi toimia tehokkaammin alueen edunvalvojana ja jopa palvelujen tuottajana. Yhden kunnan vaihtoehto edellyttää mahdollisen päätöksenteon jälkeen neuvotteluja maakuntarakenteesta valtion kanssa, sillä yksi kunta ei voi olla maakunta. Muutosprosessi on erittäin haastava ja sisäinen muutos vie aikaa. Lisäksi hyötyjen saavuttaminen vaatii päättäjiltä vaikeita ja nopeita päätöksiä, sillä hyödyt eivät synny automaattisesti. Kaiken kaikkiaan vaihtoehto mahdollistaa parhaiten maakunnan kokonaisedun saavuttamisen nopeimmalla aikataululla, koska muutos on kertaluontoinen. Variaatio: Yksi kunta ja reunakuntien omat ratkaisut Yhden kunnan typistetyssä vaihtoehdossa maakunnan keskusalueesta, kehityskäytävästä, muodostuisi uusi kunta (Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari, Imatra, Ruokolahti ja Rautjärvi). Maakunnan kunnista siis Luumäki ja Savitaipale sekä Parikkala jäisivät monikuntaliitoksen ulkopuolelle. Luumäki ja Savitaipale voisivat kuitenkin yhdistää voimansa ja luoda Länsi-Saimaan maaseutu- ja asuinkunnan uuden muodostuvan kaupungin kupeeseen. Parikkala jäisi tässä vaihtoehdossa ennalleen etäisyytensä vuoksi. Vaihtoehto toteuttaisi kuntarakennelain tiukimmat kriteerit, mutta väestöpohja olisi liitoksen ulkopuolelle jäävissä kunnissa alle asetetun asukkaan tavoitteen. Yhdistyvä maakunnan kehityskäytävä (Imatra ja Lappeenranta ympäristökuntineen) voi hyödyntää suurimman osan yhden kunnan mallin hyödyistä erityisesti yhdyskuntarakenteen ja työssäkäynnin näkökulmista. Muodostuvan uuden kunnan toiminta olisi mahdollista suunnitella taloudellisesti kestävällä tavalla niin, että kunta olisi elinvoimainen ja merkittävä vaikuttaja kansallisesti ja kansainvälisesti. Muiden maakunnan kuntien kanssa olisi kuitenkin sovittava erikseen palvelujen järjestämisestä ja yhteistyöstä, mutta pääosan palveluista tuottaisi uusi kunta, joten konsernirakenteet selkiytyisivät merkittävästi nykyisestä. Kehityskäytävävaihtoehto toteuttaisi myös lain edellyttämiä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntikriteereitä, koska kiinteimmin toisiinsa liittyvät kunnat muodostaisivat uuden kunnan. Luumäen ja Savitaipaleen keskinäinen liitos voisi tiivistää erityisesti hallintoa näiden kuntien alueella, mutta suuri osa palveluista ostettaisiin laajemmalta kunnalta. Kuntalaiset asioivat Luumäen ja Savitaipaleen keskusten välillä vain vähän, joten muutos on pääosin hallinnollinen. Kulttuurinsa ja toimintansa puolesta kyseessä ovat samanlaiset kunnat, jotka tarjoaisivat asumisen vaihtoehdon suuren kunnan rinnalle. Tulevaisuudessa maaseutukunta ei voi rakentaa kaikkia palveluitaan usean keskuksen varaan, mikä lisää toteutuksen haastavuutta. Myös Lemi on nykyisin tiiviissä yhteistyössä Luumäen ja Savitaipaleen kanssa, mutta kuntarakennekriteerit ohjaavat sen kiinteästi osaksi Lappeenrantaa ja suurempaa kuntaa. Parikkala voisi olla etäisyytensä vuoksi ainakin alkuvaiheessa liitoksen ulkopuolella.

8 8 Kuva 3. Yhden kunnan vaihtoehto ja sen suppeampi variaatio. 2.2 Kahden kunnan vaihtoehto Kahden kunnan vaihtoehto perustuisi kahden seutukunnan kokoisiin kuntiin. Uusi Lappeenranta muodostuisi Lappeenrannasta, Taipalsaaresta, Savitaipaleesta, Lemistä ja Luumäestä. Uusi Imatra muodostuisi Imatrasta, Ruokolahdesta, Rautjärvestä ja Parikkalasta. Seudut muodostaisivat luontevia kokonaisuuksia, sillä kulttuuri, asiointi, talousalue ja toimintaympäristö ovat lähellä toisiaan. Hallinto tiivistyisi ja mahdollistaisi palvelujen suunnittelun ja toteuttamisen nykyistä laajemmalla alueella. Myös henkilöstövoimavarojen ja osaamisen ohjaus olisi keskitetympää ja nykyistä ammattimaisempaa. Maakunnan jakautuminen kahteen toimijaan yksinkertaistaa tilannetta nykyiseen verrattuna ja synnyttää jonkin verran säästöjä. Toisaalta muutos voi lisätä kilpailua ja jännitettä kahden kaupungin välillä. Kaupunkien kokoerot ovat kuitenkin merkittävät, ja Lappeenranta olisi alueen veturi jatkossakin. Kahden seutukunnan mallissa olisi sovittava maakuntatason yhteistyörakenteista eli siitä, mistä palveluista kumpikin muodostuva uusi kunta on vastuussa. Rakenteiden säilyttäminen erillisenä ei ole perusteltua demokratian, johtamisen ja kuntalaisten kannalta. Siksi kuntienväliseen päätöksentekoon olisi luotava toimiva malli, joka mahdollistaa myös lähidemokratian toteutumisen. Vaihtoehdossa lähipalveluiden asiointipisteet on turvattava kuntakeskuksissa. Myös tässä vaihtoehdossa on todennäköisesti suunniteltava maakuntarakenne uudelleen, sillä kahden kunnan maakunta ei ole perusteltu pitkällä aikajaksolla. Elinvoiman kannalta kaksi kuntaa olisivat nykyisiä vahvempia toimijoita. Toisaalta vaihtoehdossa on varmistettava erityisesti maakunnan elinvoimaisuuden turvaaminen, sillä kahden kunnan vaihtoehdosta ei synny automaattisesti vahvaa maakuntatasoista vaikuttajaa. Kuntien keskinäinen kilpailu voi olla sekä alueen kehityksen hidaste että kirittäjä. Kahden kunnan vaihtoehto ei toteuta keskuskaupunkien yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitetta. Eheyttämistarve koskee entisen Joutsenon kunnan ja Imatran kaupungin rajavyöhykettä, jota Lappeenranta on kehittänyt aktiivisesti

9 viime vuosina. Myös Imatran puolella on panostettu matkailuun ja yhteinen Go Saimaa brändi edistää molempien kylpylöiden ja koko alueen tunnettuutta. Talouden näkökulmasta kahden kunnan vaihtoehto on haastavampi Imatran seudulle, sillä alueellisesti tiiviin Imatran laajeneminen laajalle maaseutualueelle synnyttää haasteita sekä johtamiselle että palveluverkolle. Imatran seudun väestökehitys- ja talouspaineet ovat suuremmat kuin Lappeenrannan seudulla, ja seudulla on tulevaisuudessa merkittävä talouden tervehdyttämistarve. Lappeenrannan seudulla hyötyjä syntyisi erityisesti siitä, että maankäyttö, kuntalaisten asiointi ja työssäkäynti sekä palveluiden rahoitus olisivat yhden johdon alaisuudessa. Haasteena on kuitenkin, että kahden kunnan vaihtoehto ei ole riittävän voimakas muutos tulevien toimintaympäristömuutosten, talouden uudistustarpeiden tai elinvoimatarpeiden edessä. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta kaksi kuntaa ei ole yhtä vahvoja vaikuttajia kuin yksi kunta. Sote -järjestämislain uudistus herättää kunnissa kysymyksiä, sillä nykyisin Imatra hoitaa erikoissairaanhoidon itse, kun taas maakunnan muut kunnat ovat mukana Eksotessa. Tulevaisuudessa on mahdollista, että Imatra kuuluu Eksoten tuotantoalueeseen, mikä helpottaisi Imatran seudun kuntien rakennemuutosneuvotteluja. Tällä hetkellä ympäristökunnat eivät ole olleet innostuneita palaamaan ajassa takaisin eli yhden kunnan tuottamaan palveluun, vaan haluaisivat jatkaa maakunnan kattavassa kokonaisuudessa. 9 Kuva 4. Kahden kunnan vaihtoehto ja sen suppeampi variaatio. Variaatio: Kaksi kuntaa ja seutukuntien kärkien omat ratkaisut Kahden kunnan mallin kevyempi variaatio tarkoittaa ratkaisua, jossa Parikkala jää pois Imatran seudun liitoksesta ainakin alkuvaiheessa. Luumäki ja Savitaipale voisivat sen sijaan muodostaa maaseutumaisen Länsi-Saimaan asuinkunnan kaupungin viereen. Tämä ratkaisu liittäisi siten yhteen Lappeenrannan ja sen kaupunkirakenteeseen kiinteästi liittyvät Taipalsaaren ja Lemin. Lisäksi Imatran seudun tiiviimpi yhteistyö edistäisi Ruokolahden, Rautjärven ja Imatran aluerakenteen ja aluetalouden kehittämistä sekä tuleviin taloushaasteisiin varautumista. Malli vaatii edelleen yhteistyö- ja konsernirakenteiden suunnittelua maakunnallisena kokonaisuutena. Suuria taloudellisia hyötyjä ei olisi saatavissa maakuntatasolla vaan seutukuntakohtaisesti.

10 10 3 Kuntarakennevaihtoehtojen arviointi Kuntarakennevaihtoehtoja arvioidaan tässä luvussa eri näkökulmista. Seuraavien kappaleiden alussa on yleinen luonnehdinta tarkasteltavasta näkökulmasta, jonka jälkeen on arvioitu vaihtoehtoisten kuntarakennemuutosten vaikutuksia tarkastelun kohteena olevaan asiaan. Hyödyt ja riskit on koottu kokoavaan taulukkoon. 3.1 Uuden kunnan profiili Uuden kunnan strategia laaditaan kolmessa osassa. Selvityksen aikana asetetaan yhteinen tavoitetila, joka on myös yhdistymissopimuksen pohjana. Strategia tarkentuu yhdistymispäätösten jälkeen nimetyn yhdistymishallituksen alaisuudessa ja vahvistuu lopulta uuden kunnan valtuuston päätöksin. Eri kuntarakennevaihtoehdoilla on oma profiilinsa, joita tässä on kuvattu lyhyesti. Yhden kunnan vaihtoehto Uusi kunta on Itä-Suomen vetovoimaisin kaupunki ja Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Uudessa kaupungissa on noin asukasta. Uusi kaupunki on elinvoimainen ja kansainvälinen rajakaupunki, joka hyödyntää aktiivisesti rakennemuutoksen kautta saavutettavan kilpailuedun. Yhden kaupungin olisi mahdollista houkutella alueelleen uusia asukkaita ja yritystoimintaa nykyistä tehokkaammin asukkaan kaupunki pysyisi mukana kansallisessa kilpailussa Itä-Suomen keskuksena. Kehittämisresurssien kokoaminen yhteen koko maakunnan alueella mahdollistaisi uudenlaisen strategisen toiminnan kilpailukyvyn kehittämiseksi. Toisaalta koko maakunnan kuntien yhdistyminen edellyttää päätöksentekijöiltä ja henkilöstöltä ennennäkemätöntä aktiivisuutta ja uskoa tulevaisuuden visioon. Riskinä on se, että yhteistyö ei käynnisty luontevasti, eikä vanhoista ajattelutavoista onnistuta luopumaan. Tällöin uuden kaupungin kilpailukyvyn kehittäminen jää takaalalle, eikä kuntarakennemuutoksella saavuteta kilpailuetua. Kahden kunnan vaihtoehto Maakuntaan syntyy kaksi nykyistä vahvempaa toimijaa: Lappeenrannassa on noin asukasta ja Imatralla noin asukasta. Sisarkaupungit kehittävät yhdessä maakuntaa vahvistaen seutukuntien taloutta ja elinvoimaa. Lappeenranta olisi suurimpia kuntia Suomessa, mutta profiloitumisen ja brändin näkökulmasta muutos suhteessa nykyiseen ei olisi yhtä merkittävä kuin yhden kunnan mallissa. Toisaalta kahden kunnan vaihtoehdossa muodostuvat kaupungit saattavat onnistua helpommin tavoitteiden asettamisessa, sillä yhteinen toimintaympäristö kiinnittäisi yhdistyviä kuntia toisiinsa vahvemmin. PROFIILI hyöty / mahdollisuus haitta / riski Yksi kunta Kaksi kuntaa Koko Etelä-Karjalan laajuinen kaupunki voi profiloitua vahvasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti Toiminnalla tavoitellaan koko Etelä- Karjalan etua Muodostuvat seutukunnat ovat luontevia kokonaisuuksia, joissa yhteisten tavoitteiden löytäminen voi olla helpompaa kuin koko maakunnan laajuudessa Uuden kaupungin brändin rakentaminen vaatii paljon työtä, sillä alueella yhdistyy lukuisia erilaisia vahvuuksia ja kulttuureja Kahden kunnan vaihtoehdossa ei synny yhtä kilpailukykyistä ja merkittävää toimijaa maakuntaan Muodostuvien kaupunkien on kyettävä erottumaan myös toisistaan, mutta toisaalta tuettava toisiaan

11 11 Kuntarakennemallien toteutuminen vajaina Jos yhden kunnan vaihtoehto toteutuu niin, että reunakunnat tekevät omat ratkaisunsa, maakunnan ydinalueeksi jää Lappeenrannasta, Lemistä, Taipalsaaresta, Imatrasta ja Ruokolahdesta muodostuva uusi kaupunki. Kaupunki voi onnistua kilpailukyvyn kehittämisessä lähes samoin edellytyksin riippumatta reunakuntien mukana olosta. Luumäestä, Savitaipaleesta (ja Lemistä) syntyisi maaseutukunta lähellä kaupunkia. Liitoskunnissa on samanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia, ja muodostuva kokonaisuus olisi luonteva naapuri suuremmalle kaupungille. Jos kahden kunnan malli toteutuu vajaana, muutos nykyiseen on profiloitumisen näkökulmasta varsin pieni. Muutos parantaa Lappeenrannan ympäristön yhtenäisyyttä ja mahdollistaa työskentelyalueiden kehittämisen kokonaisuuksina, niin että alueen palveluita käyttävät kuntalaiset ovat saman hallinnon piirissä. Ruokolahti ja Rautjärvi kuuluvat tiiviisti Imatran elinkeinoelämän vaikutuspiiriin, joten uuden kaupungin profiili löytyy luonnostaan.myös Parikkala on samaa aluetta, mutta välimatka etäännyttää sitä seudun muista kunnista. 3.2 Palvelut Selvityksen keskeisin kysymys kuntien valtuustoissa sekä kuntalaisinfoissa on ollut, että miten palvelut tullaan järjestämään uudessa rakenteessa. Tällä hetkellä kunnat eivät itse päätä suoraan palveluista ja palveluverkoista mm. seuraavissa palvelukokonaisuuksissa. Kuntien yhteisesti tuottamia palveluita nykyhetkellä ovat: - Sosiaali- ja terveyspalvelut (Eksote, jatkossa sote-alue ja tuottajana kenties sote) - Elinkeinopalvelut (yhtiöt) - Ympäristöpalvelut (seudulliset lautakunnat) - Maakunnan elinvoiman kehittäminen ja kaavoitus (maakuntaliitto) - Työterveyshuolto (Etelä-Karjalan Työkunto Oy, ei kaikki kunnat) - Talous- ja ICT- palvelut (Saita Oy, ei kaikki kunnat) - Siivous-, ravitsemus ja kiinteistönhuoltopalvelut (Satu Oy, ei kaikki kunnat) - Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tuotanto - Etelä-Karjalan jätehuolto (päätöksenteko ja tuotanto) - Etelä-Karjalan pelastuslaitos (Lappeenranta, yhteislautakunta) - Etelä-Karjalan maaseututoimi Lisäksi hankintapalveluiden yhteistyötä suunnitellaan uusiksi parhaillaan. Selvityksen aikana kuntien keskuudessa on esitetty palveluiden tuotannon tiivistämistä myös muilla toimialoilla kuten sivistyspalveluissa. Valtion lähikuukausina lähikuukausina suunnittelemat uudistukset edellyttävät mm. rakennusvalvonnan sekä lukiokoulutuksen järjestämisessä nykyistä suurempaa väestöpohjaa. Mikäli kuntakoko kasvaa on mahdollista, että kunta järjestää ja tuottaa yllä mainitut palvelut itse. Kuntien palvelutuotanto on viime vuosina muuttunut yhä enemmän ostopalveluksi, jota ohjataan sopimuksin. Takeita palveluverkkojen ja -muotojen säilymisestä ennallaan ei ole niin nykymallilla kuin tulevaisuudessa, sillä kunnat toimivat budjettinsa puitteissa ja palveluiden rahoitus kiristyy. Uudet kunnat joutuvat uudistumaan myös sisäisesti. Molemmissa vaihtoehdoissa on muutettava palvelutuotannon käytäntöjä (kuntalaisten valinnanvapaus, kumppanuudet, uudet tuottajat, seuranta ja arviointi), jotta kuntalaiset saavat riittävät palvelut sekä talous pysyy rahoituksen raameissa. Alueellinen edunvalvonta muuttuu uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon mallissa ja siihen on satsattava alueella. Nykyistä suuremmat kunnat ovat vahvempia toimijoita ja kumppaneina muille toimijoille. Resurssien kokonaisvaltainen suunnittelu antaa mahdollisuuksia tehostuneeseen palvelutuotantoon ja siihen, että palvelut säilyvät tulevaisuudessa palvelualueilla yksittäisten kuntien sijaan. Uuden kunnan palveluita ohjataan tarkemmalla palvelusuunnitelmalla, jossa kantaa otetaan mm. omaan tuotantoon, ostopalveluihin, palveluverkkoihin ja palveluiden sähköiseen tarjontaan. Sovitut asiointi- ja lähipalvelut tuotetaan kuntakeskuksiin. Merkillepantavaa on lisäksi, että valtionhallinnon suunnitelmat julkisen hallinnon yhteisten palvelupisteiden aikaansaamiseksi johtavat siihen, että Etelä-Karjalassa tulee olemaan vuoteen 2019 mennessä 2-3 asiointipistettä.

12 12 Yhden kunnan vaihtoehto Yksi kunta on nykyistä vahvempi palveluiden tuottaja. Palveluita ohjataan omana toimintana suoraan kunnan luottamushenkilöiden ja johdon toimesta. Palveluiden asiointia kehitetään siten, että asiointi on mahdollista sekä verkossa että kuntakeskuksessa sijaitsevissa palvelupisteissä. Palvelupisteiden lisäksi entisissä kuntakeskuksissa voidaan tarjota lähipalveluna varhaiskasvatuksen palvelua, perusopetuksen palvelua, kirjastopalvelua, teknisen toimen asiointipalveluita sekä neuvontaa. Palveluita tulee uudistaa lähivuosina merkittävästi, ja yksi kunta antaa hyvän alustan kokonaisvaltaisille uudistuksille ja resurssien erikoistumiselle sekä laadun että toimintavarmuuden näkökulmista. Kahden kunnan vaihtoehto Kahden kunnan vaihtoehdossa palvelujen tuottaminen jaetaan kuntien kesken. Tärkeää on sopia kaupunkien kesken kumpi vastaa kustakin palvelusta ja millaisella palvelutasolla toimitaan. Seutukunnittain palvelut tukeutuvat keskuskaupunkeihin, mutta myös tässä mallissa asiointia ja kuntakeskusten lähipalveluita on suunniteltava erikseen. PALVELUT hyöty / mahdollisuus haitta / riski Yksi kunta Kaksi kuntaa Palvelut tarkastellaan koko maakuntana, alue- ja kuntakeskuksittain. Vahva toimija palvelutuotannossa sekä uusien toimintamallien kehittämisessä ja käyttöönotossa, palveluiden saatavuus alueella turvataan Toimivalla omistajaohjauksella voidaan varmistaa palvelukokonaisuuksien hallinta aiempaa johdonmukaisemmin Alueellinen johtamisrakenne on luotavissa. Palvelutuotannon suunnittelu ja organisointi on nykyistä yksinkertaisempaa seutukunnittain Lappeenrannan palveluiden johtamisen aluemalli olisi laajennettavissa uuden kunnan alueelle Kuntalaisten asiointi omalla seudulla. Toiminnan tehostaminen ja päällekkäisyyksien purkaminen edellyttää palveluverkon ja -rakenteiden karsimista Palveluiden järjestäminen etäisyydet huomioiden on vaativaa (henkilöstö, johtaminen, asiointi, lähipalvelut) Byrokratia voi lisääntyä Kuntakeskukset erilaistuvat palveluiden suhteen Yhteistyön haasteet palvelutuotannosta sopimisessa maakuntatasolla Toiminnan tehostaminen ja päällekkäisyyksien purkaminen edellyttää palveluverkon karsimista, kaupungit tarkastelun keskiössä Imatralla ei kokemusta laajan alueen palvelutuotannosta. Maakunnan palvelujärjestelmän tulevaisuutta ja tehokkuutta ei ratkaista yksinomaan kuntarakennetta muuttamalla. Ratkaisevaa on se, miten ja millaisissa verkostoissa palveluita järjestetään. Mikäli Parikkala, Luumäki ja Savitaipale eivät olisi mukana kuntarakennevaihtoehdoissa, olisi näidenkin kuntien palvelutuotannosta suuri osa jonkun toisen kunnan tai organisaation hoidossa, mutta niin on myös nyt Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Hallitus antoi luonnosesityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista 18. elokuuta Esityksen mukaan maahan muodostetaan viisi sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää, joilla on järjestämisvastuu julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Alueet eivät itse tuota palveluja, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat sote-alueen järjestämispäätöksessä määritellyt kunnat ja kuntayhtymät. Lakiluonnoksessa ei määritellä tarkkoja alueiden rajoja eikä nimiä, mutta alueet rakennetaan nykyisten erityisvastuualueiden (ERVA) pohjalle.

13 Esityksen mukaan palvelujen tuottamisvastuu voidaan antaa sellaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata kaikista sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Tuottajalla tulee siis olla tehtävän edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat sekä kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Kattava ympärivuorokautinen päivystys voi olla kuitenkin vain osalla tuottamisvastuullisista. Lakiluonnoksen kriteerit ovat tulkinnanvaraisia, eikä sen perusteella voi aukottomasti määritellä, millaiset vaatimukset palveluntuottajaksi soveltuvan on täytettävä. Tuottamisvastuussa olevat kunnat toteuttavat palvelut niiden omana toimintana tai täydentävät palvelua yksityisten tuottajien tarjonnalla järjestämispäätöksessä määriteltyjen periaatteiden mukaisesti Kunnat vastaavat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Rahoitus perustuu kunnan asukaslukuun sekä ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kuntien rahoitusosuus kerätään sote-alueille, jotka osoittavat sen edelleen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille järjestämispäätöksessä määriteltävien perusteiden mukaisesti. Nykyisin Etelä-Karjalassa on kaksi toimijaa, jotka järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Imatran kaupunki. Eksote on kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Eksote vastaa jäsenkuntiensa (lukuunottamatta Imatra) perusterveydenhuollosta, sosiaalihuollosta sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetusta ehkäisevästä työstä lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa. Imatran kaupunki on mukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammaisten erityishuollossa ja on perustellut omaa toimintaansa elämänkaariorganisaatiolla sekä edullisella kustannustasollaan. Kustannustaso tiiviillä kaupunkialueella onkin edullisempi, joskin erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on viime vuosina ollut huomattavaa. Kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat pääosin tyytyväisiä Eksoten nykyisiin palveluihin. Osa palveluista edellyttää erityistä asiantuntijuutta, jonka varmistaminen on mahdollista suuressa yksikössä. Myös kehittämistoiminta on entistä aktiivisempaa, ja Eksotessa on käynnissä useita hankkeita. Mm. SITRA:n rahoittamasta hyvinvointiasema-projektista odotetaan tulevaisuuden toimintamallia. Myös sähköisen asioinnin kehittäminen ja asiakaslähtöisyys ovat edistyneet huomattavasti Eksoten aikana. Taloudellisesti Eksoten toiminta on ollut alkuvuosina alijäämäistä kuntien budjetoinnin ja suurten yhdistymishyötyodotusten vuoksi, mutta alijäämän kattamisesta on sittemmin sovittu raamit. Tärkeintä kuitenkin on, että menojen kasvu on leikkaantunut ja toiminta kehittynyt verrattuna aikaan ennen Eksotea. Eksoten hyvät käytännöt on tunnistettu myös kansallisella tasolla, ja edelläkävijän rooli useiden palveluiden kehittämisessa luo arvokasta näkyvyyttä Etelä-Karjalan kunnille. Toki Eksoten toiminnassa on edelleen paljon kehitettävää, eikä tulevaisuusorientoituneesta ajattelutavasta sovi luopua. Todennäköisesti Eksote (tai muodostuva uusi kaupunki) voisi toimia tuottajana sote-alueella vuoden 2017 alusta lähtien, joten toimintaa tulisi kehittää edelleen aktiivisesti. Sotekysymys on Etelä-Karjalan kuntarakenneneuvotteluiden kannalta keskeinen, sillä lakimuutos voi todennäköisesti viedä Imatralta mahdollisuuden järjestää itse sosiaali- ja terveyspalveluja. Imatran seudun muut kunnat eivät ole halunneet luopua Eksoten palveluista, joten mikäli Imatra olisi osa Eksotea, olisi kuntarakennekeskustelu huomattavasti helpompaa tulevaisuudessa. Siten yhden tai kahden kunnan mallissa sote- palveluiden malli olisi jokseenkin samankaltainen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuitenkin edelleen kuntien tehtäväksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Sivistyspalvelut Sivistyspalveluissa suurempaan kuntaan siirryttäessä on mahdollista lisätä työn tuottavuutta mm. hallinnollista työtä yhdistämällä sekä suunnittelemalla ja kehittämällä kokonaisuutena henkilöstöresursseja, tiedonhallintaa sekä taloutta ja talouden seurantaa. Toimintamallien yhtenäistäminen takaa laadukkaan palvelutarjonnan ja asukkaiden yhtenäiset oikeudet. Lisäksi kuntalaiset hyötyvät kuntarajojen poistumisesta, kun palveluiden käyttö ei ole enää niihin sidottu esimerkiksi varhaiskasvatuspalveluissa. Yhden ja kahden kunnan malleissa merkittävimmät erot syntyvät hallinto- ja suunnittelutehtävien kustannuksissa. Yhden kunnan vaihtoehdossa etäisyydet hallintoon ja erityispalveluihin ovat todennäköisesti pidempiä kuin kahden kunnan vaihtoehdossa. Toisaalta päivähoito ja esiopetus ovat lähipalveluita, joten niiden tarjonta on riippuvainen kuntalaisten asuinpaikoista - ei kuntarajois- 13

14 ta. Perusopetuksessa kunnat ovat jo tehneet merkittäviä palveluverkkojen karsimispäätöksiä. Toisaalta vertaamalla Etelä-Karjalaa samankaltaisiin verrokkikuntiin on mahdollista saada selville, että sivistyspalvelujen kustannuksissa on laskennallisesti vielä merkittävä säästöpotentiaali etenkin perusopetuksessa. Kuntarajojen muuttaminen voisi mahdollistaa Imatran seudulla kokonaisvaltaisen palveluverkon tarkastelua yli kuntarajojen mm. perusopetuksessa. Myös Luumäen kunnan palveluverkossa on vielä tiivistämismahdollisuuksia huomioiden lapsimäärän tulevan kehityksen. Todennäköisesti kahden kunnan malli olisi sivistyspalvelujen näkökulmasta yhden kunnan vaihtoehtoa helpommin toteutettavissa, sillä Lappeenrannan ja Imatran nykyisissä hallinto- ja palvelurakenteessa on merkittäviä eroavaisuuksia. Lappeenrannan kaupungin sivistystoimen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut on jaettu yläkoulupiireittäin palvelualueiksi. Kahden kunnan mallissa yhdistyvien kuntien varhaiskasvatus ja perusopetuspalvelut Lappeenrannan seudulla voisivat muodostaa omat palvelualueensa, joilla kuntalaisetkin pääosin asioivat. Pienempien kuntien palvelualueelle voitaisiin siirtää myös vanhan kunnan kulttuuri- ja liikuntapalvelut varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden lisäksi. Imatran seudulla pienempien kuntien palvelut sulautuisivat osaksi Imatran kaupungin nykyisin elämänkaarimallilla toteutettua palvelutuotantoa, jota olisi suunniteltava nyt laajemman alueen näkökulmasta ja tarpeisiin mahdollista aluemallia hyödyntäen. Yhden kunnan mallissa sivistyspalvelujen järjestäjänä toimisi verrattain suuri kunta, joten esim. kehittämishankkeiden ja -rahoituksen saamisen edellytykset paranisivat Tekniset palvelut ja tukipalvelut Nykyistä yksinkertaisempi teknisen toimen rakenne antaa mahdollisuuden toiminnan tehostamiselle ja asiantuntijuuden lisäämiselle sekä yhden että kahden kunnan vaihtoehdoissa. Koska teknisten palveluiden henkilöstön eläköitymisaste on muita toimialoja korkeampi, uudistus antaisi myös paremmat mahdollisuudet vastata lähivuosien eläköitymishaasteeseen osassa teknisten palveluiden henkilöstöryhmistä. Kuntarakennemuutoksen keskeisimmät edut sekä yhden kunnan mallissa että kahden kunnan mallissa syntyisivät henkilöstön erikoistumisesta, palveluiden tehostamisesta ja huoltovarmuudesta. Tukipalveluissa yhteistyötä olisi mahdollista tiivistää mm. ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa. Teknisen toimen palvelut ovat sellaisia, joissa taloudellista hyötyä ja laatua voidaan saada keskittämällä, kilpailuttamalla laajempia kokonaisuuksia sekä erikoistumalla. Henkilöstön näkökulmasta asiantuntijoita olisi järkevää koota samoihin työpisteisiin sijaisuuksien ja asiantuntijuuden vuoksi. Tästä huolimatta esimerkiksi rakennustarkastukset on tehtävä maantieteellisesti laajalla alueella ja paikallistuntemus varmistettava. Tämä voisi hoitua aluevastuilla myös teknisen toimen palveluissa. Päivystys kuntien asiointipisteissä voi ainakin alkuvaiheessa olla tarpeen. Molemmissa vaihtoehdoissa on huolehdittava siitä, että palvelujen saatavuus turvataan kohtuullisella tasolla koko maakunnan eri osissa. Asiointimahdollisuus on turvattava joukkoliikenteen avulla tai kehittämällä erilaisia etäpalveluita tai liikkuvia palvelumuotoja. Muutosten vaikutukset ovat hyvin samankaltaiset molemmissa vaihtoehdossa. On kuitenkin todennäköistä, että yhden kunnan vaihtoehdossa sekä muutoksen potentiaaliset hyödyt että potentiaaliset haitat olisivat suuremmat kuin kahden kunnan vaihtoehdossa. Tekninen toimi mahdollistaa asumisen ja elinkeinoelämän kehittämisen Etelä-Karjalassa ja molempien kehittämiseen on jo nyt erittäin aktiivinen ote. Tasapainoisen kehityksen jatkuminen tulevaisuudessa on tärkeää. Alueella on useampi raja-asema, valtateitä, rautatieverkoston junaseisakkeita, lentokenttiä, kaksi kaupunkikeskusta, kyläkeskuksia, vesistöjä sekä alueita teollisuudelle, asumiselle ja vapaa-ajan asumiselle. 3.3 Elinvoimapolitiikka ja kaupunkikehitys Maakunnan tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että maakunnassa pystytään yhdessä tunnistamaan maakunnan eri osien vahvuuksia, kehityspotentiaalia ja myös kehitystarpeita. Maakunta tarvitsee kehittymisensä tueksi vahvistuvan kaupunkiseudun muiden maamme maakuntien tavoin. Vuoden 2013 vertailujen pohjalta (Timo Aro: Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky) valossa Lappeenrannan seudun kilpailukyky on heikoimpia muuttovetovoimaa tai yritysdynamiikkaa ajatellen. Teollisuusvaltaisuus kuitenkin nostaa työn tuottavuudessa seudun sijoittumista 12 suurimman kaupunkiseudun listalla keskivaiheille. Elinvoimapolitiikalla uuden kunnan tulisi parantaa sijoitusta myös muissa tekijöissä. 14

15 Maakunnan elinvoimaisuuden vahvistaminen voi tapahtua esimerkiksi resurssien tai kuntarakenteiden yhdistämisen kautta, sillä nämä toimenpiteet tiivistävät johtamista, päätöksentekoa ja kehittämisen kärkiä maakunnassa. Kuntarakennemuutoksilla voitaisi luoda mahdollisuuksia erottautua kansainvälisessä ja kansallisessa kilpailussa. Lisäksi suuremmat kunnat voivat koota ja kohdentaa paremmin niukkenevia taloudellisia voimavaroja sekä valvoa maakunnan etua. Siirtyminen yhden tai kahden kunnan rakennemalliin edellyttää elinkeinostrategian päivittämistä. Strategiatyössä on otettava kantaa organisointiin, painopisteisiin ja johtamiseen. Tässä prosessissa olisi määriteltävä tavoitteet ja vastuut niin julkisille kuin yksityissektorin toimijoille. Elinkeinoyhtiöiden rakenne pohdittaisi uudelleen yhden kunnan mallissa. Kahden kunnan mallissa olisi mahdollista jatkaa seutukunnittain kuten nytkin. Strategiassa tulisi myös ottaa kantaa kuntapalveluiden merkitykseen elinvoimaisuudelle mm. hankintatoimen, ostopalveluiden ja kumppanuuksien kautta. Sekä yhden että kahden kunnan mallissa on pohdittava myös maakunnan roolia. Maakuntien liitot ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisääteisiä kuntayhtymiä, joiden keskeiset tehtävät ovat lakisääteisesti 1) alueiden kehittäminen ja 2) maakuntakaavoitus. Liittojen tehtäviin kuuluvat mm. maakuntaohjelmien, suunnitelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien sekä alueellisten EU-ohjelmien laatiminen. Maakuntien liitot toimivat läheisessä yhteistyössä erityisesti valtion Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) kanssa, sillä keskukset edistävät mm. yrittäjyyttä, työmarkkinoidentoimintaa, liikennejärjestelmien toimivuutta, hyvää ympäristöä ja maahanmuuttoa. Maakunnan ja kuntien rajapinnan ja roolien lisäksi olisi hyvä, että Etelä- Karjala määrittelisi nykyistä tarkemmin yhteistyötään naapurimaakuntien kanssa. Sekä yhden että kahden kunnan mallissa nykyinen maakunta ja sen hallinto vaativat uudelleenmäärittelyä. Kunnat ja maakuntaliitot ovat usein nostaneet esille työnjaon rajapinnat sekä toiminnan tehostamisen maakuntaliittojen ja valtion toimijoiden (ELY ja AVI) välillä. Mikäli maakunnan kuntien määrä vähenisi, tuntuu kolmiportainen hallinta (kunnat, maakuntaliitto, ELY) mm. elinvoimaasioissa raskaalta ja työnjaosta olisi syytä neuvotella valtion kanssa. Nykytilanteeseen verrattuna yhdellä tai kahdella toimijalla voisi olla suurempi neuvottelumahdollisuus näissä asioissa. 15 Kuva 5. Taajamaluokittelu Etelä-Karjalassa (SYKE 2014)

16 16 Yhden kunnan vaihtoehto Elinvoimaisuuden näkökulmasta yhden kunnan vaihtoehdon yksi merkittävin hyöty syntyy siitä, että maakunnan kaupungit ja niiden välinen kehityskäytävä sidotaan yhteen. Vaihtoehdossa syntyy myös mittakaavaetuja, jotka vaikuttavat esimerkiksi kansalliseen edunvalvontaan, rahoitukseen ja hankkeisiin sekä kansainvälisiin suhteisiin. Kansainvälistyvässä maailmassa suuret keskukset toimivat kiinnostavina kumppaneina ja luontevina verkostojen solmukohtina niin yritystoiminnassa kuin julkisvetoisissakin hankkeissa. Suurempi kaupunki houkuttelee Itä-Suomen keskuksena myös asukkaita alueelle. Strateginen johtaminen saa uudenlaista liikkumavaraa, kun kehittämisresurssit kootaan yhteen eikä maakunnassa ole sisäistä kilpailua. Muutos mahdollistaa uuden kuntabrändin luomisen ja lanseerauksen sekä vahvan näkyvyyden kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa on mahdollista lisätä, ja maakuntaan on mahdollista houkutella nykyistä useampia pääomasijoittajia. Yhteistyö esimerkiksi yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen kanssa helpottuu nykyisestä. Yhtenäisellä suunnittelulla ja kehittämisellä alueesta muodostuu merkittävä matkailualue Suomessa. Myös sijainti Venäjän rajan tuntumassa luo mahdollisuuksia elinkeinoelämän systemaattiseen kehittämiseen nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Viennissä ei ole syytä unohtaa myös muuta Eurooppaa. Toisaalta muodostuva hallinnollinen alue on maantieteellisesti laaja, mikä edellyttää systemaattista maankäytön suunnittelua. Elinkeinoelämä edellyttää kunnalta ketterää toimintatapaa, jonka saavuttaminen voi olla haasteellista varsinkin uuden kunnan alkuaikoina. Uusi kunta on erittäin vahva toimija ja neuvottelija elinkeinoelämän suuntaan. Elinvoimapolitiikassa on kyettävä uudenlaiseen ajatteluun ja toimintaan niin, että elinvoimaisuus toteutuu samanaikaisesti sekä asukkaiden että elinkeinoelämän kokemuksissa. Kuntakeskusten kehittämisellä säilytetään koko maakunnan elinvoima. Mikäli lähialueiden kuntaliitokset esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Kymen alueella toteutuvat, uuden kunnan kokoon perustuva kilpailuetu pienenee. Kahden kunnan vaihtoehto Elinvoimapolitiikan ja kaupunkikehityksen näkökulmasta kahden kunnan vaihtoehdon merkittävin ero koko maakunnan laajuiseen kuntaan konkretisoituu siinä, miten kaksi muodostuvaa kuntaa onnistuvat toimimaan yhdessä koko alueen elinvoimaisuuden edistämiseksi. Elinvoiman kehittämisen kannalta on tärkeää toimia joka tapauksessa koko alueen elinvoiman edistämiseksi, sillä muuten seutukuntien välinen kilpailu voi pahimmassa tapauksessa jopa näivettää alueen houkuttelevuutta ja vetovoimaa. Koko alueen kehittämisen kärjet tulisi määritellä yhteistyössä, sillä mallin riskinä on, että kehityskäytävää ei onnistuta kehittämään kokonaisuutena. Elinvoimaisuuden kannalta nykyisten kaupunkien saamat hyödyt liitoksista jäävät tässä vaihtoehdossa todennäköisesti vähäisiksi. ELINVOIMA hyöty / mahdollisuus haitta / riski Yksi kunta Koko Etelä-Karjalan laajuinen kaupunki voi profiloitua vahvasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Alueelle voidaan saada lisää yritystoimintaa ja asukkaita vetovoimaisuuden lisääntymisen myötä (yksi brändi) Yhteistyö kumppanien kanssa helpottuu: yksi kunta, selkeämmät rakenteet ja kehittämisen kärjet Sisäiset ristiriidat, kyvyttömyys määrittää yhteiset tavoitteet. Kunta ei kykene profiloimaan eri osiensa vahvuuksia ja potentiaalia toivotulla / sovitulla tavalla. Elinvoiman ohjaus keskittyy ja muuttuu kunnanosien kannalta kaukaiseksi ja raskaaksi: elinvoimastrategia ja sen toimeenpano takkuaa.

17 Kaksi kuntaa Yhteistyö kumppaneiden kanssa helpottuu jossain määrin, jos kunnat löytävät riittävän yhteisen agendan elinvoiman uudistamiselle ja kehittämiselle. Kunnat voivat koota elinvoimaisuuteen vaikuttavia toimijoita alueellaan paremmin yhteen ja saavuttavat paremman panos-tuotos hyödyn. Kahden kunnan vaihtoehdossa syntyvät kunnat eivät ole riittävän suuria erottautuakseen (synergia- ja koheesiohyödyt eivät toteudu). 17 Muodostuvien kaupunkien on kyettävä erottumaan myös toisistaan, mutta toisaalta tuettava toisiaan (edunvalvonnan ristiriitojen hallinta korostuu). Elinvoiman kannalta Luumäen, Savitaipaleen tai Parikkalan jääminen pois kuntarakennemuutoksistas ei ole keskeistä yhdistyvien kuntien kannalta. Näiden kuntien elinvoiman kehittäminen ja kilpailuetujen esille tuominen esimerkiksi elinkeinoelämän suuntaan voi olla haastavaa suuremman tai suurempien kuntien rinnalla. Yhteistyö elinkeinotoiminnassa on jatkossakin vaihtoehto kaikkien maakunnan kuntien kesken kuntarakennemuutoksesta huolimatta. 3.4 Henkilöstö Selvitystyön aikana on koottu tietoa kuntien ja niiden omistajaohjauksessa olevien yhteisöjen henkilöstövoimavaroista. Peruskuntien palveluksessa on vuoden 2014 alussa noin työntekijää ja niiden omistajaohjauksessa olevissa yhteisöissä noin työntekijää. Yhteensä kuntakonsernien palveluksessa on noin työntekijää, joten kunnat ovat suoraan ja välillisesti merkittäviä työnantajia maakunnassa. Kuntien palveluksessa olevan henkilöstön ennustettu eläköityminen johtaa siihen, että vuoteen 2021 mennessä eläkkeelle on siirtynyt enemmän kuin joka neljäs nykyisestä työntekijästä. Maakunnan kuntien taloudellinen liikkumavara on ennusteiden mukaan kapenemassa entisestään ja siksi uudessa kunnassa on huomioitava kaikissa olosuhteissa henkilöstövoimavarojen optimointi ja henkilöstötuottavuuden parantaminen. Henkilöstön määrän, osaamisen ja työpaikkojen sijoittumisen pitkätähtäimen suunnittelu on välttämätöntä niin kuntien talouden, palvelutoiminnan kuin myös yksittäisten työntekijöiden motivoinnin kannalta. Suunnitelmallinen eteneminen on kaikkien osapuolten etu ja mahdollisuus. Mahdollisten kuntajaon muutosten yhteydessä henkilöstö siirtyy uuden tai uusien kuntien palvelukseen ja säilyttää palvelussuhdeturvan kuntalain mukaisesti viiden vuoden ajan kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Viiden vuoden irtisanomissuoja turvataan myös sellaisessa tapauksessa, jossa kunnan työntekijöitä siirretään uuden kaupungin liikelaitoksen tai kaupungin enemmistöomisteisen yhtiön palvelukseen. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voimaan tullessa selviää koskettaako palvelussuhdeturva myös toimialan henkilöstöä, julkistetussa lakiesityksessä palvelussuhdeturvaa ei ole säädettynä. Siirtyminen uuden tai uusien kuntien rakenteeseen johtaa joka tapauksessa henkilöstöpolitiikan ja käytäntöjen uudistamiseen, joten henkilöstöjohtaminen tulee päivittää vastaamaan uutta tilannetta. Työntekijöiden tehtävät voivat muuttua osaamisen ja kokemuksen puitteissa, työskentelyalue ja käytännöt voivat muuttua rakennemuutoksen seurauksena. Myös palkkojen harmonisointi on ensimmäisten yhdistymisvuosien tehtävä. Etelä-Karjalassa on tehty paljon maakunnallisia ratkaisuja palvelutuotannossa ja kokemusta muutoksista sekä maakunnan kattavien organisaatioiden johtamisesta on kertynyt. Mahdollisissa kuntarakennemuutoksissa voidaan hyödyntää tätä osaamista. Yhden kunnan vaihtoehto Siirtyminen yhden kunnan malliin mahdollistaa koordinoidun henkilöstösuunnittelun, henkilöstön eläköitymisen ja vaihtuvuuden hyödyntämisen sekä henkilöstörakenteen kehittämisen päällekkäisyyksiä purkamalla. Näiden toimenpiteiden ansiosta on mahdollista saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä. Henkilöstö ja erilaiset ammattiryhmät hyötyvät muutoksesta, sillä muodostuva uusi kunta tarjoaa uudenlaisia tehtävänkuvia, työyhteisöetuja, erikoistumismahdollisuuksia ja urapolkuvaihtoehtoja niitä haluaville. Osa henkilöstöstä hyötyy myös palkkojen harmonisoinnista. Toisaalta ratkaistavaksi tulevat henkilöstön työmatkojen mahdollinen

18 pidentyminen ja kulkeminen eri toimipaikkojen välillä. Työn, työvuorojen ja aikojen suunnittelulla voidaan tähän asiaan vaikuttaa kuitenkin suuresti. Haasteena on useiden erilaisten organisaatio- ja työkulttuurien yhteensovittaminen, johon ei ole olemassa automaattista ratkaisua. Uudessa kunnassa on sen laajuutensa vuoksi luotava ja omaksuttava täysin uusi kulttuuri kuin missään kunnassa aikaisemmin, eikä muutos tapahdu luonnostaan. Yhteen kuntaan siirtyminen edellyttää vahvaa ja näkemyksellistä muutosjohtamista sekä kykyä tehdä aktiivista yhteistyötä henkilöstön ja henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. Muutosvaiheessa on tärkeää toteuttaa ennakoivaa ja osallistavaa henkilöstösuunnittelua. Henkilöstön näkökulmasta yhden kunnan vaihtoehdon toteutuminen takaa paremmin työrauhan, sillä uusia muutoksia ei ole todennäköisesti tulossa lähivuosina. Palveluiden ja kuntalaisten näkökulmasta paikallisuus tulee säilyttää uudenkin kunnan toiminnassa. Asiointipisteet entisissä kuntakeskuksissa, alueelliset johtamismallit ja vastuut eri palveluista näkyvät myös henkilöstön työssä. Hallintohenkilöstön määrää on mahdollista vähentää, mikäli rakennemuutoksia toteutetaan. Omat organisaatiot vaativat nykyisin oman hallintonsa ja lisäävät kustannuksia. Kahden kunnan vaihtoehto Kahden kunnan vaihtoehdossa on otettava huomioon samanlaisia seikkoja kuin yhden kunnan vaihtoehdossa. Hyödyt eivät ole kuitenkaan yhtä suuria kuin yhden kunnan vaihtoehdossa, mutta toisaalta organisaatiokulttuurien ja toimintamallien yhteensovittaminen ei myöskään ole yhtä työlästä. HENKILÖSTÖ hyöty / mahdollisuus haitta / riski 18 Yksi kunta Kaksi kuntaa Koordinoidulla henkilöstösuunnittelulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä optimaalisesti. Eläköitymisen hyödyntäminen mahdollistuu parhaiten. Henkilöstöhyödyt: urapolut, tehtäväkierto, kollegiaalinen tuki, erikoistumismahdollisuudet. Varahenkilöjärjestelmä, sijaistaminen yhdenmukaistuu ja paranee. Henkilöstökustannukset vähenevät, kun henkilöstömäärä pienenee (päällekkäisyyksien purkaminen). Palkkausjärjestelmien uudistaminen voi joiltakin osin parantaa palkkatasoja. Hyödyt ovat samankaltaisia kuin yhden kunnan vaihtoehdossa, mutta pienemmässä mittakaavassa. Henkilöstön liikkuminen toimipaikkojen välillä lisääntyy ja työmatkat pitenevät, mikäli työn ja työajan suunnittelussa ei onnistuta. Useiden erilaisten organisaatiokulttuurien saattaminen yhteen on haastavaa ja vaatii aikaa. Henkilöstön liikkuminen toimipaikkojen välillä lisääntyy ja työmatkat pitenevät, mikäli työn ja työajan suunnittelussa ei onnistuta. Kahden kunnan mallissa haitat ovat kuitenkin yhden kunnan mallia pienemmät. Useiden erilaisten organisaatiokulttuurien saattaminen yhteen on haastavaa ja vaatii aikaa. Kahden kunnan mallissa haitat ovat kuitenkin yhden kunnan mallia pienemmät.

19 Organisaatio, hallinto ja päätöksenteko Nykyiset yhdeksän Etelä-Karjalan kuntaa muodostavat jokainen itsenäisen hallinto- ja johtamisjärjestelmän sekä kuntakonsernin. Kunnat ovat jäseninä tai osallistujina useissa maakunta- ja seutukuntatason yhteistyörakenteissa sekä myös yhtiöissä ja säätiöissä. Kuntien ja niiden ohjaamien yhteisöjen päätöksentekoon osallistuu merkittävä määrä henkilöitä. Päätöksentekoon liittyvä valmistelu ja toisaalta toimeenpano työllistää luonnollisesti myös hallinto- ja asiantuntijahenkilöstöä. Kuntarakenteen uudistaminen muuttaa niin edustuksellisen, suoran kuin käyttäjädemokratiankin toimintamalleja. Siirtyminen yhden tai kahden kunnan rakenteeseen uudistaa väistämättä myös kuntien omistaja- ja konserniohjausta. Yhden tai kahden kunnan malli tiivistää ja selkeyttää edustuksellisen demokratian toimielinrakennetta sekä sitä palvelevan johtamisjärjestelmän muotoa. Suuremmat kunnat edellyttävät samalla niin suoran kuin käyttäjädemokratiankin vahvistamista, jotta vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet säilyvät ja kehittyvät. Uudelle tai uusille kunnille on luotava uusi toimielin- ja organisaatiorakenne sekä uudistumista tukeva johtamisjärjestelmä. Kunnanvaltuuston ja hallituksen lisäksi kunnassa/kunnissa voi olla keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, lasten ja nuorten lautakunta, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, tekninen lautakunta ja ympäristö- ja rakennuslautakunta. Myös sosiaali- ja terveyspalveluilla voi olla myös oma lautakunta, mikäli kunta vastaa tuotannosta. Hallituksen alaisuuteen voidaan asettaa jaostoja erityisiä tehtäväkokonaisuuksia varten. Luottamushenkilöiden rooli vahvistuu peruskunnissa hallintorakenteiden yksinkertaistuessa. Suora edustuksellinen demokratia on vastuussa yhtä enemmän kunnan toiminnasta erillisten organisaatioiden ja sopimusten sijaan. Etelä-Karjalassa tehdään merkittävästi yhteistyötä palvelutuotannossa. Lisäksi maakunnassa on vielä hyödyntämätöntä yhteistyöpotentiaalia. Kuntarakennemuutoksissa tulee pohdittavaksi joka tapauksessa koko maakunnan laajuinen johtamisjärjestelmä. Nykyiset maakuntatason yhteiset palvelutuottajat tai -yksiköt eivät tule jatkamaan hallinnollisesti nykyisellään. Molemmissa rakennevaihtoehdoissa on määriteltävä, mitkä tehtävät tehdään yhteistyössä ja mitä tehtäviä ydinkunnille jää. Palvelutuotannon monimuotoisuuden vuoksi kunnan toiminnan kokonaisjohtaminen on tärkeää. Tähän asti johtaminen on monimutkaista ja kerroksista kuntien välillä monista yhteistyörakenteista johtuen. Kuntarakennemuutoksissa toiminnot tulisi järjestää suurien kuntien sisällä, mikä ainakin alkuvaiheessa vie aikaa ja voi lisätä byrokratiaa. Myös uudistuva kuntalaki edellyttää kunnilta uudenlaisia omistajaohjauksen menettelyitä. Uuden kunnan on laadittava omistajapolitiikka ja omistajaohjauksen periaatteet, joiden pohjalta toteutetaan omistajaohjausta jatkossa. Kunnan konsernirakennetta tulisi selkiyttää ja yksinkertaistaa niin, että kuntakonsernin kokonaisedun turvaaminen mahdollistuu. Myös kuntakonsernin talouden tunnuslukuja seurataan jatkossa, sillä vuodesta 2017 niiden esitetään olevan kriisikuntakriteerien pohjana. Tästä eteenpäin erityisesti kaupunkien kriisikuntamittareiden kannalta on tärkeää, että yhteisten organisaatioiden talous on tasapainossa. Yhden kunnan vaihtoehto Uudessa kunnassa on mahdollista ottaa käyttöön selkeä ohjaus- ja johtamisjärjestelmä, joka sisältää myös toimivat omistajaohjauksen menettelyt. Resurssien keskittyessä yhteen kuntaan on mahdollista suunnitella johtamisjärjestelmä niin, että se toteuttaa aidosti kuntastrategian tavoitteita ja varmistaa siten Etelä-Karjalan elinvoimaisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin. Haasteita aiheuttaa se, että Lappeenrannassa on nykyisin käytössä perinteinen toimialamalli ja Imatralla sopimusohjausmalli. Uudessa kunnassa tulisi kuitenkin päästä sopimukseen uuden johtamisjärjestelmän periaatteista ja organisoinnista. Yhden kunnan mallissa palvelutuotannon rakenteita muutetaan kunnan sisällä eli maakuntatasolla. Yhteistyösuhteita on kehitettävä myös maakunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

20 Yhden kunnan vaihtoehto mahdollistaa myös osaamisen ja henkilöstöresurssien kehittämisen kokonaisuutena niin, että resurssit kohdistuvat oikein. Uudessa kunnassa onkin arvioitava hallintotehtävät ja niissä toimivien henkilöiden lukumäärä. Kuntien yhdistyminen antaa mahdollisuuden hallintohenkilöstön merkittävään vähentämiseen. Yhden kunnan vaihtoehdossa valtuutettujen määrä vähenisi merkittävästi. Samalla kahdeksan kunnan valtuustot, hallitukset ja lautakunnat poistuisivat. Luottamushenkilöpaikkojen määrä vähenisi myös kuntayhtymien purkautumisen seurauksena. Lakkaavia kuntayhtymiä olisivat Eksote ja koulutuskuntayhtymä. Uuden kunnan valmistelutehtävät ja päätöksenteko ovat luonteeltaan nykyistä laajempaa ja vaativampaa. Poliittinen puoluejakauma voi myös muuttua merkittävästi. Kahden kunnan vaihtoehto Kahden kunnan vaihtoehdossa johtamisjärjestelmä voidaan rakentaa keskuskaupunkien nykyisten järjestelmien pohjalta. Konsernirakenteen yksinkertaistaminen luo kustannussäästöjä sekä mahdollistaa tehokkaamman ja yksinkertaisemman omistajaohjauksen. Myös hallintohenkilöstöä on mahdollista vähentää, mutta ei yhtä merkittävästi kuin yhden kunnan vaihtoehdossa. Hallintohenkilöstön vähentämisessä on mahdollista hyödyntää luonnollista eläkepoistumaa. Kahden kunnan vaihtoehdossa hallintotehtäviä on mahdollista siirtää kuntakonsernin tytäryhtiöihin tai muihin maakunnan yhteisöihin ellei tehtäviä haluta kotiuttaa kunnan omaksi toiminnaksi. Kahden kunnan vaihtoehdossa on ratkaistava, millaiset yhteistyösuhteet muodostuvilla kaupungeilla on keskenään ja toisaalta naapurimaakuntien kuntien kanssa. Ratkaisevaa on, miten kokonaisuuden johtaminen toteutuu ja miten kunnat johtavat omia osuuksiaan. 20 ORGANISAATIO hyöty / mahdollisuus haitta / riski Yksi kunta Kaksi kuntaa Johtamisjärjestelmä on mahdollista rakentaa nykyaikaiseksi niin, että siinä otetaan huomioon myös omistaja- ja sopimusohjauksen menettelyt. Päätöksenteon ja hallinnon tiivistäminen johtaa myös taloudellisiin säästöihin (toimitilat, valmistelu- ja kokouskustannukset, hallintohenkilöstö ja toiminta). Edustuksellinen demokratia voi suoraan olla vastuussa toiminnasta kuntalaisille Hallinnon tiivistäminen seutukuntakohtaisesti. Kunnan hallinto ja demokratia on lähempänä kuntalaista kuin yhden kunnan mallissa Rakenteellinen muutos on suuri: Varsinkin yhdistymisen alkuvaiheessa organisointi, tehtävien jakaminen ja vastuuttaminen voi olla haasteellista. Erilaisten toimintamallien yhdistäminen vaatii aikaa. Edustuksellisen demokratian tehtävien vaativuus kasvaa Byrokratian kasvun mahdollisuus kunnan sisälle Ei suurta muutoksen mahdollisuutta konserni- ja hallintorakenteissa, taloudelliset säästöt eivät yhtä suuria Työnjako sovittava kuntien kesken maakunnan tason tehtävissä- onnistumisen varmistaminen 3.6 Lähidemokratia ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Sekä yhden että kahden kunnan vaihtoehdot vaativat merkittäviä toimenpiteitä lähidemokratiajärjestelmän kehittämiseksi. Nykyistä laajempien uusien kuntien alueella on tärkeää turvata kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa lähiympäristöön esimerkiksi vahvistamalla asukastoimintaa tai sähköisiä kuntapalveluja lisäämällä. Kaiken kaikkiaan kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kirjo on valtava ja kunnilla on mahdollisuus kehittää lähidemokratiajärjestelmäänsä kekseliäästi. Lähidemokratian toimivuus edistää tiedonkulkua sekä yhteisöllisyyttä.

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄ IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

OHJAUSRYHMÄ IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI OHJAUSRYHMÄ 13.6.2014 1 Selvitysperusteet Etelä-Karjalassa Kuntarakennelaki on tullut voimaan 1.7.2013. Kuntarakennelain 1 a luvussa (478/2013) säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys KUNTAINFOT ELO-SYYSKUU 2014 1 9.9.2014 Page 2 Koko Etelä-Karjalan kattava selvitys VM:n asettaman erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjinä Etelä- Karjalassa Aija

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 1 Syksyn aikataulua Selvityksen viimeistely 6.8. valmisteluryhmä 13.8. työryhmät 13.8. ohjausryhmä Taipalsaari 14-16 19.8. valmisteluryhmä ja kuntajohtajat 26.8. työvaliokunta

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden

Lisätiedot

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä Kunnanhallitus 290 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 111 25.11.2013 Kunnanhallitus 78 31.03.2014 Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä KHALL 290 Av. hallintojohtaja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra OHJELMA 16.30 kahvit ja suolapala 17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra 17.10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys, kuntajakoselvittäjät Aija Tuimala ja Taina Ketola 17.40

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT 1. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 4 a Kuntarakenneuudistuksen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 1 32 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kunnanhallitus 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö 25.11.2014 Pekka Järvinen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvataan

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Vaihtoehtojen pohdintaa 1 Syksyn aikataulua Selvityksen viimeistely 6.8. valmisteluryhmä 13.8. työryhmät 13.8. ohjausryhmä Taipalsaari 14-16 19.8. valmisteluryhmä ja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN KUNNAT. Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOSRUNKO

ETELÄ-KARJALAN KUNNAT. Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOSRUNKO ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS ETELÄ-KARJALAN KUNNAT Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari 18.6.2014 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOSRUNKO Keltaiset

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

Selvityksen esittely IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Selvityksen esittely IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI Selvityksen esittely Selvityksen taustaa ja tavoitteet Etelä-Karjalan kuntien (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) valtuustot ovat päättäneet

Lisätiedot

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 1 122 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen

Lisätiedot

Uusi Imatra. Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala YHDISTYMISSOPIMUS

Uusi Imatra. Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala YHDISTYMISSOPIMUS Uusi Imatra Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala YHDISTYMISSOPIMUS UUSI IMATRA YHDISTYMISSOPIMUS 300914 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA KUNNAN NIMI... 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - KSTHKY:N VAMMAISNEUVOSTO 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kuusisto Eeva-Kaisa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Avopediatrian jaosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Henrikka Aito 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaalijalan kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Jokinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Rautavaaran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Unto Murto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2013 478/2013 Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö Oulu 23.9.2014 Kari Haavisto, STM Puheenvuoroni Tavoitteet ja keinot Uudistuksen keskeinen sisältö Uusi palvelurakenne Järjestämispäätös Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄ 070514 IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

OHJAUSRYHMÄ 070514 IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI OHJAUSRYHMÄ 070514 1 ICT-ryhmän raportti Keskeisiä havaintoja työskentelyn pohjaksi Raportti julkaistaan 8.5.2014 2 Etelä-Karjala: ICT-ympäristön yleiskuvaus ICT-kehitystarpeet toimialoittain Palkka- ja

Lisätiedot

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti 11.7.2012 kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry. (TAJA) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Niemi 3. Vastauksen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot