Poissaolot ja virkavapaudet

Transkriptio

1 Ohje 1 (19) Poissaolot ja virkavapaudet Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, Valtiokonttori Puh. (09) , Faksi (09) ,

2 2 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1. Sairaus (VES 8-9, 14, ei-harkinnanvarainen) Työtapaturma (VES 10, 17, ei-harkinnanvarainen) Perhevapaat (ei-harkinnanvarainen) Äitiysvapaa (VES ) Vanhempainvapaa (VES ) Isyysvapaa (VES ) Hoitovapaat Hoitovapaa (VES 26 ) Osittainen hoitovapaa (VES 26 ) Tilapäinen hoitovapaa VES Lapsen vaikea sairaus (VES 31, harkinnanvarainen poissaolo) Poissaolo pakottavista perhesyistä (VES 32, ei-harkinnanvarainen) Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot (VES 36, ei-harkinnanvarainen) Osa-aikatyö (harkinnanvarainen) Työllisyysasetuksen mukainen osa-aikatyö Osa-aikaiset eläkejärjestelyt Osittainen palkaton virkavapaus tai vapautus työstä Osa-aikatyö vanhempainrahakaudella Vuorotteluvapaa (Vuorotteluvapaalaki, harkinnanvarainen) Vuosiloma (Vuosiloma-VES, ei-harkinnanvarainen) Lomarahavapaa (VES-Allekirj.ptk 13, harkinnanvarainen) Säästövapaa (Vuosiloma-VES 14, harkinnanvarainen) Opintovapaa (Opintovapaalaki, ei-harkinnanvarainen) Opintovapaalain mukainen opintovapaa Omaehtoisen opiskelun tukeminen virastossa Kuntoutus (VES 33, harkinnanvarainen) Asevelvollisuus ja reservin kertausharjoitus (VES 38, ei-harkinnanvarainen) Muut harkinnanvaraiset virkavapaudet Koulutuksessa olo (harkinnanvarainen) TÄTÄ OHJETTA YLLÄPITÄÄ TALOUS-JA HALLINTOYKSIKÖN HENKILÖSTÖRYHMÄ. LISÄTIETOJA: xx@virasto.fi Tässä ohjeessa on selostettu pääsääntöiset menettelytavat poissaolotilanteissa. Laeissa ja virkaehtosopimuksissa saattaa kuitenkin olla poikkeussäännöksiä tai - määräyksiä, joita työnantaja voi soveltaa tarvittaessa. Lisätietoja xx.

3 3 (19) Aina kun virkamies on sairauden tai muun syyn vuoksi estynyt saapumasta töihin, virkamiehen on viipymättä ilmoitettava siitä esimiehelleen. Ilmoitus tehdään puhelimitse, jotta esimies saa tiedon keskeneräisistä työasioista. Ilmoitus tulee tehdä ennen aamuliukuman päättymistä (klo 9:ään mennessä). Kaikki poissaolot ilmoitetaan Kieku-portaalissa, jollei jäljempänä toisin todeta. Poissaolon voi ilmoittaa etukäteen tai enintään kuukausi jälkikäteen. Mikäli on tarvetta ilmoittaa portaalissa yli kuukauden takaisia poissaoloja, on siinä tapauksessa otettava yhteyttä Talous- ja hallintoyksikön Henkilöstöryhmään. 1. Sairaus (VES 8-9, 14, ei-harkinnanvarainen) Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle selvitys sairauspoissaolon keston mukaan seuraavasti: Sairauspoissaolo (pv): Toimitettava selvitys: 1 3 päivää oma ilmoitus 4 5 päivää terveydenhoitajan tai lääkärintodistus 6 päivää lääkärintodistus Työnantaja voi edellyttää luotettavan selvityksen saamista edellä mainitusta poiketen myös lyhyemmistä sairauspoissaoloista. Esim. Sairauspoissaolo kestää perjantaista tiistaihin. Tiistai on viides poissaolopäivä. Mikäli sairastumispäivänä on oltu työssä, virkavapautta haetaan vasta seuraavasta työpäivästä lukien. Virkamies toimittaa terveydenhoitajan tai lääkärintodistuksen esimiehelle (suljetussa kirjekuoressa). Lääkärintodistuksen pitää olla laadittu KELAn hyväksymälle lomakkeelle. Esimies tarkistaa, että todistukseen merkitty työkyvyttömyysaika vastaa virkamiehen Kieku-portaalissa tekemän poissaoloilmoituksen päivämääriä. Työkyvyttömyyden syyn tulee olla merkittynä todistukselle ICD-koodilla tai sanallisesti. Esimies lähettää todistuksen edelleen [viraston oma ohjeistus siitä, mihin lähetetään] ja hyväksyy poissaolon esimiehen Kieku-portaalissa. Pitkien sairauspoissaolojen aikana virkamiehen on huolehdittava siitä, että Kansaneläkelaitokselle toimitetaan myös kaikki sen vaatimat lisäselvitykset (A-todistuksen lisäksi B-lausunto, kun sairausloma kestää yli 60 arkipäivää). Jos virkamies laiminlyö toimittaa Kansaneläkelaitokselle sen pyytämät selvitykset, Kansaneläkelaitos ei maksa virastolle päivärahaosuutta. Tässä tilanteessa virasto maksaa sairausajan palkan vähennettynä saamatta jääneellä sairauspäivärahalla (Valtion virka- ja työehtosopimus mom). Virkamies tallentaa kaikki sairauspoissaolot Kieku-portaaliin syykodilla SAIRAUS ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi hyväksyä tai hylätä poissaolojakson. Poissaolojakso hyväksytään, jos poissaolon syy ja kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta.

4 4 (19) 2. Työtapaturma (VES 10, 17, ei-harkinnanvarainen) Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, on virkamiehen ilmoitettava tapaturmasta [viraston oma ohjeistus siitä, mihin lähetetään] tai hänen sijaiselleen. Tapaturmaasiamies tekee työtapaturmailmoituksen mahdollisimman pian tapaturman sattumisen jälkeen. Tapaturmailmoituksen voi täyttää ja lähettää myös sähköisesti ( Jos tapaturmailmoitus tehdään sähköisesti, tulee sen lisäksi ilmoittaa työtapaturman sattumisesta viraston tapaturma-asiamiehelle. Työtapaturmiksi katsotaan paitsi työpaikalla tapahtuneet tapaturmat, myös työmatkatapaturmat (matkat työpaikan ja kodin välillä). Työtapaturman aiheuttama poissaolo tallennetaan Kieku-portaaliin. Virkamies tallentaa työtapaturmapoissaolon Kieku-portaaliin syykodilla TYÖTAPA- TURMA/AMMATTITAUTI ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi hyväksyä tai hylätä poissaolojakson. Poissaolojakso hyväksytään, jos poissaolon syy ja kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta. 3. Perhevapaat (ei-harkinnanvarainen) Henkilöllä on oikeus saada virkavapautta ajaksi, jolta hänelle suoritetaan sairausvakuutuslaissa tarkoitettua äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Virkavapautta on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Virkavapautta haetaan Kieku-portaalin kautta Äitiysvapaa (VES ) Äitiysvapaan ensimmäiset 72 päivää ovat palkallisia (koskee myös ottoäitiä). Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetylle palkkaus suoritetaan kuitenkin vain, jos palvelussuhde valtioon on kestänyt vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista. Päivärahaoikeus siirtyy palkkaa vastaavalta ajalta työnantajalle. Muu perhevapaa on palkatonta ja KELA maksaa päivärahan suoraan edunsaajalle. Äitiysvapaa alkaa viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja sen kokonaiskesto on 105 arkipäivää. Äitiysvapaan keston voi laskea Kelan sivuilla olevalla laskurilla: Äitiysvapaata haetaan Kieku-portaalissa. Kelan äitiys- ja vanhempainrahahakemus, johon on liitettävä alkuperäinen raskaustodistus, toimitetaan joko [viraston oma ohjeistus siitä, mihin lähetetään] tai suoraan Palkeet-virastoon, joka täydentää hakemuksen mahdollisilla palkkatiedoilla ja toimittaa sen sitten Kelalle.

5 5 (19) 3.2. Vanhempainvapaa (VES ) Vanhempainvapaa alkaa välittömästi äitiysvapaan päättymisestä lukien ja kestää niin kauan kunnes äitiysvapaan alkamisesta on kulunut 263 arkipäivää. Vanhempainvapaan voi lapsen äiti tai isä pitää kahdessa, vähintään 12 arkipäivää kestävässä jaksossa. Jaksottaminen ei muuta vanhempainvapaan kokonaiskestoa (263 arkipäivää äitiysvapaan alkamisesta). Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena, jolloin lapsen vanhemmat voivat jakaa hoitovastuun samanaikaisella osittaisella vanhempainvapaalla. Sopimus osa-aikatyöstä pitäisi tehdä vähintään kahden kuukauden ajaksi. Työajan ja palkan on oltava prosenttia kokoaikaisesta. Vanhempainvapaata haetaan Kieku-portaalissa. Jos vanhempainvapaalla oleva virkamies haluaa pitää vuosilomaa esim. vanhempainvapaan päättyessä, voi esimies tallentaa lomajakson virkamiehen puolesta ja hyväksyä sen esimiehen Kieku-portaalissa. Jos vuosiloman pitäminen tavanomaiseen aikaan (esim. lomakaudella) on estynyt perhevapaan (äitiys- tai vanhempainvapaa) vuoksi, voi virkamies pitää vuosiloman kuuden kuukauden kuluessa perhevapaan päättymisestä Isyysvapaa (VES ) Lapsen isällä on oikeus yhteensä 18 arkipäivän pituiseen isyyslomaan joko äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Isyysvapaa voidaan myöntää enintään neljänä yhdenjaksoisena kautena. Isällä on tämän lisäksi oikeus 12 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen, mikäli hän pitää vanhempainvapaasta tai osittaisesta vanhempainvapaasta vähintään 12 viimeistä arkipäivää (ns. isäkuukausi). Isän pitämän vanhempainvapaan ja sen perusteella syntyvän isyysvapaan lisäpäivien tulee muodostaa yksi yhdenjaksoinen kausi. Isyysvapaan ensimmäiset kuusi arkipäivää ovat palkallisia. Isyysvapaata haetaan Kieku-portaalin kautta. Virkamies tallentaa äitiys- ja vanhempainvapaan Kieku-portaaliin syykodilla ÄITIYS- JA VANHEMPAINVAPAA ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Virkamies tallentaa isyysvapaan Kieku-portaaliin syykodilla ISYYSVAPAA ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi hyväksyä tai hylätä poissaolojakson. Poissaolojakso hyväksytään, jos poissaolon syy ja kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta.

6 6 (19) 3.4. Hoitovapaat Hoitovapaa (VES 26 ) Henkilöllä on oikeus saada lapsen hoidon vuoksi palkatonta hoitovapaata siihen saakka kun lapsi täyttää kolme vuotta. Myöntää voidaan yleensä enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi. Hoitovapaata tulee hakea viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Myönnetyn hoitovapaan ajankohdan voi perustellusta syystä siirtää tai hoitovapaan voi keskeyttää. Äidin uusi raskaus ja synnytys on perusteltu syy hoitovapaan keskeyttämiseen. Jos äitiysvapaa-ajan palkkaan oikeuttava 72 arkipäivän jakso ei ole vielä kokonaan kulunut hoitovapaan päätyttyä, maksetaan äitiysvapaa-ajan palkkaus jakson loppuajalta. Ottovanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, kuitenkin enintään siihen saakka, kun lapsi aloittaa koulun. Hoitovapaata haetaan Kieku-portaalissa. Virkamies tallentaa hoitovapaan Kieku-portaaliin syykodilla HOITOVAPAA ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi hyväksyä tai hylätä poissaolojakson. Poissaolojakso hyväksytään, jos poissaolon syy ja kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta Osittainen hoitovapaa (VES 26 ) Henkilölle voidaan myöntää osittaista hoitovapaata lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan lapsen hoidon vuoksi siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy eli kyseisen vuoden heinäkuun viimeiseen päivään asti. Käytännössä siis mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen päättyy sen kalenterivuoden heinäkuun lopussa, jolloin lapsi täyttää yhdeksän vuotta tai mikäli lapsi on aloittanut perusopetuksen kuusivuotiaana, sen kalenterivuoden heinäkuun lopussa, jolloin lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Osittainen hoitovapaa toteutetaan siten, että työaika on kuusi tuntia vuorokaudessa ja 30 tuntia viikossa, jollei henkilön hakemuksesta toisin päätetä. Virkavapautta osittaista hoitovapaata varten ei voida olla myöntämättä ilman painavaa syytä. Edellytyksenä osittaisen hoitovapaan myöntämiselle kuitenkin on, että henkilö on ollut valtion palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Henkilön on haettava osittaista hoitovapaata viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

7 7 (19) Vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmalla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen siihen saakka, kun lapsi on erityisen huollon ja hoidon tarpeessa, enintään kuitenkin lapsen 18 vuoden ikään asti. Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, virkamies tai työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa. Harkittaessa huomattava: Hoitovapaan hakemiseen tulee suhtautua myönteisesti. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä hakijalle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista. Osittaista hoitovapaata haetaan lomakkeella Kieku-portaalin kautta. Virkamies hakee osittaista hoitovapaata Kieku-portaalin lomakkeella OSITTAINEN VIRKAVAPAUS ja valitsee lomakkeelta virkavapauden syyksi OSITTAINEN HOITOVAPAA ja lähettää lomakkeen portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi puoltaa osittaisen hoitovapaan hyväksymistä, jos edellä kuvatut edellytykset täyttyvät ja poissaolon syy ja kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä esimies palauttaa lomakkeen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata lomaketta. Esimies voi myös tallentaa lomakkeen virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa hyväksymistä esimiehen Kieku-portaalissa. Lomake siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy tai hylkää poissaolon Tilapäinen hoitovapaa VES 29 Henkilöllä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle kymmenvuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata ajaksi, johon sisältyy enintään neljä työpäivää, jotka ovat palkallisia. Mikäli lapsen sairastumispäivänä on oltu työssä, haetaan virkavapautta vasta seuraavasta työpäivästä lukien. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa (ns. etävanhempi). Tilapäisellä hoitovapaalla voivat siihen oikeutetut olla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Tilapäistä hoitovapaata haetaan Kieku-portaalin kautta. Jos tilapäinen hoitovapaa kestää yli 3 päivää, tulee siitä toimittaa terveydenhoitajan todistus. Todistus toimitetaan esimiehelle, joka tarkistaa todistuksesta sairauden keston ja että päivämäärät on merkitty oikein Kieku-portaalin poissaoloilmoitukseen. Kun esimies on hyväksynyt poissaolon esimiehen Kieku-portaalissa, lähettää hän todistuksen edelleen Talous- ja hallintoyksikön Henkilöstöryhmälle. Virkamies tallentaa tilapäisen hoitovapaan Kieku-portaaliin syykodilla TILAPÄINEN HOITOVAPAA ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi.

8 Esimies voi hyväksyä tai hylätä poissaolojakson. Poissaolojakso hyväksytään, jos poissaolon syy ja kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta Lapsen vaikea sairaus (VES 31, harkinnanvarainen poissaolo) Virkamies tai työntekijä, jonka lapsi sairastaa lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustuksesta vanhemmille annetun valtioneuvoston päätöksen (47/88) 3 :n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, voi saada palkatonta virkavapautta tai työstä vapautusta osallistuakseen kyseisessä päätöksessä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen, hoidon opastukseen, sopeutumisvalmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan, sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Näissä tilanteissa virkavapaus on pyrittävä järjestämään. 8 (19) Virkamies tallentaa poissaolon Kieku-portaaliin syykodilla LAPSEN VAIKEA SAIRAUS ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi puoltaa poissaolon hyväksymistä, jos edellä kuvatut edellytykset täyttyvät ja poissaolon syy ja kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies voi myös tallentaa poissaolon virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa hyväksymistä esimiehen Kieku-portaalissa. Ilmoitus siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy tai hylkää poissaolon. 4. Poissaolo pakottavista perhesyistä (VES 32, ei-harkinnanvarainen) Henkilöllä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi (VES 31 / ). Poissaoloon on oikeus esimerkiksi virkamiehen tai työntekijän omien tai puolisonsa vanhempien, isovanhempien tai lapsenlapsien hoitamiseksi. Henkilön on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. (Ks. myös kohta 5, jossa käsitellään poissaolo perheenjäsen sairastumispäivänä.) Poissaolo ilmoitetaan Kieku-portaalissa. Virkamies tallentaa poissaolon Kieku-portaaliin syykodilla PAKOTTAVAT PERHESYYT ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi hyväksyä tai hylätä poissaolojakson. Poissaolojakso hyväksytään, jos edellä kuvatut edellytykset toteutuvat ja poissaolon syy sekä kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta.

9 9 (19) 5. Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot (VES 36, eiharkinnanvarainen) Palkallisia vapaapäiviä ovat: - virkamiehen tai työntekijän työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät - oma avioliittoon vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröimispäivä - lähiomaisen hautajaispäivä o lähiomaisella tarkoitetaan aviopuolisoa ja lapsia sekä aviopuolison lapsia; vanhempia ja aviopuolison vanhempia sekä veljiä ja sisaria o hautajaisiin liittyviä palkallisia vapaapäiviä voi tämän sopimuskohdan perusteella olla vain yksi (palkallisena voi olla poissa vain siunaustilaisuuspäivän, ei sen lisäksi mahdollista uurnanlaskupäivää) - perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksipäivä o perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä virkamiehen tai työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä aviopuolison lapsia (myös ottolapsi ja kasvattilapsi). - muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätöntä o Poissaolon on oltava välttämätöntä, esim. yli 10-vuotiaan lapsen sairastaessa kotona nuhakuumetta poissaolo ei yleensä ole välttämätöntä. Mitä edellä on sanottu aviopuolisosta, sovelletaan myös rekisteröidyn parisuhteen toiseen osapuoleen. Poissaolo ilmoitetaan Kieku-portaalin kautta. Virkamies tallentaa poissaolon Kieku-portaaliin syykodilla MERKKIPV JA LÄHIOM PO ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi hyväksyä tai hylätä poissaolojakson. Poissaolojakso hyväksytään, jos edellä kuvatut edellytykset toteutuvat ja poissaolon syy sekä kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta. 6. Osa-aikatyö (harkinnanvarainen) Henkilö voi siirtyä osa-aikatyöhön sovittuaan asiasta työnantajansa kanssa seuraavissa tilanteissa (osa-aikatyöstä on annettu oma ohjeensa): 6.1. Työllisyysasetuksen mukainen osa-aikatyö Kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtymisestä on sovittava työnantajan kanssa. Työvoimatoimisto voi maksaa osa-aikatyöhön siirtyvälle työntekijälle ansiovähennyksen mukaista osa-aikalisää, jos työnantaja samalla sitoutuu palkkaamaan vastaavaksi ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan työvoimatoimiston osoittaman henkilön. Työnantaja ei saa tukea työttömän työntekijän työllistämiseksi. Osaaikatyöhön siirtyvän työaika on vähintään 40 % ja enintään 60 % hänen kokoaikaisesta säännöllisestä työajastaan. Osa-aikatyöhön siirtyvän ja osa-aikatyöhön palkatun työaika on yhteensä vähintään osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän kokoaikaisen säännöl-

10 10 (19) lisen työajan pituinen. Osa-aikatyöhön siirtyvän kokoaikainen palvelussuhde samaan työnantajaan tulee olla yhdenjaksoisesti kestänyt vuoden välittömästi ennen osa-aikatyöhön siirtymistä. Osa-aikalisää voidaan maksaa enintään 12 kuukauden ajan. Yllä mainittuja osa-aikajärjestelyjä harkittaessa on ensisijaisesti arvioitava, tukeeko järjestely tulosyksiköltä edellytettyjen tulosten saavuttamista lyhyellä tai pitkällä aikavälillä esimerkiksi siten, että järjestelyä käytetään uuden osaamisen hankkimiseen ja/tai hyödyntämiseen tai järjestelyllä tuetaan henkilön työssä jaksamista. Osa-aikatyöhön siirtymistä haetaan lomakkeella Kieku-portaalin kautta. Virkamies hakee osa-aikatyöhön siirtymistä Kieku-portaalin lomakkeella OSITTAINEN VIRKAVAPAUS ja valitsee lomakkeelta virkavapauden syyksi OSA-AIKATYÖ ja lähettää lomakkeen portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi puoltaa osittaista virkavapautta osa-aikatyöhön siirtymisen johdosta, jos edellä kuvatut edellytykset täyttyvät ja poissaolon syy ja kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä esimies palauttaa lomakkeen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata lomaketta. Esimies voi myös tallentaa lomakkeen virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa hyväksymistä esimiehen Kieku-portaalissa. Lomake siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy tai hylkää osittaisen palkattoman virkavapauden Osa-aikaiset eläkejärjestelyt Osa-aikaeläkkeen edellytyksenä on, että virkamies tai työntekijä on kokoaikatyössä. Henkilön on oltava ollut valtion palveluksessa viiden viimeisen vuoden aikana kolme vuotta, joista viimeiset kuusi kuukautta välitöntä palvelua. Henkilö on oltava vähintään 60-vuotias, hän ei saa saada muita työeläkkeitä ja siirtyy suoraan kokoaikatyöstä osaaikatyöhön. Vuonna 1952 tai sitä aikaisemmin syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle 58 vuotta täytettyään. Osa-aikaeläkejärjestelyt edellyttävät työajoista sopimista työnantajan kanssa. Osa-aikatyön ansioiden pitää olla % kokoaikatyön vakiintuneista asioista (ns. laskennallisesta eläkepalkasta). Mahdollisten palkanlisien vuoksi ansioiden ylärajaksi suositellaan käytännössä 65 %:ia. Työn ei tarvitse olla entistä työtä vaan virkamies tai työntekijä voi siirtyä kokonaan uuteen tehtävään saman tai uuden työnantajan palveluksessa. Työstä ei saa olla pois yhdenjaksoisesti yli kuutta viikkoa (vuosi- tai sairaslomaa lukuun ottamatta). Muutoin työajasta voidaan sopia. Työajasta tehtyä sopimusta voidaan muuttaa siitä sopimalla. Harkittaessa huomattava: Osa-aikaeläkejärjestelyjä harkittaessa on lähtökohtana oltava sen varmistaminen, että ne työtehtävät, jotka kyseistä tehtävää hoitavan henkilön vastuulla ovat olleet, tulevat edelleen hoidettua ilman viivytyksiä. Tämän lähtökohdan huomioon ottaen, ei esimiestehtävissä olevien henkilöiden osaaikaeläkeratkaisuja voida nähdä suotavina. Esimiesten osalta järjestelyt tulisi toteuttaa siten, että henkilö siirtyy muihin, esim. asiantuntijatehtäviin ja järjestelyt toteutetaan uusien tehtävien antamien mahdollisuuksien rajoissa. Yleensä ottaen viraston palvelutehtävien sujuvuus edellyttää, että sopivat järjestelyt osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä olisivat siten toteutettuja, että henkilö on esim. kaksi päivää eläkkeellä ja kolme päivää töissä, tai töissä joka päivä. Pitkien, yli viikon kestävien yhtäjaksoisten

11 11 (19) poissaolojen sopimiseen ei yleensä pidä mennä. Yksilölliset työssä jaksamisen edellytykset voidaan kuitenkin ottaa huomioon muunlaisia työaikajärjestelyjä harkittaessa. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisestä on sovittava työntekijän ja työnantajan kanssa. Osaaikaeläkkeeseen liittyvää osa-aikaista työaikaa ehdotetaan Kieku-portaalissa. Esimies hyväksyy ehdotuksen Kiekun esimiesportaalissa. Osa-aikatyöstä on laadittu erillinen ohje: xxxxx Osa-aikatyöhön siirtymistä osa-aikaeläkkeelle siirtymisen johdosta haetaan lomakkeella Kieku-portaalin kautta. Virkamies hakee osa-aikatyöhön siirtymistä Kieku-portaalin lomakkeella ja valitsee lomakkeelta virkavapauden syyksi OSA-AIKAELÄKE ja lähettää lomakkeen portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi puoltaa osittaista virkavapautta osa-aikaeläkkeelle siirtymisen johdosta, jos edellä kuvatut edellytykset täyttyvät ja poissaolon syy ja kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä esimies palauttaa lomakkeen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata lomaketta. Esimies voi myös tallentaa lomakkeen virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa hyväksymistä esimiehen Kieku-portaalissa. Lomake siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy tai hylkää osa-aikaeläkkeelle siirtymisen Osittainen palkaton virkavapaus tai vapautus työstä Osittaisen virkavapauden hakeminen on yleensä henkilön oman aloitteen varassa. Osa-sairausvapaasta on annettu erillinen ohje. Harkinnassa huomattava: Lähtökohtaisesti työntekijän hakemukseen tulisi suhtautua myönteisesti ja helpottaa osa-aikatyöhön siirtymistä mm. tarvittavien töiden uudelleenjärjestelyjen avulla huolehtien kuitenkin siitä, että edellytetyt työtehtävät tulevat hoidettua. Osittaista virkavapautta haetaan lomakkeella Kieku-portaalin kautta. Virkamies hakee osittaista palkatonta virkavapautta Kieku-portaalin lomakkeella ja valitsee lomakkeelta virkavapauden syyksi OSITTAINEN PALKATON VIRKAVAPAUS ja lähettää lomakkeen portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi puoltaa osittaisen palkattoman virkavapauden hyväksymistä, jos edellä kuvatut edellytykset täyttyvät ja poissaolon syy ja kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä esimies palauttaa lomakkeen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata lomaketta. Esimies voi myös tallentaa lomakkeen virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa hyväksymistä esimiehen Kieku-portaalissa. Lomake siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy tai hylkää osittaisen palkattoman virkavapauden.

12 12 (19) 6.4. Osa-aikatyö vanhempainrahakaudella Virkamies tai työntekijä ja työnantaja voivat sopia osa-aikatyöstä vanhempainrahakauden aikana. (Ks. yllä kohta 3. Perhevapaat) Osittaista virkavapautta haetaan lomakkeella Kieku-portaalin kautta. Virkamies hakee osa-aikatyöhön siirtymiseksi osittaista virkavapautta Kieku-portaalin lomakkeella ja valitsee lomakkeelta virkavapauden syyksi OSA-AIKATYÖ VANHEMPAINRAHAKAUDELLA ja lähettää lomakkeen portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi puoltaa osa-aikatyöhön siirtymisen hyväksymistä vanhempainrahakaudella, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät ja poissaolon syy ja kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä esimies palauttaa lomakkeen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata lomaketta. Esimies voi myös tallentaa lomakkeen virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa hyväksymistä esimiehen Kieku-portaalissa. Lomake siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy tai hylkää osa-aikatyöhön siirtymisen vanhempainrahakaudella. 7. Vuorotteluvapaa (Vuorotteluvapaalaki, harkinnanvarainen) Vuorotteluvapaata voi hakea kokoaikatyössä tai osa-aikaisessa työssä, jonka työaika on vähintään 75 % kokoaikaisen työajasta, oleva henkilö. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että henkilö on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut työssä yhteensä vähintään 10 vuotta. Lisäksi edellytetään, että työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan ovat kestäneet yhdenjaksoisesti vähintään vuoden välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän vuoden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Tällöin virkamiehen tai työntekijän on tullut olla viimeisten 13 kuukauden aikana työssä saman työnantajan palveluksessa vähintään 12 kuukautta. Sairaudesta ja työtapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan tässä tarkoitettuun työssäoloon. Vuorotteluvapaa on vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vapaan voi sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, kunhan kunkin jakson pituus on vähintään 90 päivää. Jaksottamisesta on sovittava yhdellä kertaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Uuden vuorotteluvapaan voi aloittaa aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Virkamies tai työntekijä ja työnantaja sopivat vuorotteluvapaasta, josta tehdään kirjallinen vuorottelusopimus. Sopimuksessa työnantaja sitoutuu palkkaamaan työvoimatoimistosta työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Etusija on annettava nuorille tai äskettäin tutkinnon suorittaneille. Työajan on oltava vähintään vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän työajan pituinen. Työtöntä ei tarvitse palkata niihin tehtäviin, joita vapaalle siirtyvä on hoitanut. Vuorotteluvapaalle lähtevän henkilön tilalle otettavan työttömän työtehtävän löytyminen voidaan selvittää koko viraston tasolla, tähän työhön antaa tukea Talous- ja hallintoyksikön henkilöstöryhmä. Virkamiehellä tai työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Virkavapaus voidaan myöntää sen jälkeen kun sopimus vuorotteluvapaan edellyttämän työttömän palkkaamisesta on tehty.

13 13 (19) Vuorotteluvapaan voi keskeyttää vain sopimalla tästä työnantajan kanssa. Vuorotteluvapaa päättyy äitiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoitovapaan alkaessa. Vuorotteluvapaalle jäävä saa vuorottelukorvauksena 75 % työttömyyspäivärahan määrästä. Korvauksen määrä on kuitenkin 80 %, mikäli ennen vuorotteluvapaan alkamista työhistoriaa on kertynyt vähintään 25 vuotta. Harkittaessa huomattava: Henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta vuorotteluvapaaseen. Harkittaessa vuorotteluvapaasopimuksen tekemistä on otettava huomioon, että tulosyksiköltä edellytetyt työtehtävät tulevat hoidettua. Työttömän työntekijän rekrytoinnissa vuorotteluvapaan ajaksi on huolehdittava siitä, että hän on sekä pätevä että sopiva niihin työtehtäviin, joita hän vuorotteluvapaan ajan hoitaa. Vuorotteluvapaan myöntämisellä tulee erityisesti tukea sen käyttämistä opintojen loppuun saattamiseen ja yleisesti työssä jaksamisen edellytysten parantamiseen. Vuorotteluvapaata haetaan Kieku-portaalissa. Virkamies tallentaa poissaolon Kieku-portaaliin syykodilla VUOROTTELUVAPAA ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi puoltaa vuorotteluvapaan hyväksymistä, jos edellä kuvatut edellytykset toteutuvat ja poissaolon syy sekä kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa hyväksymistä esimiehen Kieku-portaalissa. Ilmoitus siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy tai hylkää vuorotteluvapaan. 8. Vuosiloma (Vuosiloma-VES, ei-harkinnanvarainen) Vuosilomajaksot suunnitellaan Kieku-portaalissa viemällä ehdotetut lomajaksot lomasuunnitelmaan. Ehdotetut lomajaksot siirtyvät esimiehen käsiteltäviksi. Ehdotetuista lomajaksoista kootaan yhteenveto, joka hyväksytään toimialalla/yksikössä ja lomasuunnitelman hyväksymisen jälkeen esimiehet hyväksyvät kunkin henkilön lomajaksot portaalissa. Jokainen henkilö voi itse muuttaa ja korjata Kieku-portaalissa ehdotettuja lomajaksoja siihen saakka, kun ne on hyväksytty. Hyväksytyn lomajakson voi myös peruuttaa, lomajakson peruutus menee esimiehelle hyväksyttäväksi. Vuosilomaoikeudesta ja vuosilomien kertymisestä löytyy ohjeita mm. xxxxx 9. Lomarahavapaa (VES-Allekirj.ptk 13, harkinnanvarainen) Virkamies tai työntekijä voi sopia, että hänen edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa lomaraha tai sen osa vaihdetaan palkalliseen vapaa-aikaan. Vapaaajan pitämisajankohdasta on myös sovittava voimaan tulleen virkaehtosopimuksen muutoksen mukaan lomarahavapaa on pidettävä lomarahanvaihtamisvuoden ja sitä seuraavan vuoden aikana (esim. vuoden 2008 lomarahaa vastaan vaihdettu vapaa on pidettävä mennessä). Ennen vuotta 2008 vaihdetut

14 14 (19) lomarahavapaat on pidettävä aiemmin voimassa olleiden määräysten mukaisesti eli 5 vuoden säännön mukaan (esim. vuodelta 2006 vaihdettu vapaa mennessä). Vapaa-aika voidaan yhdistää vuosilomaan. Harkittaessa huomattava: Lomarahan vaihtovapaasta sovittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, etteivät järjestelyt vaaranna työtehtävien sujuvaa hoitamista ja / tai ettei järjestely johda myöhemmin ylitöiden tekemiseen eikä sijaisten tai lisähenkilöstön palkkaamiseen. Lomarahan vaihtamista koskeva sopimus tehdään Kieku-portaalissa. Esimies hyväksyy sopimuksen Kiekun esimiesportaalissa. Virkamies tallentaa lomasopimusesityksen Kieku-portaaliin syykodilla LOMARAHAN- VAIHTOVAPAA ja lähettää lomasopimusesityksen portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi puoltaa esitystä lomarahanvaihtovapaaksi, jos edellä kuvatut edellytykset toteutuvat ja esityksen syy sekä kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää esityksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata esitystä. Esimies voi myös tallentaa lomasopimusesityksen virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa esitystä esimiehen Kieku-portaalissa. Esitys siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy tai hylkää lomasopimusesityksen lomarahanvaihtovapaasta. 10. Säästövapaa (Vuosiloma-VES 14, harkinnanvarainen) Virkamies tai työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että henkilö säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Loman säästämisestä tehtyä sopimusta pidetään sitovana kunkin lomavuoden osalta. Sen sijaan säästövapaan pitoajankohdasta säästövaiheessa tehtyä sopimusta voidaan pitää sikäli alustavana, että siinä sovitaan vain säästövapaan pitovuodesta. Säästövapaa on annettava viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosiloma on säästetty. Säästövapaa voidaan sopia pidettäväksi joko lomakaudella tai sen ulkopuolella. Ns. lyhytlomalaiset voivat säästää 15 päivää ylittävän osan ja ns. pitkälomalaiset 20 päivää ylittävän osan. Sopimus säästämisestä tehdään Kieku-portaalissa. Harkittaessa huomattava: Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä sopimus viimeistään silloin, kun vuosilomat ovat yksiköissä suunniteltavina (vuosittain mennessä). Tarkoituksena on, että säästäminen on mahdollista aina silloin, kun siihen ei ole painavaa estettä ja järjestelyistä huolimatta työtehtävät hoituvat myös silloin kun aiottu vapaa tulee pidettäväksi eikä järjestely johda sijaisten tai lisähenkilöstön palkkaamiseen. Virkamies tallentaa lomasopimusesityksen Kieku-portaaliin syykodilla SÄÄSTÖVAPAA ja lähettää lomasopimusesityksen portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi.

15 15 (19) Esimies voi puoltaa säästövapaaesitystä, jos edellä kuvatut edellytykset toteutuvat ja esityksen syy sekä kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää esityksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata esitystä. Esimies voi myös tallentaa säästövapaaesityksen virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa esitystä esimiehen Kieku-portaalissa. Esitys siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy tai hylkää säästövapaaesityksen. 11. Opintovapaa (Opintovapaalaki, ei-harkinnanvarainen) Opintovapaalain mukainen opintovapaa Harkittaessa huomattava: Opintovapaaoikeus on henkilöllä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt yhteensä vähintään vuoden. Hänellä on oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Samoin työntekijällä on oikeus yhteensä enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen, jos päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Julkisen valvonnan alaisella koulutuksella tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää koulutusta ja valtionosuuteen oikeuttavaa tai valtion avustuksella tuettua koulutusta ja opetusministeriön erikseen hyväksymää muuta koulutusta. Työnantaja voi siirtää opintovapaan alkamista, jos opintovapaasta aiheutuisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Opintovapaata haettaessa vaaditaan seuraavat tiedot: - Alkamis- ja päättymisajankohta - Hakemuksen kohteena olevan koulutuksen ja opiskelun muoto ja tavoite - Onko kysymyksessä aikaisemman opintovapaan aikana aloitetun koulutuksen tai opiskelun loppuunsaattaminen - Oppilaitos tai muu koulutuksen tai opetuksen järjestäjä, jonka kirjoissa opiskelija on tai jonka järjestämä ja valvoma tutkinto on - Päätoimisessa itseopiskelussa opintoja ohjaavan opettajan ja opiskelijan yhteisesti hyväksymä opintosuunnitelma, josta ilmenee aiottu tutkinto ja opinnäyte ja sen edellyttämä opiskeluaika - Kun opintovapaata haetaan tutkinnon suorittamista varten, on hakemukseen liitettävä todistus ilmoittautumisesta tutkintoon. Opintovapaata haetaan Kieku-portaalissa. Virkamies tallentaa poissaolon Kieku-portaaliin syykodilla OPINTOVAPAA ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi hyväksyä tai hylätä poissaolojakson. Poissaolojakso hyväksytään, jos edellä kuvatut edellytykset toteutuvat ja poissaolon syy sekä kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta. Hyväksymisen hän suorittaa esimiehen Kieku-portaalissa.

16 16 (19) Omaehtoisen opiskelun tukeminen virastossa Omaehtoisen opiskelun tukemisesta on annettu oma ohjeensa: Ohje omaehtoisen opiskelun tukemisesta 12. Kuntoutus (VES 33, harkinnanvarainen) Osa työkykyä ylläpitävästä toiminnasta on erilaisten kuntoutusmuotojen hyödyntämistä. Ensisijainen vastuu työkykynsä ylläpidosta on henkilöllä itsellään. Esimiesten tehtävänä on tulos- ja kehityskeskustelussa rohkaista alaisiaan ottamaan esiin työkyvyn ylläpidon edistäminen ja tarvittaessa ehdottaa myös ratkaisuja tai menettelytapoja parhaiden mahdollisten työkykyä ylläpitävien toimintamuotojen löytymiseksi. Käytännön yhteistyö toteutuksen suhteen vaihtelee varsinaisessa päätöksentekovaiheessa esimiehen ja alaisen välillä. Kuntoutusta tarvitseva voi hakeutua kuntoutukseen joko oma-aloitteisesti tai aloite voi tulla esimieheltä, työterveyshuollosta tai kuntoutusyhdyshenkilöltä. Kuntoutukseen hakeutumisesta on annettu erilliset ohjeet, jotka löytyvät [viraston oma ohjeistus]. Henkilölle voidaan myöntää virkavapautta Kelan tai Kuntien eläkevakuutuksen järjestämää, työajalla tapahtuvaa yksilöllistä kuntoutusta, ammatillista kuntoutusta tai ryhmäkuntoutusta varten. Virkavapaus myönnetään vain kokonaisille työpäiville. Kuntoutustoimenpiteet voivat tulla esille myös työkyvyttömyyden johdosta varhennetun eläkehakemuksen yhteydessä. Ennen eläkeasian ratkaisemista selvitetään aina kuntoutustarpeet ja mahdollisuudet. Kuntoutusselvittelyjen ajaksi voidaan myöntää kuntoutustuki ja tämän päälle kuntoutuskorotus, mikäli selvittely johtaa kuntoutukseen. Kuntoutustuen ja kuntoutuskorotuksen maksaa Kuntien eläkevakuutus. Kuntoutusta (perusteista riippumatta) varten myönnetyn virkavapauden ajalta maksetaan kiinteä palkkaus sairauspoissaolon ajalta suoritettavaa palkkaa koskevien säännösten mukaisesti. Palkkaa ei makseta, mikäli kuntoutettava saa kuntoutustukea. Poissaoloa kuntoutuksen vuoksi haetaan Kieku-portaalissa. Kun kuntoutus on päättynyt, toimitetaan osallistumistodistus [viraston oma ohjeistus] (kuntoutus) Virkamies tallentaa poissaolon Kieku-portaaliin syykodilla KUNTOUTUS ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi puoltaa kuntoutus poissaolon hyväksymistä, jos edellä kuvatut edellytykset toteutuvat ja poissaolon syy sekä kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa hyväksymistä esimiehen Kieku-portaalissa. Esitys siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy/hylkää kuntoutus poissaolon. (kuntoutustuki) Virkamies tallentaa poissaolon Kieku-portaaliin syykodilla KUNTOUTUSTUKI ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi.

17 Esimies voi puoltaa kuntotustutukipoissaolon hyväksymistä, jos edellä kuvatut edellytykset toteutuvat ja poissaolon syy sekä kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. 17 (19) Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa hyväksymistä esimiehen Kieku-portaalissa. Esitys siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy/hylkää kuntoutustuki poissaolon. 13. Asevelvollisuus ja reservin kertausharjoitus (VES 38, eiharkinnanvarainen) Virkamies on virkavapaana sen ajan, jonka hän on suorittamassa asevelvollisuuttaan. Asevelvollisuuden alkamisesta on ilmoitettava poissaoloilmoituksella. Virkavapausajalta ei makseta palkkausta. Kertausharjoituksiin (ja maanpuolustuskurssille sekä väestönsuojelukoulutukseen) osallistumista varten myönnetään hakemuksesta virkavapaus. Kertausharjoituksen ajalta maksetaan kiinteää kuukausipalkkaa reserviläispalkalla vähennettynä. Mikäli kertausharjoituksiin osallistuvalle ei suoriteta reserviläispalkkaa, ei hänelle myöskään makseta tältä ajalta palkkaa. Tällaiseen ns. vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen osallistumiseen voi käyttää ansaitsemaansa vuosilomaa, jonka ajalta maksetaan vuosiloma-ajan palkkaus. Virkavapautta haetaan Kieku-portaalissa. Virkamies tallentaa poissaolon Kieku-portaaliin syykodilla ASEVELVOLLISUUS tai RESERVIN KERTAUSHARJOITUS ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi hyväksyä tai hylätä poissaolojakson. Poissaolojakso hyväksytään, jos edellä kuvatut edellytykset toteutuvat ja poissaolon syy sekä kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta. 14. Muut harkinnanvaraiset virkavapaudet Henkilölle voidaan myöntää palkatonta virkavapautta ja työstä vapautusta harkinnan mukaan. Harkittaessa huomattava: Pitempiaikaisia harkinnanvaraisia virkavapauksia myönnettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, etteivät järjestelyt vaaranna työ-

18 18 (19) tehtävien sujuvaa hoitamista. rastossa käytössä olevien toimintatapojen mukaan poissaoloon, joka ei perustu lakiin, asetukseen tai virkaehtosopimukseen, tulisi ensisijassa käyttää vuosilomaa ja/tai lomarahavapaata. Mikäli käytettävissä ei kuitenkaan ole kumpaakaan näistä, voidaan palkaton virkavapaus myöntää. Virkavapaus, joka on haettu kaikille kalenteriviikon työpäiville, myönnetään kokonaisina kalenteriviikkoina. Palkkaus pidätetään viikonlopun ajalta myös silloin, kun edellisellä viikolla alkanut palkaton virkavapaus jatkuu seuraavalle viikolle. Palkkaus pidätetään myös virkavapausjaksoon sisältyviltä arkipyhiltä. Myöntämisestä muulle kuin haetulle ajanjaksolle on ilmoitettava hakijalle ennen päätöksen tekemistä. Virkavapautta haetaan Kieku-portaalissa. Virkamies tallentaa poissaolon Kieku-portaaliin syykodilla MUU VIRKAVAPAUS ja lähettää poissaolojakson portaalista esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies voi puoltaa poissaolojakson hyväksymistä, jos edellä kuvatut edellytykset toteutuvat ja poissaolon syy sekä kesto ovat oikein. Tietojen ollessa virheellisiä, esimies hylkää ilmoituksen ja se palautuu korjattavaksi virkamiehelle itselleen. Esimies ei itse voi korjata portaali-ilmoitusta. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta ja puoltaa/ei puoltaa hyväksymistä esimiehen Kieku-portaalissa. Esitys siirtyy asiaohjauksessa esimiehen esimiehelle, joka hyväksyy tai hylkää muu virkavapaus poissaolon. 15. Koulutuksessa olo (harkinnanvarainen) Esimiehen kanssa sovitaan ulkoiseen ja sisäiseen koulutukseen osallistumisesta jo ennen koulutukseen osallistumista ja koulutuksessa olemisen aiheuttama poissaolo viedään Kieku-portaaliin. Tämä koskee sekä koko päivän että osan päivää kestäviä koulutuspoissaoloja. Virkamies tallentaa poissaolon Kieku-portaaliin syykodilla HENKILÖSTÖKOULUTUS, PV (koko päivän koulutus) tai HENKILÖSTÖKOULUTUS, TUNTI (osan päivää kestävä koulutus), jolloin koulutustieto päivittyy järjestelmään. Tieto ei mene enää esimiehen hyväksyttäväksi. Esimies voi myös tallentaa poissaolojakson virkamiehen puolesta.

19 19 (19)