Syöpäpotilaan psyykkisten oireiden hoito palliatiivisessa vaiheessa
|
|
- Eeva-Kaarina Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Irja Idman TEEMA: PALLIATIIVINEN HOITO NÄIN HOIDAN Syöpäpotilaan psyykkisten oireiden hoito palliatiivisessa vaiheessa Psyykkisten oireiden hoito on osa syöpäpotilaan palliatiivista kokonaishoitoa. Kysymykset psyykkisestä voinnista kuuluvat hoitorutiiniin somaattisten tutkimusten rinnalle hoidon kaikissa vaiheissa. Tavallisimpia oireita ovat ahdistus, masennus ja unihäiriöt. Jokaisen palliatiivisessa vaiheessa olevia syöpäpotilaita hoitavan lääkärin tulisi osata tunnistaa ja hoitaa nämä yleisimmät psyykkiset oireet. Hoito perustuu psykoterapeuttisia aineksia sisältäviin keskusteluihin ja lääkehoitoihin. Syöpäsairaita hoitava lääkäri kohtaa usein potilaiden psyykkisiä oireita. Tutkimusten mukaan noin kolmasosa potilaista kärsii sairautensa aikana testatuilla mittareilla tunnistettavista psyykkisistä oireista. Tyypillisin oirekuva on sekamuotoinen ahdistuksena ja masennuksena ilmenevä oireisto, johon liittyy vireystilan muutoksia (väsymystä, ylivirittyneisyyttä) ja unihäiriöitä. Hiljattain julkaistun haastattelututkimuksista tehdyn laajan metaanalyysin mukaan jokin DSM- tai ICD- kriteerit täyttävä mielialahäiriö on todettavissa noin %:lla sairaalahoidossa olevista syöpäpotilaista (Mitchell ym. 2011). Esiintyvyydessä ei juuri ollut eroa palliatiivisessa tai onkologisessa hoidossa olevien välillä. Mielialahäiriöihin luettiin meta-analyysissä kaikki masennusdiagnoosit, ahdistuneisuushäiriöt ja sopeutumishäiriötasoiset mielialaongelmat. Palliatiivinen hoito tarkoittaa henkeä uhkaavan sairauden oirehoitoa joko itse tautiprosessia hidastavien hoitojen rinnalla tai tilanteissa, joissa taudin etenemistä jarruttavia hoitoja ei enää ole. Yleensä kyse on somaattisesti monioireisista potilaista, joiden olemista säätelevät esimerkiksi fyysisten voimien väheneminen, kivulloisuus, toimintakyvyn rajoitteet ja huonovointisuus. Somaattinen monioireisuus vaikuttaa myös mielen toimintoihin ja vireystilaan. Lisäksi se rajoittaa psykologisen mielen autonomiaa. Jos olo on somaattisesti hankala ja oireiden hallinta on vaikeaa, energiaa tai kiinnostusta muuhun ei juuri ole. Elämänpiiri pienentyy, ja ruumiillinen oleminen täyttää mielen. Somaattisten oireiden hyvä hoito, oireiden hallinta ja hoitoluottamus luovat perustan myös potilaan psyykkiselle jaksamiselle. Tavoitteena on, että potilas pystyisi elämään somaattisen voinnin mahdollistamalla tavalla. Jos potilas vetäytyy normaalin elämänsä rooleista tai aktiviteeteista enemmän kuin fyysiset toimintakyvyn rajoitteet edellyttävät, on mietittävä psyykkisiä toimintarajoitteita. Henkeä uhkaava sairaus vaatii mieleltä kykyä sopeutua sairauden aiheuttamiin kehollisten toimintojen muutoksiin ja tautitietoisuuden tuomiin uhkakuviin. Psyykkistä oiremuodostusta voidaan jäsentää mielen ja kehon kehityksellisiä ja toiminnallisia yhteyksiä kuvaavien neurobiologisten mallien avulla. Niissä pyritään hahmottamaan informaation työstämistä mielen ja kehon sisäisinä tapahtumina sekä vuorovaikutuksellisina prosesseina. Psyykkisten häiriöiden terapeuttiset ja keskusteluhoidot perustuvat pitkälti siihen, että mielen sisäiset prosessit tuodaan vuorovaikutuksen piiriin sanallisen hahmottamisen kautta, siis puhuen ja kuunnellen (Damasio 2003, Ogden ym. 2009, Lehtonen 2011). Säilyttääkseen psyykkisen tasapainonsa potilas tarvitsee ammattilaisen ohjausta ja 403 Duodecim 2013;129:403 9
2 PALLIATIIVINEN HOITO 404 perehdytystä omaan hoitoonsa ja oireidensa hallintaan. Palliatiivisessa hoidossa korostuukin vuorovaikutuksen, kuuntelun ja ohjauksen merkitys. Syöpäpotilaiden palliatiivisessa hoidossa ei tavallisissa tilanteissa edellytetä erityisiä psykoterapeuttisia valmiuksia vaan hyvään vuorovaikutukseen ja potilaan ohjaukseen perustuvaa toimintaa. Vaikeissa tapauksissa on syytä konsultoida psykiatrian erikoislääkäriä. Potilaan ja hoivaavan omaisen tulisi myös ymmärtää hoitoprosessia ja oirehoidon keinoja niin, että he säilyttävät hallinnan tunteen ja luottamuksen. Artikkelin tavoitteena on antaa ohjeet, joiden avulla lääkäri pystyy käsittelemään palliatiivisen hoidon piirissä olevien syöpäpotilaiden tavallisimpia psyykkisiä oireita. Pelko kehossa ja mielessä Syöpäpotilaan psyykkisen oireilun ytimessä on pelko. Artikkelin havainnollistavaksi lähtökohdaksi on otettu Iiris Hovatan (2011) esittämä pelkoreaktion neurobiologinen malli (KUVA). Kuvassa on esitetty kaavamaisesti pelkoreaktion merkitys niin somaattisen oiremuodostuksen kuin pelon psyykkisen neutraloinnin kannalta. Mallissa pelon muotoutumista ja säätelyä kuvaavat mekanismit yhdistyvät mielestäni käytännön lääkäriä hyödyttävällä tavalla. Pelkoreaktion neurobiologisessa mallissa toisiinsa kytkeytyvät biologisen stressin ja merkityksenannon psykologiset prosessit, joiden avulla paineisten tunnetilojen ja stressin neutraloivan säätelyn voidaan olettaa tapahtuvan. Näin kyetään myös hahmottamaan vuorovaikutuksen ja keskustelutuen merkitys psyykkisessä oirehoidossa. Sopeutuminen sairauteen ohjautuu näiden mekanismien mukaan, ja niitä tulisi psyykkisen oireilun hoidossa kyetä ymmärtämään ja käyttämään hyväksi. Pelko ja uhka ovat sidoksissa toisiinsa. Voidaan ajatella, että oireet herättävät pelkoa synnyttämällä epämiellyttäviä tautiaistimuksia ja että tautitietoisuus toimii kognitiivisena porttina ahdistukselle. Pelko on mielen läpäisevä voimakas aistimus, joka koetaan epämääräisenä paineena jo ennen kognitiivista Hidas reitti Etuaivokuori Kognitiivinen käsittely Talamus Hippokampus Kontekstiin liittyvä käsittely Kuva 1. Pelon neurobiologia. Aistiärsykkeiden vastaanotto Nopea reitti Mantelitumake Hypotalamus Aivolisäke Lisämunuaisen kuorikerros Kortisoli tunnistamista. Uhkakuviin liittyvä ahdistus ja käsittämättömiin oireisiin kytkeytyvät pelot synnyttävät tunnepaineisen olon, joka voi purkautua somaattisina oireina tai motorisena toimintana. Se saattaa myös tavoittaa mielikuva-ajattelun kautta tunne-elämän ja käyttäytymisen kognitiiviset säätelykerrokset. Sairausprosessien kognitiivista työstämistä etuaivokuoressa pyritään tukemaan keskustelutuen avulla kytkemällä sanallisten ilmaisujen välityksellä nykyhetken kokemukset ja aiemmat muistielementit (yksilön aiempi relevantti kokemushistoria) sairauden aiheuttamaan kriisi- tai kuormitustilaan (niin suojaavat ja elävöittävät kuin traumaattisetkin muistot). Tunteiden ja käyttäytymisen tietoinen säätely sekä pelkojen ja uhkakuvien rauhoittava neutralointi mielessä tulee näin mahdolliseksi. Keskustelutuen tehtävänä on vahvistaa potilaan omia keinoja mielensä rauhoittamiseksi, niin että hän pystyisi tyynnyttämään sairauteen ja sen etenemiseen liittyviä pelkoja. Lisäksi potilaalle annetaan tietoa oireiden lievittämisestä. Muistin varastoista olisi hyvä houkutella esiin hyvää oloa ja olemassaolon tunnetta ruokkivia elävöittäviä muistoja, jotka kannustavat ja auttavat arvostamaan niin elettyä kuin edelleen elettävää elämää. I. Idman
3 Jos pelkoreaktio on niin voimakas, että potilas ei tunnekuohultaan pysty hoitokontaktissakaan käsittelemään tilannetta tiedollisesti, voi tilapäinen rauhoittaminen anksiolyyttisellä lääkkeellä (esim. oksatsepaami 15 mg x 1 3) ja yöunen turvaaminen nukahtamis- tai unilääkkeellä olla tarpeen. Psyykkisen kriisin ja siihen liittyvien emotionaalisten reaktioiden työstäminen mielen tasolla tapahtuu merkityksenannon kautta. Hoitavan ammattilaisen tehtävänä on auttaa tietopohjaisilla hahmotuksillaan ja tilapäisenä ahdistuksen jakajana potilasta tavoittamaan mielen tasapaino. Lisäksi hän vahvistaa potilaan hallinnan tunnetta ja omavoimaisuutta. Mielialalääkitykset voivat olla tarpeen sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen kuormittuneisuuden hoidossa silloin, kun potilaalle on päässyt kehittymään diagnosoitavissa oleva häiriötasoinen ahdistus- tai masennusoireisto. Psyykkisen oirehoidon perusperiaatteet YDINASIAT 88Psyykkisten oireiden hoito on osa syöpäpotilaan palliatiivista kokonaishoitoa. 88Kysymykset psyykkisestä voinnista kuuluvat hoitorutiiniin somaattisten tutkimusten rinnalle hoidon kaikissa vaiheissa. 88Tavallisimpien psyykkisten oireiden eli ahdistuksen, masennuksen ja unihäiriöiden hoito perustuu psykoterapeuttisia aineksia sisältäviin keskusteluihin ja lääkehoitoon. 88Keskusteluissa voidaan lähteä liikkeelle potilaan yksilöllisistä syöpäkokemuksista sekä sairauteen ja hoitoihin liittyvistä pelkoa ja tunnepainetta aiheuttavista mielikuvista. Terapiaote on supportiivinen. 88Lääkehoidossa on tärkeä ottaa huomioon hoidolla saatavan vasteen ajankohta ja kesto suhteutettuna potilaan somaattiseen tilaan ja elinajan ennusteeseen. Psyykkisten oireiden hoito on osa palliatiivista kokonaishoitoa. Kysymykset psyykkisestä voinnista kuuluvat hoitorutiiniin somaattisten tutkimusten rinnalle hoidon kaikissa vaiheissa. Kysymykset merkityksellisistä läheisistä ja itselle tärkeiden sosiaalisten roolien säilymisestä sekä arkipäivän selviytymisestä aktivoivat potilaan mielessä oman sosiaalisen tukiverkoston merkitystä. Näiden kysymysten tulisi olla osa tutkimus- ja hoitorutiinia. Kysymyksillään lääkäri osoittaa arvostustaan potilaan elämän tukirakenteita kohtaan ja nostaa niitä samalla esiin. Tämä auttaa potilasta ylläpitämään merkityksellisyyden tunnetta ja kiinnostusta elämään (Fann ym. 2012). Psyykkisen oirehoidon kulmakiviä ovat ehkäisy, oireiden varhainen tunnistaminen ja niiden vaikeuden arviointi sekä todettujen oireiden asianmukainen hoito. Kansainvälisen suosituksen mukaan myös psyykkinen oirehoito kuuluu palliatiivisen tiimin osaamisalueelle ja vastuulle. Tämä asettaa haasteita koulutuksen kaikille tasoille. Psyykkisen oireilun ehkäisyssä keskeistä on aktiiviseen kuunteluun perustuva vuorovaikutus sekä sairauteen ja hoitoon perehdyttävä potilasohjaus syöpähoidon kaikissa vaiheissa. Psyykkisten oireiden hoidon lähtökohtana on potilaan yksilöllinen somaattinen tilanne ja fyysinen kunto. Hyvä somaattinen oirehoito ja oireiden hallinta luovat perustan hoitoturvalle ja psyykkistä jaksamista tukevalle luottamukselle. Palliatiivisessa vaiheessa olevien syöpäpotilaiden psyykkisten oireiden lääkehoidossa on tärkeä ottaa huomioon kokonaislääkekuorma, lääkkeiden yhteensopivuus ja hoidon vaihe sekä hoidolla saatavan vasteen ajankohta ja kesto suhteutettuna potilaan somaattiseen tilaan ja elinajan ennusteeseen. Saattohoidossa olevalle potilaalle ei esimerkiksi ole aiheellista aloittaa sellaista masennuslääkitystä, jonka vasteen voidaan odottaa tulevan vasta 4 6 viikon kuluttua. Sen sijaan oirehoitona mielialalääkkeitä voidaan käyttää vaikkapa unettomuudessa. 405 Syöpäpotilaan psyykkisten oireiden hoito palliatiivisessa vaiheessa
4 PALLIATIIVINEN HOITO Taulukko 1. Masennuksen ja surun erot. Masennus Hylätty ja yksinäinen olo Oireet ovat pysyviä Katuvaisuus, peruuttamattomien virheiden hautominen Korostunut itsensä vähättely, itseinho Jatkuva alakulo Potilaalla ei ole tulevaisuuteen kohdistuvia toiveita tai mielenkiintoa tulevaan Potilaan elämässä on vain harvoja nautintoa tuottavia asioita Potilaalla on itsetuhoisia ajatuksia tai hän on vahingoittanut itseään Suru Kyky tuntea läheisyyttä säilyy Oireet menevät ohi Kyky nauttia onnellisista muistoista säilyy Omanarvontunto säilyy Jaksoittainen alakulo Potilas kokee, että tulevaisuudella on vielä annettavaa Potilas kykenee tuntemaan mielihyvää Potilaan elämänhalu säilyy 406 Masennuksen tunnistaminen ja hoito Keskeistä on erottaa masennus syövän aiheuttamasta väsymyksestä ja huonovointisuudesta sekä tehdä ero masennuksen ja surun välillä (TAULUKKO 1). Kansainvälisen suosituksen mukaan masennuksen tunnistaminen tapahtuu kliinisen päätöksenteon osalta riittävän luotettavasti noudattamalla kaavaa, jossa tehdään ensin kartoittavat peruskysymykset ja sitten tarkempi diagnostinen ja vaikeusasteen arvio. Nämä on esitetty TAULUKOISSA 2 ja 3. Mikäli vastaus TAULUKON 2 kysymyksiin on myöntävä, tehdään diagnostinen vaikeusasteen arvio. Jos vastaus TAULUKON 2 B-osion anhedoniaa kartoittavaan kakkoskysymykseen on myönteinen, viittaa tilanne vaikeusasteeltaan keskivaikeaan masennukseen, joka saattaa edellyttää keskustelutuen lisäksi lääkehoitoa. Tarkempi diagnostinen ja vaikeusasteen arvio voidaan tehdä TAULUKOSSA 3 esitettyjen mittareiden avulla. Monimutkaisemmissa tai epäselvissä tapauksissa tulisi arvio tehdä masennuksen Käypä hoito suosituksen mukaisesti. Lievissä masennustiloissa hoidon painopiste on terapeuttisissa keskusteluissa; lääkehoitoa on syytä harkita keskivaikeissa ja vaikeissa masennustiloissa. Tavallisimpien psyykkisten oireiden eli masennuksen, ahdistuksen ja unihäiriöiden hoito perustuu psykoterapeuttisia aineksia sisältäviin keskusteluihin ja lääkehoitoon. Keskusteluissa voidaan lähteä liikkeelle potilaan yksilöllisistä syöpäkokemuksista sekä sairauteen ja hoitoihin liittyvistä tunnepaineita aiheuttavista mielikuvista. Terapiaote on potilasta tukeva, ja kukin lääkäri käyttää työssään terapeuttisia aineksia osaamisensa mukaan luontevaksi kokemallaan tavalla. Eurooppalaisessa suosituksessa mainitaan terapeuttisista lähestymistavoista kognitiivis-behavioraaliset ja ratkaisukeskeiset tekniikat (Rayner ym. 2011). Sosiaalista tukea vahvistavan perhekeskeisen työskentelyn tulisi olla läpäisevänä periaatteena kaikessa syöpäpotilaan palliatiivisessa hoidossa. Masennuksen hoitolinja valitaan masennuksen tason mukaan (TAULUKOT 4 6). Psykoterapeuttiset ja keskusteluhoidot ovat ensisijalla lievissä masennustiloissa, ja lääkehoidon merkitys on suurempi keskivaikeissa ja vaikeissa masennustiloissa. Paras tulos saadaan yhdistettäessä lääkehoito psykoterapiaan. Taulukko 2. Masennuksen tunnistavat peruskysymykset. A) Oletteko masentunut? ja/tai B) Oletteko viimeksi kuluneen kuukauden aikana tuntenut olonne alakuloiseksi, masentuneeksi tai toivottomaksi? Oletteko kuluneen kuukauden aikana kokenut, että elämässä on tavallista vähemmän iloa tai kiinnostavia asioita? I. Idman
5 Taulukko 3. Masennuksen diagnostinen arviointi ja vaikeusasteen määritys. Lyhyt DEPS-seula (potilaan itsearvio, 10 kysymystä) Lääkärin kliininen arvio MASENNUSTILOJEN (F32 33) OIREKRITEERIT Yli kahden viikon ajan esiintynyt A) Vähintään kaksi seuraavista Masentunut mieliala Kiinnostuksen ja mielihyvän menetys Väsymys tai väsyvyys B) Lisäksi muita oireita siten, että oireita esiintyy yhteensä 4/10 Itseluottamuksen ja omanarvontunteen väheneminen Perusteettomat ja kohtuuttomat itsesyytökset Kuolemanajatukset tai itsetuhoisuus Keskittymisvaikeus, jahkailu Psykomotoriikan muutos Unihäiriöt Ruokahalun ja painon muutos Mikäli lääkärin arviossa täyttyvät seuraavat kriteerit, on syytä tehdä hoitopäätös 4 5 oiretta: lieväasteinen masennus 6 7 oiretta: keskivaikea masennus 8 10 oiretta: vaikea masennus BDI-seula (21-osioinen kyselylomake) auttaa lisäksi tarkentamaan ja arvioimaan masennuksen vaikeusastetta BDI-asteikon tulkinta: 1 9 = ei masennusta = lievä masennus = keskivaikea masennus = vaikea masennus Taulukko 4. Masennuksen lääkehoidon perusperiaatteet. Masennuslääkkeiden välillä ei merkittäviä tehoeroja Lääkkeen valinnassa keskeisiä tekijöitä Oirekuva, monihäiriöisyys ja syöpäoireet (esim. kipu) Haittavaikutukset Aiempi kokemus hyvästä lääkevasteesta Lääkeinteraktiot Lääkkeitä käytetään annoksin, joiden teho on osoitettu Vastetta arvioidaan 6 8 viikon kuluttua Tavoitteena oireettomuus, jonka jälkeen lääkitystä jatketaan vasteen tuottavalla annoksella 4 6 kk Ylläpitohoidon harkinta Annoksen määritys hoitoa aloitettaessa tai lopetettaessa Taulukko 5. Syöpäpotilaan palliatiivisen mielialalääkityksen perusvalikoima. Essitalopraami 5 20 mg/vrk: masennus, ahdistus, paniikki Duloksetiini mg/vrk: masennus, neuropaattinen kipu, yleistynyt ahdistuneisuus Sertraliini 50 mg/vrk: masennus, ahdistuneisuus, pedantti vaativuus tai pakko-oireiset piirteet Mirtatsapiini 7,5 45 mg/vrk: masennus, unettomuus, ruokahaluttomuus, ahdistus Venlafaksiini mg/vrk: masennus, hormonaaliset kuumat aallot Taulukko 6. Masennustilan erityispiirteiden vaikutus mielialalääkkeen valintaan. Unihäiriöt Mirtatsapiini Aloitusannos 7,5 15 mg illalla Pieni annos väsyttävämpi kuin suuri Annosta suurennetaan 4 7 vrk:n kuluttua ylläpitoannokseen mg illalla Ahdistuneisuus Essitalopraami mg/vrk Sertraliini 50 mg/vrk Mirtatsapiini mg illalla Duloksetiini mg/vrk Pahoinvointi, ruokahaluttomuus Mirtatsapiini mg/vrk Kipu Kipukynnystä nostavat vanhemmat mielialalääkkeet Nortriptyliini mg/vrk Amitriptyliini mg illalla lievittää kipua ja parantaa yöunta, hoitoannos masennuksessa mg Muita mahdollisesti soveltuvia lääkeaineita Duloksetiini, venlafaksiini, mirtatsapiini Pregabaliini mg/vrk jaettuna kahteen antokertaan, huom. rinnakkaiskäyttöaihe yleistynyt ahdistuneisuus Taulukko 7. Ahdistuneisuuden ja univaikeuksien arviointiehdotus. Peruskysymykset Onko teillä univaikeuksia? Koetteko olevanne ahdistunut? Onko teillä pelkoja, joista haluaisitte puhua? Tarkempi arvio GAD 7 seula 407 Syöpäpotilaan psyykkisten oireiden hoito palliatiivisessa vaiheessa
6 PALLIATIIVINEN HOITO Taulukko 8. Lääkehoidolliset vaihtoehdot. Unettomuus Tsolpideemi 10 mg Tsopikloni 7,5 mg Oksatsepaami mg Tematsepaami mg Mirtatsapiini 7,5 15 mg Levomepromatsiini 5 50 mg Päiväahdistuneisuus Loratsepaami 0,5 1 mg x 1 4 (ahdistuskohtaukset ja ehdollistunut pahoinvointi) Oksatsepaami 15 mg x 1 3 Psykomotorinen levottomuus Haloperidoli 0,5 mg + loratsepaami 0,5 mg x 3 Psykoottiset oireet ja delirium (Laurila 2012) Haloperidoli 0,5 100 mg/vrk p.o., 5 60 mg/vrk i.m. Psykorelaksanttina 0,5 mg x 2 3 yksin tai yhdessä loratsepaamin kanssa Hyperaktiivinen delirium: agitaatio, sekavuus, harhaisuus Hypoaktiivinen delirium: jähmettyneisyys, sekavuus, harhaisuus Ketiapiini mg, ylivirittyneisyys (kortikosteroidi) Olantsapiini 5 10 mg illalla, sekavuus, harhaisuus (väsyttävä) Mielialalääkkeiden käyttötarkoitukset ovat masennus, mielihyvän tuntemusten katoaminen ja mielialan lasku tai ahdistuneisuus, toistuva kohtauksellinen oireilu, spesifinen häiriö (yleistynyt ahdistuneisuus, paniikkihäiriö), neuropaattinen kipu tai unettomuus (TAULU- KOT 5 9). Ahdistuksen, unettomuuden ja muiden psyykkisten häiriöiden tunnistamisessa ja hoidossa voidaan kokemukseni mukaan edetä TAULUKOISSA 7 ja 8 esitetyllä tavalla. Taulukko 9. Palliatiivisen vaiheen psyykenlääkityksen perusvalikoima. Anksiolyytit Oksatsepaami, loratsepaami Nukahtamislääkkeet Tsolpideemi, tsopikloni Unilääkkeet Oksatsepaami, tematsepaami Mielialalääkkeet Essitalopraami, mirtatsapiini, duloksetiini, venlafaksiini, sertraliini Psykoosilääkkeet Haloperidoli, ketiapiini, risperidoni, olantsapiini Lopuksi Psyyken oireita hoidetaan kysymällä, kuuntelemalla ja keskustelemalla potilaan kanssa. Kysymyksillään lääkäri osoittaa mielenkiintonsa ja nostaa esiin mieltä vaivaavia tai elävöittäviä asioita, joista keskustelemalla ehkäistään ja hoidetaan potilaan psyykkistä kärsimystä. Hyvään vuorovaikutukseen perustuvaa hoitoa voidaan tarvittaessa täydentää soveltuvilla lääkehoidoilla. Tavallisesti syöpäpotilaita hoitava lääkäri selviytyy TAULUKOSSA 9 kuvatulla lääkevalikoimalla. On tärkeää oppia tuntemaan peruslääkkeet, niiden vaikutusmekanismit ja haittavaikutukset. Erityisongelmissa konsultoidaan psykiatrian erikoislääkäriä. IRJA IDMAN, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys HYKS, syöpätautien klinikka, psykososiaalinen yksikkö sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Summary Treatment of psychic symptoms of a cancer patient in palliative care Approximately a third of cancer patients suffer from psychic symptoms recognizable by tested indicators during their illness. The most typical symptom picture is a mixed one consisting of anxiety and depression associated with changes in activity level (fatigue, over-alertness) and sleeping disturbances. According to a recent meta-analysis, some mood disorder fulfilling the DSM or ICD criteria can be diagnosed in approx. 30 to 40% of hospitalized cancer patients. The interpretation as mood disorder included all diagnoses of depression, anxiety disorders as well as mood problems of the adjustment disorder level. 408 I. Idman
7 KIRJALLISUUTTA Damasio A. Spinozaa etsimässä. Helsinki: Terra Cognita Fann JR, Ell K, Sharpe M. Integrating psychosocial care into cancer services. J Clin Oncol 2012;30: Hovatta I. Ahdistuneisuuden biologia. Suom Lääkäril 2011;66: Laurila J. Delirium. Duodecim 2012; 128: Lehtonen J. Tietoisuuden ruumiillisuus. Mieli, aivot ja olemassaolon tunne. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Mitchell AJ, Chan M, Bhatti H, ym. Prevalence of depression, anxiety, and adjustment disorder in oncological, haematological, and palliative-care settings: a meta-analysis of: 94 interview-based studies. Lancet Oncol 2011; 12: Ogden P, Minton K, Pain C. Trauma ja keho: Sensorimotorinen psykoterapia. Oulu: Traumaterapiakeskus Rayner L, Price A, Hotopf M, Higginson IJ. The development of evidence-based European guidelines on the management of depression in palliative cancer care. Eur J Cancer 2011;47:
Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito
Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito Kotka 25.11.2013 Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotka PALLIATIIVINEN HOITO
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotPITKÄAIKAISSAIRAUDEN KANSSA JAKSAMINEN PSORIASIS MUKANA ELÄMÄSSÄ JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN. Kipu- ja kuntoutuspsykologi Terhi Runsio
PITKÄAIKAISSAIRAUDEN KANSSA JAKSAMINEN PSORIASIS MUKANA ELÄMÄSSÄ JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN Kipu- ja kuntoutuspsykologi Terhi Runsio Medishare Oy & Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikka PSYYKKISEN HYVINVOINNIN
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotDepression paikallinen hoitomalli Turku
Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotPalliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma
25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotSeinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa
Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotAlkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito
Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotPSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan
PSYYKE JA LÄÄKE Tiia Talvitie FM Tiedottaja, Fimea Päivi Ruokoniemi LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan
LisätiedotKäytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista
Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla
LisätiedotRBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely
Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotLataa Masennus. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Masennus Lataa Luettu Kuunnella E- kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Masennus Lataa ISBN: 9789516563186 Sivumäärä: 416 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.83 Mb Masennus-kirja käsittelee masennustilaan vaikuttavia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä, sairauden
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotDEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA
1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotLataa Palliatiivinen hoito. Lataa
Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotMielenterveystalo.fi. Kaikille avoin palvelu, ammattilaisten osio ja nettiterapiat
Mielenterveystalo.fi Kaikille avoin palvelu, ammattilaisten osio ja nettiterapiat Mielenterveystalo.fi kaikille avoin palvelu Valtakunnallinen nettipalvelu, avoinna 24/7 Ei vaadi rekisteröitymistä / kirjautumista
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotNÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi
NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotEscitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit
Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotMieli ja Diabetes. Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli
Mieli ja Diabetes Diabetesosaaja 28.1.2015 Psykologi Kirsi Ikuli Diabeteksen luonteesta Itse vastuussa omahoidosta Jokapäiväiset valinnat Pysyvä Vakava Paljonko diabetesta voi hallita? Riittävän hyvä juuri
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
Lisätiedot