KOULUJEN PANOS TIETO- YHTEISKUN- NAN RAKEN- TAMISESSA KIRJAVAA

Transkriptio

1 KOULUJEN PANOS TIETO- YHTEISKUN- NAN RAKEN- TAMISESSA KIRJAVAA Koulut ovat siirtyneet viimeisen 20 vuoden aikana atk-luokkien ajasta osaksi ubiikkia, jokapaikan tietoyhteiskuntaa. Nykypäivän koulussa tietotekniikka on luonnollinen osa opetusta, oppimista ja koulun toimintaa vai onko?

2 Esko Ahon hallitus laati ensimmäisen kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman lama-suomeen vuonna Tavoitteena oli, että maamme on edelleenkin johtavia tietoyhteiskuntia, jossa tietotekniikan perustaidot ovat kaikilla ja tietotekniikan avulla on uudistettu elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimintatapoja ja rakenteita. Matti Vanhasen hallituksen Tietoyhteiskuntastrategia rakensi luovaa, innovatiivista, ihmiskeskeistä ja kilpailukykyistä Suomea ja Vanhasen II hallitus jatkoi sitä Arjen tietoyhteiskuntaohjelmassa. Tuloksena oli muun muassa Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma vuona Ohjelman tavoitteena oli edistää tietotekniikan hyödyntämistä osana opetusta, oppimista ja koulun hallintoa. Kaunis ajatus oli, että toimintamalleja kehittämällä ja tietotekniikkaa hyödyntämällä voidaan parantaa tuloksia ja tehostaa toimintaa myös koulussa. Lukuisten tietoyhteiskuntaohjelmien tavoitteet olivat kyllä hienoja, mutta toteutus ontui. Tietoyhteiskuntaohjelmista puuttui kokonaan toimeenpaneva osa, jolla tavoitteet toteutetaan eli hankesuunnitelma vastuuhenkilöineen ja resursseineen. Tilanne oli absurdi: valtio teki tietoyhteiskuntastrategioita ilman kuntia ja toivoi, että autonomiset kunnat olisivat sitten niitä toteuttaneet. Opetuksen asiasisällöstä on kyllä toimiva napanuora valtion ja kuntien välillä. Tuo napanuora on opetussuunnitelma. Opetushallitus määrittelee sitovat opetussuunnitelman perusteet, joita kunnat ja viime kädessä opettajat toteuttavat siten kuin parhaaksi näkevät. Tietotekniikkaa ei saatu leivottua osaksi opetussuunnitelman perusteita eikä koulujen digitalisointi siten koskaan edennyt opetussuunnitelman keinoin. Lopulta Jyrki Kataisen hallituksen päätös vuonna 2013 ylioppilaskirjoitusten sähköistämisestä sai digitalisoimiseen vauhtia myös peruskoulussa. Suomalaisen peruskoulun kilpailuetu on laadukas opetus jokaiselle oppilaalle, varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Tietotekniikan hyödyntämisessä on kuitenkin isoja eroja on loistavia mallisuorituksia, mutta myös alisuoriutujia. Kaikki oppilaat eivät saa kunnon eväitä tietoyhteiskuntaan. TVT:n opetuskäytön suunnitelmassa 2010 löydettiin yhdeksi ratkaisuksi kansallinen pilvipalvelu, joka takaa helpon pääsyn tietotekniikkaan osana opetusta ja oppimista. Opetushallitus aloitti pilvipalvelun valmistelun kesällä Kehittäminen siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön hoiviin, tuloksena kansallinen EduCloud konsepti, yhteisö ja basaari opetussisältöjen ostamiseksi ja myymiseksi. EduCloud Alliance -yhteisöä käynnisti 27 yritystä ja organisaatiota.

3 Koulujen panos tietoyhteiskunnan rakentamisessa kirjavaa YLIOPISTOT MYÖS DIGITAALISTA PISA-SUOMEA RAKENTAMASSA Suomalaisella yliopistolla on ollut keskeinen rooli opetuksen ja myös sen tietotekniikan tutkimuksessa, kehityksessä ja käyttöönotossa. Pitkäjänteinen, pedagogiikasta kumpuava tutkimus on ollut tukena opetussuunnitelmien kehittämisessä ja tuottanut myös käytännön ratkaisuja. Esimerkiksi Jyväskylän Yliopistossa toimiva Niilo Mäki Instituutti tutkii lasten ja nuorten oppimisvaikeuksia. Instituutti hyödyntää työssään myös tietotekniikkaa ja on kehittänyt lukuisia pelejä nuorten ja lasten avuksi. Esimerkiksi luki-vaikeuksiin kehitetystä Ekapelistä on käytössä versioita useille eri kielille ja myös maahanmuuttajille. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMIEN KOULUISSA KIRJAVAA Monessa kunnassa ja koulussa tietotekniikka ajateltiin olevan nörttien puuhaa, joka kuuluu asiasta innostuneille opettajille ja kunnan tietohallinnolle. Opettajat voivat pitkälti valita opetusmetodinsa ja päättää, miten hyödyntää tietotekniikkaa tai olla hyödyntämättä. Lasten vanhemmat käyttävät työssään tietotekniikkaa päivittäin, mutta eivät oikein ole nähneet tietotekniikkavajetta koulussa, koska muistelevat omaa kouluaikaansa, jossa tietokoneita ei ollut. Valveutuneissa kunnissa ja kouluissa on ymmärretty tietotekniikan merkitys ja potentiaali laajemmin osana opetusta, oppimista ja koulun toimintaa. Osana tätä artikkelisarjaa on kirjoitus Kauniaisten suomenkielisestä koulutoimesta, Opetuksesta digitaaliseen oppimiseen. Kauniainen on hyvä esimerkki kaupungista, jossa nähtiin jo varhain tietotekniikan hyödyntäminen osana opetustointa. Kauniaisissa tietotekniikka on ollut osa koulun strategiatyötä ja arkea jo 1990-luvulta. Koulujen tietotekniikan kustannuksista on vaikea ottaa selkoa mitä se maksaa ja mitä rahalla saa. VTT teki osana Tekesin rahoittamaa Optek, Opetuksen tietotekniikkatutkimusta selvityksen, jossa tutkittiin erilaisten teknologioiden kokonaiskustannuksia. Kauniaisissa tehty tutkimus osoitti, että ratkaisusta riippuen kustannukset samasta palvelusta voivat poiketa merkittävästi. Kun Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi siirtyi suljetusta teknologiasta avoimeen, se säästi 50 prosenttia ja käytettävyys parani. Kun samanlaista analyysiä haluttiin tehdä valtakunnallisesti, törmättiin vaikeuksiin tietojen tilastoinnissa ja vertailussa.

4 Vaikka kunnista kerätään tietoa ja tehdään koulujen tietotekniikasta tilastoja, tilastointia ei tehdä tarpeeksi tarkasti, jotta niistä olisi apua kun kunnanisät ja -äidit tekevät päätöksiä, miten koulutoimen niukkenevat rahat käytetään. Opetusministeriön tulisi ohjata kunnat ottamaan käyttöön yhtenäiset tilikartat ja toimintalaskenta vertailukelpoisten tietojen tuottamiseksi ja kuntien tietojohtamisen perustaksi. Kunnissa ostajana on usein ollut tietohallinto ja liian usein ilman tietoa käyttäjän tarpeista. Jos opettajat eivät ole olleet mukana hankkimassa tarpeeseensa sopivia ratkaisuja eivätkä sitoutuneet niiden käyttöön, hienot ja kalliit työasemat tai älytaulut ovat voineet jäädä nurkkiin pölyttymään. OECD:n mukaan suomalaisten koulujen tietotekniikan määrä on OECD:n keskivertoa, mutta tietotekniikan hyödyntämisessä Suomi on hännänhuippu (kuva 1). On kyllä niitäkin, jotka epäilevät OECD -tutkimuksia. Sen perusteella, mitä näin ja kuulin esimerkiksi venäläisissä kouluissa on vähän vaikea uskoa, että siellä todella käytettäisiin tietotekniikkaa enemmän kuin Suomessa.

5 Koulujen panos tietoyhteiskunnan rakentamisessa kirjavaa Kuva 1 Tietotekniikan käyttö kotona ja koulussa (Arjen tietoyhteiskuntaohjelma, OECD 2009) MARKKINAVOIMAT KOULUKAVERINA Suomen 317 kunnassa on peruskoulua ja lukiota, joissa on oppilasta. Kouluissa on töissä noin opettajaa ja lisäksi muu henkilökunta. Opetustoimesta syntyy isot tietotekniikkamarkkinat, jotka kiinnostavat teknologiatoimittajia. Opetustoimen markkinat ovat pirstoutuneet 317 kuntaan. Koska tilaavat yksiköt ovat pieniä, niiden voima kehittää ja neuvotella on ollut rajallinen. Lopputulos on siiloutunut järjestelmäkokonaisuus, jossa rehtorien ja opettajien aikaa tärväytyy. Opetussisältöjen kehittämisessä ja tarjonnassa kustantajat ovat pitäytyneet hyväkatteisissa kirjoissa. Ne ovat vasta viime aikoina siirtyneet sähköisiin sisältöihin. Avoimet, opettajien toisilleen kehittämät sisällöt alkavat myös vallata tilaa vaikka opettajien palkkausjärjestelmä ei niitä suosikaan.

6 Kouluista syntyy kokoaan suuremmat markkinat. Koulu on tekniikkatoimittajille väylä saada omat tuotteet myös koteihin ja tutuiksi jo lapsena sekä kasvattaa tulevia asiakkaita. Rakentaessaan markkinoita toimittajat ovat myös lahjoittaneet teknologiaa kouluille. Aina markkina-aseman vahvistaminen ei ole onnistunut. Matti Vanhanen otti vuonna 2008 vastaan Microsoftin lahjoittaman ohjelmistopaketin Suomen kouluille ja sai aikaan valtavan kohun. Lahjoitus koettiin yritykseksi sitoa kouluja ja koteja markkinajohtajan suljettuun teknologiaan ja lahjoitus kuivui kokoon. IBM kehitti KidSmart -oppimiskeskuksen varhaiskasvatukseen osana yhteiskuntavastuuohjelmaansa. Kun IBM luopui työasemateknologiasta, myös KidSmart -ohjelma päättyi. MARKKINAT AVAUTUVAT JA KEHITTYVÄT Tultaessa 2000-luvulle jotkut koulut kyllästyivät tietojärjestelmien huonoon laatuun ja käytettävyyteen sekä suljetun teknologian kalleuteen. Syntyi Linuxiin ja avoimeen teknologiaan perustuva Avoin koulu, suomalainen koulujen ja yritysten ekosysteemi, jossa yritykset eivät eläkään lisenssejä ja laitteita myymällä vaan palvelulla, eli sillä, että ratkaisut ovat hyötykäytössä. Lippulaiva on Unelmakoulu, jonka kehittäjäyhteisössä on 30 koulua. Unelmakoulua ja sen erilaisia kaupallisia variaatioita käytti vuonna käyttäjää. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan jo 48 prosenttia suomalaisista kouluista käyttää avointa lähdekoodia. Tietotekniikka siirtyy pilveen, myös kouluissa. Asiakkaat eivät oikeastaan tarvitse laitteita ja ohjelmistolisenssejä sinänsä, vaan vain niiden palveluja hyötykäyttöön. Pilvessä ei ole väliä, onko ohjelmisto suljettu vai avoin, asiakas maksaa vain käytöstä ja hyödyistä. Trendi näkyy myös koulussa, sillä kaupalliset toimittajat tarjoavat kouluille palveluja omissa pilvipalveluissaan. MITÄ YHTEISTÄ ON KOULULLA JA LENTOKONEELLA? MOLEMMISSA PITÄÄ SULKEA PUHELIN luvulle tultaessa lähes joka lapsella oli kännykkä ja joka kodissa tietokone. Silti monissa kunnissa koulu oli viimeinen saareke, johon ei haluttu kännyköitä sekoittamaan koulun arkea. Sosiaalista mediaa pelättiin, nettikiusaaminen oli voimakkaasti esillä. Pian oivallettiin kuitenkin, että nettikiusaamista ei voi lopettaa kieltämällä internetin käyttö, vaan ottamalla internet osaksi mediakasvatusta. Some

7 Koulujen panos tietoyhteiskunnan rakentamisessa kirjavaa nyt kuitenkin on osa oppilaiden arkea. Poliisikin partioi netissä ja somepoliisi Fobba valittiin vuoden poliisiksi. Vihapuheiden some luikerteli myös kouluun ja 2010-luvulla leimahti kiivas keskustelu Wilman käytöstä. Vaasalaisen StarSoftin kehittämä Wilma on reissuvihon seuraaja, väline, jolla koulu ja koti pitävät yhteyttä. Parhaimmillaan Wilma on erinomainen, tehokas apuväline mutta sen osaamaton käyttö johti Facebook -kuohuun Wilma lasten rikosrekisteri. Perheissä koettiin, että Wilmassa korostuivat negatiiviset asiat. Oli lapsia, jotka eivät saaneet ala-asteen aikana yhtään positiivista palautetta. Wilma ei ole kuitenkaan syypää vaan kulttuurimme, jossa on totuttu kasvattamaan kielteisellä palautteella positiivisen kannustamisen sijaan. Wilma vain toi ilmiön näkyväksi. MIKÄ ON HUOMISEN TIETOYHTEISKUNTA, JOHON PITÄISI VALMISTAUTUA TÄNÄÄN? Tietoteknikka on tänään yhä vahvemmin osa koulua. Yhä useampi opettaja on ottanut tietotekniikan haltuun omassa elämässään, ja tietotekniikka leviää viimeistään sitä kautta osaksi opetusta ja oppimista. Oivaltavat koulut ovat ottaneet tietotekniikan mukaan tukemaan uutta oppimiskäsitystä, ei vain uudeksi käyttöliittymäksi kirjalle. Tieto- ja oppijakeskeinen oppimiskäsitys korostaa oppilaan roolia aktiivisena toimijana ja oppimista vuorovaikutuksena ja tietokone on oiva väline tiedonhankintaan. Tietokoneen oppimispeli on myös väsymätön innostaja kielten drilliharjoituksissa tai muualla missä ulkoa opettelu puolustaa paikkaansa. Tietotekniikka tehostaa hallintoa ja vapauttaa rehtorien ja opettajien aikaa koulun ydintehtävään, opetukseen ja oppimiseen. Tuoreen OECD -tutkimuksen mukaan tietotekniikan runsas käyttö koulussa ei näyttäisikään parantavan oppimistuloksia, päinvastoin. Tutkijat tulkitsevat tulosta siten, että on kehitettävä parempia tapoja hyödyntää tietotekniikkaa osana nykyaikaista oppimiskäsitystä: jos tietotekniikka vain liimataan vanhan opettaja- ja oppikirjakeskeisen pedagogiikan päälle, tulokset vain huononevat. Koulujen digitalisointi ei todellakaan ole yksin tietotekniikkahanke. Ensin tulee pedagogiikka, teknologia on apuväline ja mahdollistaja. Kyse on toiminnan kehittämisestä ja koulun ydintehtävästä tarjota oppilaille eväät elämään. Yksi eväistä on kyky hyödyntää tietotekniikkaa arjessa.

8 Suomi putosi 1990-luvun alun jälkeen tietoyhteiskuntakisan kärjestä ja menetti kilpailuetua. Nyt tietotekniikka ei ole enää kilpailuetu kansakuntien globaalissa kisassa vaan välttämättömyys. Mutta mikä on seuraava ismi, joka tuo kilpailuetua ja hyvinvointia? Digitalisaatio sisältää ajatuksen tietotekniikan hyödyntämisestä osana mitä tahansa elämän alaa ja ilmiötä. Jo 1990-luvulla sanottiin, että kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. Nyt sanotaan, että kaikki, mikä voidaan robotisoida, robotisoidaan. Yhteistä uusille teknologioille Kehruu-Jennystä alkaen on, että maailma muuttuu teknologian myötä ja on oleellista käydä aiheesta monipuolinen keskustelu ja ymmärtää millaisen maailman haluamme ja millaista yhteiskuntaa rakentaa. Rakentaminen alkaa koulussa ja koulusta. LÄHTEITÄ JA VIITTEITÄ: OPTEK tutkimusraportti 2011, katsottu Osa I: Osa II: Arjen tietoyhteiskunta , katsottu , TVTn opetuskäytön suunnitelma, katsottu Fattachments%2F %2FTVT_opetusk%25C3%25A4yt%25C3%25B6n_suunnitelma. pdf&usg=afqjcnhblcbqen3kakvqjwgsza6fvv-ctq&sig2=ytgfr6jvasumyc1jyldxbq&cad=rja [EduCloud 2015] EduCloud Allianssi ja basaari, katsottu portal.educloudalliance.org/ [Digitoday 2008] Gatesin lahjoitus Vanhaselle, katsottu [OECD 2013) OECDn raportti tietotekniikan käytöstä koulussa 2013, katsottu KK EN-N.pdf

9 Koulujen panos tietoyhteiskunnan rakentamisessa kirjavaa [OECD 2015] OECDn tutkimus, katsottu education/new-approach-needed-to-deliver-on-technologys-potential-inschools.htm en.htm. [Kuntaliitto 2013] Kuntien tietotekniikkakartoitus, katsottu