ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE

Transkriptio

1 1 ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Alavieskan kunta

2 2 Yleistä kuntien verotulojen kehityksestä Kuntien verotulot vuosina Yleistä Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin 1,2 prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat 3,8 prosenttia. Yhteisöveron tilitykset vähenivät reilut neljänneksen eli -27,4 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät lähes 6 prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Verotilityslain muutos Verontilityslakia on muutettu siten, että kaikkien verontilityslain mukaan tilitettävien verojen kertymisjaksot vastaavat verotililaissa tarkoitettujen verojen kertymisjaksoa. Verontilityslain 3 :n muutettiin niin, että tilitettävien verojen kertymisjakso alkaa kunkin kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä. Verohallinto tilittää verot kunkin kuukauden 28 päivänä. Muutoksen johdosta muun muassa jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Muutos tulee voimaan 31. elokuuta 2013 ja koskee siten jo kiinteistöveron ensimmäisen eräpäivän verojen tilityksiä syyskuussa. Kuntien tilitykset kasvavat muutoksen johdosta vuonna 2013 noin 200 miljoonalla eurolla, kun jäännösverojen tilitys aikaistuu tammikuulta 2014 joulukuulle Erä jakaantuu kuntien kesken vuoden 2012 valmistuneen verotuksen jälkeen voimassa olevien verovuoden 2012 jako-osuuksien mukaisesti. Käytännössä muutos pienentää tilitysviivettä eli maksun Verohallinnon tilille kirjaamisen ja maksujen verosaajalle tilittämisen välistä keskimääräistä aikaa. Kertymisjaksoista, verojen eräpäivistä sekä tilityksen ajankohdasta johtuen maksusuorituksen tilitysviive on saattanut olla lähes kaksi kuukautta. Esimerkiksi jäännösverojen ensimmäinen eräpäivä on sijoittunut 1990-luvun alkupuolelta lähtien joulukuun alkuun ja toisen erän eräpäivä helmikuun alkuun. Koska jäännösverojen kertymisjakso on ollut kalenterikuukausi, on jäännösverojen ensimmäisen erän kertymisjakso päättynyt joulukuun lopussa ja toisen erän kertymisjakso helmikuun lopussa. Tämän vuoksi ensimmäisenä eräpäivänä maksetut jäännösverot on tilitetty veronsaajille muutokseen asti vasta tammikuun 28 päivä ja helmikuun eräpäivänä maksetut vasta maaliskuun 28 päivä. Vastaavasti kiinteistöveron eräpäivät ajoittuvat ensimmäisen erän osalta syyskuun puoleen väliin ja toisen erän osalta marraskuun alkupäiviin. Verovuoden 2013 eräpäivät ovat 16 päivä syyskuuta ja 4 päivä marraskuuta. Ensimmäisen erän eräpäivänä Verohallinnolle maksetut kiinteistöverot olisi tilitetty erityisestä kertymisjaksosta johtuen kunnille lokakuun 28 päivä, mutta uudistuksen seurauksena tilitys tapahtuu vuodesta 2013 alkaen jo syyskuussa. Muutos lisää siten lähinnä helmikuussa, syyskuussa ja joulukuussa tilitettäviä määriä. Toisaalta maaliskuun, lokakuun ja tammikuun tilitykset vähenevät vastaavasti. Maaliskuulta helmikuulle siirtyy tilitettäväksi pääosin luonnollisten henkilöiden jäännösveron toisen eräpäivän maksuja. Lokakuulta syyskuulle siirtyy kiinteistöveron ensimmäisen erän maksuja ja tammikuulta joulukuulle luonnollisten henkilöiden jäännösveron ensimmäisen eräpäivän maksuja. Lokakuulta siirtyy tilitettäväksi syyskuussa kunnille 500 miljoonaa euroa. Maaliskuulta siirtyy kunnille tilitettäväksi helmikuussa sekä tammikuulta tilitettäväksi joulukuussa noin 200 miljoonaa euroa. Tammikuulta joulukuulle siirtyvä erä, noin 200 miljoonaa euroa, lisää siis kuntien vuoden 2013 aikana kertyviä tilityksiä. Vastaavasti kyseinen erä vähentää kuntien

3 3 tammikuun 2014 tilityksiä, mutta koska vastaava muutos tapahtuu aina tulevinakin vuosina, niin muutoksella ei ole vaikutusta tulevien vuosien tilitysten kokonaiskertymään. Veroperustemuutokset vuonna 2014 Hallitus on tehnyt syksyn 2013 budjettiriihessä, kevään 2013 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä kunnille vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisveroon vuonna 2014 vaikuttavat muutokset Verovuoden 2014 kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan on tehty useita veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen. Nykyään osa muista kuin listatuista yhtiöistä saaduista osingoista verotetaan ansiotulona. Vuoden 2011 verotuksessa ansiotuloina verotettavien osinkotulojen veronalainen osuus oli noin 408 milj. euroa. Kevään kehysriihessä hallitus on linjasi, että täysin verovapaista osingoista luovutaan kokonaan vuodesta 2014 alkaen, mutta kaikki osinkotulot siirtyvät verottavaksi kokonaan tai osittain pääomatulona. Tämä olisi alentanut kunnallisveron tuottoa staattisesti arvioituna noin 80 milj. euroa. Syksyn 2013 budjettiriihessä osinkoverotusuudistusta kuitenkin muokattiin niin, että aiempaa suurempi osuus osingoista verotetaan vuodesta 2014 alkaen ansiotuloina. Osingot, jotka ylittävät osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 % tuoton (vuonna 2013 raja 9 %), verotetaan jatkossa ansiotuloina niin, että veronalaista tuloa on 75 % (vuonna %) rajan ylittävästä osingosta ja 25 % on verovapaata tuloa. Muutoksen on arvioitu lisäävän kuntien verotuloja noin 65 milj. euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna (ja 145 milj. euroa verrattuna siihen, että osinkoverouudistuksen aiempi muotoilu olisi jäänyt lopulliseksi). Muita veroperusteisiin tehtyjä muutoksia vuodelle 2014 on työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus kunnallisveron tuottoon -18 milj. ), perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus -9 milj. ) ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2000 eurosta 2400 euroon (vaikutus -4 milj. ). Lisäksi aiemmin on päätetty jatkaa asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittamista 5 prosenttiyksiköllä (vaikutus 7 milj. ), verovapaiden kilometrikorvausten rajoittamisesta (vaikutus +6,5 milj. ) ja avainhenkilölain voimassaolon jatkamisesta (vaikutus -0,5 milj. ). Yhteensä vuonna 2014 voimaan tulevien veroperustemuutosten on arvioitu siten lisäävän kunnallisverotuloja noin 47 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi vuodelle 2015 päätettiin jatkaa asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittamista 5 prosenttiyksiköllä (vaikutus 14 milj. ) ja opintolainan korkovähennyksen poistamisesta (vaikutus 4,5 milj. ). Lisäksi aiempien päätösten mukaisesti ollaan vuodelle 2015 tekemässä ansiotasoindeksin mukaista tarkistusta veroperusteisiin (vaikutus -100 milj. ).

4 4 Yhteensä staattisiksi vaikutuksiksi verotuottoon on arvioitu vuonna milj. ja vuonna ,5 milj. vuoteen 2013 verrattuna. Arviot tarkentuvat vuoden 2012 verotuksen valmistuttua marraskuussa. ja todennäköisesti ainakin korkojen vähennysoikeuden rajoituksen vaikutus tulee olemaan aiemmin ennakoitua pienempi alhaisen korkotason johdosta. Keskitetyn työmarkkinaratkaisun toteutuessa on todennäköistä, että hallitus tukee ratkaisua uusilla veroratkaisuilla. Esillä olleet muutokset, valtion veroasteikon 1,5 %:n inflaatio tarkistus ja kilometrikorvaus muutoksen peruuttaminen, vaikuttavat kuntien verotuloja vähentävästi. Näistä ratkaisuista kuitenkin päätetään lopullisesti vasta myöhemmin syksyllä, jolloin niiden vaikutuksista kuntien verotuloihin saadaan tarkempia arvioita. Veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset tai vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Yhteisöveroon vaikuttavat muutokset Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Tämän on arvioitu vaikuttavan yhteisöverotuottoon kokonaisuudessaan noin 870 milj. euroa sitä alentavasti. Vuodelle 2014 vahvistetun kuntien jako-osuuden mukaisesti laskettuna kunnat menettävät yhteisöverotuloja edellä esitetyn mukaisesti noin 250 milj.. Lisäksi hallitus on kehysriihessä päättänyt toimista joiden vaikutuksesta yhteisöveron tuotto nousee. Aiemmin päätetystä poiketen yritysten ns. T&K vähennys sekä tuotannollisten investointien korotetut poistot aikaistetaan päättymään vuoden 2015 sijaan vuoden 2014 loppuun. Muutokset korottavat yhteisöveron tuottoa vuonna 2015 arviolta yhteensä noin 188 milj.. Lisäksi on päätetty, että yritysten edustuskulut ovat vuodesta 2014 alkaen kokonaisuudessaan vähennyskelvottomia verotuksessa nykyisen 50 % vähennyskelpoisuuden sijaan jonka arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa 37 milj.. Vuodesta 2014 alkaen pitkäaikaisten poistojen poistojärjestelmä muutetaan hyödykekohtaiseksi ja yritysten korkovähennyksien vähennysoikeutta rajoitetaan aiemmin päätettyä enemmän. Näillä muutoksilla on verotuottoa lisäävä vaikutus vuodesta 2014 alkaen. Korkovähennyksen lisärajauksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa noin 12 milj. ja poistojärjestelmän uudistamisen 20 milj.. Staattisesti laskettuna, käyttäen kuntien vahvistettuja jako-osuuksia, nämä muutokset lisäävät kuntien verotuloja vuonna milj. ja vuonna milj.. Näin kuntien verotulot vähenevät tehtyjen muutosten vaikutuksesta vuonna 2014 noin 232 milj. ja vuonna 2015 noin 189 milj.. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuudeksi vuodelle 2014 tulisi muutosten jälkeen 35,17 % ja vuodelle ,16 %. Laskelmat sisältävät lisäksi oletuksen, että raamisopimukseen liittyvä ns. koulutus-vähennys otetaan käyttöön vuonna Sen on arvioitu vähentävän yhteisöverontuottoa 57 milj. euroa. Laskelmat tarkentuvat loppusyksystä, kun kaikkien muutosten sisältö on tarkemmin selvillä ja vuoden 2014 yhteisöveroennusteet on päivitetty valmistuneen verotuksen pohjalta.

5 5 Kiinteistöveroon vaikuttavat muutokset Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään kiinteistöveron ongelmia ja kehittämisvaihtoehtoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Työryhmässä on edustettuna valtiovarainministeriö, Verohallinto ja Kuntaliitto. Kehysriihessä on työryhmän esityksen mukaisesti sovittu, että kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Rakennusten ikäalennusten alentamista edelleen vuoden 2014 jälkeen vuosina 2015 ja 2016 ei tehdä ilman erillistä päätöstä asiasta. Kehysriihen linjausten lisäksi eduskunnalle on annettu hallituksen esitykset koskien rakentamattoman rakennusmaan verotusta pääkaupunkiseudulla ja tuulivoimaloiden arvostamista kiinteistöverotuksessa. Rakennusten verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään kaksi muutosta: 1. Verotusarvon osuutta verotuksen pohjana käytettävistä jälleenhankinta-arvoista korotetaan niin, että jälleenhankinta-arvoista otetaan jatkossa huomioon 75 % nykyisen 70 %:n sijaan. Korotus on noin 7,14 % ja sen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 71 milj. euroa. Muutos koskee kaikkia kiinteistöveron kohteena olevia rakennuksia. 2. Asuinrakennusten ikäalennuksen maksimimäärää alennetaan asteittain. Työryhmän teettämän selvityksen perusteella asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärät ovat liian suuret. Käytössä olevan rakennuksen tai rakennelman arvoksi katsotaan nykyisin aina vähintään 20 prosenttia rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvosta vuosittaisten ikäalennusten ollessa 1,25 % tai 1 % riippuen rakennuksen kantavasta rakenteesta. Teetettyjen selvitysten perusteella asuinrakennusten iän vaikutus niiden arvoon on suurinta rakennuksen valmistumisen jälkeisinä vuosina ja vaikutus laimenee vuosien myötä ja loppuu käytännössä kokonaan noin vuoden iässä rakennuksen sijainnista riippuen. Tällä perusteella nykyiset maksimissaan 80 %:n ikäalennukset ovat ylimitoitetut. Ikäalennusten ylärajaa alennetaan niin, että nykyisen 80 %:n sijaan vuonna 2014 se on 70 %, Vuodelle 2014 muutoksen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 7 milj. euroa. Maapohjien verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään myös kaksi muutosta: 1. Maapohjien osalta verotuksen pohjana käytettäviä arvoja korotetaan 2 %. Maapohjien osalta verotus pohjautuu kyseisellä paikkakunnalla tai alueella vallitsevaan hintatasoon. Tätä tarkoitusta varten Verohallinnolla on käytössään ns. aluehintakartat ja aluehinnat. Kyseisiä hintoja ei ole päivitetty aktiivisesti viime vuosina ja ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tonttimaan hintakehityksestä. Aluehintoihin tehdään 2 %:n yleiskorotus jonka vaikutus verotuottoon on noin 7,5 milj.. 2. Alueilla joissa tonttihintojen päivityksiä ei ole tehty moniin vuosiin on arvostuksessa voitu käyttää hyvin alhaisia neliöhintoja. Näiden tonttien neliöhinnat korotetaan vähintään euroon. Muutoksen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 7 milj.. Maapohjien osalta verotuksessa on huomioitu 73,5 % aluehinnasta. Vuodesta 2014 alkaen verotusarvona otetaan huomioon 75 % aluehinnasta. Vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 7,5 milj..

6 6 Kokonaisuudessaan kehysriihen linjausten pohjalta tehtyjen muutosten on arvioitu lisäävän kiinteistöveron tuottoa vuonna 2014 noin 100 milj. euroa. Kehysriihessä tehtyjen linjausten lisäksi valmisteilla on muutoksia koskien rakentamattoman rakennusmaan verotusta pääkaupunkiseudulla ja tuulivoimaloiden arvostamista kiinteistöverotuksessa vuodesta 2014 alkaen. Asiaan liittyvä lakiesitys HE 76/2013 annettiin eduskunnalle Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolain säännöksiä, jotka velvoittavat 14 pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntaa määräämään rakentamattomalle rakennuspaikalle vähintään 1,5 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeamman kiinteistöveroprosentin. Enimmäismäärä olisi nykyiseen tapaan 3 prosenttia. Lisäksi laista poistettaisiin säännökset, joiden nojalla mainitut kunnat voivat jättää kantamatta korotettua kiinteistöveroa rakennuspaikalta, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus. Muutoksella on välitöntä vaikutusta niiden pääkaupunkiseudun kuntien kiinteistöverotukseen joissa korotetun kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ero on ollut alle 1,5 prosenttiyksikköä tai sitä ei ole sovellettu rakennuspaikkaan, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus. Päätöksen välittömäksi vaikutukseksi verotuloihin on arvioitu 1,8 milj. euroa. Varojen arvostamisesta verotuksessa annettua lakia muutettaisiin siten, että kiinteistön verotusarvoa koskeviin säännöksiin lisättäisiin säännökset tuulivoimalaitosrakennelman jälleenhankinta-arvosta tehtävästä ikäalennuksesta ja verotusarvon vähimmäismäärästä. Ikäalennus olisi 2,5 prosenttia tuulivoimalarakennelmiin nykyisin sovelletun kymmenen prosentin sijasta. Käytössä olevan tuulivoimalan rakennelmien verotusarvoksi katsottaisiin vähintään 40 prosenttia jälleenhankintaarvosta nykyisen 20 prosentin sijasta. Muutoksella on vaikutusta niiden kuntien kiinteistöverotuloihin joissa tuulivoimaloita on tai mihin niitä ollaan rakentamassa. Muutos ei korota veroa tuulivoimalan valmistumisvuonna, mutta ikäalennusten alentamisen johdosta vero säilyy korkeammalla tasolla pidemmän aikaan. Välittömäksi verovaikutukseksi on arvioitu euroa, mutta tarkasteltaessa pidemmällä aikavälillä vaikutus kasvaa. Samassa hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia niin, että Verohallinto voisi antaa kunnan viranomaisille nykyistä kattavammat tiedot kiinteistöistä ja kiinteistöverotuksen perusteista. Tiedot voitaisiin antaa kunnan rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten. tietojen luovutusta koskevin osin muutos tulisi voimaan jo vuonna 2013 ja koskisi kiinteistöverotuksen päättymisen jälkeen syksyllä 2013 kunnille annettavia tietoja. Jäteveron tuoton siirtäminen kunnille Kehysriihessä päätettiin, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta alkaen. Jäteveron veronsaajana olisi juridisesti edelleen valtio. Jäteveron tuotto jaetaan kunnille todennäköisesti asukasluvun perusteella valtionosuuksien lisänä. Veron tuotoksi on vuonna 2014 arvioitu 70 miljoonaa euroa. Kunnallisverot Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksissä ansiotulojen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä vuonna noin yksi prosenttia, kun ne viime vuonna kasvoivat lähes 8 prosenttia. Verosta tehtävät vähennykset kasvavat n. 2,4 %. Kun vähennykset kasvavat ansiotuloja vähemmän, verotettava tulo kasvaa n. 3 prosenttia.

7 7 Vuonna 2014 ansiotulojen arvioidaan kasvavan 2,1 prosenttia ja ansiotulosta tehtävien vähennysten 1,6 %. Kokonaisuudessaan verosta tehtävät vähennykset pysynevät v:n 2013 tasolla. Verotettavan tulon arvioidaan kasvavan ensi vuonna 2,3 prosenttia. Tilijärjestelmän vaikutusten jälkeen kokonaisuudessaan koko kunnallisverot kasvavat 1,4 %. Ks. ed. Kunnallisveroon vuonna 2014 vaikuttavat muutokset. Alavieskan kunnan ansiotulojen arvioidaan kasvavan v ,7 prosenttia ja v ,7 prosenttia. Ja tuloista tehtävien vähennysten 3,0 % ja 1,8 %. Kunnallisverotuloja arvioidaan v kertyvän 6,8 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 6,7 miljoonaa euroa eli vähennystä 0,9 prosenttia. Yhteisöverot Koko yhteisöveron tuoton arvioidaan kuluvana vuonna olevan 4.41 mrd euroa ja ensi vuonna 3,9 mrd euroa eli vähennystä 11,6 %. Kuntasektorin vastaavat luvut ovat 1,30 mrd ja 1,37 mrd euroa eli kasvua 5,4 %. Kuntasektorin jako-osuus nousee ensi vuonna 35,17 prosenttiin kuluvan vuoden 29,49 prosentista. Alavieskan kunnan yhteisöveron tuottoarviot kuluvalle vuodelle on euroa ja ensi vuodelle euroa ja kasvua 5,5 prosenttia. Ks ed. Yhteisöveroon vaikuttavat muutokset. Kiinteistöverotus Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,35 miljardia euroa ja vuonna 2014 kertymän arvioidaan olevan 1,48 miljardia euroa eli kasvua 9,6 %. Pääasiallisin kasvu johtuu veroperustemuutoksista, joita selostettu edellä kohdassa Kiinteistöveroon vaikuttavat muutokset. tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Alavieskan kunnan kiinteistöverotuottojen arvioidaan olevan v euroa ja ensi vuonna euroa (kasvua 10,5 %). Alavieskan veroperustemuutosten vaikutusten arvioidaan olevan rakennusten osalta euroa ja maapohjan osalta euroa eli yhteensä euroa. Muutokset kasvattavat kiinteistöveron tuottoa 10,5 prosenttia. Koko maassa muutokset kasvattavat tuottoa 8,7 prosenttia.

8 8 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI ** 2013** 2014** 2015** 2016** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, vuotiaat Muutos % -1,6-1,3 0,2 0,2 1,2 0, vuotiaat Muutos % -0,9-0,1-1,7-1,7-1,5-1, vuotiaat Muutos % 0,8 3,5 2,9 2,9 1,1 3,0 Asukasluku vuoden lopuussa Muutos % -0,7 0,4-0,4-0,4-0,4-0,3 ANSIOTULOT ** 2013** 2014** 2015** 2016** Palkkatulot Muutos % 7,4 5,6 1,7 1,4 1,2 1,9 Eläketulot Muutos % 2,6 5,0 5,7 3,6 4,8 3,0 Työttömyysturva Muutos % -15,2 11,3 9,3-0,2-1,9 1,6 Muut sos.turvaetuudet Muutos % -10,0 13,8 2,9 1,1 1,4 1,5 Maa- ja metsätalous Muutos % 6,9 0,8 1,0 1,0 1,0 1,0 Elinkeinotoim. + muut Muutos % -1,8-2,1-4,0-4,0 2,2 2,1 ANSIOTULOT YHTEENSÄ Muutos % 4,6 5,2 2,7 1,7 2,0 2,1 VÄHENNYKSET ** 2013** 2014** 2015** 2016** Palkansaajan vak.maksut % palkoista 6,4 6,8 6,8 7,2 7,4 7,6 Vähennetyt matkakustan Muut tulonhankk.vähenn Eläketulovähennys % eläkkeistä 39,9 39,9 39,9 39,9 39,9 39,9 Ansiotulovähennys Perusvähennys Muut vähennykset VÄHENNYKSET YHT VÄHENNYSASTE % 28,69 29,48 29,26 29,15 29,10 28,91 Ansiotulot - vähennykset Muutos % 5,1 4,1 3,0 1,8 2,1 2,4

9 9 MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VEROTETTAVA TULO ** 2013** 2014** 2015** 2016** Ansiotulot - vähennykset Tuloveroprosentti 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 VERO (Tulon perust.) Työtulovähennys Muut vähenn. verosta Vähenn. Verosta yht MAKSUUNPANTAVA VERO Muutos % 3,5 5,4 3,1 1,8 2,1 2,3 Jää kertymättä, (n 0,5-1 %) KERTYY KOLMEN VUODEN AIKANA Verovuosi ** 2013** 2014** 2015** 2016** Verotettava tulo Muutos % 3,5 3,0 3,1 1,8 2,1 2,3 Verotett. tulo /Asukas Muutos % 4,3 2,6 3,5 2,2 2,5 2,5 Efektiivinen veroaste % 14,00 14,03 14,08 14,09 14,11 14,13

10 10 KUNNALLISVERON TILITYKSET TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** TA-VUODEN ENNAKOT Koko maan kertymä, milj Kuntaryhmän jako-osuus 0,6286 0,6241 0,6125 TA-vuonna tilitetään 0,91 0,912 0,916 Tilitys kunnilleta-vuodelta, milj Kunnan jako-osuus vuoden alussa 0, , , , , , Tark. jako-os. vuoden lopussa 0, , , , , , Kunnan osuus tilityksistä Muutos % 4,3 3,8 4,2 1,3 3,3 2,1 Osuus maksuunpanosta % 92,6 91,2 92,2 91,7 92,8 92,6 TILITYKSET EDELLISELTÄ VUODELTA ** 2014** 2015** 2016** Kuntaryhmän ennakot, milj Kunnan jako-osuus 0, , , , , , Ennakot (tammi-lokakuu) Maksuunpanotilitys,(marraskuu) Verotuslain muk. tilitykset, (marraskuu-) Tilitykset ed. vuodelta yhteensä TILITYKSET VUODELTA t ** 2014** 2015** 2016** Kuntaryhmän tilitykset, milj Lisäkannot + muut tilitykset, TILITYKSET AIKAISEMMILTA VUOSILTA ** 2014** 2015** 2016** Muut tilitykset, v t-3-> TILITYKSET YHTEENSÄ Muutos % 4,8 3,5 7,0-0,9 3,7 1,0

11 11 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO VEROVUOSI 2011** 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** VEROTETTAVA TULO Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO Kuntaryhmän osuus 0,3199 0,2834 0,2949 0,3517 0,3416 0,2804 Kuntaryhmän osuus, miljoonaa euroa Kunnan jako-osuus 0, , , , , , KUNNAN OSUUS YHT.VEROSTA Muutos % 2,2-30,9-12,6 5,4 8,1-13,6 YHTEISÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2011** 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Verovuodelta 2008 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2009 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2010 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2011 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2012 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2013 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2014 kunnalle tilitetään muokkauksen vaikutus Verovuodelta 2015 kunnalle tilitetään muokkauksen vaikutus Verovuodelta 2016 kunnalle tilitetään muokkauksen vaikutus 0 0 TILITYKSET YHTEENSÄ Muutos % 23,0-39,7-8,6 5,5 5,1-16,8

12 12 KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA VEROTUSARVOT ja % ** 2014** 2015** 2016** Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet rakennukset Vero % (0,60-1,35) 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO Vak. asuinrakennukset Vero % (0,32-0,75) 0,35 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 VERO Muut asuinrakennukset Vero % (V.as +0,6, maks. 1,35) 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 VERO Voimalaitokset Vero % (maks. 1,4 /2,85) 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO Yleishyödylliset yhteisöt Vero % 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 VERO Rakentamaton rakenn.paikka Vero % (1,00-3,00) 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO Verotusarvot yhteensä Muutos % 0,3 3,4 2,2 10,1 0,0 0,0 MAKSETTAVA KIINT.VERO Muutos % 51,5 1,8 10,5 0,0 0,0

13 13 Yhteenveto TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 4,8 3,5 7,0-0,9 3,7 1,0 Yhteisövero Muutos % 23,0-39,7-8,6 5,5 5,1-16,8 Kiinteistövero Muutos % 0,6 51,5 1,8 10,5 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 5,4 3,2 6,3-0,2 3,5 0,5 Verotulojen arviointi Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero ** 2014** 2015** 2016**

14 14 Tuloveroprosentit TULOVEROPROSENTIT/VERTAILU 15,00 16,00 17,00 18,00 19,00 20,00 21,00 22,00 23, Sievi 19,00 19,75 19,75 20,50 20,50 21,00 21,00 21,25 21,75 Alavieska 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 21,50 21,50 Oulainen 19,50 19,50 20,50 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,50 Ylivieska 19,50 20,25 20,25 20,25 20,50 21,00 21,00 21,00 21,50 Ylivieskan s-kunta 19,17 19,45 19,67 19,96 20,00 20,50 20,50 20,79 21,13 Haapajärvi 19,00 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Nivala 19,00 19,75 19,75 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 Merijärvi 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 20,00 20,50 21,00 Raahe 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 20,00 20,00 20,00 21,00 Haapavesi 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 20,75 20,75 20,75 20,75 K-P:n liitto 19,11 19,20 19,41 19,72 19,71 19,81 19,85 19,91 20,58 Kokkola 19,00 19,00 19,25 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,50 Kannus 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 P-P:n liitto 18,54 18,73 18,84 18,90 18,95 19,63 19,65 19,71 19,84 Pyhäjoki 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Kalajoki 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,50 19,50 Koko maa/pain. 18,30 18,40 18,46 18,55 18,59 18,98 19,17 19,25 19,38 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen. Muut keskiarvot painotettuja Sievi Alavieska Oulainen Ylivieska Ylivieskan s-kunta Haapajärvi Nivala Merijärvi Raahe Haapavesi K-P:n liitto Kokkola Kannus P-P:n liitto Pyhäjoki Kalajoki Koko maa/pain.

15 15 ASUINRAKENNUSTEN VEROPROSENTIT/VERTAILU Haapajärvi 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,75 0,75 0,75 0,65 Ylivieska 0,35 0,35 0,35 0,45 0,45 0,55 0,55 0,55 0,60 Sievi 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,40 0,40 0,50 0,60 Oulainen 0,37 0,37 0,40 0,45 0,45 0,50 0,50 0,55 0,55 Nivala 0,30 0,30 0,35 0,35 0,45 0,45 0,45 0,55 0,55 Alavieska 0,30 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,55 0,55 Ylivieskan seutukunta 0,31 0,33 0,33 0,37 0,37 0,43 0,43 0,49 0,52 Kokkola 0,30 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,45 0,45 0,50 K-P:n liitto 0,32 0,33 0,33 0,32 0,35 0,36 0,44 0,45 0,50 Haapavesi 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40 0,50 Merijärvi 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,45 0,45 0,45 0,45 P-P:n liitto 0,27 0,28 0,28 0,29 0,30 0,40 0,40 0,41 0,43 Kannus 0,40 0,40 0,40 0,33 0,33 0,33 0,33 0,42 0,42 Koko maa/pain. 0,28 0,29 0,29 0,29 0,29 0,38 0,39 0,40 0,41 Pyhäjoki 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,32 0,35 0,35 0,40 Kalajoki 0,26 0,30 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,35 0,35 Raahe 0,28 0,28 0,28 0,28 0,28 0,32 0,32 0,32 0,32 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen. Muut keskiarvot painotettuja Asuinrakennusten kiinteistövero % ,15 0,25 0,35 0,45 0,55 0,65 0,75 0,85 Haapajärvi Ylivieska Sievi Oulainen Nivala Alavieska Ylivieskan seutukunta Kokkola K-P:n liitto Haapavesi Merijärvi P-P:n liitto Kannus Koko maa/pain. Pyhäjoki Kalajoki Raahe

16 16 YLEISET KIINTEISTÖ- VEROPROSENTIT/VERTAILU Yleinen kiinteistövero % ,30 0,50 0,70 0,90 1,10 1,30 1, Haapajärvi 0,50 0,50 0,75 0,75 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 Kokkola 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 1,05 1,05 1,15 K-P:n liitto 0,81 0,84 0,84 0,84 0,85 0,87 0,98 1,00 1,08 Ylivieska 0,80 0,80 0,80 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 1,05 Pyhäjoki 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 1,00 1,00 1,00 Oulainen 0,75 0,75 0,80 0,90 0,90 0,95 0,95 1,00 1,00 Nivala 0,70 0,70 0,85 0,85 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 Alavieska 0,60 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 P-P:n liitto 0,63 0,64 0,65 0,66 0,67 0,79 0,79 0,80 0,95 Kannus 0,90 0,90 0,90 0,84 0,84 0,84 0,84 0,92 0,92 Koko maa/pain. 0,73 0,74 0,75 0,74 0,74 0,87 0,87 0,90 0,92 Ylivieskan seutukunta 0,65 0,68 0,70 0,72 0,76 0,76 0,83 0,88 0,91 Raahe 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 0,90 0,90 0,90 0,90 Merijärvi 0,60 0,60 0,65 0,65 0,65 0,75 0,75 0,75 0,85 Sievi 0,70 0,70 0,70 0,75 0,75 0,80 0,80 0,80 0,80 Kalajoki 0,59 0,62 0,62 0,62 0,62 0,75 0,75 0,75 0,75 Haapavesi 0,55 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,75 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen.. Haapajärvi Kokkola K-P:n liitto Ylivieska Pyhäjoki Oulainen Nivala Alavieska P-P:n liitto Kannus Koko maa/pain. Ylivieskan seutukunta Raahe Merijärvi Sievi Kalajoki Haapavesi

17 17 Vapaa-ajan rak:n kiinteistövero % VAPAA-AJAN RAKENNUSTEN VEROPROSENTIT Haapajärvi 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 1,35 1,35 1,35 1,25 Sievi 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 1,00 1,20 Ylivieska 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 1,10 1,10 1,10 1,10 Haapavesi 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,10 Oulainen 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,05 1,05 1,05 1,05 Koko maa/pain. 0,84 0,86 0,87 0,88 0,89 0,98 0,99 1,00 1,03 Ylivieskan seutukunta 0,81 0,84 0,85 0,90 0,90 0,98 0,98 0,99 1,03 P-P:n liitto 0,82 0,83 0,85 0,86 0,86 0,96 0,97 0,97 1,01 Merijärvi 0,70 0,70 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 Pyhäjoki 0,83 0,83 0,83 0,83 0,83 0,87 1,00 1,00 1,00 Nivala 0,80 0,80 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 1,00 1,00 Kokkola 0,80 0,80 0,80 0,95 0,90 0,90 0,90 0,90 1,00 K-P:n liitto 0,86 0,87 0,87 0,92 0,89 0,91 0,92 0,93 0,99 Raahe 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,92 0,92 0,92 0,92 Kannus 1,00 1,00 1,00 0,87 0,87 0,87 0,87 0,92 0,92 Alavieska 0,80 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 Kalajoki 0,74 0,81 0,81 0,81 0,81 0,90 0,90 0,90 0,90 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen ,30 0,80 1,30 1,80 Haapajärvi Sievi Ylivieska Haapavesi Oulainen Koko maa/pain. Ylivieskan seutukunta P-P:n liitto Merijärvi Pyhäjoki Nivala Kokkola K-P:n liitto Raahe Kannus Alavieska Kalajoki

18 18 ALAVIESKAN KUNTA VEROPROSENTTIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS VEROTULOIHIN VUOSITASOLLA Tuloveroprosentti Verotettava Verotuloarvion ero Vero % tulo euroa Vero euroa nykyiseen 21,50 %:iin 21,50 % ,00 % ,50 % ,00 % ,50 % ,00 % Asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti Verotettava Verotuloarvion ero väh. Vero % omaisuus euroa Vero euroa 0,55 %:iin 0,55 % ,60 % ,70 % ,75 % Yleinen kiinteistöveroprosentti Verotettava omaisuus euroa Verotuloarvion ero Vero % Vero euroa nykyiseen 1,00 %:iin 1,00 % ,10 % ,20 % ,30 % ,35 % Vapaa-ajan rakennusten kiinteistöveroprosentti Verotettava Verotuloarvion ero Vero % omaisuus euroa Vero euroa nykyiseen 0,90 %:iin 0,90 % ,00 % ,10 % ,20 % ,30 % ,35 % Jos tuloveroprosenttia muutetaan on muutoksen vaikutus ensimmäisenä vuotena 11 kk:n osalta, koska verotulot kirjataan kassaperusteisesti poiketen siten muista tulo- ja Vaihteluväli 0,32 % - 0,75 %. Vaihteluväli 0,60 % - 1,35 %. Vaihteluväli 0,60 % - 1,35 %, kuitenkin korkeintaa 0,60 % korkeampi kuin vak. asuinrak:n %.

19 19 Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosilta Lähde: Verohallinto, vuosi 2013 Kuntaliiton tiedustelu Vuosi Keski- Muutos Aritmeet- Muutos Kuntien lkm Korkein Alhaisin määräinen edell. tinen edell. tulovero-%: tulo- tulotulovero- vuodesta keskiarvo vuodesta nousi laski vero-% vero-% prosentti 1) %-yks. % %-yks. 2013* 19,38 0,14 20,01 0, ,00 16, ,24 0,08 19,81 0, ,75 16, ,16 0,19 19,66 0, ,50 16, ,97 0,38 19,60 0, ,00 16, ,59 0,05 19,25 0, ,00 16, ,54 0,09 19,15 0, ,00 16, ,45 0,06 19,00 0, ,00 16, ,39 0,10 18,87 0, ,00 16, ,29 0,17 18,68 0, ,00 16, ,12 0,08 18,50 0, ,00 16, ,04 0,26 18,44 0, ,00 15, ,78 0,11 18,33 0, ,75 15, ,67 0,02 18,19 0, ,75 15, ,65 0,05 18,15 0, ,75 15, ,60 0,07 18,06 0, ,75 15, ,53 0,11 17,96 0, ,75 15, ,42-0,09 17,88-0, ,75 15, ,51-0,02 17,91-0, ,00 15, ,53 0,00 17,94 0, ,00 15, ,53 0,33 17,93 0, ,75 15, ,20 0,32 17,76 0, ,00 14, ,88 0,26 17,60 0, ,00 14, ,62 0,15 17,45 0, ,00 14, ,47 0,09 17,31 0, ,50 14, ,38 0,08 17,20 0, ,50 14, ,30 0,15 17,07 0, ,50 14, ,15 0,10 16,96 0, ,50 13, ,05 0,07 16,87 0, ,50 13, ,98 16, ,75 13,50 1) Painotettu maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla (ent. ansioäyrit) 2) Vuoden 2009 luvut eivät sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia.

20 Kuntien kiinteistöveroprosentit Kiinteistöjen verotusarvoilla painotetut keskiarvot Yleinen kiinteistöveroprosentti: Yläraja 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 Keskiarvo 0,55 0,61 0,61 0,59 0,59 0,60 0,65 0,67 0,68 0,68 0,70 0,72 0,73 0,74 0,75 0,74 0,74 0,86 0,88 0,90 0,92 Alaraja 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,60 0,60 0,60 0,60 Vakituinen asuinrakennus: Yläraja 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,75 0,75 0,75 0,75 Keskiarvo 0,20 0,21 0,21 0,20 0,20 0,21 0,23 0,26 0,26 0,26 0,27 0,27 0,28 0,29 0,29 0,29 0,29 0,38 0,39 0,40 0,41 Alaraja 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,32 0,32 0,32 0,32 Muu asuinrakennus kuin vakituinen asuinrakennus: Yläraja 1) 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 Keskiarvo 0,68 0,69 0,69 0,69 0,68 0,69 0,74 0,79 0,79 0,80 0,82 0,83 0,84 0,86 0,87 0,88 0,89 0,98 0,99 1,00 1,03 Alaraja 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,60 0,60 0,60 0,60 Voimalaitos: Yläraja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 2,50 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 Keskiarvo 0,99 0,99 0,99 0,99 1,00 1,00 1,38 1,37 1,39 1,39 1,39 1,39 1,39 2,44 2,46 2,47 2,46 2,74 2,73 2,81 2,81 Alaraja Ydinvoimalaitos: Yläraja 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 Keskiarvo 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 Alaraja 1) Vuosina enintään 0,50 prosenttiyksikköä ja vuosina enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti.

21 21 Kuntien verotulot vuosina , mrd Verolaji Kunnallisvero 16,21 16,84 17,74 17,99 18,57 Yhteisövero 1,66 1,21 1,30 1,37 1,43 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 Verotulot yhteensä 19,07 19,32 20,37 20,81 21,47 Muutos, % Kunnallisvero 2,8 3,9 5,4 1,4 3,2 Yhteisövero 17,4-27,0 7,2 5,8 4,2 Kiinteistövero 2,7 5,6 4,7 9,0 1,4 Verotulot yhteensä 3,9 1,9 5,4 2,2 3,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 Osuus yhteisöveron tuotosta, % 31,99 28,34 29,49 35,17 34,2 Lähde: Tilastokeskus , vv arvioit Kuntaliitto/VM