Miten tukea nuoren motivaatiota? Motivoimaa -näkökulma

Transkriptio

1 Miten tukea nuoren motivaatiota? Motivoimaa -näkökulma Sami Määttä Jyväskylän Yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti Kuntoutussäätiö - Nuorten oppimisvaikeudet

2 Toisen asteen koulutus: tarve ja ongelmat Suomesta on kadonnut n peruskoulupohjaista työpaikkaa 40 % perusasteisesti koulutetuista työttömänä Peruskoulusta ei jatkanut toiselle asteelle 9 % ikäluokasta, eli 5688 nuorta (2011) 1,5 % ei hakenut toiselle asteelle (2011) Ammattiopinnot kesken tavoiteajassa (3 vuotta) 38%:lla opiskelijoista, opinnot kesken 5 vuoden jälkeen 28%:lla opiskelijoista Tytöt valmistuvat nopeammin kuin pojat OECD:n keskitasoa

3 Miten syrjäytyminen/ pudokkuus etenee? (Suomen Virallinen Tilasto, 2013) Peruskoulu Lukio Ammattikoulu Yliopisto Ammattikk 0,3% 8,1% 1,7% 6,4% 4,9%

4 Ammatillisen koulutuksen erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat järjestämispaikan mukaan Vuosi Ammatillisessa erityisoppilaitoksessa Muussa ammatillista koulutusta antavassa oppilaitoksessa Erityisopetusryhmässä Yleisopetuksen ryhmässä Yhteensä Osuus ammatillisen koulutuksen opiskelijamääräs tä, % Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä , , , , , , ,

5 Oppimisvaikeudet lisäävät riskiä keskeyttämiseen (Savolainen, 2010) Lukemisvaikeudet yhteydessä käsitykseen itsestä oppijana (tasoittuu toisen asteen koulutuksen aikana) Lapsella, jolla on lukemisen vaikeuksia ja joka menestyy heikosti peruskoulussa on viisinkertainen toisen asteen opintojen keskeyttämisriski (vrt. lapsiin, joilla näitä riskitekijöitä ei ole) Erityiset oppimisvaikeudet helpommin tuettavissa olemassa olevin keinoin kuin laaja-alaiset oppimisvaikeudet Ongelman kompensoiminen, yrittäminen, sinnikkyys vähentävät riskiä Oppimisvaikeuksisten nuorten tukeminen mahdollista toisella asteella

6 Oppimisvaikeudet ja motivaatio. Esikoululaisten motivaatiossa ei eroja Oppimisvaikeudet vaikuttavat motivaatioon heti ensimmäisestä luokasta lähtien Oppimisvaikeudet vähentävät halua harjoitella, mikä lisää oppimisvaikeuksien vaikutusta heikkoon motivaatioon Toisaalta vahva motivaatio oppia taito voi vähentää erityisestä oppimisvaikeudesta johtuvaa taitoeroa

7 Motivoimaa-hanke Ammattiopiskelijoiden opiskeluun vaikuttavien tekijöiden tutkiminen Uusien ohjaus- ja työmallien kehittäminen (tehostettu tuki) Pedagoginen käsikirja: OTETTA OPINTOIHIN Nuoruus ja opiskelumotivaatio (syksy 2014) Motivoivaa ryhmätukea kehitetty edelleen osana Polkuja läpäisyn tehostamiseen hankkeessa

8 OTETTA OPINTOIHIN Nuoruus ja opiskelumotivaatio 1) Nuoren psyykkinen kehitys ja nykykäsitys motivaatiosta 2) Ammatillisten opintojen keskeyttäminen 3) Opiskelumotivaatio ammatillisessa koulutuksessa 4) Opiskelijoiden motivaation vahvistaminen - kehittämistyö kentällä 5) Opettajuus ja nuoren tukeminen

9 Kehitysvaiheen ja ympäristön yhteensopivuus (Stage-environment fit) Monet nuoruuteen liittyvät negatiiviset psyykkiset muutokset johtuvat kehittyvän nuoren tarpeiden ja sosiaalisen ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien ristiriidasta (Eccles et al. 1993). Jos ymmärrämme, mitä ihminen yleensä haluaa kokea (motivaatioteoriat), ja mitä nuori haluaa saavuttaa (kehitystehtävät), voimme yrittää muuttaa ympäristöä (koulua) vastaamaan näihin tarpeisiin Nuori hakeutuu ympäristöihin joissa motivoituu-> Voi olla myös koulu!

10 Mitä ihminen haluaa kokea? Pystyvyys Osaa asioita, pystyy vastaamaan haasteisiin Tuki (tunteet) Yhteenkuuluvuuden tunne, on kiintynyt johonkin Autonomia Saa päättää asioistaan, omistaa elämänsä Merkitys (Kontribuutio) Merkitsee jotain maailmassa Vastuu Osallistuu oman yhteisönsä toimintaan Identiteetti Tietää kuka on omassa ympäristössään Sitoutuminen Nauttii haasteista Jos on mahdollista saada tällaisia kokemuksia, (nuori) ihminen jaksaa tehdä asioita.

11 Nuoruuden haasteet On valittava joku vaihtoehto tulevaisuudesta: Koulutuslinja/ammatti Itsenäistyminen Mukana vaikeuttamassa/auttamassa: Kaverit Perhe/sukulaiset Ammatikseen nuorten asioihin vaikuttavat tekijät (esim. Koulu, työkkäri) Käsitykset itsestä nousevat keskeiseksi vaikuttajaksi Ongelmanratkaisutaitojen tarve kasvaa Paitsi haaste, myös mahdollisuus

12 Mitä haasteita ja mahdollisuuksia nuoruudessa kohdataan? Miten niihin vastataan? Virallinen ympäristö Mahdollisuudet esim. mitä alaa opiskelee Asemat mitä saavuttaa, mitä haluaa saavuttaa Toiminnan tulokset miten oma toiminta on vaikuttanut, miten tulkitsee Kanavointi mitä on tarjolla valittavaksi (kaikki ei ole enää mahdollista), omat intressit Valinta mahdollisuuksista on valittu joku Mukaillen: Sosialisaatio ja identiteetin kehitys (Nurmi et al., 2006) Identiteetin rakentaminen kuka minä olen? Sopeutuminen valinnat on tehty, tuloksia saatu, Miten niiden kanssa eletään Ihmisten ympäristö Kaverit keitä on elämässä mukana, miten vaikuttavat valintoihin Vanhemmat, sukulaiset opastavat, vaativat, ehdottavat, ovat esimerkkinä Muut aikuiset harrastusten ohjaajat, kavereiden vanhemmat

13 Nuoren kehitystehtävät motivaation kannalta? Lisääntynyt tarve kokea seuraavia asioita: Minä merkitsen jotain tässä maailmassa, minulle tärkeille ihmisille Tärkeissä sosiaalisissa asemissa olevat ihmiset arvostavat minua Minä olen vahvasti sitoutunut kaveriryhmään Minulla on läheisiä ihmissuhteita aikuisiin, jotka eivät ole sukulaisia Minä olen osa kulttuuria, kuulun yhteiskunnan instituutioihin Minulla on identiteetti, minäkuva olen yksilö Koulussa voidaan tukea näitä kehitystehtäviä ja samalla nuoren motivaatiota

14 Motivaation perusulottuvuudet Sisäinen Asioita tehdään, koska ne ovat mukavia itsessään Esim. uusiin ihmisiin tutustuminen, sosiaalisten suhteiden pohdinta, aistinautinnot Kavereiden kanssa hengailu, television katsominen, Facebook Ulkoinen Koulu, työ, parisuhteen velvollisuudet Kuinka kokea ulkoiset vaatimukset sellaisiksi, että vastaa niihin itsenäisesti? Nuoruuden keskeinen haaste

15 Itsemääräämisteoria (SDT) Ihminen haluaa toiminnassaan kokea: Itsenäisyys (Autonomia) Pätevyys (Kompetenssi) Yhteenkuuluvuus (Deci & Ryan) Ihmisen motivaation perustekijät Näiden lisäksi keskeinen motivoiva kokemus nuoruudessa: itsellä on merkitystä muille, kokee itsensä kunnioitetuksi, ja että kokee voivansa antaa myös jotain ympäristölle (kontribuutio) Ihmisen ja ympäristön yhteensopivuus (Eccles)

16 Itsemäärääminen on sellaisten taitojen, tietojen ja uskomusten yhdistelmä, jotka mahdollistavat päämääriin suuntautuneen, itse säädellyn ja autonomisen toiminnan. Keskeistä ymmärrys omista rajoista ja vahvuuksista, kuitenkin niin, että näkee itsensä pystyvänä.

17 Minkälaisissa olosuhteissa nuori saa asioita tehtyä? (Itsemäärämisteoria) 1. Hyvässä seurassa (yhteenkuuluvuus) 2. Nostamalla osaamisen tasoa (kompetenssi) Myös kohtaamalla sopivan kokoisia haasteita, ei liian suuria eikä liian helppoja 3. Voimalla päättää omista asioistaan (autonomia) Myös niin, että ottaa vastuun päätöksistään, kokee että on itse tehnyt päätökset esim. opinnoista Ei koe elämää ajopuuksi Kokemus siitä, että itsellä ja omilla ajatuksilla on merkitystä muille ihmisille

18 Ulkoisen motivaation tyypit (mukaillen Ryan & Deci, 2000 Organismic Interaction Theory) Säätely- Tyyli (Regulatory Styles) Ulkoinen säätely Sisäänpäin kääntynyt säätely Identifioitu säätely Integroitu säätely Missä syy toimintaan? (Perceived Locus of Causality) Ulkoinen External Jossain määrin ulkoinen Somewhat External Jossain määrin sisäinen Somewhat Internal Sisäinen Internal Säätelyprosessit (Relevant Regulatory Processes) Tottelevaisuus, ulkoiset palkkiot ja rangaistukset Itsekontrolli, itsearvostuksen ylläpitäminen, sisäiset palkkiot ja rangaistukset Henkilökohtainen merkitys, tietoinen arvostus Yhdenmukaisuus, tietoisuus, synteesi itsen kanssa

19 Motivaatio-ongelmiin puuttumisen mahdollisuus: Ajattelu- ja toimintatavat Oppimisvaikeudet Dysleksia, dysfasia Koulumenestys Perhemuoto Vanhempien koulutustaso Epäonnistumisen pelko Vähäinen kiinnostus Tehtävän välttäminen Epäonnistumisia Heikko Koulu- Menestys Ikätoveri- Valinnat Ongelma- Käyttäytyminen Masennus S Y R J Ä Y T Y M I N E N Syrjäytymisen prosessi (Nurmi, 2011)

20 Vahvistuva kierre Minäkuva/Itsetunto Onnistumis-/ epäonnistumisennakointi Syyselitykset - Yleensä itseä tukeva ajattelutapa Suorituksen arvioiminen Tavoitteet (matala/korkea) ja suunnitelmat Yritys, tehtävän suorittaminen

21 Teoriasta käytäntöön Motivaation keskeisiä ulottuvuuksia tukemalla - sosiaalisessa ympäristössä - käsiksi negatiiviseen kehään Jos sosiaalinen ympäristö tukee opiskelijaa, tämä tulee kouluun, viihtyy koulussa, sitoutuu opintoihinsa Kompetenssin ja autonomian tukeminen sosiaaliskontekstuaalisten tapahtumien kautta: sosiaaliset ympäristöt voivat tukea tai estää sisäisiä psykologisia tarpeita

22 Toisen asteen motivaatio-ongelmat käytännössä Yleinen passiivisuus ja arkuus avun hakemisessa, esim. Missä on oikea opiskelutila? Mikä on rästissä? Kuka sitä opettaa? Kykenenkö tulemaan kouluun? Miten otetaan kouluun yhteyttä? Mistä saan apua ongelmiin? Missä on muistiinpanot? Voisiko ne järjestää ja etsiä? Miten ilmoittaudutaan tenttiin? Miten aloitetaan tehtävät?

23 Miten toimia syrjäytyneiden nuorten kanssa? Kielteisten ajattelu ja toimintatapojen purkaminen Sosiaalisten taitojen opettelu Vastoinkäymisiin varautuminen Koulutussuunnitelmien ja uratavoitteiden löytäminen Sosiaalisen pääoman ja verkostojen löytäminen Onnistumiskokemusten luominen myönteinen minäkäsitys ja ajattelu Tulevaisuuden vaihtoehtojen miettiminen J.-E.Nurmi, 2011

24 Ajattelu- ja toimintatapojen tukeminen Opiskelijan hyväksyminen heikkouksineen Haasteet opiskelijan mittaiset Tavoitteiden ja suunnitelmien tekeminen yhdessä; mahdollisuus valita Uusien, funktionaalisten selitysten löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Positiivinen/rakentava palaute Apua tehtävien aloittamiseen, hahmottamiseen, osasuorituksiin

25 Ulkoisen motivaation tyypit mitä olisivat koulun toimintana? Säätely- Tyyli (Regulatory Styles) Ulkoinen säätely Sisäänpäin kääntynyt säätely Identifioitu säätely Integroitu säätely Missä syy toimintaan? (Perceived Locus of Causality) Säätelyprosessit (Relevant Regulatory Processes) Ulkoinen Opettaja käyttää valtaa: palkkioita, sanktioita, ei usko muihin toimintatapoihin Opiskelija tekee koulu tehtävät vain jos niistä tulee ulkoinen palkkio tai rangaistus esim. rästit tehdään vasta erottamisuhan ym. alla Jossain määrin ulkoinen Opettaja pystyy keskustelemaan opiskelijan kanssa vetoamaan omaantuntoon ym. Opiskelija tunee omatunnon kolkutusta tai häpeää, jos joutuu ongelmiin tämä laukaisee esim. tehtävien tekemisen; tai ylpeyttä jos hommat onnistuu (ts. ei tee jos ei voi Kehuskella) Jossain määrin Sisäinen Opettaja lähinnä ohjaa ja neuvoo ja tukee Opiskelija kokee opiskelun tärkeäksi, arvostaa alaa ja se auttaa häntä työskentelemään koulutavoitteiden saavuttamiseksi Sisäinen Opettaja toppuuttelee, antaa vinkkejä ja lisätehtäviä Opiskelija tekee alun perin ulkoa ehdotettuja asioita pyytämättä, miettimättä sen kummemmin, kun on niin hauskaa ja mielenkiintoista (flow), esim. autopuolella ralliautot

26 Toiminnanohjauksen periaatteita Konkreettiset tavoitteet Pienin askelin kohti tavoitetta Onnistumisten osoittaminen selkeästi Onnistumisten seuranta Nuori itsekin alkaa huomata, missä onnistui Opettaja tuo onnistumisen syyt esille Onnistuminen johtuu tehtävään keskittymisestä ja ponnistelemisesta, ei tuurista, oppilaan kyvyistä tai tehtävien helppoudesta

27 Millainen on motivoiva tehtävä? Tehtävä on nuorelle merkityksellinen Tehtävä liittyy nuoren kokemusmaailmaan. Tehtävään sisältyy mahdollisuus valita (itsenäisyys) Autonomian kokeminen ja tukeminen, jaettu kontrolli Onnistuminen on turvattu (pätevyys) Mielekkäät tehtävät mielekäs työskentely, tuki Tehtävässä voi tehdä yhteistyötä (yhteenkuuluvuus) Tiimityö, ryhmätyö Opetettava asia on esitetty selkeästi Perusasia, alakohtaiset asiat Käsitteiden ja sanojen selkiyttäminen

28 Mitä motivaatioon tarvitaan? (Arjen sankareiden mukaan) autonomiaa MINÄ ITSE, kompetenssia OSAAN, yhteenkuuluvuutta YHDESSÄ TOISTEN KANSSA merkityksellisyyttä OLEN TÄRKEÄ OSA PORUKKAA, TOIMINNALLANI ON MERKITYSTÄ TOISILLEKIN

29 Motivoivan tuen kokeilut Jyväskylän Ammattiopistossa Motivoimaa-hankkeen työmuodot : 1. Ryhmämuotoinen tuki: Opiskelutaitoja ja hyvinvointia -kurssi (1 ov / lukukausi) 2. Intensiivisempi tuki: yksilöohjaukset 3. Jalkautuvan työn malli: Pysäkkitoiminta Polkuja-hankkeen työmuodot Arjen sankarit -kurssi (1 ov)

30 Kurssin tavoitteet Opiskelijoiden kuulluksi tuleminen Negatiivisten ajattelumallien purkaminen Koulutehtävien jäsentäminen kykytasoa vastaaviksi Toiminnanohjauksen vahvistaminen Onnistumiskokemusten järjestäminen Positiivinen palaute Vastuunotto opinnoista

31 Ryhmätuntien toistuva rakenne Yhteinen välipala Alkutunnelmat Varsinainen tuntityöskentely Palautevihkon täyttäminen Opiskelija merkitsee vihkoon päivän tai tunnin kokemukset ja onnistumiset Lopputunnelmat

32 Toisen asteen ratkaisuja opiskelumotivaation lisäämiseksi Onnistumiskokemuksia Positiivista palautetta Tietoa koulun elektronisista järjestelmistä Tietoa tukihenkilökunnasta Oppimisstrategioiden opiskelua Urasuunnittelua Vertaisryhmätoimintaa Ryhmässä on mukana myös nuoria, joilla on erilaisia vahvuuksia. Heterogeenisen ryhmän nuoret voivat auttaa toisiaan ja nostaa toistensa vahvuuksia esille.

33 Osallistujien mietteitä Onhan sillä [ollu vaikutusta], mä sain ainakin ne tehtyä kaikki. Emmä olisi niitä välttämättä muuten saanukaan. Ei siitä mitään huonoja, että mieluummin mä tommosella käyn, misä mä saan kaikkia rästihommia tehtyä ja niinku siellä tehdään tommosta järkevää, eikä semmosta ihan turhanpäivästä. Ja nyt oli sellanen tosi mukavahenkinen tuo joukko meillä siinä, ni.. se oli siinä mukavinta. On [kurssilla ollut vaikutuksia opiskeluun], koska oon saanu tehtyä siellä ja sitte on samalla niinku, että alottaa itekki kotonaki tekemään vähän niitä tehtäviä. Ni on se helpottanu. Kyllä se niinkö vähäsen, että nyt kun mä sain siirrettyä ja aloin tekemään äikän, että kyllä se auttaa sillee. Sillee niinkö enemmän, että jaksaa sitten enemmän ku miettii sitä että mitä, miten siellä tehtiin niitä asioita. Niin jaksaa sitten kotonakin tehdä niitä. No hyvää oli just se, että kaikkia niinku, niinku omat tarpeet tavallaan otettiin huomioon Sami Määttä, Niilo Mäki Instituutti 33

34 Rymämuotoisen tuen onnistumisen reunaehtoja Ryhmiin osallistumisesta sai suoraa hyötyä opintoviikkojen muodossa Ryhmät järjestettiin joustavasti osana koulun normaalia toimintaa ja opiskelua koulupäivän aikana. Opiskelijoiden tilanteeseen tutustuttiin etukäteen tai heti kurssin alussa, jolloin kurssien sisältöä voitiin muokata joustavasti opiskelijoiden tarpeet huomioon ottaen. Päävastuun kantoi koulun oma erityisopettaja; se mahdollisti jatkuvuuden ammattiopistossa. Suoritustapa oli läsnäolo, ei kotitehtävät. Tämä auttoi opiskelijoita uskomaan, että kurssi on suoritettavissa

35 Ryhmätuen yleistettäviä periaatteita Opiskelijoilla mahdollisuus tutustua opettajiin ja toisiinsa. Tunneilla epävirallista aikaa, mikä mahdollistaa spontaanin vuorovaikutuksen Osoitetaan, että kaikki opiskelijat huomioidaan ja kaikkia kuullaan, mutta kenenkään (asiallisia) sanomisia ei arvostella (esim. erilaiset keskustelukierrokset ). Pohditaan oppimisympäristöön liittyviä kokemuksia, jotka ovat aiheuttaneet epäonnistumisen tunteita, ja kuinka nämä kokemukset voisivat kääntyä onnistumiseksi. Opiskelijalle osoitetaan käytännössä, kuinka he itse voivat vaikuttaa opintojensa etenemiseen ottamalla vastuuta ja sitoutumalla tunneilla oloon ja koulutöiden tekemiseen. Opettajan työ motivointina: esteiden raivaamista opiskelijan asenteesta ja mielestä sekä konkreettisten mahdollisuuksien avaamista tehostetun ohjauksen ja positiivisen palautteen muodossa.

36 Ryhmätuen yleistettäviä periaatteita Opiskelijoille käytännön kokemusta ja tunne - siitä, mitä tarkoittaa töiden organisointi ja tehtävien aloittaminen. Monet opiskelijat tuntuivat pitävän opiskeluongelmien ratkaisemista lähes maagisen vaikeana, jolloin opettajan tai toisen opiskelijan esimerkki saattaa auttaa ratkaisevasti. Ymmärrys siitä, että kaikki haasteet voidaan ratkaista periaatteessa samalla analyyttisellä tavalla, kehittyy vain ajan kanssa, ja ilmeisesti monilla peruskoulu on käyty ilman tällaisen ymmärryksen syntymistä. Kokemusten karttuessa opiskelijat toivottavasti yleistävät ongelmanratkaisutaitojaan koko opiskeluun. Tärkeätä on myös muistaa, että avun hakeminen koulun oppilashuollosta on yksi keskeinen ongelmanratkaisutaito. Monesti opiskelijoilla on suorastaan epäuskoa siihen, että heistä voisi joskus tulla ammattilainen. Urasuunnittelun/tulevaisuuteen suuntautumista miettimällä voidaan hälventää pelkoja ja tehdä ammattilaisuutta arkisemmaksi

37 Nivelvaiheen haasteita Tietojen siirtyminen toiselle asteelle Oppimisvaikeudet ja terveydentilaan liittyvä taustatieto Ammattitaitoa täydentävien aineiden opiskelu Yleissivistäviä aineita opiskellaan myös ammattiopistossa Ammateissa tarvitaan muutakin kuin käytännön osaamista: raportointia, sosiaalisia taitoja Kirjallinen ja suullinen raportointi, sähköpostin käyttö, kohtaamiset työkavereiden ja esimiesten kanssa Opiskelutaidot Yleiset opiskelustrategiat ja ongelmanratkaisutaidot Opiskeltavan alan tunteminen Motivoimaa-hankkeen tutkimus: 23,5 % ei tuntenut omaa alaa lainkaan, 68,8 % heikosti opintojen alussa Haaste opinto-ohjaukselle

38 Lopuksi Nuorella luonnostaan halu kehittyä, valmistua ammattiin ja kasvaa aikuiseksi Nuoruus on mahdollisuus Nuoren motivaatiota voidaan tukea koulussa Keskeinen ympäristö katkaista negatiivinen kierre

39 Kiitos mielenkiinnosta ja hyvää alkanutta lukuvuotta!