JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Sivu 101 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginvaltuusto Aika klo 18:00-23:10 Paikka Kaupungintalon valtuustosali, Rantakatu 20, Joensuu Käsitellyt asiat Sivu 101 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kauppakatu 3a ja 3b asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen Sairaalakatu 18 asemakaavan ja tonttijaon hyväksyminen Rantakylän normaalikoulun hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 106 Hukanhaudan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Hallintokuntien vastineet ja tarkastuslautakunnan lausunto vastineista vuoden 2015 arviointikertomuksen johdosta Tarkastuslautakunnan arviointikertomus kaupunginvaltuustolle Tarkastuslautakunnan hankintaselvitykset Saimaa Capital Oy:n SVOP-järjestely Vastaus Perussuomalaisten Joensuun valtuustoryhmän valtuustokysymykseen seksuaalirikosten ennaltaehkäisystä 113 Vastaus Leo Leinon ynnä muiden valtuustoaloitteeseen kaupunginvaltuuston kokousten välittämisestä internettiin 53 57

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Läsnä Ahtiainen Pertti Arponen Teemu Asikainen Katja Autti Hannele Bogdanoff Eero Eskelinen Seppo kello Haakana Marko Heinonen Eila Heinonen Sanna vara kello Hirvonen Eero kello Hjälm Heli Holopainen Hannu Hyökki Sirpa Huovinen Tuija vara Hämäläinen Juha Ihme Jaana kello Ikonen Päivi Ikonen Risto vara Jormanainen Laura kello Järvinen Anni Järvinen Päivi Jääskeläinen Sampsa Kainulainen Antti Karttunen Jorma Kauppinen Markku Keskisalo Pentti Ketonen Matti Kokko Osmo Kolehmainen Pekka Kosonen Pentti Kukkonen Pekka Leino Leo Martikainen Maija Meriläinen Juhani kello Mikkola Ulla Mikkonen Krista Minkkinen Jaana vara Mustonen Juha 2. vpj Mäkisalo-Ropponen Merja puheenjohtaja Oinonen Veijo Ojalammi Mari Parikka Tuula Paukku Saara Pippuri Arto 1 vpj puheenjohtajana kello ja Puhakka Antero kello Puhakka Paula Puustinen Timo Rossi Hannes Räty Heino Salo Kauko vara kello Savolainen Kari

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Surakka Kari vara Surakka Martti Tahvanainen Ville Tahvanainen Petteri Tikka Sari vara kello Tolkki Jaana Vatanen Paavo Wihonen Jussi Väistö Matti Väkeväinen Kari Väänänen Eira Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Kärkkäinen Mikko pöytäkirjanpitäjä, kaupunginlakimies Heinonen Timo vapaa-aikajohtaja Horttanainen Jari kaupunginsihteeri Huikuri Satu tilaajajohtaja Impivaara Pauli palvelupäällikkö, tekninen avustaja Korhonen Timo Tilakeskuksen johtaja Kuosmanen Pekka tuotantojohtaja Lemmetyinen Juha Joensuun Veden johtaja Lempiäinen Sari henkilöstöjohtaja Liuski Päivi vs. varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja, päivähoid Moilanen Ville viestintäpäällikkö Näätänen Anu tekninen johtaja Portman Hannele teknisen keskuksen johtaja Puumalainen Janna tilaajajohtaja Rintala Niina tiedottaja Poissa Heikura Aino Minguet Alain Sallinen Sari Törmälä Anssi Allekirjoitukset Merja Mäkisalo-Ropponen Arto Pippuri Mikko Kärkkäinen puheenjohtaja puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Kello ja Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Heino Räty pöytäkirjan tarkastaja Pekka Kukkonen pöytäkirjan tarkastaja

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä kello 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Mikko Kärkkäinen

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KV Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen määräämällä tavalla olivat seuraavat valtuu te tut ja varavaltuutetut ilmoittaneet, etteivät esteen vuoksi voi osallistua tähän kokoukseen: Valtuutettu Aino Heikura Valtuutettu Anssi Törmälä Valtuutettu Alain Minguet Valtuutettu Sari Sallinen Varavaltuutettu Jani Räsänen työeste matkaeste työeste henkilökohtainen este työeste Puheenjohtaja totesi, että hän oli kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 11 :n no jal la kutsunut tähän kokoukseen seuraavat varavaltuutetut: Valtuutettu Aino Heikuran tilalle Suomen Keskustan valtuustoryhmän 1. va ra valtuu te tun Jaana Minkkisen. Valtuutettu Anssi Törmälän tilalle Kokoomuksen valtuustoryhmän 1. va ra val tuute tun Tuija Huovisen. Valtuutettu Alain Minguetin tilalle Vihreän valtuustoryhmän 1. varavaltuutetun Ris to Ikosen. Valtuutettu Sari Sallisen tilalle Perussuomalaisten valtuustoryhmän 2. va ra valtuu te tun Kari Surakan. Valtuustosalin teknistä laitteistoa käyttäen tapahtuneen läsnäolijoiden to tea misen tultua toimitetuksi puheenjohtaja totesi, että paikalla oli 58 valtuutettua. Lisäksi puheenjohtaja totesi, että paikalla oli kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, ja että kokouksessa olivat läsnä myös seuraavat viranhaltijat: Vapaa-aikajohtaja Timo Heinonen Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Tilaajajohtaja Satu Huikuri Vs. varhaiskoulutus- ja sivistysjohtaja, päivähoidon johtaja Päivi Liuski Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen Tuotantojohtaja Pekka Kuosmanen Joensuun Veden johtaja Juha Lemmetyinen Henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen Tietohallintopäällikkö Ville Moilanen Tekninen johtaja Anu Näätänen Teknisen keskuksen johtaja Hannele Portman Tilaajajohtaja Janna Puumalainen Tiedottaja Niina Rintala Pöytäkirjanpitäjänä oli kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen ja teknisenä avusta ja na palveluvastaava Pauli Impivaara.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginvaltuusto Puheenjohtaja totesi, että tähän kaupunginvaltuuston kokoukseen oli val tuu tetuil le jaettu kokouskutsu ja esityslista liitteineen Valtuutetuille, jotka ovat pyytäneet esityslistan sähköisenä luottamushenkilöiden verkkopalveluun, oli postitettu kokouskutsu Kokouskutsu oli julkaistu julkis ten kuulutusten ilmoitustaululla ja sanomalehdissä Karjalainen ja Viikko Pohjois-Kar ja la. Koska kutsu valtuuston kokoukseen on toimitettu kuntalaissa säädetyllä ja valtuus ton työjärjestyksessä määrätyllä tavalla sekä paikalla oli enemmän kuin kaksi kolmasosaa valtuutetuista, puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kut su tuk si ja päätösvaltaiseksi.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjan tarkastajien valinta KV Pöytäkirja tarkastetaan hallintoyksikössä klo Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Pekka Kukkonen ja Heino Räty. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pekka Kukkonen ja Heino Räty. Tämän jälkeen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen onnitteli valtuuston puolesta merkkipäiväänsä viettänyttä valtuutettu Kari Väkeväistä. Merkittiin, että valtuutettu Antero Puhakka saapui kokoukseen kello 18.06, jolloin paikalla oli 59 valtuutettua eli valtuusto täysilukuisena.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kauppakatu 3a ja 3b asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 6898/ /2015 KRAKLK Asemakaavan muutos koskee III kaupunginosan korttelin 62 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu III kaupunginosan korttelin 62 osa. Tonttijaolla muodostuu III kaupunginosan korttelin 62 tontti 11. Kyseessä on kaavoitusohjelman työ numero Asemakaavan muutos perustuu Rakennusliike Purmosen kaa va muu tos ha kemuk seen. Kaavamuutoksen kohteena on kaksi vierekkäistä tonttia Kaup pa kadun varrella eteläisellä ruutukaavalla. Tonteilla sijaitsee nykyisin kaksi pientalotyyppistä päärakennusta sekä nii hin liitty viä talousrakennuksia. Toinen päärakennuksista on Sinisenä ta lo na tunnettu 1912 rakennettu puurakennus. Asemakaavan muutosta ohjaa keskustan osayleiskaava (2012). Osa yleis kaa van ta voit tee na on keskustan täydentäminen ja tiivistäminen. Kaup pa ka dun kort telis sa tavoitteellinen korttelitehokkuus on 1,0 2,0. Ker ros lu ku suo si tus on 4-6. Tonteille on tarkoitus rakentaa kaksi kuusikerroksista asuinkerrostaloa se kä erilli nen ta lous ra ken nus. Pysäköinti toteutetaan kokonaisuudessaan pi ha kan nen alle. Pi ha kan nen alapuoliset tilat eivät muodosta kerrosta, vaan sijoittuvat pääosin maan alle. Tonttijako muuttuu, kun kahdesta vie rek käi ses tä tontista muo dos tetaan yksi tontti. Sininen talo on suojeltu keskustan osayleiskaavalla (2012). Osa yleis kaa van mukaan Sinisen talon voi suojella myös toisessa sijainnissa. Esitetty suo je lu rat kai su ja uudisrakentamisen tapa ja määrä ovat kes kus tan osa yleis kaa van mukaisia. Hakijan ta voit tee na on siirtää Sininen talo pohjoiselle ruutukaavalle osoit teeseen Sai raa la ka tu 18. Kohteessa on käynnissä toinen Rakennusliike Pur mo sen ha ke ma asemakaavan muutos. Näiden ase ma kaa va eh do tus ten nähtäville asetta mi nen ja hyväksymiskäsittely on tarkoitus tehdä sa mas sa aikataulussa. Sinistä taloa on lyhennettävä uudessa sijainnissa kolmasosalla, jotta Sai raa la katu 18 rakennushankkeet ovat toteutuskelpoisia. Rakennuksen kol mi mo duu li nen pe rus rat kai su mahdollistaa lyhentämisen. Yksi alunperin kak si pientä asuntoa sisäl tä nyt moduuli puretaan siirron yhteydessä pois. Mu seo vi ras ton kanta tähän on myönteinen, vaikka se ei pidäkään rat kai sua parhaana mahdollisena. Purettavan osan rakenteita on mahdollista käyttää Sinisen talon kor jaa mi seen. Rat kai sul la saadaan sekä Suihkon talon (Sairaalakatu 18) että Si ni sen talon suo-

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KRAKLK je lu rat kais tua. Samalla keskustan osayleiskaavan mu kai nen täy den nys ra ken tami nen tulee mahdolliseksi Kauppakatu 3a ja 3b ton teil la. Kiinteistöllä (Kauppakatu 3b) on voimassa kaupunginhallituksen mää rää mä rakennuskielto saakka. Rakennuskieltoa ei ole tarvetta jatkaa enää pariksi kuukaudeksi kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen asti, kos ka tässä esitettävän kaa va muu tos rat kai sun ovat sekä tontin omistaja että Mu seo vi ras to hyväksyneet eikä voi mas sa olevan kaavan mukainen ra ken ta minen ole missään tapauksessa tontin omis ta jan kannalta järkevää. Ra ken nus lu pavi ran omai sel la ei myöskään ole perusteita myöntää ns. Siniselle ta lol le pur kamis lu paa, koska sen suojeluarvot on selkeästi todettu ja suojelun si to va sti rat kaise van asemakaavan laatiminen kesken. Siinä tapauksessa, että kaa va muu tos ta ei hyväksytä, tai prosessiin tulee jokin yllättävä viivytys, voidaan ra ken nus kiellos ta päättää uudelleen. Asemakaavamuutokseen liittyvät maankäyttökorvaukset peritään maan omis tajal ta maankäyttösopimuksen mukaan. Sopimukset ovat kau pun ki ra ken ne lau takun nan päätettävinä ja ne allekirjoitetaan ennen kaavan vie mis tä valtuustoon hy väk syt tä väk si. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun asemakaavan muutoksen ja tonttijaon maankäyttö- ja ra ken nus ase tuk sen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnon Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Museovirastolta ja Caru na Espoo Oy:ltä sekä, jos asemakaavan muutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja jos lau sunnois sa ei ole huo mau tet ta vaa, esittää kaupunginhallitukselle, et tä se ehdottaa, et tä kaupunginvaltuusto päät tää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Kaup pa katu 3a ja 3b asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kauppakatu 3a ja 3b asemakaavan muutosehdotus oli nähtävänä Kaavaehdotuksesta pyydettiin ja saatiin kolme lausuntoa. Pohjois-Karjalan Ely-keskus ei edelleenkään pidä Sinisen talon siirtoa Sai raa la katu 18 tontille hyvänä ratkaisuna. Sinisen talon siirto ja rakennuksen suunniteltu

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ly hen tä mi nen huo non ta vat Ely-keskuksen mukaan merkittävästi Sinisen talon ra ken nus his to rial lis ta ja kau pun ki ku val lis ta arvoa. Suojeluratkaisu on tehty yhteistyössä neuvotellen Museoviraston ja kaa va muutos ten hakijan kanssa. Ratkaisumalli ei ole paras mahdollinen, mutta se mah dollis taa molempien suojeltavien rakennusten, Sinisen talon ja Suihkon talon, säilyt tä mi sen. Samalla molempien kaavahankkeiden taloudellinen toteuttaminen on mah dol lis ta. Molemmat kaavamuutoshankkeet ovat keskustan osa yleis kaavan mu kai sia. Museovirasto toteaa lausunnossaan, että rakennusten siirto tulee suunnitella ja teh dä huolella. Kaupungin tulee huolehtia siitä, että sekä Suihkon talo että Si ninen talo korjataan asianmukaisesti ja että ne tulevat käyttöön ilman viivettä. Rakennusten suojelu on ratkaistu Sairaalakatu 18 kaavamuutoksessa. Sinistä taloa ei saa purkaa ennen kuin rakennukselle on myönnetty rakennuslupa Sai raala ka tu 18 tontille. Caruna Espoo Oy:n mukaan kaavamuutosalueella sijaitsee nykyistä maa kaa peloi tua sähköverkkoa. Uusien kerrostalojen sijoittaminen tontille aiheuttaa sähkö te hon tarpeen kasvua, joten nykyistä sähköverkkoa joudutaan to den nä köi sesti vah vis ta maan rakentamisen alettua. Kaavamuutos koskee vain tontteja 3a ja 3b. Kaupungin kartta-aineiston pe rusteel la kaapelit sijaitsevat katualueella, joka ei kuulu kaavamuutosalueeseen. Tont ti joh to jen uusimiset ja sähköverkon vahvistamiset liittyvät ra ken nus hankkei siin. Mahdollisista kustannuksista vastaa hankkeeseen ryhtyvä. Hakijan suunnittelu on edennyt muutosehdotuksen nähtävilläolon aikana. Ha kijan pyynnöstä kerrostalojen ja talousrakennuksen rakennusaloja on tarkennettu näh tä vil lä olon jälkeen. Muutokset ovat vähäisiä ja kohdistuvat tontin sisäisiin jär jes te lyi hin. Lisäksi yleisten määräysten kohtaa 11 on täydennetty. / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä muutokset kaavakarttaan ja täydennykset kaavaselostukseen, todeta, että muutokset eivät edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen näh tä vil le, hyväksyä edelle kirjoitetut vastineet lausuntohin ja todeta, että ne eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta, se kä esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KH hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Kaup pa katu 3a ja 3b asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Kauppakatu 3a ja 3b asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Hyväksyttiin yksimielisesti. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Kauppakatu 3a ja 3b asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Hyväksyttiin keskustelutta yksimielisesti. Liitteet 1 Kaavaselostus Kauppakatu 3a ja 3b asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksymiseen 2 Asemakaavakartta Kauppakatu 3a ja 3b asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksymiseen

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sairaalakatu 18 asemakaavan ja tonttijaon hyväksyminen 5574/ /2015 KRAKLK Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin I kaupunginosan korttelin 3 tont tia 2 ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu I kaupunginosan korttelin 3 tontit 11 ja 12. Tonttijaolla muodostuvat I kaupunginosan korttelin 3 tontit 11 ja 12. Kyseessä on kaavoitusohjelman työ nro Asemakaavan muutos perustuu Rakennusliike Purmosen kaa va muu tos ha kemuk seen.tontilla sijaitsee nykyisin yksi pientalo (ns. Suihkon talo) ja ta lous raken nus. Suun nit te lu alu eel la on voimassa vahvistettu asemakaavan muutos. Tont ti on osoi tet tu yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen kort te li alu eek si (ALK). Ker ros lu ku on 1/3 k III. Tonttitehokkuusluku on e = 0,65, jolloin ra ken nusoi keut ta muo dos tuu 2075 k-m 2. Asemakaavan muutosta ohjaa keskustan osayleiskaava (2012). Osa yleis kaa van ta voit tee na on keskustan täydentäminen ja tiivistäminen. Tässä kort te lis sa tavoit teel li nen korttelitehokkuus on 1,0 2,0. Ker ros lu ku suo si tus on 4-6. Tontilla py ri tään mahdollistamaan kahden ker ros ta lon rakentaminen. Ra ken nus oi keuden määräksi tavoitellaan k-m 2 ja ker ros lu vuk si V VI. Pysäköinti to teu tetaan pääasiassa maan alle. I kaupunginosassa oli vuoden 2015 lopussa hieman yli 3000 asukasta. Väkiluku on kääntynyt hienoiseen nousuun. Kaavamuutos mahdollistaa alueelle noin asuntoa, joihin sijoittunee noin 100 asukasta. Näistä kaavamuutoksen vaiku tus ta on lisääntyvien asuntojen kautta noin puolet. Kaavamuutos tukee keskus ta-alu een täydennysrakentamista valmiiden palveluiden ja infran äärellä. Suurin sallittu kerrosluku nousee tontilla III kerroksesta VI kerrokseen, millä on kau pun ki ku val lis ta merkitystä. Uusi rakentaminen kuitenkin sopeutuu I kau pungin osan korkeamman rakennuskannan keskelle jo rakennettuun ympäristöön hy vin ja tulee osoittamaan kaupunkikuvallisesti yleiskaavan tavoitteen mukaista kes kus tan uutta rakentamista. Tontilla sijaitsee Te ri joel ta nykysijaintiin vuonna 1925 siirretty huvilatyyppinen niin kutsuttu Suih kon talo, joka suojellaan. Korttelialuetta laajennetaan ka tu alueel le noin 9 m 2. Tällöin Suihkon talo saa daan kokonaisuudessaan tontin puo lelle. Samalle tontille osoitetaan rakennusala, jonne on tar koi tus siirtää ja suojella

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KRAKLK ete läi sel tä kaupunginosalta nk. Sininen talo (os. Kaup pa ka tu 3b). Sininen talo on suo jel tu keskustan osayleiskaavalla (2012). Osa yleis kaa van mu kaan Sinisen talon voi suojella myös toisessa sijainnissa keskusta-alueella. Sinisen talon sijoittamista uuteen sijaintiin on tutkittu jo vuosia. Ratkaisun löy tymi nen on osoittautunut vaikeaksi. Kaavaluonnoksen jälkeen on saatu aikaan hyväk syt tä vis sä oleva neuvotteluratkaisu kaupungin, maanomistajan ja Mu seo viras ton välillä. Kaavaehdotuksessa esitetään uusi ratkaisu, jossa Sininen talo tulee sijaitsemaan Suihkon talon kanssa kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla ja muo dos taa Suihkon talon kanssa luontevan parin. Sinisen talon kolmiosaista run koa lyhennetään yhdellä kolmasosalla. Näin rakennus sovitetaan mit ta kaaval taan enemmän Suihkon talon luonteeseen ja kaavamuutosalueen muuhun raken ta mi seen. Muutostyöt tehdään siten, että rakennuksen kulttuurihistorialliset ar vot eivät merkittävästi vähene. Keskiosan poiston vaikutuksia voidaan ha vainnoi da kaavaselostuksen kuvista 7 ja 8. Lopullinen kaavaehdotus suo je lu rat kai sui neen perustuu neuvotteluihin Mu seovi ras ton ja kaavamuutoksen ha ki jan kanssa kesällä Asemakaavamuutokseen liittyvät maankäyttökorvaukset peritään maan omis tajal ta maankäyttösopimuksen mukaan. Sopimus on kau pun ki ra ken ne lau ta kunnan päätettävänä samassa kokouksessa kaavaehdotuksen kanssa. Sopimus al lekir joi te taan ennen kaavan vie mis tä valtuuston hy väk syt tä väk si. Valmistelija: maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun asemakaavan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää lausunto Caruna Espoo Oy:ltä, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta (alueiden käyt tö ja luonnonvarat -vastuualue), Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan maa kun ta lii tol ta sekä, mikäli sitä vastaan ei tehdä muistutuksia ja jos lausunnoissa ei ole huo mautet ta vaa, esittää kaupunginhallitukselle, et tä se ehdottaa, että kau pun gin valtuus to päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Sai raa la katu 18 asemakaavan ja tonttijaon, ja todeta kiinteistöä koskevan kaupun gin hal li tuk sen määräämän rakennuskiellon samalla päät ty vän. Hyväksyttiin yksimielisesti.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sairaalakatu 18 asemakaavan muutosehdotus oli nähtävänä Kaa va eh do tuk ses ta pyydettiin ja saatiin neljä lausuntoa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei edelleenkään pidä Sinisen talon (Kauppakatu 3b) siir toa Sai raa la ka tu 18 tontille hyvänä ratkaisuna. Sinisen talon siirto ja ra kennuk sen suunniteltu ly hen tä mi nen huo non ta vat ELY-keskuksen mukaan mer kittä väs ti Sinisen talon ra ken nus his to rial lis ta ja kau pun ki ku val lis ta arvoa. Suojeluratkaisu on tehty yhteistyössä neuvotellen Museoviraston ja kaa va muutos ten hakijan kanssa. Ratkaisumalli ei ole paras mahdollinen, mutta se mah dollis taa molempien suojeltavien rakennusten, Sinisen talon ja Suihkon talon, säilyt tä mi sen. Samalla molempien muodostuvien tonttien kaavahankkeiden ta loudel li nen toteuttaminen on mah dol lis ta. Sekä Sairaalakatu 18 ja Kauppakatu 3b kaa va muu tos hank keet ovat keskustan osa yleis kaa van mu kai sia. Museovirasto toteaa lausunnossaan, että kaupungin oletetaan huolehtivan tontil le sijoittuvien arvorakennusten kunnostamisesta ja käyttöön otosta sa man aikai ses ti tontin muun rakentamisen kanssa. Kaava-asiakirjoihin on syytä lisätä tätä koskeva määräys. Rakennusten suojelu on ratkaistu Sairaalakatu 18 kaavamuutoksessa. Kaup paka tu 3b kaavamuutosta koskevissa määräyksissä todetaan, että Sinistä ta loa ei saa purkaa ennen kuin rakennukselle on myönnetty rakennuslupa Sai raa la ka tu 18 tontille. Näin ollen Sinisen talon rakentamista Sairaalakatu 18 tontille ei ole tar peen sitoa muun tontin rakentamiseen erillisellä kaavamääräyksellä. On myös perusteltua sallia Sairaalakatu 18 tonttien rakennusten kunnostamiset ja ra ken ta mi set rakennuskohtaisesti, eikä sitoa rakentamisia yhteen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton mielestä vieras- ja asiakaspysäköinti kadun varrel la ei ole paras mahdollinen ratkaisu. Kaupunkikeskustan alueella valtaosa asiakas- ja vieraspysäköinnistä tapahtuu ka tu jen varsilla, pois lukien erilliset pysäköintialueet ja pysäköintitalot. Todellista on gel maa ei näin ollen muodostune. Caruna Espoo Oy:n mukaan kaavamuutosalueella sijaitsee nykyistä maa kaa peloi tua sähköverkkoa. Uusien kerrostalojen sijoittaminen tontille aiheuttaa sähkö te hon tarpeen kasvua, joten nykyistä sähköverkkoa joudutaan to den nä köi sesti vah vis ta maan rakentamisen alettua. Kaavamuutos koskee pääosin vain tonttialuetta. Kaupungin kartta-aineiston perus teel la kaapelit sijaitsevat katualueella, joka ei kuulu kaavamuutosalueeseen. Tont ti joh to jen uusimiset ja sähköverkon vahvistamiset liittyvät ra ken nus hankkei siin. Mahdollisista kustannuksista vastaa hankkeeseen ryhtyvä. Saatujen lausuntojen perusteella kaavaehdotusta ei muutettu, mutta auto- ja pol ku pyö rä paik ko ja koskevia määräyksiä yhtenäistettiin Kauppakatu 3b kaa vamuu tok sen kanssa yhtenäiseen muotoon. Muutokset ovat vähäisiä ja tek nisluon toi sia.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KH Valmistelija: maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä muutokset kaavakarttaan ja täydennykset kaavaselostukseen, todeta, että muutokset eivät edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen näh tä vil le, hyväksyä edelle kirjoitetut vastineet lausuntoihin ja todeta, että ne eivät anna aihet ta muuttaa kaavaehdotusta, se kä esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Sai raa la katu 18 asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Sai raa la katu 18 asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Hyväksyttiin yksimielisesti. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Sairaalakatu 18 asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Hyväksyttiin keskustelutta yksimielisesti. Liitteet 3 Kaavaselostus Sairaalakatu 18 asemakaavan muutoksen hyväksymiseen 4 Asemakaavakartta Sairaalakatu 18 asemakaavan muutoksen hyväksymiseen

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Rantakylän normaalikoulun hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 8757/ /2016 KH Yleistä Rantakylän normaalikoulu tulee sijaitsemaan Joensuun kaupungin 11. kau pungin osas sa, korttelissa 1189 ja tontilla 12, osoitteessa Pataluodonkatu 6, Joen suu. Asemakaavassa tontti on merkitty opetustoimintaa palvelevien ra kennus ten korttelialueeksi (YO). Yliopiston hallitus on tehnyt päätöksen keskittää Savonlinnan kampuk sel la tapahtuva opettajankoulutus Joensuuhun ja tavoitteena on aloittaa toimin ta Joensuussa syksyllä Osana opettajankoulutuksen kokonaisuutta perus te taan Joensuuhun Rantakylään toinen normaalikoulu, jossa toimii esiopetus ja kaksisarjaisena luokka-asteet 1-9. Liikuntatiloina käytetään koulukeskuksen yh tey teen rakennettavaa Rantakylän liikunnan monitoimihallia ja alueen muita lii kun ta pal ve lu paik ko ja. Joensuun kaupunki on lupautunut rakentamaan tar vitta vat opetustilat ja vuokraamaan ne Itä-Suomen Yliopistolle. Nykyinen rakennus Rantakylän koulu (entinen JYK) on valmistunut vuonna Rakennuksen brutto ala on 3197 m 2 ja tilavuus m 3. Toiminnallisesti koulu perustuu pe rin teiseen käytävä-luokkaratkaisuun, jossa sisäpihan ympäri kiertävän käytävän yhtey teen on sijoitettu luokkia. Liikuntasali aputiloineen on yhdessä siivessä. Raken nus on ollut koulukäytössä Rantakylän koulun 5-6. luokkalaisilla, jotka muutti vat syyslomalla 2016 Sirkkalaan. Pihalle on tehty koulua toimintapihana palveleva lähiliikuntapaikka vuonna Hankesuunnittelun yhteydessä on selvitettiin ratkaisuja Rantakylän koulun (en tinen JYK) rakennuksen hyödyntämiseksi kokonaan tai osittain uuden nor maa likou lu ra ken nuk sen osana sekä näiden kustannuksia. Uuden normaalikoulun ti lasuun nit te lua ohjasivat vuonna 2014 laadittu uusi opetussuunnitelma sekä yliopis ton ja normaalikoulujen rehtoreiden näkemykset koulujen toiminnan ja opet ta ja kou lu tuk sen kehittämisestä tulevaisuudessa. Uusien vaatimusten toteuttaminen vanhan rakennuksen puitteissa on osoit tautu nut hankalaksi. Toteuttaminen vaatisi paljon muutoksia ja laajennuksia oleviin ra ken tei siin. Lisäksi vanhojen ja uusien osien liitoskohtiin saattaisi jäädä han kalas ti hallittavia ja riskialttiita rakenteita. Rakennus on vuonna 2010 tehdyn kuntokartoituksen mukaan tyydyttävässä kun nos sa, raportin mukaan kuitenkin mm. vesikate ja talotekniset järjestelmät ovat ylittäneet teknisen käyttöiän. Rakennuksen tilat ovat rakentamisajan kohdan mukaista koulurakentamista eivätkä toiminnallisuudeltaan vastaa ny ky aikais ta koulutoimintaa. Tehtyjen kuntotutkimusten ja toiminnallisten tarpeiden vuok si rakennus tulisi peruskorjata kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta pi-

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ha-aluei ta ja salaojitusta. Määriteltyjen korjaustarpeiden pohjalta on määritetty ra ken nuk sen korjausasteeksi 94,3 %, lisäksi haluttujen tilaratkaisujen si joit ta minen vanhaan rakennukseen nostaisi korjausasteen yli 100 prosentin. Yleinen näke mys on, että korjausasteen noustessa yli 70 prosentin rakennuksen säi lyt tä minen on harvoin taloudellisesti järkevää, siksi on päädytty uudisvaihtoehtoon. Vuon na 2015 rakennettu koulun piha ja lähiliikuntapaikka sitä vastoin säilyvät ovat jatkossa osa Rantakylän normaalikoulun toimintapihaa. Uuden koulun tilat Rantakylän normaalikoulu tulee olemaan yhtenäiskoulu, jonka tilat mitoitetaan 1 9. luokan oppilaille 2-sarjaisena, lisäksi tulee tilat esiopetukselle. Mi toi tuk sel lises ti opetusryhmän koko perusopetustiloissa on 20 oppilasta, yhteensä 360 oppi las ta + 20 esikoululaista. Opetushenkilökuntaa on noin 30 ja 10 muuta hen ki lökun taa. Opetusharjoittelua koulussa järjestetään läpi vuoden. Yhteensä opiskelijoita harjoit te lee n vuodessa, enimmillään noin 80 opiskelijaa kerralla. Koulutilojen suunnittelun keskeisiä periaatteita ovat avoimuus, näkyvyys, jousta vuus, muunneltavuus ja vyöhykkeisyys. Avoin oppimisympäristö on myös toimin nan filosofinen ulottuvuus. Rakennus suunnitellaan tukemaan yhteis- ja tiimi opet ta juut ta, yhdessä opiskelua ja oppiman oppimisen taitojen kehittymistä. Yli opis ton kouluun suunnitellaan tiloja myös opettamiseen, opiskeluun, op pi miseen ja ohjaamiseen liittyvän tutkimuksen, kokeilu- ja kehittämishankkeiden teke mi seen. Tilaratkaisuissa tähdätään tilojen joustavaan muunneltavuuteen ja mo ni käyt töi syy teen huomioiden myös ulkopuolisten toimijoiden ilta- ja vii konlop pu käyt tö. Laajuustiedot Normaalikoulun hyötyala on noin hym 2 ja huoneala noin ham 2. Lisäk si pihalle tulee kylmiä varastotiloja muun muassa jätehuoltoa varten. Hankesuunnitelman laadinta Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut raken nut ta jan Joensuun Tilakeskuksen,Yliopistokiinteistöt Oy:n ja vuokralaisen Itä-Suomen Yliopiston edustajien lisäksi ulkopuolisia konsultteja. Rakennuskustannukset Hankkeesta laadittu tavoitehintalaskelmaan pvm perustuva kus tannus ar vio on (alv 0%). Haahtela-indeksi on 81,0/ ja hintataso 83,0/ Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannus B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto B5 Erillishankinnat Varaukset Yhteensä Erillishankinnat sisältävät mm. jakelukeittiön kalusteet ja laitteet, sekä teknisen työn koneet. Hankkeen kustannuksissa on huomioitu vanhan rakennuksen (JYK ja ka lus to varas to) purku. Vanhojen rakennusten tasearvojen alaskirjaus katetaan ti la kes kuksen käyttötalousmenoista, joka on huomioitu talousarviossa. Irtaimisto-, kalusto- ja laitehankinnat tapahtuvat yliopiston omina hankintoina ja ne ovat arvion mukaan n. 1,5-2,0 milj. (alv 0%). Toteutus ja aikataulu Hanke tullaan toteuttamaan kireästä aikataulusta johtuen pro jek tin joh to urak kana (PJU), jossa projektinjohtourakoitsija vastaa toteutussuunnittelusta ja ra kenta mi ses ta. Projektinjohtourakka on toteutusmuoto, jossa projektinjohto-organisaatio johtaa suunnittelua, hankintaa ja toteutusta. Tilaaja säilyttää ohjausvaltansa myös to teu tus vai heen aikana. Projektinjohtourakka mahdollistaa suunnittelun ohjauk sen, hankinnan ja toteutuksen yhdistämisen ja limityksen. Suunnitelmien muut ta mi nen on joustavaa. Projektinjohtourakan taloudelliset raamit sidotaan urak ka so pi muk seen sisältyvällä tavoite- ja kattohinnalla. Kohteen projektinjohtourakan kilpailutus tullaan tekemään vuoden 2017 alussa. Van hat rakennukset puretaan alkuvuoden 2017 aikana ja rakennustyöt käyn nisty vät alkukesästä 2017 ja koulurakennuksen tulee olla valmis 2018 vuoden loppuun mennessä. Alueen asemaakavamuutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Rahoitus Hanke esitetään toteuttavaksi kiinteistöleasingrahoituksella, jonka määrärahan tar ve jakaantuu vuosille seuraavasti: Vuodelle 2017 Vuodelle 2018 Yhteensä euroa euroa euroa Kiinteistöleasingrahoittaja kilpailutetaan loppuvuodesta Kiinteistöleasingrahoituksen osalta asiaa käsitellään kaupunginhallituksen omistajaohjausjaoston klo alkaen pidettävässä kokouksessa. Vuokrasopimus Joensuun kaupunki vuokraa kiinteistön kiinteistöleasingrahoittajalta sovitulla

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto pää oma vuok ral la. Vuokra-aika on määräaikainen 20 vuotta, ilman ir ti sa no mis oikeut ta. Joensuun kaupunki edelleenvuokraa kiinteistön Itä-Suomen Yliopiston käyttöön. Itä-Suomen Yliopiston kanssa tullaan tekemään vuokrasopimus, jon ka kiinteä vuokra-aika on 20 vuotta. Vuokran määräytymisessä käytetään Joen suun kaupungin sisäisten vuokrien määräytymisperusteita. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Rantakylän nor maa li kou lun uudisrakennuksen hankesuunnitelman ja kustannusarvion. Hyväksyttiin yksimielisesti. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Rantakylän normaalikoulun uudisrakennuksen hankesuunnitelman ja kustannusarvion. Hyväksyttiin keskustelutta yksimielisesti. Liitteet 5 Rantakylän normaalikoulun uudisrakennus, hankesuunnitelma

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hukanhaudan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 8835/ /2016 KH Hukanhaudan uusi päiväkoti tulee sijaitsemaan Hukanhaudan kaupunginosassa kort te lis sa 1529, tontilla 12 osoitteessa Jakokunnantie 3, JOENSUU. Asema kaa vas sa tontti on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Tontin loh kon ta päiväkodin tontiksi on suoritettu. Hankkeen sisältö Hukanhaudan uusi päiväkoti on 7-osastoinen ja siihen tulee tilat n. 135 lapselle päi vä hoi to ja esiopetusta varten. Hukanhaudan päiväkoti sijoittuu suojellun Hukanhaudan koulun lä hei syy teen naa pu ri ton til le. Hukanhaudan koulun huoltorakennus sijaitsee uudessa tont tijaos sa päiväkodin tontilla ja se puretaan pois päiväkodin tieltä. Vanha sau na raken nus on tarkoitus jättää paikoilleen esim. päiväkodin va ras to käyt töön. Hukanhaudan päiväkoti rakennetaan korjaamaan alueen päiväkotipaikkapulaa. Tik ka mäen ja Punahilkan päiväkodit on jouduttu sulkemaan sisäilmaongelmien ta kia ja niiden korvaajiksi on hankittu siirtopäiväkotitiloja. Päiväkodin varsinaiset käyttötilat sijoittuvat yhteen kerrokseen. Toiseen ker rokseen voidaan tehdä teknisiä tiloja. Osa päiväkodin yhteisistä tiloista suun ni tellaan siten, että tilojen ulkopuolinen iltakäyttö on mahdollista. Rakennuksen taloteknisissä ratkaisuissa tullaan perinteisten järjestelmien rin nalla hyödyntämään kestävän kehityksen ratkaisuja pitäen mielessä vihreät arvot ja energiansäästön. Kohteen energiatehokkuusvaatimus on A Laajuustiedot Hukanhaudan päiväkodin huoneistoala on n hum 2 ja lämmin bruttoala n brm 2. Lisäksi pihalle tulee kylmiä varastotiloja n. 100 m 2. Hankesuunnitelman laadinta Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut raken nut ta jan ja käyttäjän lisäksi ulkopuolisia konsultteja. Rakennuskustannukset Hankkeesta laadittu tavoitehintalaskelmaan pvm perustuva kus tannus ar vio on (alv. 0%). Haahtela-indeksi on 81,0/ ja hintataso 83,3/ Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannus

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KH B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt B5 Erillishankinnat Varaukset Yhteensä Irtaimisto-, kalusto- ja laitehankinnat tapahtuvat hallintokunnan omina han kintoi na ja ovat arvion mukaan (alv. 0%). Toteutus ja aikataulu Hanke tullaan toteuttamaan KVR-urakkana, jossa pääurakoitsija vastaa myös koh teen suunnittelusta sekä talotekniikan urakoista. KVR-urakkakilpailu järjestetään alkuvuodesta Rakennustyöt pyritään saamaan käyntiin kesällä 2017, jolloin kohde valmistuisi syksyllä Rahoitus Omistajaohjausjaosto hyväksyi kokouksessaan Hukanhaudan uuden päiväkodin toteuttamisen kiinteistöleasingrahoituksella. Hankkeen kulut tule vat jakaantumaan vuosille seuraavasti: vuodelle vuodelle Yhteensä Vuokrasopimus Käyttäjän kanssa tullaan tekemään uusi vuokrasopimus, jossa kiinteä vuok ra-aika on 20 vuotta. Vuokran määräytymisessä käytetään Joensuun kaupungin sisäisten vuokrien määräytymisperusteita. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Hukanhaudan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kus tan nus arvion. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen oli kokouksessa kuultavana asian käsittelyn aikana. Hukanhaudan uusi päiväkoti tulee sijaitsemaan Hukanhaudan kaupunginosassa kort te lis sa 1529, tontilla 12 osoitteessa Jakokunnantie 3, JOENSUU. Ase-

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ma kaa vas sa tontti on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Tontin loh kon ta päiväkodin tontiksi on suoritettu. Hankkeen sisältö Hukanhaudan uusi päiväkoti on 7-osastoinen ja siihen tulee tilat n. 135 lapselle päi vä hoi to ja esiopetusta varten. Hukanhaudan päiväkoti sijoittuu suojellun Hukanhaudan koulun lä hei syy teen naa pu ri ton til le. Hukanhaudan koulun huoltorakennus sijaitsee uudessa tont tijaos sa päiväkodin tontilla ja se puretaan pois päiväkodin tieltä. Vanha sau na raken nus on tarkoitus jättää paikoilleen esim. päiväkodin va ras to käyt töön. Hukanhaudan päiväkoti rakennetaan korjaamaan alueen päiväkotipaikkapulaa. Tik ka mäen ja Punahilkan päiväkodit on jouduttu sulkemaan sisäilmaongelmien ta kia ja niiden korvaajiksi on hankittu siirtopäiväkotitiloja. Päiväkodin varsinaiset käyttötilat sijoittuvat yhteen kerrokseen. Toiseen ker rokseen voidaan tehdä teknisiä tiloja. Osa päiväkodin yhteisistä tiloista suun ni tellaan siten, että tilojen ulkopuolinen iltakäyttö on mahdollista. Rakennuksen taloteknisissä ratkaisuissa tullaan perinteisten järjestelmien rin nalla hyödyntämään kestävän kehityksen ratkaisuja pitäen mielessä vihreät arvot ja energiansäästön. Kohteen energiatehokkuusvaatimus on A Laajuustiedot Hukanhaudan päiväkodin huoneistoala on n hum 2 ja lämmin bruttoala n brm 2. Lisäksi pihalle tulee kylmiä varastotiloja n. 100 m 2. Hankesuunnitelman laadinta Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut raken nut ta jan ja käyttäjän lisäksi ulkopuolisia konsultteja. Rakennuskustannukset Hankkeesta laadittu tavoitehintalaskelmaan pvm perustuva kus tannus ar vio on (alv. 0%). Haahtela-indeksi on 81,0/ ja hintataso 83,3/ Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannus B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt B5 Erillishankinnat Varaukset Yhteensä Irtaimisto-, kalusto- ja laitehankinnat tapahtuvat hallintokunnan omina han kintoi na ja ovat arvion mukaan (alv. 0%).

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KH Toteutus ja aikataulu Hanke tullaan toteuttamaan KVR-urakkana, jossa pääurakoitsija vastaa myös koh teen suunnittelusta sekä talotekniikan urakoista. KVR-urakkakilpailu järjestetään alkuvuodesta Rakennustyöt pyritään saamaan käyntiin kesällä 2017, jolloin kohde valmistuisi syksyllä Rahoitus Omistajaohjausjaosto hyväksyi kokouksessaan Hukanhaudan uuden päiväkodin toteuttamisen kiinteistöleasingrahoituksella. Hankkeen kulut tule vat jakaantumaan vuosille seuraavasti: vuodelle vuodelle Yhteensä Vuokrasopimus Käyttäjän kanssa tullaan tekemään uusi vuokrasopimus, jossa kiinteä vuok ra-aika on 20 vuotta. Vuokran määräytymisessä käytetään Joensuun kaupungin sisäisten vuokrien määräytymisperusteita. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Hukanhaudan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kus tan nus arvion. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen oli kokouksessa kuultavana asian kä sit telyn aikana. Hukanhaudan uusi päiväkoti tulee sijaitsemaan Hukanhaudan kaupunginosassa kort te lis sa 1529, tontilla 12 osoitteessa Jakokunnantie 3, JOENSUU. Asema kaa vas sa tontti on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Tontin loh kon ta päiväkodin tontiksi on suoritettu. Hankkeen sisältö Hukanhaudan uusi päiväkoti on 7-osastoinen ja siihen tulee tilat n. 135 lapselle päi vä hoi to ja esiopetusta varten.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hukanhaudan päiväkoti sijoittuu suojellun Hukanhaudan koulun lä hei syy teen naa pu ri ton til le. Hukanhaudan koulun huoltorakennus sijaitsee uudessa tont tijaos sa päiväkodin tontilla ja se puretaan pois päiväkodin tieltä. Vanha sau na raken nus on tarkoitus jättää paikoilleen esim. päiväkodin va ras to käyt töön. Hukanhaudan päiväkoti rakennetaan korjaamaan alueen päiväkotipaikkapulaa. Tik ka mäen ja Punahilkan päiväkodit on jouduttu sulkemaan sisäilmaongelmien ta kia ja niiden korvaajiksi on hankittu siirtopäiväkotitiloja. Päiväkodin varsinaiset käyttötilat sijoittuvat yhteen kerrokseen. Toiseen ker rokseen voidaan tehdä teknisiä tiloja. Osa päiväkodin yhteisistä tiloista suun ni tellaan siten, että tilojen ulkopuolinen iltakäyttö on mahdollista. Rakennuksen taloteknisissä ratkaisuissa tullaan perinteisten järjestelmien rin nalla hyödyntämään kestävän kehityksen ratkaisuja pitäen mielessä vihreät arvot ja energiansäästön. Kohteen energiatehokkuusvaatimus on A Laajuustiedot Hukanhaudan päiväkodin huoneistoala on n hum 2 ja lämmin bruttoala n brm 2. Lisäksi pihalle tulee kylmiä varastotiloja n. 100 m 2. Hankesuunnitelman laadinta Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut raken nut ta jan ja käyttäjän lisäksi ulkopuolisia konsultteja. Rakennuskustannukset Hankkeesta laadittu tavoitehintalaskelmaan pvm perustuva kus tannus ar vio on (alv. 0%). Haahtela-indeksi on 81,0/ ja hintataso 83,3/ Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannus B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt B5 Erillishankinnat Varaukset Yhteensä Irtaimisto-, kalusto- ja laitehankinnat tapahtuvat hallintokunnan omina han kintoi na ja ovat arvion mukaan (alv. 0%). Toteutus ja aikataulu Hanke tullaan toteuttamaan KVR-urakkana, jossa pääurakoitsija vastaa myös koh teen suunnittelusta sekä talotekniikan urakoista. KVR-urakkakilpailu järjestetään alkuvuodesta Rakennustyöt pyritään saamaan käyntiin kesällä 2017, jolloin kohde valmistuisi syksyllä 2018.

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Rahoitus Omistajaohjausjaosto hyväksyi kokouksessaan Hukanhaudan uuden päiväkodin toteuttamisen kiinteistöleasingrahoituksella. Hankkeen kulut tule vat jakaantumaan vuosille seuraavasti: vuodelle vuodelle Yhteensä Vuokrasopimus Käyttäjän kanssa tullaan tekemään uusi vuokrasopimus, jossa kiinteä vuok ra-aika on 20 vuotta. Vuokran määräytymisessä käytetään Joensuun kaupungin sisäisten vuokrien määräytymisperusteita. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Hukanhaudan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kus tan nus arvion. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen oli kokouksessa kuultavana asian kä sit telyn aikana. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Hukanhaudan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kus tan nus arvion. Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa yksi valtuutettu käytti puheenvuoron. Keskustelussa ei tehty päätösehdotuksesta poikkeavia esityksiä. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 6 Hukanhaudan uuden päiväkodin hankesuunnitelma

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma / /2016 KH Talousarvion laadintaa ohjaa kuntalain (410/2015) 110, jonka mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalen te ri vuo dek si talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja vel voit teet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Ta lous ar vio vuo si on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kun ta stra tegiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suun ni tel mas sa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoit teet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vah vis ta mis ta seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee ta lous suun ni tel massa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona kate taan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät mää rä rahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tu lo ar vio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suun ni telmas sa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 mo men tis sa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kun tayh ty miin. Talousarvion valmistelun lähtökohdat tuleville vuosille ovat viime vuosien tapaan kireät. Bruttokansantuote on kääntynyt kolmen taantumavuoden jälkeen hie noi seen kasvuun, mutta kasvu jää tulevina vuosina n. 1 %:n tuntumaan, mikä mer kit see verotulokehityksen heikon kehityksen jatkumista. Samanaikaisesti työt tö myys on noussut viime vuosina voimakkaasti ja väestömäärän kasvu ja väes tön ikääntyminen lisäävät paineita palvelutarpeen kasvun kautta. Kil pai luky ky so pi muk sen myötä kuntien verotulot ja valtionosuudet supistuvat, toisaalta työ voi ma kus tan nuk set alenevat. Sopimuksen vaikutus kuntatalouteen on kuiten kin lyhyellä aikavälillä kuntatalouden rahoitusasemaa heikentävä. Kaupungin ta lou den näkökulmasta haasteita kasvattaa mittava toimitilaohjelma, joka näkyy toisaalta kaupungin lainakannan kasvuna, toisaalta käyttötalouden me noissa ja poistotason nousuna. Talousarvion laadintaa ohjaa kaupungin strategiaan sisältyvä talousstrategia, joka perustuu kolmelle pilarille:

27 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Tilikauden tuloksen tulee olla positiivinen - Velalla on katto - Veropäätökset valtuustokaudeksi Vuoden 2016 tilikauden tuloksen ennustetaan jäävän kokonaisuutena lievästi alijää mäi sek si. Kaupungin vuoden 2015 taseen kumulatiiviset ylijäämät ovat 26,2 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvio perustuu edelleen poikkeuksellisen matalana jatkuvan kus tan nus ke hi tyk sen johdosta vuoden 2016 talousarvioon. Vuoden 2016 pohjaa on korjattu teknisillä muutoksilla. Kilpailukykysopimuksen automaattisesti tu levat säästöt, työnantajamaksujen alentuminen sekä lomarahaa koskeva leikkaus on huomioitu tulosaluekohtaisissa talousarvioissa. Kilpailukykysopimuksen mukai nen työajanpidennys realisoituu säästöksi asteittain. Lisäksi kunta-alan elä keuu dis tuk seen kytkeytyvä eläkemaksujen alentuminen on huomioitu tu los alueiden toimintamenoissa. Kysynnän tai pakottavan lainsäädännön muutoksista on laadittu erilliset muutos pa ke tit. Siun soten kehyksestä päättää kuntien yhteinen omistajaohjaus. Kehyksen lähtö koh ta na on ollut kuntien taloudelliseen kantokykyyn perustuva 1,2 %:n kasvu, jon ka lisäksi on huomioitu kilpailukykysopimuksen automaattisesti tulevat toimin ta me no jen säästöt sekä työajanpidennyksen säästö osittain. Lisäksi ke hykses sä on huomioitu vuoteen 2016 kohdistuvien kertaluontoisten erien vaikutus se kä perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Kuntien yhteisen omistajaohjauksen mukaan Siun soten palvelujen kustannusten muu tos vuoden 2016 ennusteeseen nähden on -0,7 %. Kaupungin maksuosuus Siun soten menoista määräytyy kuntayhtymän perussopimuksessa sovittujen pe ri aat tei den mukaisesti. Kunnallisveroprosentteja korotettiin vuodelle Veroperusteisiin ei esitetä muu tok sia vuodelle Asiakasmaksuja voidaan korottaa, mikäli maksujen raken tee seen on tarpeen tehdä muutoksia tai maksut eivät muilta osin vastaa kustan nus ta son muutoksia. Talousarvio on valmisteltu huomioiden voimaantuleva or ga ni saa tio raken ne. Uusi Joensuu rakentuu kolmelle toimialalle, jotka ovat elinvoima, hy vinvoin ti ja kaupunkiympäristö. Kaupungin toimitilojen investointiohjelma on mittava. Heikosta tilikauden tulok ses ta johtuen investointeja ei pystytä rahoittamaan tulorahoituksella. Vel kamää rän hillitsemiseksi joitakin investointikohteita toteutetaan jatkossakin kiinteis tö leasing -rahoituksella ja mahdollisesti muillakin vaihtoehtoisilla tavoilla. Uu sis ta keinoista huolimatta strategiassa asetettu velkakatto (40 % verojen ja val tion osuuk sien summasta) ylittyy. Vuoden 2017 talousarvio on 1,2 milj. euroa ylijäämäinen. Ulkoisen tuloksen vuosi ka te pro sent ti 0n 104 %. Toimintakatteen muutos muutettuun talousarvioon näh den on -1,9 %. Heikon tulorahoituksen johdosta kaupungin velkaantuminen