Jyväskylän yliopiston muutoksenhakulautakunnan kokous (nro 7/2017)

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNTA Jyväskylän yliopiston muutoksenhakulautakunnan kokous (nro 7/2017) Aika: klo Paikka: AgB301 Läsnä: Kaisa Aunola, Kaija Collin, Piia Einonen, Sami Kollanus, Joachim Kratochvil, Petri Pihko, Pekka Salminen, Sarianna Sipilä, Virpi Uotinen. Valmistelijat: Riitta Kesonen ja Maija Pöyhönen 1. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja Sarianna Sipilä avasi kokouksen klo 8.17 ja kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Virpi Uotinen ja Kaisa Aunola. 3. Henkilö A:n oikaisupyyntö koskien erillisten erityisopettajan opintojen (erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen) ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa Yliopistolain (558/2009) 82 :n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Jyväskylän yliopiston johtosäännön 43 :n mukaan opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Henkilö A on lähettänyt oikaisupyynnön koskien erillisten erityisopettajan opintojen (erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen) ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa (liite 1). Oikaisupyynnössään A ihmettelee suorittamiensa opintojen pisteitystä ja sitä, että edellisen vuoden opiskelijavalinnassa hän oli saanut enemmän pisteitä (15 pistettä), vaikka nyt oli suorittanut lisää opintoja (kasvatustieteen perusopinnot). Tänä vuonna hän sai 14 pistettä. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vahvistamien valintaperusteiden mukaan hakuryhmän 4, jossa A oli hakijana, esivalinnan

2 pistemäärä muodostui yliopistollisten arvosanojen ja opintokokonaisuuksien perusteella siten, että muiden yliopistolliset arvosanojen ja opintokokonaisuuksien paitsi erityispedagogiikan opintojen perusteella sai pisteitä seuraavasti: syventävät opinnot / laudatur = 7 pistettä, aineopinnot / cum laude approbatur = 3 pistettä, perusopinnot/approbatur = 2 pistettä. Valintaperusteet ovat tänä vuonna hieman erilaiset kuin viime vuonna, mistä johtuu hakijan opintosuoritusten perusteella laskettu erilainen pistemäärä. Viime vuonna erityispedagogiikan perusopinnot pisteitettiin, mutta valintaperusteiden mukaan tänä vuonna niin ei tehty (erityispedagogiikan perusopinnot olivat hakuedellytyksenä). Kasvatustieteen perusopinnoista oli mahdollista saada 2 pistettä (viime vuoden valintaperusteiden mukaan erityispedagogiikan perusopinnoista sai 3 pistettä). Opiskelijavalintatyöryhmän lausunto on liitteenä 3. Lausunnossa on selvitetty pisteiden laskeminen. Lausunto on lähetetty A:lle sähköpostilla ja pyydetty häntä antamaan mahdollinen vastine mennessä. Yliopistolain (558/2009) 83 :n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 1. A:n oikaisupyyntö 2. Opiskelijavalintatyöryhmän lausunto Päätösehdotus: Päätettäneen opiskelijavalintatyöryhmän lausunnon perusteella, ettei A:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä hänen osaltaan. Perustelut: Henkilö A:n hakemuksen perusteella laskettu pistemäärä on tarkistettu eikä siinä ole havaittu virhettä. Päätös: Päätettiin opiskelijavalintatyöryhmän lausunnon perusteella, ettei henkilö A:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä, koska pistemäärässä ei havaittu virhettä. 4. Henkilö B:n oikaisupyyntö koskien luokanopettajakoulutuksen kandidaatti- ja maisteriohjelman ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa Yliopistolain (558/2009) 82 :n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Jyväskylän yliopiston johtosäännön 43 :n mukaan opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta.

3 Henkilö B on lähettänyt oikaisupyynnön koskien luokanopettajakoulutuksen kandidaatti- ja maisteriohjelman ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa (liite 1). Henkilö B hakee oikaisupyynnöllään muutosta kirjallisen VAKAVA kokeen pistemäärään. Valintakoetyöryhmän lausunto on liitteenä 2 ja se on lähetetty B:lle ja pyydetty häntä antamaan mahdollinen vastine mennessä. Henkilö B ei ole lähettänyt vastinetta. Yliopistolain (558/2009) 83 :n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 1. B:n oikaisupyyntö 2. Valintakoetyöryhmän lausunto Päätösehdotus: Päätettäneen valintakoetyöryhmän lausunnon perusteella, ettei B:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä hänen osaltaan. Perustelut: Kirjallisen tehtävän pistemäärä on tarkistettu eikä siinä ole havaittu virhettä. Perustelut on mainittu valintakoetyöryhmän antamassa lausunnossa. Päätös: Päätettiin valintakoetyöryhmän lausunnon perusteella, etteib:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä, koska pistemäärässä ei ole havaittu virhettä. 5. Henkilö C:n oikaisupyyntö koskien erillisten erityisopettajan opintojen opiskelijavalintaa Yliopistolain (558/2009) 82 :n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Jyväskylän yliopiston johtosäännön 43 :n mukaan opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Henkilö C on lähettänyt oikaisupyynnön koskien erillisten erityisopettajan opintojen opiskelijavalintaa (liite 1). Oikaisupyynnössään henkilö C pyytää arvioimaan kirjallisen kokeen uudelleen ottaen huomioon oikaisupyynnön perustelut. C ilmoittaa, ettei ole saanut alkuperäistä kutsua toisen vaiheen kokeeseen ajoissa, joten hänelle jäi hieman vähemmän valmistautumisaikaa. Samoin hän pyytää huomioimaan kokonaisuuksien hallinnan aihepiiriin liittyen. Henkilö C:n kirjallinen koe on tarkistettu uudelleen. Arvioitsijan mukaan pisteitys noudattaa kriteerien mukaista arviointia.

4 Opiskelijavalintatyöryhmän lausunto on liitteenä 2. Lausunnossa on selvitetty valintakoekutsun lähettämistä sähköpostilla ja kokeen pisteitystä. Lausunnon mukaan ei ole ollut syytä epäillä kutsun perillemenoa. Kokeen pisteityksessä on noudatettu yhteisiä kriteerejä, arviointi on tarkistettu uudelleen eikä ole havaittu virhettä pisteityksessä. Lausunto on lähetetty C.lle ja pyydetty häntä antamaan mahdollinen vastine mennessä. Yliopistolain (558/2009) 83 :n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 1. C:n oikaisupyyntö 2. Opiskelijavalintatyöryhmän lausunto Päätösehdotus: Päätettäneen opiskelijavalintatyöryhmän lausunnon perusteella, ettei C:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä hänen osaltaan. Perustelut: Kirjallisen tehtävän pistemäärä on tarkistettu eikä siinä ole havaittu virhettä. Päätös: Päätettiin opiskelijavalintatyöryhmän lausunnon perusteella, ettei C:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä, koska pistemäärässä ei havaittu virhettä. 6. Henkilö D:n oikaisupyyntö koskien luokanopettajakoulutuksen kandidaatti- ja maisteriohjelman ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa Yliopistolain (558/2009) 82 :n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Jyväskylän yliopiston johtosäännön 43 :n mukaan opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Henkilö D on lähettänyt oikaisupyynnön koskien luokanopettajakoulutuksen kandidaatti- ja maisteriohjelman ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa (liite 1). Henkilö D pyytää tarkistamaan kirjallisen VAKAVA kokeen pistemäärään. D:n kirjallisen kokeen pistemäärä on tarkistettu ja lähetetty hänelle siitä tieto. Pisteityksessä ei havaittu virhettä. Lausunto on liitteenä 2 ja se on lähetetty D:lle ja pyydetty häntä antamaan mahdollinen vastine mennessä.

5 Yliopistolain (558/2009) 83 :n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 1. D:n oikaisupyyntö 2. Lausunto pistemäärän tarkistamisesta Päätösehdotus: Päätettäneen valintakoetyöryhmän lausunnon perusteella, ettei D:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä hänen osaltaan. Perustelut: Kirjallisen tehtävän pistemäärä on tarkistettu eikä siinä ole havaittu virhettä. Päätös: Päätettiin valintakoetyöryhmän lausunnon perusteella, ettei D:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä, koska pistemäärässä ei ole havaittu virhettä. 7. Henkilö E:n oikaisupyyntö koskien luokanopettajakoulutuksen maisteriohjelman ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa Yliopistolain (558/2009) 82 :n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Jyväskylän yliopiston johtosäännön 43 :n mukaan opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Henkilö E on lähettänyt oikaisupyynnön koskien luokanopettajakoulutuksen maisteriohjelman ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa (liite 1). Henkilö E pyytää tarkistamaan pistemäärän uudelleen ja perustelut pistemäärälle. Luokanopettajan maisterikoulutuksen hakuedellytyksenä on suoritettu kasvatustieteen kandidaatin tutkinto tai kandidaatin tutkinto joltain muulta alalta sekä jonkin kasvatustieteellisen oppiaineen perus- ja aineopinnot vähintään hyvin tiedoin. Hakuvaiheessa hakijan tuli toimittaa sähköisellä lomakkeella oleva ennakkotehtävä, jossa hän kertoo itsestään annettujen kysymysten perusteella. Ennakkotehtävästä voi saada 2-10 pistettä. Ohjeet ennakkotehtävän laatimiseen julkaistiin Opintopolussa ennen haun alkamista. Toisen vaiheen valintakokeena on soveltuvuuskoe, johon valintaperusteiden mukaan kutsutaan enintään 40 vaadittavat kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa. Jos hakijoita on enemmän, valinnassa 1. etusijalle asetetaan hakijat, jotka ovat suorittaneet kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, 2. huomioidaan ennakkotehtävästä saatu pistemäärä

6 Hakijoita oli yhteensä 158, joista 92 oli valintaperusteiden mukaisella ensimmäisellä etusijalla. Näiden ensimmäisellä etusijalla olevien 92 hakijan ennakkotehtävät pisteitettiin ennalta määriteltyjen arviointiperustelujen pohjalta. Jokainen ennakkotehtävä pisteitettiin kahden henkilön toimesta ja lopullinen pistemäärä oli näiden pisteiden keskiarvo. Ennakkotehtävän pisteityksessä korostettiin kykyä eritellä ja arvioida itseä monipuolisesti sekä pohtia suhdetta muihin ihmisiin ilmentäen avoimuutta ja arvostusta. Valintatoimikunnan puheenjohtajalta saadun selvityksen mukaan ennakkotehtävän pisteytys on tarkistettu eikä siinä havaittu virhettä. Lausunto oikaisupyyntöön liittyen on liitteenä 2 ja se on lähetetty Tiia Neuvoselle ja pyydetty häntä antamaan mahdollinen vastine mennessä. Yliopistolain (558/2009) 83 :n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 1. E:n oikaisupyyntö 2. Lausunto oikaisupyyntöön liittyen Päätösehdotus: Päätettäneen opiskelijavalintatoimikunnan lausunnon perusteella, ettei E:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä hänen osaltaan. Perustelut: Kirjallisen tehtävän pistemäärä on tarkistettu eikä siinä ole havaittu virhettä. Päätös: Päätettiin opiskelijavalintatoimikunnan lausunnon perusteella, ettei E:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä, koska pistemäärässä ei ole havaittu virhettä. 8. Henkilö F:n oikaisupyyntö koskien erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisteriohjelman avoimen väylän opiskelijavalintaa Yliopistolain (558/2009) 82 :n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Jyväskylän yliopiston johtosäännön 43 :n mukaan opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Henkilö F on lähettänyt oikaisupyynnön koskien erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisteriohjelman avoimen väylän opiskelijavalintaa (liite 1).

7 Henkilö F pyytää huomioimaan suorittamansa filosofian maisterikoulutuksen sisältämät kieliopinnot (ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito, englannin kielen kirjallinen sekä suomen puheviestinnän/esiintymistaidon opinnot) riittävinä kieliopintoina. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan hyväksymien erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisteriohjelman avoimen väylän valintaperusteiden mukaan hakijalta edellytetään tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot yhteensä vähintään 10 opintopistettä (7 opintoviikkoa) seuraavasti: äidinkielen puheviestintä ja kirjallinen viestintä, ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä vieraan kielen suullinen ja kirjallinen taito. Henkilö F:n suorittamaan filosofian maisterin tutkintoon sisältyvät kieliopinnot on otettu huomioon. F on suorittanut 8 opintopistettä kieliopintoja (ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito, englannin kielen kirjallinen sekä suomen puheviestinnän/esiintymistaidon opinnot). Häneltä puuttuu hakuedellytyksenä olevista kieliopinnoista seuraavat opinnot: suomen kielen kirjallinen ja englannin kielen suullinen. Henkilö F:n oikaisupyynnön johdosta kirjoitettu lausunto on liitteenä 2 ja se on lähetetty F:lle ja pyydetty häntä antamaan mahdollinen vastine mennessä. Yliopistolain (558/2009) 83 :n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 1. F:n oikaisupyyntö 2. Lausunto oikaisupyynnön johdosta Päätösehdotus: Päätettäneen lausunnon perusteella, ettei F:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä hänen osaltaan. Perustelut: Hakijalta puuttuu hakuedellytyksenä olevista kieliopinnoista seuraavat opinnot: suomen kielen kirjallinen ja englannin kielen suullinen. Päätös: Päätettiin annetun lausunnon perusteella, ettei F:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä, koska kieliopinnoista puuttuivat suomen kielen kirjallinen ja englannin suullinen. 9. Henkilö G:n oikaisupyyntö koskien luokanopettajakoulutuksen maisteriohjelman ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa Yliopistolain (558/2009) 82 :n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Jyväskylän yliopiston johtosäännön 43 :n mukaan

8 opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Henkilö G on lähettänyt oikaisupyynnön koskien luokanopettajakoulutuksen maisteriohjelman ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa (liite 1). Henkilö G pyytää tarkistamaan pistemäärän uudelleen ja selvityksen pisteiden määräytymisperusteista. Luokanopettajan maisterikoulutuksen hakuedellytyksenä on suoritettu kasvatustieteen kandidaatin tutkinto tai kandidaatin tutkinto joltain muulta alalta sekä jonkin kasvatustieteellisen oppiaineen perus- ja aineopinnot vähintään hyvin tiedoin. Hakuvaiheessa hakijan tuli toimittaa sähköisellä lomakkeella oleva ennakkotehtävä, jossa hän kertoo itsestään annettujen kysymysten perusteella. Ennakkotehtävästä voi saada 2-10 pistettä. Ohjeet ennakkotehtävän laatimiseen julkaistiin Opintopolussa ennen haun alkamista. Toisen vaiheen valintakokeena on soveltuvuuskoe, johon valintaperusteiden mukaan kutsutaan enintään 40 vaadittavat kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa. Jos hakijoita on enemmän, valinnassa etusijalle asetetaan hakijat, jotka ovat suorittaneet kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, huomioidaan ennakkotehtävästä saatu pistemäärä Hakijoita oli yhteensä 158, joista 92 oli valintaperusteiden mukaisella ensimmäisellä etusijalla. Näiden ensimmäisellä etusijalla olevien 92 hakijan ennakkotehtävät pisteitettiin ennalta määriteltyjen arviointiperustelujen pohjalta. Jokainen ennakkotehtävä pisteitettiin kahden henkilön toimesta ja lopullinen pistemäärä oli näiden pisteiden keskiarvo. Ennakkotehtävän pisteityksessä korostettiin kykyä eritellä ja arvioida itseä monipuolisesti sekä pohtia suhdetta muihin ihmisiin ilmentäen avoimuutta ja arvostusta. Valintatoimikunnan puheenjohtajalta saadun selvityksen mukaan ennakkotehtävän pisteytys on tarkistettu eikä siinä havaittu virhettä. Lausunto oikaisupyyntöön liittyen on liitteenä 2 ja se on lähetetty G:lle ja pyydetty häntä antamaan mahdollinen vastine mennessä. Yliopistolain (558/2009) 83 :n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 1. G:n oikaisupyyntö 2. Lausunto oikaisupyyntöön liittyen

9 Päätösehdotus: Päätettäneen lausunnon perusteella, ettei G.n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä hänen osaltaan. Perustelut: Kirjallisen tehtävän pistemäärä on tarkistettu eikä siinä ole havaittu virhettä. Päätös: Päätettiin lausunnon perusteella, ettei G.n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä, koska pistemäärässä ei ole havaittu virhettä. 10. Henkilö H:n oikaisupyyntö koskien psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelman ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa Yliopistolain (558/2009) 82 :n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Jyväskylän yliopiston johtosäännön 43 :n mukaan opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Henkilö H on lähettänyt oikaisupyynnön koskien psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelman ensimmäisen vaiheen opiskelijavalintaa (liite 1). Henkilö H perustelee oikaisupyyntöään muiden opintojen kuin ylioppilastutkinnon opintomenetyksellä sekä pyytää uudelleen arvioimaan hänen mahdollisuutensa päästä psykologian soveltuvuuskokeeseen. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan hyväksymien psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelman valintaperusteiden mukaan hakijat valittiin soveltuvuuskokeeseen kirjallisen kokeen ja ylioppilastutkinnon perusteella. Ylioppilastutkinnon osalta pisteitä annettiin psykologian reaalikokeen tai muun aineen reaalikokeen (tai ennen vuotta 2006 kirjoittaneilla reaalikokeen), äidinkielen sekä matematiikan tai vieraan kielen ylioppilaskokeista. Muiden opintojen perusteella ei valintaperusteiden mukaan ollut mahdollista antaa pisteitä. Psykologian laitoksen opiskelijavalinnoista vastaavan pedagogisen johtajan lausunto on liitteenä 2 ja se on lähetetty H:lle ja pyydetty häntä antamaan mahdollinen vastine mennessä. Yliopistolain (558/2009) 83 :n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 1. H:n oikaisupyyntö 2. Lausunto oikaisupyynnön johdosta Päätösehdotus:

10 Päätettäneen lausunnon perusteella, ettei H:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä hänen osaltaan. Perustelut: Psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelman valintaperusteiden mukaan hakijat valittiin soveltuvuuskokeeseen kirjallisen kokeen ja ylioppilastutkinnon perusteella. Muiden opintojen perusteella ei valintaperusteiden mukaan ollut mahdollista antaa pisteitä. Päätös: Päätettiin annetun lausunnon perusteella, ettei H:n oikaisupyyntö anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä. 11. Henkilö I:n oikaisupyyntö koskien kandidaatin tutkielman arvostelusta tehtyyn oikaisupyyntöön annettua päätöstä Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön 61 :n mukaan opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea päätökseen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Sosiaalityön opiskelija I:n kandidaatin tutkielma on arvosteltu arvosanalla 2. Henkilö I on tehnyt oikaisupyynnön arvostelusta tutkielman arvostelleelle opettajalle Heidi Ruohiolle Ruohio on antanut kirjallisen päätöksen oikaisupyyntöön ja päätöksessään pitänyt oikaisupyyntöä aiheettomana. Henkilö I on tehnyt muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön ensimmäiseen oikaisupyyntöön tehdystä päätöksestä (asia 11/liite 1). Sosiaalityön pääedustaja, professori Marjo Kuronen on valmistellut muutoksenhakulautakunnalle lausunnon (asia 11/liite 2), joka on lähetettyi:lle sähköpostilla ja pyydetty häntä antamaan mahdollinen vastine mennessä. Henkilö I:n vastine on asiakohdan liitteenä 3. I:n vastine ei ole sisältänyt sellaista tietoa, että siitä olisi ollut tarpeen pyytää lisälausuntoa sosiaalityön pääedustajalta. Sosiaalityön opetussuunnitelmassa kandidaatintutkielman ja kandidaattiseminaarin osaamistavoitteet asetetaan seuraavasti: - Opiskelija tutustuu tutkimusprosessin keskeisiin vaiheisiin, perehtyy tutkimusaiheeseensa, siihen liittyviin käsiteisiin ja teorioihin sekä aikaisempaan tutkimukseen. Hän osaa muotoilla ja rajata tutkimusongelman, etsiä tutkimuksessa tarvittavaa tietoa, kerätä aineistoa ja käyttää tutkimusmenetelmiä empiirisen aineiston analyysissä. Seminaarityöskentely antaa valmiuksia tieteelliseen esitystapaan, kirjoittamiseen ja argumentointiin tiedeyhteisössä ja sen ulkopuolella. 1. I:n oikaisupyyntö (asia 11/liite 1) 2. Professori Marjo Kurosen lausunto oikaisupyyntöön (asia 11/liite 2)

11 3. I:n lausuntoon antama vastine (asia 11/liite 3) Päätösehdotus: Päätettäneen saadun lausunnon perusteella, että oikaisupyyntö ei anna aihetta muuttaa annettua arvosanaa. Perustelut: Opettajan ja oppiaineen pääedustajan arvioinnin perusteella Päätös: Päätettiin saadun lausunnon perusteella, että oikaisupyyntö ei anna aihetta muuttaa annettua arvosanaa. 12. Henkilö J:n oikaisupyyntö tutkinnonsuoritusoikeuden lisäaikapäätökseen Yliopistolain (558/2009) 42 :n mukaan yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 41 :ssä säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Jyväskylän yliopiston rehtorin päättämien, yliopistolakiin (42 ) perustuvien periaatteiden mukaan lisäajan myöntöharkinnassa otetaan huomioon opiskelijan mahdollisuus valmistua kohtuullisessa ajassa, aiemmin myönnetyt lisäajat ja opiskelijan elämäntilanne. Yleistä Opiskelija, joka ei ole tehnyt yliopistossa tutkintoon johtavia opintoja lainkaan tai vain hyvin vähän, ei voi saada lisäaikaa ilman todella painavia elämäntilanteeseen liittyviä perusteita ja selvitystä siitä, miten opinnot aiotaan jatkossa suorittaa. Esimerkiksi toisen tutkinnon opiskelu tai työssäkäynti ei ole riittävä peruste. Merkittävät luottamustoimet, ansiokas tieteellinen tai taiteellinen toiminta sekä huippu-urheilu voivat olla syitä opintojen hitaalle etenemiselle. Jos riittävää opiskelunäyttöä ei ole, voidaan perusteluna hyväksyä oma tai lähiomaisen sairaus tai muu vaikea elämäntilanne. Perustelut tulee todistaa luotettavilla dokumenteilla. Lisäaika myönnetään lukukausina. Lisäaika myönnetään lähtökohtaisesti enintään kahdeksi lukukaudeksi ja vain poikkeustapauksissa enintään neljäksi lukukaudeksi. Jos opintojen loppuun saattaminen kestäisi opiskelusuunnitelman mukaan pidempään, loput lisäaikalukukaudet opiskelijan on haettava uudella hakemuksella. Ensimmäisen lisäajan hakeminen Ensimmäisellä kerralla lisäaikaa myönnettäessä tarkastellaan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tavoitteena olevan tutkinnon loppuun saattamiseksi. Opiskelijalla, jolla on sallitun opintoajan päättyessä enintään 1/3 tutkintoon vaadittavista opinnoista suorittamatta, on mahdollisuus saada lisäaikaa. Puuttuvien opintojen maksimimäärä ei kuitenkaan ole ehdoton. Mitä enemmän opintoja puuttuu, sitä perustellumpi lisäaikahakemuksen tulee olla. Myös opiskelijan opintojen viimeaikaisella etenemistahdilla on merkitystä valmistumissuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa. Opiskelijan eduksi katsotaan opintoajan päättymistä edeltävä hyvä opintojen etenemistahti silloinkin, kun opintoja on suorittamatta enemmän kuin 1/3 tutkintoon vaadittavista opinnoista ensimmäistä lisäaikaa haettaessa.

12 Uuden lisäajan hakeminen Mikäli myönnetty lisäaika ei osoittaudu riittäväksi, opiskelijan opintojen eteneminen suunnitelman mukaisesti aiemmilla lisäajoilla otetaan huomioon uusia lisäaikoja myönnettäessä. Uutta lisäaikaa ei ole mahdollista myöntää, mikäli opiskelijan opinnot ovat edenneet merkittävästi alkuperäisen opiskelusuunnitelman aikataulua hitaammin eikä opiskelija ole esittänyt hitaalle etenemiselle elämäntilanteeseen liittyvää syytä. Jos riittävää opiskelunäyttöä ei ole, voidaan perusteluna hyväksyä oma tai lähiomaisen sairaus tai muu vaikea elämäntilanne. Perustelut tulee todistaa luotettavilla dokumenteilla. Henkilö J on hyväksytty kirjallisuuden maisteriopintoihin syyslukukauden 2013 alusta alkaen. Hänen yliopistolain mukainen tutkinnonsuoritusaikansa päättyy J on hakenut tutkinnonsuoritusoikeuteensa lisäaikaa Henkilö J on ollut yliopistossa läsnä olevana kaikki lukuvuodet ( , , , ) opiskeluoikeuden saamisen jälkeen. Hänellä on opintorekisterissä suoritettuna 40 opintopistettä, joista 30 opintopistettä on sisällytetty avoimesta yliopistosta ja jotka hän on suorittanut ennen tutkintotavoitteisen opiskelun aloittamista. Tutkinnon suoritusoikeuden saatuaan hän on suorittanut 10 opintopistettä helmikuussa J:lta puuttuu 2/3 tutkinnon opinnoista, mukaan lukien kaikki pääaineen syventävät opinnot. Lisäaikahakemuksessaan J on ilmoittanut hakemuksen perusteeksi muut syyt ja hakemuksen liitteessä kertonut elämäntilanteeseensa liittyvät perustelut. Oikaisupyynnön liitteeksi J on toimittanut lääkärintodistuksen sekä psykoterapeutin lausunnon terveydellisistä seikoista, jotka ovat estäneet opintojen etenemistä useiden vuosien ajan. J on oikaisupyynnössään ja sen liitteissä tuonut esiin sellaista lisätietoa, joka vaikuttaa lisäajan myöntöharkintaan. J:n lisäaikahakemuksen yhteydessä esittämästä opintosuunnitelmasta puuttuu syventäviä opintoja 30 opintopistettä, jotka hän on erikseen sähköpostitse tarkentanut suorittavansa syyslukukaudella J:n oikaisupyyntö liitteineen (asia 12/liite 1) - J:n lisäaikahakemus liitteineen (asia 12/liite 2) - humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan päätös lisäaikahakemukseen (asia 12/liite 3) Päätösehdotus: Päätettäneen myöntää lisäaikaa syyslukukausi 2017, jonka päättyessä J:n opintosuunnitelman toteutumisen perusteella arvioidaan lisäajan jatkaminen. Perustelut: J on oikaisupyynnössään tuonut esiin lisätietoja, joiden perusteella hänelle voidaan myöntää lisäaikaa opintoihin. Päätös: Päätettiin saatujen lisätietojen perusteella myöntää lisäaikaa syyslukukauden 2017 loppuun ja sen päättyessä J:n opintosuunnitelman toteutumisen perusteella arvioidaan lisäajan jatkaminen.

13 13. Henkilö K:n oikaisupyyntö tutkinnonsuoritusoikeuden lisäaikapäätökseen Yliopistolain (558/2009) 42 :n mukaan yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 41 :ssä säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Jyväskylän yliopiston rehtorin päättämien, yliopistolakiin (42 ) perustuvien periaatteiden mukaan lisäajan myöntöharkinnassa otetaan huomioon opiskelijan mahdollisuus valmistua kohtuullisessa ajassa, aiemmin myönnetyt lisäajat ja opiskelijan elämäntilanne. Yleistä Opiskelija, joka ei ole tehnyt yliopistossa tutkintoon johtavia opintoja lainkaan tai vain hyvin vähän, ei voi saada lisäaikaa ilman todella painavia elämäntilanteeseen liittyviä perusteita ja selvitystä siitä, miten opinnot aiotaan jatkossa suorittaa. Esimerkiksi toisen tutkinnon opiskelu tai työssäkäynti ei ole riittävä peruste. Merkittävät luottamustoimet, ansiokas tieteellinen tai taiteellinen toiminta sekä huippu-urheilu voivat olla syitä opintojen hitaalle etenemiselle. Jos riittävää opiskelunäyttöä ei ole, voidaan perusteluna hyväksyä oma tai lähiomaisen sairaus tai muu vaikea elämäntilanne. Perustelut tulee todistaa luotettavilla dokumenteilla. Lisäaika myönnetään lukukausina. Lisäaika myönnetään lähtökohtaisesti enintään kahdeksi lukukaudeksi ja vain poikkeustapauksissa enintään neljäksi lukukaudeksi. Jos opintojen loppuun saattaminen kestäisi opiskelusuunnitelman mukaan pidempään, loput lisäaikalukukaudet opiskelijan on haettava uudella hakemuksella. Ensimmäisen lisäajan hakeminen Ensimmäisellä kerralla lisäaikaa myönnettäessä tarkastellaan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tavoitteena olevan tutkinnon loppuun saattamiseksi. Opiskelijalla, jolla on sallitun opintoajan päättyessä enintään 1/3 tutkintoon vaadittavista opinnoista suorittamatta, on mahdollisuus saada lisäaikaa. Puuttuvien opintojen maksimimäärä ei kuitenkaan ole ehdoton. Mitä enemmän opintoja puuttuu, sitä perustellumpi lisäaikahakemuksen tulee olla. Myös opiskelijan opintojen viimeaikaisella etenemistahdilla on merkitystä valmistumissuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa. Opiskelijan eduksi katsotaan opintoajan päättymistä edeltävä hyvä opintojen etenemistahti silloinkin, kun opintoja on suorittamatta enemmän kuin 1/3 tutkintoon vaadittavista opinnoista ensimmäistä lisäaikaa haettaessa. Uuden lisäajan hakeminen Mikäli myönnetty lisäaika ei osoittaudu riittäväksi, opiskelijan opintojen eteneminen suunnitelman mukaisesti aiemmilla lisäajoilla otetaan huomioon uusia lisäaikoja myönnettäessä. Uutta lisäaikaa ei ole mahdollista myöntää, mikäli opiskelijan opinnot ovat edenneet merkittävästi alkuperäisen opiskelusuunnitelman aikataulua hitaammin eikä opiskelija ole esittänyt hitaalle etenemiselle elämäntilanteeseen liittyvää syytä. Jos riittävää opiskelunäyttöä ei ole, voidaan perusteluna hyväksyä oma tai lähiomaisen sairaus tai muu vaikea elämäntilanne. Perustelut tulee todistaa luotettavilla dokumenteilla. Henkilö K on hyväksytty taidekasvatuksen maisteriopintoihin syyslukukauden 2012 alusta alkaen. Hänen yliopistolain mukainen tutkinnonsuoritusaikansa on päättynyt K on hakenut tutkinnonsuoritusoikeuteensa lisäaikaa ja hän on uudistanut hakemuksensa

14 K on ollut yliopistossa läsnä olevana kaikki lukuvuodet ( , , , , ) opiskeluoikeuden saamisen jälkeen. Hänellä ei ole Jyväskylän yliopistossa suoritettuja opintoja, mutta hyväksiluettuja opintoja Teatterikorkeakoulusta 39 opintopistettä. Hyväksiluetut opinnot on suoritettu vuosina ja K:lta puuttuu 2/3 tutkinnon opinnoista, mukaan lukien kaikki pääaineen syventävät opinnot. Lisäaikahakemuksessaan K on ilmoittanut hakemuksen perusteeksi sairauden ja hän on toimittanut hakemuksen liitteenä lääkärintodistuksen sairauden vaikutuksesta opintojen etenemiseen vuosina 2014 ja 2015, mutta ajalta ja hän ei ole esittänyt perusteltua syytä sille, etteivät opinnot ole edenneet. Oikaisupyyntönsä liitteenä K on toimittanut kattavat tiedot terveydellisistä seikoista ja elämäntilanteestaan myös ko. ajalta. K on oikaisupyynnössään ja sen liitteissä tuonut esiin sellaista lisätietoa, joka vaikuttaa lisäajan myöntöharkintaan. - K:n oikaisupyyntö liitteineen (asia 13/liite 1) - K:n lisäaikahakemus liitteineen (asia 13/liite 2) - humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan päätös lisäaikahakemukseen (asia 13/liite 3) Päätösehdotus: Päätettäneen myöntää lisäaikaa syyslukukausi 2017, jonka päättyessä K:n opintosuunnitelman toteutumisen perusteella arvioidaan lisäajan jatkaminen. Perustelut: K on oikaisupyynnössään tuonut esiin lisätietoja, joiden perusteella hänelle voidaan myöntää lisäaikaa opintoihin. Päätös: Päätettiin saatujen lisätietojen perusteella myöntää lisäaikaa syyslukukausi 2017, jonka päättyessä K:n opintosuunnitelman toteutumisen perusteella arvioidaan lisäajan jatkaminen. 14. Henkilö L:n oikaisupyyntö tutkinnonsuoritusoikeuden lisäaikapäätökseen Yliopistolain (558/2009) 42 :n mukaan yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 41 :ssä säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Jyväskylän yliopiston rehtorin päättämien, yliopistolakiin (42 ) perustuvien periaatteiden mukaan lisäajan myöntöharkinnassa otetaan huomioon opiskelijan mahdollisuus valmistua kohtuullisessa ajassa, aiemmin myönnetyt lisäajat ja opiskelijan elämäntilanne. Yleistä

15 Opiskelija, joka ei ole tehnyt yliopistossa tutkintoon johtavia opintoja lainkaan tai vain hyvin vähän, ei voi saada lisäaikaa ilman todella painavia elämäntilanteeseen liittyviä perusteita ja selvitystä siitä, miten opinnot aiotaan jatkossa suorittaa. Esimerkiksi toisen tutkinnon opiskelu tai työssäkäynti ei ole riittävä peruste. Merkittävät luottamustoimet, ansiokas tieteellinen tai taiteellinen toiminta sekä huippu-urheilu voivat olla syitä opintojen hitaalle etenemiselle. Jos riittävää opiskelunäyttöä ei ole, voidaan perusteluna hyväksyä oma tai lähiomaisen sairaus tai muu vaikea elämäntilanne. Perustelut tulee todistaa luotettavilla dokumenteilla. Lisäaika myönnetään lukukausina. Lisäaika myönnetään lähtökohtaisesti enintään kahdeksi lukukaudeksi ja vain poikkeustapauksissa enintään neljäksi lukukaudeksi. Jos opintojen loppuun saattaminen kestäisi opiskelusuunnitelman mukaan pidempään, loput lisäaikalukukaudet opiskelijan on haettava uudella hakemuksella. Ensimmäisen lisäajan hakeminen Ensimmäisellä kerralla lisäaikaa myönnettäessä tarkastellaan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tavoitteena olevan tutkinnon loppuun saattamiseksi. Opiskelijalla, jolla on sallitun opintoajan päättyessä enintään 1/3 tutkintoon vaadittavista opinnoista suorittamatta, on mahdollisuus saada lisäaikaa. Puuttuvien opintojen maksimimäärä ei kuitenkaan ole ehdoton. Mitä enemmän opintoja puuttuu, sitä perustellumpi lisäaikahakemuksen tulee olla. Myös opiskelijan opintojen viimeaikaisella etenemistahdilla on merkitystä valmistumissuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa. Opiskelijan eduksi katsotaan opintoajan päättymistä edeltävä hyvä opintojen etenemistahti silloinkin, kun opintoja on suorittamatta enemmän kuin 1/3 tutkintoon vaadittavista opinnoista ensimmäistä lisäaikaa haettaessa. Uuden lisäajan hakeminen Mikäli myönnetty lisäaika ei osoittaudu riittäväksi, opiskelijan opintojen eteneminen suunnitelman mukaisesti aiemmilla lisäajoilla otetaan huomioon uusia lisäaikoja myönnettäessä. Uutta lisäaikaa ei ole mahdollista myöntää, mikäli opiskelijan opinnot ovat edenneet merkittävästi alkuperäisen opiskelusuunnitelman aikataulua hitaammin eikä opiskelija ole esittänyt hitaalle etenemiselle elämäntilanteeseen liittyvää syytä. Jos riittävää opiskelunäyttöä ei ole, voidaan perusteluna hyväksyä oma tai lähiomaisen sairaus tai muu vaikea elämäntilanne. Perustelut tulee todistaa luotettavilla dokumenteilla. Henkilö L on hyväksytty kirjallisuuden maisteriopintoihin syyslukukauden 2011 alusta alkaen. Hänen yliopistolain mukainen tutkinnonsuoritusaikansa on päättynyt L on hakenut tutkinnonsuoritusoikeuteensa lisäaikaa Henkilö L on ollut yliopistossa läsnä olevana lukuvuoden , kevätlukukaudet 2013 ja 2014 ja lukuvuoden sekä kirjoilta pois syyslukukauden 2012 ja lukuvuoden (kirjoilta pois oleminen kuluttaa opintoaikaa). Hänellä on opintorekisterissä suoritettuna 56 opintopistettä, joista 40 opintopistettä on sisällytetty Helsingin yliopistosta ja jotka hän on suorittanut ennen tutkintotavoitteisen opiskelun aloittamista. Tutkinnon suoritusoikeuden saatuaan hän on suorittanut 16 opintopistettä helmikuussa L:lta puuttuu hiukan yli puolet tutkinnon opinnoista, pääaineen syventäviä opintoja. Lisäaikahakemuksessaan L on ilmoittanut hakemuksen perusteeksi muut syyt, pääasiallisesti työnteon. Työnteko sinällään ei ole peruste lisäajan myöntämiseen, mutta taloudelliseen toimeentuloon liittyvänä elämäntilanteen seikkana se otetaan huomioon

16 lisäajan myöntöharkinnassa. Oikaisupyynnössään L vetoaa opintojensa viimeaikaiseen etenemiseen, joka voidaan katsoa opiskelijan eduksi. L:lla ei ole opintosuorituksia rekisterissä kuluneelta lukuvuodelta, mutta yliopistotutkija Hanna Pirisen lausunnon mukaan hän on edistänyt maisterintutkielmaansa ja osallistunut maisteriseminaariin kuluneen lukuvuoden aikana työnteon ohessa. L on oikaisupyynnössään ja sen liitteessä tuonut esiin tarkempaa tietoa opintojensa etenemisen viimeaikaisista vaiheista. - L:n oikaisupyyntö liitteineen (asia 14/liite 1) - L:n lisäaikahakemus liitteineen (asia 14/liite 2) - humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan päätös lisäaikahakemukseen (asia 14/liite 3) Päätösehdotus: Päätetään myöntää lisäaikaa syyslukukausi 2017, jonka päättyessä L:n opintosuunnitelman toteutumisen perusteella arvioidaan lisäajan jatkaminen. Perustelut: Päätettäneen esitettyjen dokumenttien perusteella, että L on oikaisupyynnössään tuonut esiin tarkempaa tietoa opintojensa etenemisen viimeaikaisista vaiheista ja sen perusteella hänelle voidaan myöntää lisäaikaa opintoihin. Päätös: Päätettiin esitettyjen dokumenttien perusteella myöntää lisäaikaa syyslukukausi 2017, jonka päättyessä L:n opintosuunnitelman toteutumisen perusteella arvioidaan lisäajan jatkaminen. Puheenjohtaja Sarianna Sipilä Pöytäkirjan tarkastajat Virpi Uotinen Kaisa Aunola