rovaniemen hovioikeus Roavvenjárgga hoavvariekti

Transkriptio

1 rovaniemen hovioikeus Roavvenjárgga hoavvariekti Toimintakertomus 2015

2 Sisältö Kuvat Helena Rännäli Rovaniemen hovioikeus Shutterstock Johdon katsaus 3 Toimintavuosi Rovaniemen hovioikeuden tuloksista 4 Hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhankkeen 17. toimintavuosi 5 Rovaniemen hovioikeuden laadunarviointijärjestelmä 5 Kiitokset 6 Hovioikeuden tehtävät ja toimialue 9 Rovaniemen hovioikeuspiirin käräjäoikeudet Hovioikeuden organisaatio 10 Hallinto ja johtoryhmä 10 Lainkäyttökokoonpanot 10 Organisaatio 11 Nimitykset vakinaisiin virkoihin kertomusvuoden aikana 12 Eron virastaan saanut kertomusvuoden aikana 12 Henkilökunta Tietoja kertomusvuoden toiminnasta 16 Saapuneet / annetut / vireillä olevat asiat 16 Käsittelyajat asiaryhmittäin 16 Pääkäsittelyt ja matkakäräjät 17 Saapuneet asiat käräjäoikeuksittain 18 Saapuneet asiat asiaryhmittäin 18 Muutoksenhaku hovioikeuden ratkaisuihin 18 Hovioikeuksien yhteisiä tilastoja Saapuneet / ratkaistut / vireillä / keskimääräinen käsittelyaika 19 Jatkokäsittelylupa-asioiden lukumäärät 19 Ratkaistut jatkokäsittelylupa-asiat 19 Muu toiminta 20 Lainkäytön yhtenäisyyden seurantaryhmä 20 Käräjäoikeuksien valvonta 20 Koulutustoiminta 20 Kuntavierailu Utsjoelle 21 Läksiäiset hovioikeudessa 21 Kansainvälinen toiminta 22 Kiina-yhteistyötä Shanghaissa 22 Huomionosoitukset vuonna Hovioikeuden tulostavoitteet ja niiden toteutuminen 25 Graafinen asu Seven-1

3 Johdon katsaus Toimintavuosi 2015 Vuosi 2015 on ollut yleisissä tuomioistuimissa muutosten ja tuleviin muutoksiin valmistautumisen vuosi. Merkittävimpänä muutoksena hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien henkilökuntaa tulee koskettamaan suunniteltu käräjäoikeusverkoston kehittämisuudistus, jonka mukaan nykyinen 27 käräjäoikeuden verkosto supistetaan 20 käräjäoikeudeksi. Tuomiopiirissämme se merkitsee sitä, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tullaan yhdistämään Oulun käräjäoikeuteen ja Kemi-Tornion käräjäoikeus Lapin käräjäoikeuteen. Lisäksi Lapin käräjäoikeuden sivukanslia Sodankylässä lakkautetaan. Samalla niin sanottujen summaaristen riita-asioiden eli riidattomien velkomusasioiden käsittely tullaan keskittämään tiettyihin käräjäoikeuksiin. Uudistuksella pyritään vastaamaan oikeushallintoon kohdistuviin säästötavoitteisiin. Uudistus tuo mukanaan merkittävät haasteet niin tuomioistuinten johdolle kuin henkilökunnalle. Hovioikeuksissa saatettiin voimaan jatkokäsittelylupa-asioita koskeva merkittävä laajennus. Jatkokäsittelyluvan piiriin kuuluvat nyt kaikki riitaja hakemusasiat sekä rikosasiat, joissa on tuomittu enintään 8 kuukauden vankeusrangaistus. Tämänhetkisten tietojen mukaan asioistamme kuuluu luvan Hovioikeuden presidentti Marianne Wagner-Prenner Kuva Helena Rännäli piirin noin 80 prosenttia. Ensimmäisen puolen vuoden soveltamisen jälkeen näyttää siltä, että jatkokäsittelyluparatkaisut tehdään varsin nopeasti, kuten oli tarkoitettukin. Luparatkaisut (myöntävä tai epäävä) tehtiin Rovaniemen hovioikeudessa 75 prosentissa luvan piiriin kuuluvissa valituksissa alle kolmessa kuukaudessa. Lupien epäämisprosentti on liikkunut prosentin välillä astui voimaan myös hovioikeuslain muutos. Sen myötä hovioikeudenlaamannit eivät enää toimi lainkäyttöosaston johtajana suoraan virkansa perusteella, vaan tehtävään määrätään vakinaiseen virkaan nimitetty hovioikeuden tuomari määräajaksi, enintään kolmeksi vuodeksi. 3

4 Kuluvan vuoden lokakuussa otetaan kaikissa oikeusministeriön hallinnonalan virastoissa käyttöön valtion yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä, ns. Kieku-järjestelmä. Se korvaa virastoissa käytössä olevat monet, erilaiset talousja henkilöstöhallinnon järjestelmät ja yhtenäistää toimintatapoja. Järjestelmän sisäänajo, koulutus ja muutokseen sopeutuminen ovat vaatineet ja vaativat lukuisia perehtymis-, suunnittelu- ja koulutuspäiviä. Kiekun lisäksi valmistaudumme tulevien vuosien aikana siirtymään paperittomaan, sähköiseen maailmaan. Sähköinen aineistopankki (AIPA), johon kerätään syyttäjien ja tuomioistuinten kaikki lainkäyttöön liittyvät asiakirjat, merkitsee sähköistä asiointia, sähköistä työskentelyä, sähköistä asiakirjojen toimittamista, sähköistä arkistointia ja sähköistä yhteistyötä viranomaisten kesken. Syytekirjelmä ja asianosaisten vastaukset kirjallisine todisteineen toimitetaan oikeudelle sähköisesti, aineistoa käsitellään istuntosaleissa sähköisesti, tuomio kirjoitetaan, toimitetaan asiakkaille ja arkistoidaan sähköisesti. Hankkeen toteuttaminen vaiheittain kestänee ainakin vuoteen Hallinnonalalla ja virastoissa on perustettu lukuisia valmistautumis-, yhteistyö- ja koulutusryhmiä, jotka vastaavat järjestelmän sisäänajosta. Rovaniemen hovioikeudessa on jo ennakollisesti aloitettu yhdessä lainkäyttökokoonpanossa kokeilu kirjallisten todisteiden käsittelemisestä sähköisesti pääkäsittelyissä. Aineisto skannataan sähköiseen muotoon, jolloin oikeuden jäsenet voivat istunnossa paperiversioiden sijasta lukea todisteita kannettavilta tietokoneiltaan ja tehdä todisteisiin myös omia merkintöjään. Lapin käräjäoikeus ja syyttäjänvirasto ovat liittymässä kokeiluun. Myös asianajajat ovat ilmaisseet halukkuutensa osallistua sähköiseen asiakirjojen välittämiseen, mikä tullaan toteuttamaan heti, kun valmiudet siihen on saatu. Sähköinen käsittely tullaan lähiaikoina toteuttamaan myös osassa esittelyasioita. Rovaniemen hovioikeuden tuloksista Hovioikeus saavutti vuonna 2015 tulostavoitteensa. Hovioikeuteen saapui asiaa, mikä oli yli kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Saapuneiden määrän kasvu johtui kuitenkin kokonaisuudessaan edunvalvontaa ja velkomuksia koskeneista toisteasioista, joissa sisällöllisesti oli kysymys samasta oikeusongelmasta. Joka tapauksessa tosiasiallinen kasvu asiamäärissämme on vuodesta 2012 lukien ollut yhteensä 25 prosenttia (vuoden 2015 toisteasiat eivät laskelmassa mukana). Osa kasvusta selittyy Kainuun käräjäoikeuden liittämisestä piiriimme. Toimintakertomusvuonna hovioikeus ratkaisi asiaa, annettuja eli julki menneitä asioita oli Vuoden lopussa oli ratkaisematta 654 asiaa, mikä merkitsee ruuhkautumiskehityksen jatkumista. Käsittelyajat pitenivät edellisestä vuodesta. Käsittelyaika esittelyasioissa oli 5,9 kuukautta, pääkäsittelyasioissa 9,6 kuukautta ja jatkokäsittelylupa-asioissa 2,8 kuukautta. Pääkäsittelyjä toimitettiin 221 asiassa, niistä 57 prosenttia (126) toteutettiin matkakäräjinä. Keskeisimmät matkakäräjäkohteet olivat Oulu ja Kajaani. Hovioikeuksissa yli 8 tuntia kestäneiden pääkäsittelyjen osuus hovioikeuden omista pääkäsittelyistä oli vuonna 2015 Helsingin hovioikeudessa 13,6 %, Rovaniemen hovioikeudessa 14,9 %, Vaasan hovioikeudessa 7,6 %, Itä-Suomen hovioikeudessa 10,6 % ja Turun hovioikeudessa 5,1 %. Laajojen pääkäsittelyasioiden määrä on Rovaniemen hovioikeudessa kasvanut, viikkoja kestäviä pääkäsittelyjä on enenevässä määrin huumausainerikosasiossa, talousrikoksissa ja sopimusriidoissa. Rikosasioiden osuus kaikista Rovaniemen hovioikeuden ratkaisemista asioista oli kertomusvuonna noin 62 %, riita-asioiden osuus 22 % ja muiden asioiden 16 %. Muiden asioiden kasvu selittyy edellä kerrotuilla edunvalvontaa ym. koskeneilla toisteasioilla. Vuonna 2015 Rovaniemen hovioikeus muutti ratkaisemissaan asioissa käräjäoikeuden ratkaisun lopputulosta näytön uudelleen arvioinnin tai muun syyn takia 18,5 %:ssa asioista. Koko maan vastaava luku oli 24 %. Marraskuun 2014 ja lokakuun 2015 välisenä aikana pyydettiin valituslupaa korkeimmalta oikeudelta 177 Rovaniemen hovioikeuden ratkaisemassa asiassa. Samana aikana korkein oikeus antoi ratkaisunsa neljässä Rovaniemen hovioikeuden ratkaisemassa asiassa, yksi palautettiin hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi, kahdessa ratkaisua ei muutettu, yhdessä lausunnon antaminen raukesi. Hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhankkeen 17. toimintavuosi Vuoden 2015 laatupäivät pidettiin Oulun musiikkikeskuksessa. Osallistujia oli noin 200, mukana muun muassa laaja oikeusministeriön edustus, presidentti emeritus Esko Oikarinen, lukuisia sidosryhmien edustajia sekä tietenkin tuomari- ja esittelijäkuntamme. Sopimusten tulkinta, rikosasioiden joutuisa käsittely, vähempi kiire ja stressi työssä sekä sähköisen aineistopankkihankeen ajankohtaiskatsaus olivat aiheina esitelmissä ja puheenvuoroissa. Pakkokeinoasioiden ja velkajärjestelyasioiden työprosessien yhtenäistämistä ja kehittämistä työstäneet laatutyöryhmät esittelivät raporttinsa. Päivillä julkaistiin myös aiemmin työstetty Oikeudenkäynti riita-asioissa käsittelijän opas. Lisäksi kuluvana keväänä julkaistiin Oikeudenkäynti lapsi-asioissa käsittelijän opas. Tuomiopiirissä on lainkäyttöhenkilökunnan koulutuksen ohella haluttu panostaa myös kansliahenkilökunnan koutukseen. Tuomiopiirin päällikkötuomarikokouksessa 2014 sovittiin, että aiemmin joka toinen vuosi järjestetyt kansliahenkilökunnan koulutuspäivät järjestetään jatkossa vuosittain. Rovaniemellä toteutettiin kertomusvuonna myös Lapin käräjäoikeuden ja hovioikeuden kesken kansliahenkilökunnan virkamiesvaihto, jonka puitteissa virastojen henkilökunta muutama kerrallaan tutustui toistensa työhön, työmenetelmiin ja -prosesseihin kahden päivän ajan. Jatkossa virkamiesvaihto toteutetaan kiinnostuksen mukaan myös tuomiopiirin muiden käräjäoikeuksien kansliahenkilökunnan kanssa. Palaute vaihdosta on ollut kiitettävää. Rovaniemen hovioikeudessa pidettiin kesäkuussa 2015 työpajamuotoinen keskustelutilaisuus tuomioistuinsovittelun edistämiseksi ja riita-asioiden valmistelun tehostamiseksi Lapin käräjäoikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden käsiteltäväksi tulevissa asioissa. Tilaisuuteen oli kutsuttu Lapin käräjäoikeuden tuomiopiirin asianajajat, luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat, julkiset oikeusavustajat sekä Lapin käräjäoikeuden, Kainuun käräjäoikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden lainkäyttöhenkilökunta. Osallistujat keskustelivat työryhminä teemoista, joita olivat tuomioistuinsovittelu, käsittelysuunnitelma ja sen noudattaminen, todistelun kartoittaminen ja teemoittaminen, tuomarin ja avustajan tehtävät valmistelussa sekä valmisteluistunto. Näiden keskustelujen ja yhteenvetojen pohjalta koostettiin noudatettaviksi suositeltavat pelisäännöt. Jo runsas osallistujamäärä kertoi tilaisuuden tarpeellisuudesta. Suositusten on jo nyt havaittu tehostaneen prosesseja. Rovaniemen hovioikeuden laadunarviointijärjestelmä Presidentti emeritus Esko Oikarisen kehittämässä Rovaniemen hovioikeuden laadunarviointijärjestelmässä toteutettiin vuonna 2015 järjestelmän toisen vaiheen osio, sidosryhmäarviointi, jolla pyritään saamaan tietoa hovioikeuden kehittämistarpeista. Kysely toimitettiin muun muassa hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien laamanneille, osastonjohtajille, syyttäjille, asianajajille ja julkisille oikeusavustajille, lupalakimiehille ja tiettynä ajanjaksona julki menneiden ratkaisujen asianosaisille. Arvioitavia alueita olivat viestintä ja yhteistyö, asiakas- ja kansalaislähtöisen toiminnan toteutus ja kehittäminen sekä arvioinnit hovioikeuden toiminnasta ja tuloksista. Kyselyssä oli 24 väittämää sidosryhmille, 10 asiakkaille sekä mahdollisuus sanalliseen arvioon. 4 5

5 Kokonaisuutena tuloksista voi sanoa, että sidosryhmät ova olleet varsin tyytyväisiä hovioikeuden toimintaan. Useimmissa väittämissä suurin osa vastaajista oli arvioinut asian toteutuvan hyvin ja jopa kiitettävästi. Heikoimmat tulokset liittyivät väittämiin työprosessien kehittämisestä sidosryhmien tarpeiden mukaisesti ja tiedon hankkimiseen sidosryhmien tarpeista. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi valittavista teemoista keskusteltiin kahdessa henkilöstöpalaverissa. Arvioinnin päätteeksi asetettiin kolme kehittämiseen liittyvää painopistealuetta, joita olivat vastaaminen sidosryhmien tarpeisiin ja yhteistyö (mm. erilaiset tapaamiset, ratkaisuista tiedottaminen, kotisivujen kehittäminen), käsittelyaikojen lyhentäminen (mm. aikataulut, mahdollisuus vaikuttaa aikatauluihin ja asianosaisvalmistelun lisääminen) sekä asiakaspalvelu (mm. ohjeistukset, kotisivuille linkit lisätietoihin, lisätään tiedonsaantia oikeudenkäynnistä ja huolehditaan turvallisuudesta). Kuluvana vuonna toteutetaan kolmas vaihe eli asiantuntija-arviointi, joka kohdistuu hovioikeuden ratkaisutoiminnan laatutekijöihin. Tavoitteena on ensimmäisen täyden kolmivuotisen kierroksen jälkeen koota ja julkaista laadunarvioinnin toteutuksesta, tuloksista ja tulosten pohjalta nousseista kehittämishankkeista yhteenveto ja tehdä myös arvio järjestelmän toimivuudesta. On myös ilo kertoa, että pohjoinen laadunparannustyö on saanut jälleen kerran kansainvälistä tunnustusta. CEPEJ eli oikeuslaitosten toimivuutta tarkasteleva Euroopan neuvoston pysyvä CEPEJ-komitea (The European Commission for the Efficiency of Justice) kertoi syksyllä 2015 verkkosivujensa etusivulla laadunparannukseen tähtäävästä laadunarviointijärjestelmästämme ja linkitti sen englanninkielisen version uutiseensa. Järjestelmää CEPEJ:n pilottituomioistuinten kokouksessa 2015 esitteli hovioikeudenneuvos Maarit Tukiainen. Kiitokset Esitän hovioikeuden henkilökunnalle ja tuomiopiirin käräjäoikeuksille lämpimät kiitokset saavutetuista tuloksista, laadukkaasta työstä ja jaksamisesta suurien muutosten keskellä. Suurista työmääristä huolimatta tuomiopiirin laatupäivillä ja kansliahenkilökunnan päivillä on välittynyt tunne työstään ylpeistä, innostuneista ja sitä kehittävistä ihmisistä. Erityinen kiitos sidosryhmille yhteistyöstä sekä aktiivisesta osallistumisesta lainkäytön ja sen laadun kehittämiseen. Sen myötä muun muassa tuomioistuinsovittelu ja sovinnon edistäminen ovat selvästi yleistyneet tuomiopiirissämme. Rovaniemellä, toukokuun 6. päivänä 2016 Marianne Wagner-Prenner Hovioikeuden presidentti 6

6 Hovioikeuden tehtävät ja toimialue Hovioikeus käsittelee valitukset ja kantelut käräjäoikeuden ratkaisuista. Valitusasiat muodostuvat pääasiassa rikos-, riita- ja hakemusasioista. Lisäksi hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena tiettyjä virkasyyteasioita sekä valvoo tuomiopiirinsä käräjäoikeuksien toimintaa. Rovaniemen hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluvat - Kainuun käräjäoikeus (kanslia Kajaanissa, istuntopaikat Kajaanissa, Kuhmossa ja Suomussalmella) - Kemi-Tornion käräjäoikeus (kanslia Kemissä, istuntopaikat Kemissä, Torniossa ja Ylitorniolla) - Lapin käräjäoikeus (kansliat Rovaniemellä ja Sodankylässä, istuntopaikat Ivalossa, Kemijärvellä, Kittilässä, Rovaniemellä, Sodankylässä ja Utsjoella) - Oulun käräjäoikeus (kansliat Oulussa ja Kuusamossa, istuntopaikat Kuusamossa, Oulussa ja Pudasjärvellä) - Ylivieska-Raahen käräjäoikeus (kansliat ja istuntopaikat Ylivieskassa ja Raahessa). Rovaniemen hovioikeuspiirin käräjäoikeudet Maapinta-ala: ,29 km2 Asukasluku : Kemi-Tornion käräjäoikeus asukasta Oulun käräjäoikeus asukasta ylivieska-raahen käräjäoikeus asukasta Lapin Käräjäoikeus asukasta kainuun käräjäoikeus asukasta 9

7 Hovioikeuden organisaatio Organisaatio Presidentti Johtoryhmä Täysistunto Hallintokanslia Kansliapäällikkö Hallintonotaari Johdon sihteeri Lainkäyttöosasto I Lainkäyttöosasto 2 Hovioikeudessa on lainkäyttöasioita varten kaksi osastoa ja niillä omat osastokansliansa. Hallintoasioita varten hovioikeudessa on hallintokanslia, johon kuuluvat myös kirjaamo, kirjasto ja virastomestaripalvelut. Hovioikeudessa työskenteli kertomusvuoden lopussa 50 henkilöä. Hallinto ja johtoryhmä Hovioikeuden hallinto- ja talousasioista vastaavat hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö. Presidentin apuna hovioikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä toimii johtoryhmä. Varsinaiseen johtoryhmään kuuluvat presidentti puheenjohtajana sekä jäseninä osaston johtajat ja kansliapäällikkö. Kertomusvuonna johtoryhmä kokoontui 10 kertaa säännöllisesti laajennetussa kokoonpanossa siten, että myös tiimien puheenjohtajat osallistuivat johtoryhmän kokouksiin. Lainkäyttökokoonpanot tiimi 1 osaston johtaja 3 hovioikeudenneuvosta ma. hovioikeudenneuvos (½) käräjänotaari asessori 2 viskaalia lainkäyttönotaari lainkäyttösihteeri Kirjaamo/ Arkisto Kirjaaja Apulaiskirjaaja Lainkäyttösihteeri tiimi 2 hovioikeudenneuvos (pj.) 3 hovioikeudenneuvosta ma. hovioikeudenneuvos (½) 3 viskaalia lainkäyttönotaari lainkäyttösihteeri kirjasto Informaatikko tiimi 1 osaston johtaja 3 hovioikeudenneuvosta ma. hovioikeudenneuvos (½) asessori 2 viskaalia lainkäyttönotaari lainkäyttösihteeri tiimi 2 hovioikeudenneuvos (pj.) 3 hovioikeudenneuvosta ma. hovioikeudenneuvos (½) 3 viskaalia lainkäyttönotaari lainkäyttösihteeri Hovioikeusuudistuksen tultua voimaan vuonna 1998 toimintamalliksi valittiin tiimimalli, jossa lainkäyttöosastot jakaantuivat kahteen jäsenten ja esittelijöiden, lainkäyttönotaarin ja lainkäyttösihteerin muodostamaan ryhmään, tiimiin. Nämä lainkäyttötiimit ovat itseohjautuvia ja tulosvastuullisia yksiköitä, joiden puheenjohtajina toimivat osaston johtajat ja virassa vanhimmat hovioikeuden jäsenet. Tiimien puheenjohtajina ovat kertomusvuoden lopussa toimineet osaston johtajat, hovioikeudenlaamannit Sakari Laukkanen ja Teija Unkila. Kahden muun tiimin puheenjohtajina ovat toimineet hovioikeudenneuvokset Auli Vähätörmä ja Tapio Kamppinen. VIRASTOMESTA- RIPALVELUT Ylivirastomestari Virastomestari 10 11

8 Nimitykset vakinaisiin virkoihin kertomusvuoden aikana - hovioikeudenneuvoksen virkaan käräjätuomari Juhani Laurinolli lukien - hovioikeudenneuvoksen virkaan käräjätuomari Virve Salo lukien - lainkäyttösihteerin virkaan ma. lainkäyttösihteeri Pirita Enbuska lukien - viskaalin virkaan ma. viskaali Jane Iisakka lukien - hallintonotaarin virkaan lainkäyttönotaari Tuula Ålander lukien - lainkäyttönotaarin virkaan lainkäyttösihteeri Pirita Enbuska lukien - lainkäyttösihteerin virkaan ma. lainkäyttösihteeri, käräjäsihteeri Ritva Hirttiö lukien - hovioikeudenneuvoksen virkaan ma. käräjätuomari, asessori Anu Pogreboff lukien Eron virastaan saanut kertomusvuoden aikana - hallintonotaari Eija Kivilahti lukien Henkilökunta Presidentti Marianne Wagner-Prenner Kansliapäällikkö Hallintonotaari Johdon sihteeri Hannu Gyldén Tuula Ålander Riitta Puolakka Osaston johtajat, hovioikeudenlaamannit Sakari Laukkanen Teija Unkila Hovioikeudenneuvokset Auli Vähätörmä Juhani Laurinolli Pasi Oikkonen Anu Pogreboff (vv.) Tapio Kamppinen Esko Arponen Liisa Rintala Teija Ahola (ma.) Tapio Alkula Virve Salo Kaarina Ollikainen Suvi Hannula (ma.) Maarit Tukiainen Petri Nykänen Terhi Mokko Niina Pauna (ma.) Seppo Hyartt Asessorit Timo Lahdenperä (ma.) Jane Iisakka (ma.) Viskaalit Hannele Pyy-Ahonen (vv.) Teemu Saukkoriipi (vv.) Laura Korhonen Sari Semenoff Janne Mononen (vv.) Jane Iisakka Salla Erola Silja Rissanen Kirsi Erkkilä (vv.) Hanna Haurinen Juha Kärkölä Jimi Sillanpää Marjo Juotasniemi (vv.) Meriel Koppström (vv.) Leena Tolonen (vv.) Jarkko Pekkala Ville Vuorialho (vv.) Tuomo Hietanen Mari Juopperi (vv.) Käräjänotaari Kirjaaja informaatikko Sanna Tarkka Marja-Leena Pitkäniemi Arja Suomäki Lainkäyttönotaarit Päivi Niemi Helvi Kuoksa Kaisa Kähkönen Pirita Enbuska Apulaiskirjaajat Raija Inkeröinen (vv.) Jenni Puolakka (ma.) Lainkäyttösihteerit Iiris Henttunen Anne Korva Taina Valtonen (vv.) Heli Hoppula (ma.) Kirsti Lehto Ritva Hirttiö Kirsi Kiemunki (ma.) Ylivirastomestari Arto Alaluusua Virastomestari Mika Ylinenpää 12 13

9

10 Tietoja kertomusvuoden toiminnasta Saapuneet / annetut / vireillä olevat asiat Pääkäsittelyt ja matkakäräjät Saapuneet asiat Annetut asiat (= julki menneet, asianosaisille toimitetut ratkaisut) Vireillä olevat asiat Pääkäsittelyitä toimitettiin toimintavuoden aikana 221 asiassa, joista rikosasioita oli 167, riita-asioita 50, hakemusasioita 1, ulosottoasioita 2 ja ensimmäisen asteen virkasyyteasioita 1. Pääkäsittelyt kestivät yhteensä tuntia eli keskimääräinen käsittelyaika asiaa kohti oli hieman yli 5 tuntia. Pääkäsittelyitä toimitettiin matkakäräjillä 126 asiassa, joten matkakäräjien osuus pidetyistä pääkäsittelyistä oli 57,0 % Pääkäsittelyt 334 (30,1 %) 251 (24,8 %) 230 (23,0 %) 209 (19,9 %) 221 (17,5 %) Niistä matkakäräjiä 146 (43,7 %) 118 (47,0 %) 121 (52,6 %) 103 (49,3%) 126 (57,0%) Käsittelyajat asiaryhmittäin 350 kuukautta R S U H R S U H R S U H R S U H R S U H Yli vuoden vireillä olleita asioita oli yhteensä 74. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli Rovaniemen hovioikeudessa 6,5 kuukautta ja keskimääräinen vireilläoloaika oli 6,1 kuukautta. Rikosasiat (R) Riita-asiat (S) Ulosottoasiat (U) Hakemusasiat (H) Pääkäsittelyt Matkakäräjät käsittelyaika = asian käsittelyn kesto hovioikeudessa, sen saapumisesta ratkaisun antamiseen vireilläoloaika = saapuneet asiat, joiden käsittely on vielä hovioikeudessa kesken 16 17

11 Saapuneet asiat käräjäoikeuksittain 2015 (yhteensä asiaa) Muut (0,8 %) Kainuu ( alkaen) (5,3 %) Muut (0,5 %) Kainuu (8,1 %) Muut (1,0 %) Kemi-Tornio (9,1 %) Lappi (16,0 %) 2014 (yhteensä asiaa) Ylivieska-Raahe (20,9 %) Kemi-Tornio (10,8 %) Lappi (18,4 %) Ylivieska-Raahe (13,3 %) 2013 (yhteensä asiaa) Kemi-Tornio (12,7 %) Lappi (18,3 %) Ylivieska-Raahe (15,6 %) Oulu (45,1 %) Oulu (51,7 %) Oulu (52,4 %) Saapuneet asiat asiaryhmittäin 2015 KÄRÄJÄOIKEUS R S U H E YHT. Kainuu Kemi-Tornio Lappi Oulu Ylivieska-Raahe Muut Yhteensä (R) Rikosasiat (S) Riita-asiat (U) Ulosottoasiat (H) Hakemusasiat (E) Ensimmäisen asteen virkasyyteasiat Muutoksenhaku hovioikeuden ratkaisuihin Valituslupaa korkeimmalta oikeudelta pyydettiin 177 Rovaniemen hovioikeuden antamassa asiassa. Valituslupapyynnöt koskivat marraskuun 2014 ja lokakuun 2015 välisenä aikana annettuja hovioikeuden ratkaisuja, joita oli Samana aikana korkein oikeus myönsi kolme valituslupaa ja antoi ratkaisunsa neljässä asiassa. Kahdessa antamassaan ratkaisussa korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisua, yhdessä lausunnon antaminen raukesi sekä yhdessä korkein oikeus kumosi hovioikeuden ratkaisun ja palautti sen hovioikeuden käsiteltäväksi. Hovioikeuksien yhteisiä tilastoja 2015 Saapuneet / ratkaistut / vireillä / keskimääräinen käsittelyaika Saapuneet asiat (jäsen) Saapuneet JKL:n piiriin kuuluvat asiat Ratkaistut jatkokäsittelylupa-asiat 2015 Evätty Prosenttia JKL-ratkaisuista Ratkaistut asiat (jäsen) Jatkokäsittelylupa-asioiden (JKL) lukumäärät 2015 Myönnetty Vireillä olevat asiat JKL-asioiden osuus saapuneista Turku ,07 % Vaasa ,17 % Itä-Suomi ,13 % Helsinki ,92 % Rovaniemi ,77 % Prosenttia JKL-ratkaisuista myönnetty osittain Keskimääräinen käsittelyaika Turku (65) (63) ,6 kk Vaasa (52) (58) 553 6,2 kk Itä-Suomi (48) (48) 562 4,5 kk Helsinki (51) (51) ,2 kk Rovaniemi (73) (71) 738 6,5 kk Yhteensä ,1 kk Pääkäsittelyssä olleet asiat Osuus ratkaistuista Matkakäräjillä olleet asiat Osuus pääkäsittelyistä Turku ,2 % 87 12,3 % Vaasa ,2 % ,4 % Itä-Suomi ,9 % 12 2,5 % Helsinki ,2 % 1 0,1 % Rovaniemi ,5 % ,0 % Yhteensä ,1 % ,2 % Prosenttia JKL-ratkaisuista Turku ,14 % ,36 % 50 5,50 % Vaasa ,51 % ,09 % 28 5,41 % Itä-Suomi ,14 % ,01 % 36 5,85 % Helsinki ,19 % ,21 % 65 6,61 % Rovaniemi ,93 % ,00 % 45 9,07 % Yhteensä ,41 % ,23 % 224 6,36 % 18 19

12 Muu toiminta Lainkäytön yhtenäisyyden seurantaryhmä Hovioikeudessa toimii lainkäytön yhtenäisyyden seurantaryhmä, joka käsittelee lainkäyttöön liittyviä ajankohtaisia aiheita ja edistää lainkäytön yhtenäisyyttä. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii hovioikeuden presidentti ja sihteerinä tehtävään nimetty hovioikeuden esittelijä. Seurantaryhmän jäsenet nimetään kaikista henkilöstöryhmistä. Käräjäoikeuksien valvonta Hovioikeus valvoo hovioikeuspiiriin kuuluvien Kainuun, Kemi-Tornion, Lapin, Oulun ja Ylivieska- Raahen käräjäoikeuksien toimintaa. Käräjäoikeuksien ja hovioikeuden välistä yhteydenpitoa ja käräjäoikeuksien valvontaa hoitavat siihen erikseen nimetyt hovioikeuden jäsenet ja esittelijä. Hovioikeus teki tarkastuskäynnin Kemi-Tornion käräjäoikeuteen , Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen ja Kainuun käräjäoikeuteen Tarkastavien jäsenten ja esittelijän lisäksi tarkastuskäynneille osallistui hovioikeuden presidentti. Tarkastuskäynneistä laaditaan vuosittain erillinen tarkastuskertomus. Koulutustoiminta Hovioikeudessa laaditaan vuosittain etukäteen koulutussuunnitelma, joka sisältää osion muun muassa hovioikeuden henkilökunnan täydennyskoulutuksesta ja uuden henkilökunnan työhön perehdyttämisestä. Henkilökunnalle tarjottava koulutus koostuu hovioikeuden järjestämien koulutustilaisuuksien lisäksi oikeusministeriön tarjoamasta koulutuksesta, hovioikeuspiirin lainkäytön laatuhankkeessa järjestettävästä koulutuksesta ja sidosryhmien kanssa yhteistyössä järjestettävästä koulutuksesta. Taustalla Utsjoen kirkko ja etualalla Utsjoen kirkkotupiin kuuluva rakennus. Kuntavierailu Utsjoelle Hovioikeus tekee säännöllisesti kuntavierailuita hovioikeuspiirin kuntiin. Tarkoituksena on, että hovioikeuden henkilökunta saa tutustua laajaan tuomiopiiriinsä ja sen eri puolilla vallitseviin oloihin. Kuntavierailut toimivat myös henkilökunnan virkistyspäivinä. Vuonna 2015 hovioikeus teki kuntavierailun Utsjoelle Päivän aikana Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio esitteli kunnan toimintaa ja siihen liittyviä erityispiirteitä pohjoisena rajakuntana. Luonnonvarakeskuksessa tutustuttiin mielenkiintoiseen Tenojoen lohentutkimukseen. Lisäksi Utsjoen seurakunnan kirkkoherra Arto Seppänen esitteli Utsjoen kirkkoa ja sen yhteydessä olevia kirkkotupia sekä kertoi tarinoita Utsjoen historiasta. Läksiäiset hovioikeudessa Hovioikeudesta siirtyi eläkkeelle hallintonotaari Eija Kivilahti, joka oli työskennellyt hovioikeudessa myös lainkäyttönotaarina

13 Kansainvälinen toiminta Kiina-yhteistyötä Shanghaissa Rovaniemen hovioikeudella oli vuonna 2015 kansainvälistä yhteistyötä muun muassa Kiinan oikeusministeriön ja kiinalaisten tuomioistuinten kanssa. Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeen delegaatio vieraili Kiinassa, Shanghaissa Viikon aikana tutustuttiin kiinalaiseen oikeuskulttuuriin sekä usean eri tuomioistuimen toimintaan oikeustaloineen. Delegaatiota johtaneen hovioikeudenlaamanni Sakari Laukkasen matkaa koskeva kertomus on ohessa erikseen. Kiinan oikeusministeri Wu Aiyingin delegaatio vieraili Rovaniemellä ja myös Rovaniemen hovioikeudessa Korkea-arvoiseen kiinalaiseen delegaatioon kuului oikeusministerin lisäksi eri osastojen johtajia Kiinan oikeusministeriöstä. Kiinalaisvieraiden allekirjoitukset vieraskirjassa. Taustalla Veikko Myllerin veistos. osaston johtaja, hovioikeudenlaamanni Sakari Laukkasen matkakertomus Rovaniemen hovioikeudella ja hovioikeuspiirin laatuhankkeella on ollut jo vuosikausia tiivistä yhteistyötä kiinalaisten tuomioistuinten kanssa. Yhteistyötä on toteutettu osana Suomen ja Kiinan oikeusministeriöiden oikeudellista yhteistyötä. Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke on jo vuosia tuottanut vientikelpoista materiaalia oikeudellisen yhteistyön rakennusaineiksi, ennen muuta laatumittariston, laatuhankkeen piirissä tuotettujen julkaisujen ja viimeaikoina edistyneen sovittelun ansiosta. Rovaniemen hovioikeus ja Lapin käräjäoikeus ovat taas tarjonneet kiinalaisille vieraille mielenkiintoisen ja laadukkaan vierailukohteen Suomessa. Keväällä 2015 Rovaniemen hovioikeuden ja laatuhankkeen yhteinen delegaatio vieraili Shanghaissa. Viralliseen ohjelmaan kuuluivat vierailut Shanghain korkeimmassa oikeudessa, väliasteen tuomioistuimessa ja yhdessä alioikeudessa. Virallisen ohjelman tärkeimpiä huomioita oli tuomioistuimien korkeatasoinen tietotekninen varustelu, edistys sähköisessä asian käsittelyssä ja yhteiskunnan runsas rahallinen panostus tuomioistuimiin. Seurasimme yhtä rikosoikeudenkäyntiä. Ulkoiselta kulultaan pienen rikosasian käsittelyssä oli paljon samoja piirteitä kuin länsimaisessakin oikeudenkäynnissä. Tuomareiden kanssa käydyt ammatilliset keskustelut olivat antoisia. Tuomarius myös yhdisti kulttuurieroista huolimatta niin, että kiinalaisen tuomarin tapa tarkastella elämää ja yhteiskuntaa tuntui hyvin samanlaiselta kuin suomalaisenkin. Selvä ero oli kiinalaisten tuomioistuimien vauraus. Oikeustalot olivat järjestään uusia, alle 15 vuotta vanhoja, koristeellisia palatseja. Tuomioistuimien tietotekninen varustelu ja taso oli paljon ylenpalttisempi kuin Suomessa. Selvästi oli nähtävissä, että Kiinan valtio käyttää yhteiskunnan kasvavaa varallisuutta julkiseen rakentamiseen Shanghain korkeimman oikeuden mediakeskus. toisin kuin Suomessa, jossa julkisen vallan näkyvyyttä koko ajan vähennetään. Kansainvälisessä yhteistyössä ammatillisen vuorovaikutuksen lisäksi tärkeää antia on uusiin kulttuureihin tutustuminen. Siinä mielessä Kiina on antoisa yhteistyön kohde. Me seikkailimme vain Shanghaissa, mutta käsittämätön on se vaurauden määrä, johon tuossa itäkiinalaisessa kauppapaikassa törmää. Uutta kaupunkirakentamista, pilvenpiirtäjiä lasiseinineen, välkkyvää neonloistoa, asiakkaita täynnä olevia muotiliikkeitä, tyylikkäästi pukeutuneita ihmisiä, uusia autoja, liikenneruuhkia, ristiin rastiin kulkevia siltoja ja pikateitä. Siinä päällimmäisiä muistikuvia Shanghaista. Ruoka on luonnollisesti oma tarinansa. Eksoottisia makuja, tuntemattomia hedelmiä, vihanneksia, sieniä, äyriäisiä ja paljon teetä, sekä yksi mereneläväsoppa, joka ei meiltä taida unohtua. Nyt odottelemme vastavierailun toteutumista. Jäähyväisten yhteydessä esitimme toiveen, että voisimme jatkaa yhteistyötä kiinalaisten kollegoiden kanssa seuraavan kerran Rovaniemellä. Rovaniemen hovioikeudesta matkalla olivat hovioikeudenlaamanni Sakari Laukkanen, hovioikeudenlaamanni Teija Unkila ja kansliapäällikkö Hannu Gylden. Laatuhankkeen puolesta matkalla olivat Lapin käräjäoikeuden laamanni Jyrki Kiviniemi, käräjätuomari Minna Leikas, ma. käräjätuomari Kaisa Teivaanmäki, kihlakunnansyyttäjä Maija Mononen ja asianajaja Meeri Palosaari. Oikeusministeriötä edusti neuvotteleva virkamies Jussi Tikkanen

14 Hovioikeuden tulostavoitteet ja niiden toteutuminen tavoite Toteutunut Henkilöstömäärä 48,3 htv 51,5 htv Saapuvien asioiden määrä kpl kpl Annettujen asioiden määrä kpl kpl Pääkäsittelyssä ratkaistut 200 kpl 221 kpl Esittelystä ratkaistut 590 kpl 829 kpl Ei jatkokäsittelylupaa, ratkaistut 210 kpl 187 kpl Keskimääräinen käsittelyaika 7,0 kk 6,5 kk Pääkäsittelyssä ratkaistut 10,0 kk 9,6 kk Esittelystä ratkaistut 5,5 kk 5,9 kk Ei jatkokäsittelylupaa 2,0 kk 2,6 kk yli vuoden vireillä olleet asiat 25 kpl 74 kpl Taloudellisuus = toimintamenot / annettu asia Tuottavuus = annettu asia / henkilötyövuosi 54 asiaa/htv 55 asiaa/htv Huomionosoitukset vuonna 2015 TOIMINTAMENOT Palkkausmenot Muut menot Rovaniemen hovioikeuden kultainen mitali luovutettiin laamanni Ville Konsénille, hopeinen mitali kirjaaja Marja-Leena Pitkäniemelle sekä pronssinen mitali hovioikeudenneuvos Juhani Laurinollille ja komentaja, eversti Petteri Koskiselle. Rovaniemen hovioikeuden standaari luovutettiin presidentti Marianne Wagner-Prennerille ja hallintonotaari Eija Kivilahdelle. Tasavallan Presidentti myönsi Suomen valkoisen ruusun I luokan ritarimerkin hovioikeudenneuvos Maarit Tukiaiselle. Tasavallan Presidentti myönsi valtion virka-ansiomerkit lainkäyttösihteeri Kirsti Lehdolle, kirjaaja Marja-Leena Pitkäniemelle, informaatikko Arja Suomäelle ja presidentti Marianne Wagner- Prennerille. OIKEUDENKÄYNNIN KULUT/TUOTOT Oikeusavun kulut Tuomioistuintulot

15 rovaniemen hovioikeus Käynti Valtakatu 10 12, Rovaniemi Posti PL 8210, Rovaniemi Puhelin Faksi Sähköposti Internet