Päätös. Nro 68/2010/2 Dnro ESAVI/634/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 68/2010/2 Dnro ESAVI/634/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta, joka koskee jätteen paalausta, käärintää ja varastointia energiahyötykäyttöä varten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, Espoo ja Kirkkonummi. ILMOITUKSEN TEKIJÄ HSY Jätehuolto PL HSY TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätteen paalaus, käärintä ja varastointi energiahyötykäyttöä varten. Toiminta sijoittuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen osoitteeseen Ämmässuontie, Espoo. Toiminta sijoittuu kiinteistöille ja Kirkkonummen kuntaan Kauhalan kylään sekä kiinteistöille ja Espoon kaupunkiin Espoonkartanon kylään. Kiinteistöt ja omistaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (tilanne ). Kiinteistörekisterin mukaan kiinteistön omistaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymällä on parhaillaan vireillä lainhuutohakemus ko. kiinteistöstä (tilanne ). Kiinteistön omistaa Oy Skogberg Ab. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax

2 2 KOETOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulaki 30 :n 3 momentti ja 61 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Muut koetoimintaa koskevat päätökset Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 42/2010/2/ , joka koskee jätteen paalausta, käärintää ja varastointia energiahyötykäyttöä varten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Espoossa ja Kirkkonummella. Aluehallintovirasto ei hyväksynyt kyseisen laajuista ja kestoista jätteen energiahyötykäyttöä varten suunniteltua paalaus-, käärintä- ja varastointitoimintaa koetoimintailmoituksella toteutettavana toimintana. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen toimintojen luvat Jätteiden murskausta, paalausta ja välivarastointia koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on vireillä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Toimintaa koskeva ympäristölupahakemus jätetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen. Toimintaa koskevia, voimassa olevia ympäristölupia ei toistaiseksi ole. Jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen ympäristölupatilanne on seuraava: Jätteenkäsittelykeskus Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 553/ , joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 04/0551/1/ korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 466/ korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1454/ lainvoiman saaneen päätöksen (korkein hallinto-oikeus taltionumero 466/ ) purkamista koskevasta hakemuksesta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 1162/ , joka koskee lupamääräysten muuttamista Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 08/0373/1/ Uudenmaan ympäristökeskuksen lupamääräysten muuttamista koskevasta ympäristölupapäätöksestä (No YS 1162/ ) tehdystä valituksesta korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1113/ Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1/ tehdyistä valituksista

3 Uudenmaan ympäristökeskuksen vesien yhteistarkkailuohjelman hyväksymistä koskeva päätös No YS 14/ Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös vesien yhteistarkkailuohjelmapäätöksen muuttamisesta, No YS 357/ Kaatopaikan laajennusalue Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 659/ , joka koskee kaatopaikan laajennusaluetta Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 06/0139/1/ korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 3383/ Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös laajennusalueen lupamääräysten muuttamisesta No YS 1163/ Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 08/0371/1/ Uudenmaan ympäristökeskuksen lupamääräysten muuttamista koskevasta ympäristölupapäätöksestä (No YS 1163/ ) tehdystä valituksesta. Ilmanlaadun ja melun tarkkailua koskevat päätökset Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1466/ , joka koskee hiukkaspitoisuuksien ja meluntarkkailun jatkamista ja muuttamista Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1618/ , joka koskee hiukkasmittausten toteuttamissuunnitelman hyväksymistä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1444/ , joka koskee melutarkkailuohjelman hyväksymistä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 582/ , joka koskee melutarkkailuohjelman tarkistamista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Hankkeen "Jätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, Espoo ja Kirkkonummi" ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä ja sen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on valmistunut ja yhteysviranomainen on antanut siitä lausunnon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on tehty seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnit: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut lokakuussa Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Kaatopaikan laajennusalueen vaihtoehtoisen käytön ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Biojätteiden käsittelyn ja tuhkien sekä kuonan loppusijoituksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 3

4 Alueen kaavoitustilanne Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Ämmässuon kaatopaikan laajennuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään laaditaan parhaillaan Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavan ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa Vaihemaakuntakaavassa esitetään kumottavaksi vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan jätehuoltoratkaisu ja käsitellään jätehuolto kokonaisuutena uudelleen, vaikka vahvistetun maakuntakaavan jätehuollon alueet muodostavat keskeisen osan myös vaihemaakuntakaavan jätehuoltoratkaisua. Jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa EJ1-merkinnällä. Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuk- 4

5 sen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. Asemakaavat Ämmässuon asemakaava on vahvistettu Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 280 ha. Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuksen ympärille suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kaavojen suojavihervyöhyke muodostaa yhtenäisen alueen jätteenkäsittelykeskuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle. Itäpuolelle ei ole osoitettu suojaviheraluetta, koska jätteenkäsittelykeskus rajautuu Kulmakorven yhdyskuntateknisiin alueisiin. Suojavihervyöhykkeen alueet ovat Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, HSY:n ja neljän yksityisen henkilön omistuksessa. Bockträsketin vesialue vesijättömaineen on yhteistä vesialuetta. Suojavihervyöhykkeen kokonaispinta-ala on noin 153 hehtaaria. Asemakaavojen mukaiselle suojavihervyöhykkeelle on laadittu hoitosuunnitelma. Asemakaavoituksen viimeaikaisia tavoitteita on ollut muuttaa Ämmässuon tieyhteyksiä osoittamalla raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yhteys Ämmässuolle. 5 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Espoon puolella lähin asutus sijaitsee Kolmperässä noin 700 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen rajalta pohjoiseen. Kirkkonummen puolella lähin asutus on Laitamaalla noin 500 m:n etäisyydellä luoteessa. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Histan alue on jätteenkäsittelykeskuksen koillispuolella noin 2,0 km:n etäisyydellä. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa tarkkaillaan hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Vesitarkkailun vuosiyhteenvedon 2009 (Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu) mukaan jätteenkäsittelykeskuksen pintavesiä kuormittavaa vaikutusta on havaittavissa alueelta laskevassa kolmessa ojassa. Kuormitus ilmenee pääosin vesien sähkönjohtavuutena ja ravinnepitoisuuksina. Loojärvessä jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusta ei enää todettu. Loojärven veden laatuun vaikuttaa ympäristön maankäytön hajakuormitus.

6 Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä (Nupurin pohjavesialue , I luokka), pohjoispuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä (Kolmirannan pohjavesialue , I luokka) ja kaakkoispuolella noin 2,3 km:n etäisyydellä (Järvikylän pohjavesialue , I luokka). Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei ole pohjavedellä yhteyttä mainituille pohjavesialueille. Jätteenkäsittelykeskuksen lievää vaikutusta pohjaveden laatuun on ollut havaittavissa lähellä jätteenkäsittelykeskusta sijaitsevissa pohjavesiputkissa. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilman laatua valvotaan HSY:n Ämmässuon ilmanlaatuasemalla. Asemalla mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), pienhiukkasten (PM 2,5 ) sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia jatkuvatoimisesti. Vuonna 2009 PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti 20 kertaa rajaarvon (VNA 711/2001) numeroarvon 50 µg/m 3. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. Pienhiukkasten PM 2,5 pitoisuudelle ei ole annettu raja-arvoa. Pienhiukkasten pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 4,3 8,8 µg/m 3 vuosikeskiarvon ollessa 6,5 µg/m 3. Pienhiukkasten pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat HSY:n muilla pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla mittausasemilla tasoa 8 11 µg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoa (VNp 480/1996, 10 µg/m 3 ) jätteenkäsittelykeskuksen mittausaseman havainnoissa. TRS-pitoisuudet laskivat edelleen aikaisempiin vuosiin verrattuna. Hajutunneiksi (>3 μg/m 3 ) määriteltiin noin 2 % mittausajasta. Vuonna 2008 hajutuntien osuus oli noin 6 %. Asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2009 aikana yhteensä 11 valitusta jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä havaitusta hajusta. Hajuvalitukset vastaanotettiin pääosin tammi- ja helmikuussa sekä loppuvuonna. Jätteenpolttolaitoksen valmistuttua Vantaan Långmossebergetiin vähenee Ämmässuolle tuotavan sekajätteen määrä merkittävästi. Tällä on huomattava vähentävä vaikutus jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvien hajuhaittojen määrään. Ympäristömelun omavalvontamittauksia tehtiin vuonna 2009 neljä kertaa kolmessa mittauspisteessä. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa määriteltyä ekvivalenttimelutason (L Aeq ) rajaarvoa 55 db. Ulkopuolinen toimija suoritti meluntarkkailuohjelman mukaiset ympäristömelumittaukset toukokuussa sekä marraskuussa. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutus oli havaittavissa Råbackan sekä Laitamaan mittauspisteissä, mutta keskiäänitasot eivät ylittäneet ympäristöluvassa määritettyä rajaarvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuva melu on vähentynyt selvästi kaatopaikan louhintatöiden päätyttyä. 6

7 7 KOELUONTEINEN TOIMINTA Taustaa Koetoiminnan tarkoitus HSY on tehnyt päätöksen siirtymisestä jätteenpolttoon pääasiallisena yhdyskuntajätteen käsittelymenetelmänä. Jätteet hyödynnetään energiana Vantaan Energia Oy:n Långmåssebergetiin vuonna 2013 valmistuvassa jätevoimalassa. Jätevoimalalle on myönnetty ympäristölupa No YS 1696/ Päätös on valituksenalainen. Jotta polttoaineen tasainen toimitus jätevoimalaan voidaan taata ja jätteen kaatopaikkasijoitus minimoida, on HSY:n paalattava ja varastoitava polttokelpoista jätettä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muun muassa jätevoimalan vuosihuoltojen aikana. Hankkeen "Jätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, Espoo ja Kirkkonummi" ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä ja sen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on valmistunut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ( ) edellytetään, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitettävä muun muassa millä keinoilla voidaan estää eläimiä rikkomasta paaleja miten ehkäistä jätteen mätänemistä paaleissa ja hallita tästä mahdollisesti johtuvia päästöjä miten toimitaan jätepaalien rikkoutuessa varastoinnin aikana ja miten torjutaan metaanipäästöjä tällaisissa tilanteissa käyttökelpoisten teknisten vaihtoehtojen tarkastelu, kuten onko päästöjä mahdollista ehkäistä riittävästi ulkona vai tuleeko toiminta sijoittaa sisätiloihin toiminnan meluvaikutukset hajuhaittojen selvittäminen ja niiden ehkäisy. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on tarkoitus laatia syksyllä Täysimittakaavaisen jätteen murskauksen ja paalaustoiminnan kapasiteetiksi on suunniteltu noin t/a ja paalien välivarastoinnin kapasiteetiksi noin t. Ennen täysimittakaavaisen paalaustoiminnan aloittamista on syytä koetoiminnalla selvittää prosessin toimintaa ja sen ongelmakohtia sekä mahdollisia ympäristövaikutuksia ja niiden torjumista. Koetoiminnan tarkoituksena on erilaisten materiaalien murskauksen ja paalauksen kokeilu valitulla laitteistolla varastoinnin vaikutusten selvittäminen paalatun jätteen ominaisuuksiin jätepaalien pitkäaikaiskestävyyden selvittäminen

8 Koetoiminnan aikataulu toiminnan ympäristövaikutusten ja niiden ehkäisytapojen selvittäminen rakennusjätteen seulanalitteen käyttökelpoisuuden selvittäminen jätetäytön esipeittomateriaaliksi. Koe aloitetaan loka-marraskuussa 2010 rakennusjätteen murskauksella ja seulonnalla. Marras-joulukuussa 2010 aloitetaan seulanylitteen paalaus. Kotitaloussekajätteen paalausta kokeillaan ensimmäisen kerran joulukuussa. Paalaus- ja murskausvaiheen kesto on yhteensä 5 kk aloituksesta. Paalien varastointia ja siihen liittyvää seurantaa jatketaan kolme vuotta, mikä vastaa paalien maksimivarastointitarvetta. Koelaitteiston kuvaus ja kapasiteetti Jätteen vastaanotto Koelaitos koostuu seuraavista käsittelyvaiheista: vastaanotto murskaus ja seulonta (lähinnä rakennusjäte) magneettierotus (tarvittaessa) paalaus ja käärintä paalien varastointi. Koetoiminnassa käytettävän laitteiston tiedot ovat seuraavat: murskain Doppstadt DW3080 seula Neuenhauser waste-star paalaus ja käärintä pyöröpaalain. Koetoiminnassa käytettävän paalaimen kapasiteetti on noin paalia/kk, mikä sekajätteellä vastaa noin t/kk. Koetoiminnan aikana vastaanotetaan rakennusjätettä ja siihen rinnastettavaa sekajätettä sekä kotitalouksilta kerättyä sekajätettä. Tällä hetkellä saatavilla olevat rakennusjätteen tai sitä vastaavan jätteen vuosittaiset määrät arvioidaan seuraaviksi: Sortti-asemien jäte (betoni ja kiviaines erotettuna) t/a rakennus- ja purkujäte t/a avolavakuormat, joista osa soveltuu koetoimintaan, yht t/a. Sorttiasemien jäte on kotitalouksista Sortti-asemille toimitettua kuivaa sekajätettä, kuten huonekaluja. Rakennusjätettä voidaan vastaanottaa arviolta noin t/kk. Käsiteltävä rakennusjäte vastaanotetaan kentälle koelaitteiston läheisyyteen tai jätepenkereen päälle sille varatulle erilliselle alueelle. Koetoimin- 8

9 Murskaus ja seulonta nan alkuvaiheessa eri rakennusjätelajit pidetään jätteen vastaanottokentällä erillään. Mikäli jätteiden laatu osoittautuu koetoiminnan yhteydessä hyvin tasaiseksi, voidaan erottelusta luopua jatkossa. Ennen murskausta rakennusjätteestä erotellaan kaivinkoneella metallit ja muu murskaukseen kelpaamaton jäte. Eroteltu jäte siirretään murskaimelle kauhakuormaajalla tai kaivinkoneella. Vastaanotettaessa kotitaloussekajätettä vastaanottovaraston koko pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ja työvuoron aikana pyritään käsittelemään kaikki vastaanotettu jäte. Tällä pienennetään vastaanottovarastosta aiheutuvia haju- ym. haittoja. Vastaanotettavan sekajätteen määrää rajaa laitteiston kapasiteetti. Viiden kuukauden koetoiminnan aikana vastaanotetaan ja käsitellään koetoiminnassa maksimissaan tonnia jätettä, josta osa on rakennusjätettä ja osa sekajätettä. Osa jätteestä (sekajäte sekä rakennusjätteen seulanylite) paalataan ja osa käytetään päivittäispeittomateriaalina bioreaktorikaatopaikalla (rakennusjätteen seulanalite). Lähtökohtana on, että käsiteltävä jätemäärä ei ylitä vuositasolla YVAmenettelyn vaativaa rajaa. Käytännössä kokeilun aikana käsitellään tätäkin vähemmän jätettä, tarkka jätemäärä riippuu valitun laitteiston toimivuudesta eri jätetyypeillä. Jätteen vastaanottoon liittyvä tarkkailu ja seuranta eri jätelajien määrän seuranta aistinvarainen tarkkailu alueen roskaantumisesta, pölyämisestä, hajusta ja haittaeläimistä metallien ja muun murskaukseen kelpaamattoman jätteen määrän ja laadun seuranta. Koetoiminnassa käytettävä rakennusjäte murskataan ja seulotaan ennen paalausta. Murskauksen tarkoituksena on jätteen homogenisointi ja palakoon pienennys paalaukseen sopivaksi. Seulonnan tarkoituksena on erottaa jätteestä pois hienoaines, joka sisältää runsaasti polttoon kelpaamatonta ainesta. Tarkoituksena on myös selvittää soveltuuko rakennusjätteen seulanalite kaatopaikan päivittäispeittomateriaaliksi. Koetoiminnan alkuvaiheessa kutakin rakennusjätelajia käsitellään erikseen. Mikäli eri jätelajien laatu todetaan koetoiminnan yhteydessä hyvin tasaiseksi, voidaan erottelusta luopua jatkossa. 9

10 Metallien erotus Koetoiminnassa käytetään seulaa, jonka seulakoko on säädettävissä mm:iin. Toiminta aloitetaan käyttämällä suurinta seulakokoa 120 mm. Myöhemmin siirrytään käyttämään seulakokoa 80 mm. Kotitaloussekajätteen paalausta kokeillaan ilman murskausta ja seulontaa. Koetoiminnan aikana testataan mahdollisesti myös kotitaloussekajätteen murskausta ja seulontaa ja sen vaikutusta lämpöarvoon, paalattavuuteen, paalin kestävyyteen ja syntyvän seulanalitteen ominaisuuksiin. Jätteen seulonta- ja murskaustoimintaan liittyvä tarkkailu ja seuranta Seulanylitteestä ja -alitteesta tutkitaan seuraavat ominaisuudet: lämpöarvo kosteus biohajoavan jätteen osuus kaasuntuottopotentiaalin määritys tuhka- ja metallipitoisuus ominaispaino. Lisäksi rakennusjätteen seulanalitteesta tutkitaan: seulanalitteen kokojakauma kipsin määrä. Yllä olevat ominaisuudet tutkitaan kustakin jätelajista ja kullakin seulakoolla erikseen. Näytteenotto suoritetaan kokoomanäytteenä riittävän suuresta jätemäärästä. Muu seulonta-ja murskaustoimintaan liittyvä tarkkailu ja seuranta: eri seulakokojen vaikutus seulanylitteen ja -alitteen määrään ja laatuun laitteiston todellisen kapasiteetin selvittäminen laitteiston todellisen energiankulutuksen selvittäminen melu (melumittaukset ainakin kerran kunkin jätelajin murskauksen yhteydessä) pölyämisen, roskaantumisen ja suotovesien muodostumisen aistinvarainen havainnointi laitteiston toimintavarmuuden seuranta (häiriötilanteen kirjataan ylös esim. urakoitsijan työkorttiin). Magneettierotusta kokeillaan, mikäli havaitaan, että käsiteltävä jäte sisältää merkittäviä määriä metallia. Magneettiserotukseen liittyvä tarkkailu ja seuranta metallin määrä jätteessä laitteiston toimintavarmuuden seuranta 10

11 11 Seulanylitteen ja -alitteen välivarastointi Paalaus ja käärintä Seulanylitettä ja -alitetta voidaan varastoida lyhyitä aikoja logistiikkaalueen kentällä ja tarvittaessa jätetäytön päällä. Seulanylitteen ja -alitteen välivarastoinnin tarkkailu ja seuranta Aistinvarainen tarkkailu: roskaantuminen pölyäminen hajut haittaeläimet suotovesien muodostuminen. Muu tarkkailu: määrien seuraaminen jätteen lämpötilan seuraaminen. Paalain työntää paalit hihnakuljettimelle, josta käärintälaitteen kuljetin syöttää ne edelleen käärintään. Automatiikka huolehtii paalaimen ja käärintälaitteen välisestä synkronoinnista. Käärintälaite käärii paalin muovikalvoon, yleensä polyeteenikalvoon, mutta muitakin muovilaatuja voidaan käyttää. Kalvon kerrosten lukumäärää voidaan säätää. Käärintä auttaa paalien koossapysymistä ja estää polttoainejakeen kostumisen varastoalueella. Käärintälaite siirtää valmiit paalit rullapöydälle, jolta paalit siirretään välivarastoon esimerkiksi trukilla. Jätteen paalausta kokeillaan koetoiminnan alkuvaiheessa kolmella eri rakennusjätelajilla sekä näiden yhdistelmillä. Kutakin jätelajia paalataan niiden saatavuuden mukaan. Koetoiminnan aikana kokeillaan myös sekajätteen paalausta sekä paalausta sekajätteen ja rakennusjätteen yhdistelmillä. Sekajätteen paalausta kokeillaan myös ilman esikäsittelyä. Koetoiminnan aikana kokeillaan mm: muovikerrosten lukumäärän variointia eri käärintämateriaaleja eri värisiä käärintämateriaaleja. Jätteen paalaukseen ja käärintään liittyvä tarkkailu ja seuranta jätteen paalautuvuus paalien ominaispainon seuranta yhden paalin käärimiseen kuluva aika laitteiston toimintavarmuus (häiriötilanteet kirjataan ylös esim. urakoitsijan työkorttiin).

12 12 Paalien varastointi Muovikalvoon käärittyjä paaleja varastoidaan toistensa päälle pinottuina. Pinoaminen tehdään kauhakuormaajalla tai kurottajalla. Paalien ensisijaiset varastointialueet sijaitsevat bioreaktorikaatopaikan 1. vaiheen jätetäytön päällä ja vanhan kaatopaikan jätetäytön päällä. Kotitaloussekajätteestä valmistettuja paaleja varastoidaan vain bioreaktorikaatopaikan 1. vaiheen jätetäytön päällä. Tarvittaessa paaleja voidaan varastoida myös muilla jätekeskuksen vapailla alueilla, joilla paalien varastointi ei häiritse muuta toimintaa, ja joilla on riittävät pohjarakenteet. Varastointialueet tasataan ja niille levitetään kantavaa materiaalia. Optimaalisen varastotilan käytön ja mitoituksen löytämiseksi tehdään seuraavia kokeita: kokeillaan erilaisia paalien kasaamistapoja kokeillaan erikorkuisia paalikasoja (pyöräkuormaajalla saadaan neljän paalin korkuisia kasoja, korkeampiin kasoihin tarvitaan kurottaja). Paalatun jätteen ominaisuuksien muuttumista seurataan koetoiminnan aikana. Paalien varastointia ja paalivaraston seurantaa jatketaan myös varsinaisen paalauskokeen päätyttyä. Koetoiminnan aikaisten paalien sijainti varastoalueella kirjataan ylös. Sijainnin määrittämiseksi varastoalue jaetaan esim. eri sektoreihin. Paalien varastointiin liittyvä tarkkailu ja seuranta paalien kestävyyttä ja mahdollisia muodonmuutoksia seurataan aistinvaraisesti eri käärintämateriaalien kestävyys muovikerrosten lukumäärän vaikutus paalin ominaisuuksiin paalin värin vaikutus haittaeläimiin ja paalin kestävyyteen paalatusta jätteestä mitataan eripituisten varastointiaikojen jälkeen (esim. 1 kk:n välein) paalien sisäisen kaasun (CH 4, CO 2, O 2,) koostumus ja lämpötila haju- ja pölykuormitusta seurataan päivittäin aistinvaraisesti ja tarvittaessa mittauksin roskaantumisen ja haittaeläinten esiintymisen seuranta valituista paaleista (eri jätejakeet, eri paalaustavat) analysoidaan energiasisältö ja vesipitoisuus. Paalien varastointiin liittyvää tarkkailua jatketaan myös 5 kk:n koetoimintajakson jälkeen. Varastoinnin paloturvallisuus Paalivarastoalueen suunnittelussa ja täyttämisessä otetaan huomioon paloturvallisuus. Paaliaumojen väliin jätetään riittävästi tilaa, jotta turvataan palokaluston esteetön pääsy varastoalueelle ja estetään mahdollinen tulipalon leviäminen laajemmalle alueelle.

13 Tarvittaessa otetaan käyttöön tuulensuojia estämään voimakkaan tuulen vaikutusta paalien itsesyttymiseen. Itsesyttymisriskiä voidaan pienentää myös sijoittamalla paalikasat vallitsevan tuulensuunnan mukaisesti. Kirjallisuustietojen perusteella itsesyttymisen vaara on paalatussa kotitalousjätteessä pieni. Jätepaalien syttymisherkkyyden selvittämiseksi suoritetaan mahdollisesti pienimuotoisia paalien polttokokeiluja. Polttokokeissa selvitetään yksittäisten paalien syttymisherkkyyttä helposti kontrolloitavissa olevalla alueella esim. logistiikka-alueen kenttäalueella. Ennen kokeiden suorittamista varmistetaan, että tuli ei pääse leviämään ympäristöön. Kokeen suorituksen aikana paikalla on asianmukainen sammutuskalusto. Koetoiminnan päättäminen Koetoiminnan päättyessä paalit toimitetaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi energiana Vantaalle Långmossebergetin alueelle suunniteltuun jätevoimalaan. Jos Vantaan jätevoimalaan ei vielä kolmen vuoden kuluttua varastoinnin aloituksesta pystytä toimittamaan paaleja, toimitetaan ne joko johonkin muuhun jätettä energiana hyödyntävään laitokseen tai kaatopaikalle. Koetoiminnan aikainen raportointi ja kirjanpito Kaikista koetoiminnan aikana tehdyistä havainnoista ja kokeista pidetään kirjaa. Koetoiminnan päätyttyä laaditaan loppuraportti. 13 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Koetoiminnan aikaiset mahdolliset ympäristövaikutukset ja niiden torjunta Keskeisimmät koetoiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset arvioidaan olevan haju, melu, pöly, roskaantuminen ja haittaeläinten esiintyminen. Toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset ovat pääosin samat kuin kaatopaikkatoiminnalla. Koetoiminnan aikana tehtävästä ympäristötarkkailusta pidetään kirjaa ja poikkeustilanteisiin reagoidaan välittömästi. Mikäli koetoiminnan aikana havaitaan merkittäviä ympäristöhaittoja, ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin niiden vähentämiseksi. Prosessia pyritään kehittämään siten, että ympäristöhaitat saadaan minimoitua. Alla on lueteltu mahdollisia ympäristövaikutuksia ja mahdollisia keinoja niiden torjumiseksi: meluhaitat - laitteiston kotelointi, paalivaraston käyttö meluesteenä pölyhaitat - laitteiston kotelointi, jätteen kostuttaminen hajuhaitat - vastaanotettavan kotitaloussekajätteen varasto pidetään pienenä, paalien eheys

14 Päästöt vesistöön roskaantuminen - ympäristön roskaantuminen tullaan estämään tehokkaasti aitaamalla haittaeläimet - jätteen peittäminen pressulla tai maa-aineksella tulipalot - riittävä etukäteisvarautuminen mahdollisiin tulipalotilanteisiin, tuuliesteet paalivarastolla käsittelyalueen sade- ja valumavedet kerätään. Käsittelyalueen sade- ja valumavedet kerätään logistiikkakentällä oleviin tasausaltaisiin, josta ne johdetaan kierrätysvesiaseman kautta käsiteltäviksi Suomenojalle. Pintavesivaikutukset eivät siis ole mahdollisia häiriötilanteita lukuun ottamatta. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melupäästöt Paalien varastointi tapahtuu kaatopaikka-alueilla, joilta suotovedet kerätään joka tapauksessa käsiteltäviksi Suomenojalle. Näin ollen varastoinnin aikana paaleista mahdollisesti valuvat pienet vesimäärät päätyvät käsittelyyn samanaikaisesti muiden suotovesien kanssa, eikä toiminnasta aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Jätteen kuljetuksesta paalauspaikalle aiheutuvat liikenteen päästöt eivät poikkea normaalista jätteen kuljetuksesta. Hajupäästöjä ja -haittoja muodostuu eri käsittelyvaiheissa ja voi muodostua, mikäli paalien sisältämä jäte alkaa hajota. Murskauksen ja paalauksen aikana hajuhaittoja ehkäistään pitämällä kotitaloussekajätteen vastaanottovarasto mahdollisimman pienenä ja käsittelemällä ko. jäte pääsääntöisesti vastaanottopäivänä. Varastoinnin aikana hajuhaittoja ehkäistään huolehtimalla siitä, että paalit säilyvät ehjinä. Jos kotitaloussekajätettä sisältäviä paaleja varastoinnin aikana hajoaa ja hajuhaittoja ilmenee, voidaan rikkoutuneita paaleja mm. siirtää kaatopaikalle loppusijoitukseen. Pölypäästöjä saattaa muodostua etenkin rakennusjätteen murskaamisen yhteydessä. Pölyhaittoja voidaan estää tarvittaessa laitteiden koteloinneilla. Jätettä voidaan myös kostuttaa ennen käsittelytoimintoja. Haju- ja pölypäästöjä ja niiden mahdollisia vaikutuksia seurataan koetoiminnan aikana. FCG Planeko Oy:n laatiman seurantaraportin ("Sekajätteen murskaus ja paalaus Kuopion jätekeskuksessa", , YTV) mukaan Kuopiossa suoritetussa jätteen murskauksen koetoiminnassa prosessin melutaso oli aistinvaraisesti arvioiden maansiirtokoneiden aiheuttaman melun tasoa. 14

15 Haittaeläimet Roskaantuminen Koetoiminta ei lisää merkittävästi jätteenkäsittelyalueen yleistä melutasoa. Meluhaittoja voidaan estää tarvittaessa meluavien laitteiden koteloinneilla. Toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä tarkkaillaan koetoiminnan aikana. Haittaeläinten esiintymistä estetään pitämällä käsittelemättömän jätteen varastot mahdollisimman pieninä. Paalien käärinnällä muovikalvoon pyritään estämään rottien ja lokkien pääsy käsiksi jätteeseen. Haittaeläimien esiintymistä tarkkaillaan koetoiminnan aikana. Toiminnasta voi aiheutua jonkin verran roskaantumista toiminta-alueen lähiympäristössä. Ympäristön roskaantuminen tullaan estämään mahdollisimman tehokkaasti aitaamalla. Toiminta-alue aidataan kolme metriä korkealla siirrettävillä betonielementeistä rakennetulla aidalla, jota korotetaan vielä neljä metriä korkealla verkkoaidalla. Muut ympäristönsuojelutoimet Koetoiminnan aikana selvitetään, onko tulevaisuudessa tarvetta muihin ympäristönsuojelutoimiin. 15 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydennykset Lausunnot Ilmoitusta on täydennetty , , ja Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut HSY Jätehuollon ilmoituksen, joka koskee koeluonteista jätteen paalausta, käärintää ja varastointia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Espoossa ja Kirkkonummella, ja hyväksyy ilmoituksen seuraavin määräyksin:

16 16 Koetoiminta-aika 1. Ilmoituksessa tarkoitettua koeluonteista jätteen paalausta ja käärintää saa harjoittaa korkeintaan viiden kuukauden ajan. Paalien varastointia saa harjoittaa korkeintaan tämän päätöksen määräyksessä 15. määrätyn ajan. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet 2. Koetoiminnassa saa vastaanottaa ja käsitellä yhteensä enintään t ilmoituksen mukaista rakennusjätettä ja sekajätettä. Muutoin jätteiden vastaanotossa on noudatettava ympäristölupapäätöksen No YS 553/ määräystä A.3. ja ympäristölupapäätöksen No YS 1163/ määräystä 16. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vesien hallinta ja käsittely 3. Käsittely- ja varastointialueiden suoto- ja valumavedet sekä muut likaiset vedet on kerättävä yhteen soveltuvin teknisin ratkaisuin, kuten viemärein. Alueen ojien, viemäreiden, kaivojen ja altaiden kunnosta on huolehdittava säännöllisesti siten, ettei alueen suoto- ja valumavesistä aiheudu pinta- tai pohjavesien likaantumista, ojien liettymistä tai ympäristön vettymistä. 4. Likaiset vedet on johdettava jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaisiin ja edelleen vesihuoltolaitoksen viemäriin. Haju- ja pölyhaitat 5. Koetoiminnasta ei saa aiheutua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja jätteen vastaanoton, käsittelyjen tai varastoinnin aikana. 6. Koetoiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen vähentämiseksi vastaanotettava kotitaloussekajäte on käsiteltävä ja käärittävä jätteen vastaanottopäivänä. Hajuhaittoja aiheuttavat rikkoontuneet paalit on tarvittaessa toimitettava tämän päätöksen määräyksessä 17. tarkoitettuun laitokseen. 7. Murskattavan ja seulottavan materiaalin on oltava kosteaa, mikäli se on pölyävää. Pölyhaittoja on ehkäistävä materiaalien kastelulla ja laitteistojen koteloinneilla. Jos kastelua ei voida pitää päällä esimerkiksi kovan pakkasen tai laiterikon vuoksi, on toiminta keskeytettävä. Jätteiden varastokasoja sekä alueita, joilla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, toiminta-alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä.

17 17 Melu 8. Murskaus- ja seulontatoimintaa saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo Toiminnasta aiheutuva melu, liikenne mukaan lukien, ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db. Murskain- ja seulontalaitteet sekä muut jätteiden käsittelylaitteet on sijoitettava kenttäalueella siten, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Meluhaittoja on torjuttava laitteiden koteloinnein. Roskaantuminen 9. Roskaantuminen on estettävä aitaamalla, kuten betonielementein ja verkoin. Haittaeläimet 10. Vastaanotettava kotitaloussekajäte on käsiteltävä ja käärittävä jätteen vastaanottopäivänä. Lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta on järjestettävä. Jätteen käsittely ja varastointi 11. Erilaatuisille jätteille on varattava omat erilliset, riittävän suuret alueet jätteiden vastaanottoa, varastointia ja käsittelyä sekä käsitellyn jätteen varastointia varten siten, että eri jätejakeet eivät sekoitu keskenään. Kotitaloussekajätteen vastaanottovarasto on pidettävä mahdollisimman pienenä. 12. Vastaanotettavien jätteiden joukosta on poistettava ennen varastointia muu murskaukseen sopimaton tai myöhempää murskeen hyötykäyttöä rajoittava jäte. 13. Bioreaktorikaatopaikan 1. vaiheen jätetäytön päällä ja vanhan kaatopaikan jätetäytön päällä saa varastoida muovikalvoon käärittyjä paaleja. Tarvittaessa paaleja saa varastoida myös muilla jätekeskuksen alueilla, joilla on tiiviit pohjarakenteet, kuten tiivis valuasfaltti. Seulanylitettä ja -alitetta saa varastoida lyhyitä aikoja logistiikka-alueen kentällä ja tarvittaessa jätetäytön päällä. Varastointialueilla on oltava järjestetty/järjestettävä vesien hallinta siten, että mahdollisesti muodostuvat likaiset vedet saadaan koottua hallitusti ja johdettua asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Paalien varastointi on järjestettävä siten, että tulipalovaara minimoituu. Tulipalon varalta alueella on oltava alkusammutuskalusto.

18 18 Jätteiden edelleen toimittaminen 15. Kutakin paalattua ja käärittyä jäte-erää saa varastoida korkeintaan kolmen vuoden ajan ennen jätteen toimittamista hyödyntämislaitokseen (Rtoiminnot), kuten käytettäväksi polttoaineena, ja korkeintaan vuoden ajan ennen jätteen toimittamista käsittelylaitokseen (D-toiminnot), kuten sijoitettavaksi kaatopaikalle. 16. Käsiteltävistä jätteistä erotetut hyötykäyttökelpoiset jätteet, joita ei voida hyödyntää paikanpäällä, kuten metallit, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. 17. Koetoiminnassa muodostuvat jätejakeet on toimitettava jatkokäsiteltäviksi tai hyödynnettäviksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ko. jätejakeiden vastaanottamiseen. Jätteet on pyrittävä ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa jäte hyödynnetään. Jätteet, joita ei voida hyödyntää, saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavaksi, jos ne eivät ole ongelmajätteitä. 18. Mikäli koetoiminnasta toimitetaan jätepolttoainetta käytettäväksi polttoaineena, jätepolttoaineen valmistuksessa, laadun tarkkailussa, varastoinnissa ja edelleen toimittamisessa on noudatettava standardia SFS 5875 "Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi. Laadunvalvontajärjestelmä". Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 19. Koetoiminnasta aiheutuvista poikkeavista päästöistä ympäristöön ja muista terveys- tai ympäristöriskiä aiheuttavista toimintahäiriöistä ja tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Toiminnan tarkkailu 20. Koetoiminnasta aiheutuva melutaso on mitattava kertaluonteisesti kunkin eri jätelajin murskauksen aikana. Tiedottaminen Koetoiminnan aikana on seurattava toiminnasta aiheutuvaa hajua, pölyämistä, roskaantumista, haittaeläinten esiintymistä ja likaisten vesien muodostumista. Lisäksi on seurattava murskaukseen kelpaamattoman jätteen määrää ja laatua sekä laitteistojen häiriötilanteita. 21. Koetoiminnan aloittamis- ja päättymisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille ennen toiminnan aloittamista ja päättymistä.

19 Kirjanpito ja raportointi HSY Jätehuollon on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille ennen toiminnan aloittamista. 22. Koetoiminnan aikana on pidettävä kirjaa seuraavista seikoista: vastaanotetun jätteen määrä ja laatu, alkuperä ja toimitusajankohta metallien ja muun murskaukseen kelpaamattoman jätteen määrä ja laatu edelleen toimitettavan jätteen määrä, laatu, varastointi, poisvientiajankohta ja -kohde käsittelyjen tarkkailu- ja seurantatiedot, tehdyt huolto- ja korjaustoimenpiteet häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet melumittausten mittaustulokset hajun, pölyn, roskaantumisen, haittaeläinten esiintymisen ja likaisten vesien muodostumisen seuranta. Kirjanpitotiedot on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuille valvontaviranomaisille. 23. Koetoiminnasta on tehtävä loppuraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto kirjanpidosta, melumittaustuloksista sekä laitteistojen soveltuvuudesta jätteen murskaukseen, seulontaan, magneettierotukseen, paalaukseen ja käärintään että jätteen paalivarastoinnin soveltuvuudesta jätteen varastointiin. Loppuraportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan terveydenja ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. 19 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 63 :n mukaista kuulemista ei ole suoritettu tämän ilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyysi edellisestä ilmoituksesta (dnro ESAVI/523/04.08/2010) lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta. Tällöin ilmoitus

20 koski vastaavan kaltaista, mutta laajempaa ja pitkäkestoisempaa koetoimintaa. Tällöin lausunnon antoi Espoon kaupungin ympäristökeskus. Asianosaisten kuulemista ei ole suoritettu, koska toiminta on pienimuotoista suhteessa koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan. Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. Koetoiminnalle annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 4 :n yleiset periaatteet ja jätelain 6 :n ympäristönsuojelun vaatimukset. Määräykset 1. ja 2. Koetoiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan ja kokeilun tarkoitus. (YSL 64 ) Määräykset Jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on suunniteltava ja perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällöin on erityisesti huolehdittava, että jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos on sellainen ja sitä käytetään siten, ettei siitä aiheudu maaperän saastumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa ja että valumavesien pääsy ympäristöön ehkäistään asianmukaisesti. (YSL 64, JA 8 ) Määräykset 3. ja 4. Koetoiminnasta muodostuvien likaisten vesien määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä. Alueella muodostuvat likaiset vedet on johdettava puhdistettaviksi kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. (YSL 7, 8, 64 ) Määräykset 5. ja 6. Koeluonteisesta toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ehkäiseminen on välttämätöntä, jotta toiminnasta ei aiheudu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöön hajuhaittaa. (YSL 64, JL 6, JA 8 ) Määräys 7. Määräys pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Varastokasojen ja murskattavan materiaalin kasteleminen vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. (YSL 64, JL 6, JA 8 ) Määräys 8. Melutasoa koskeva määräys on annettu ottamalla huomioon valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista. Murskaus- ja seulontalaitteistojen sijoittelussa on otettava huomioon lähimmät melulle alttiit kohteet. (YSL 64, JA 8 ) 20 Määräykset ja Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista ja taloudelli-

21 sesti mahdollista. Jätteen saa luovuttaa vain sellaiselle, jolla on lupa ottaa sitä vastaan. (YSL 64, JL 6, JL 15, JA 8 ) Määräys 14. Jätepolttoaineen varastoinnissa on otettava huomioon tulipalon vaara. (YSL 64, JA 8 ) Määräys 15. Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) 2 :n 3 momentin 1) kohdan mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. Esikäsittelyllä tarkoitetaan lajittelua, fysikaalisia, kemiallisia, biologisia tai termisiä menettelyjä, joiden avulla muutetaan jätteen ominaisuuksia sen määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi taikka sen käsittelyn tai hyödyntämisen tehostamiseksi. Hyödyntämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on ottaa talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine tai energia. Kaatopaikkana ei myöskään pidetä alle yhden vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen käsittelyä. Käsittelyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä jäteasetuksen (1390/1993) liitteen 6 mukaisia käsittelytoimintoja. Määräys 19. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. (YSL 5, 64, YSA 30, JL 51 ) Määräys 20. Määräys on annettu toiminnan tarkkailemiseksi. (YSL 64 ) Määräys 21. Toiminnan aloittamisesta ja päättämisestä on velvoitettu tekemään ilmoitus valvovalle viranomaiselle, jotta viranomainen voi järjestää koeluonteisen toiminnan valvonnan. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on määrättävä vastaava hoitaja. Hoitaja valvoo toimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. (YSL 64, JA 10 ) Määräys 22. Kirjanpitovelvoitteet on asetettu, jotta koeluonteisen toiminnan toteutuksen toimenpiteet ja tarkkailu tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi. Tiedot ovat tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi järjestää toiminnan valvonnan. (YSL 64, JL 51 ) Määräys 23. Loppuraportissa esitetään yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä ja dokumentoidaan asiatiedot. Raportti on tarpeen viranomaisvalvonnan takia. (YSL 64, JL 51, 52 ) 21 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 30, 31, 53, 61, 64, 96 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 24, 26, 27, 30 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 8, 10

22 22 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän koeluonteista toimitaan koskevan ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteen maksutaulukon 2.1. mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös HSY Jätehuolto PL HSY Jäljennös päätöksestä Espoon kaupunginhallitus Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnanhallitus Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustauluilla.

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Arja Johansson Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt insinööri Arja Johansson. AJo/ts

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, VAASA postiosoite: PL 204, VAASA puhelin: (vaihde) telekopio: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.