3/2014. Paljon uudistuksia vuodelle Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa

Transkriptio

1 3/2014 Paljon uudistuksia vuodelle 2015 Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa Tiedustelu kuntien ja kuntayhtymien talousarvioista ja taloussuunnitelmista Yhtiöittämisen taloudelliset vaikutukset kuntataloudelle Tarkastukseen ja valvontaan liittyviä ohjeita Kuntatieto-ohjelma: uusi tililuettelomalli ja tehtäväluokitus Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2015 Henkilöstöasioita Kuntamarkkinat 2014 Syyskuu

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 4 gånger per år Julkaisija/Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn fax Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kuntatalouden tilastot ja julkaisut > Julkaisut, Kuntataloustiedotteet > > Sakkunnigtjänster > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi > Kommunalekonomiska statistik och publikationer > Infobladet Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt/Ansvariga Ilari Soosalu Benjamin Strandberg Toimittanut/Sammanställt av Tuija Valkeinen ISSN Paljon uudistuksia vuodelle Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntien menot vuosina Kuntien tulot vuosina Verotus 8 Veroperustemuutokset vuonna 2015 Kunnallisveroon vuonna 2015 vaikuttavat muutokset Kiinteistöveron tuottoon vuonna 2015 vaikuttavat muutokset Yhteisöveromuutokset ja kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2015 Muut veroratkaisut Kuntien verontilityksien kehitys Kunnallisveron tilitykset Yhteisöveron tilitykset Vuoden 2014 vahvistettu kiinteistöverotus Kuntakohtaiset verovuoden 2014 kiinteistöverotiedot tilattavissa Verohallinnolta Vuoden 2015 veroprosenttien ilmoittaminen Valtionosuudet 14 Valtionosuusuudistus Ajankohtaista valtionosuusrahoitukseen liittyen Valtion talousarvioesitys : Kuntien valtionavut vuonna 2015 yhteensä noin 9,9 mrd. euroa Kesäkuussa 2014 julkaistut vuoden 2015 ennakkolaskelmat on päivitetty julkaistuun valtion talousarvioesitykseen perustuen Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2015 Kotikuntakorvaukset Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus Yleistä Ammattikorkeakoulusiirto Valtionosuuslaskelmat Eräät yksikköhinnat Perusopetuksen lisät Valtionavustukset Rakennepoliittiset toimenpiteet vuonna 2015 Perustamishankkeet Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna 2015 Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 85 kuntaa yhteensä 93,8 milj. euroa Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa 21 Työmarkkinatukiuudistuksen kustannusvaikutukset kunnille Palkkatuen uudistaminen lisää kuntien kustannuksia entisestään Tiedustelu kuntien ja kuntayhtymien talousarvioista ja 24 taloussuunnitelmista Yhtiöittämisen taloudelliset vaikutukset kuntataloudelle 25 Tarkastukseen ja valvontaan liittyviä ohjeita 26 Riskienarviointilomake Kuntatieto-ohjelma: uusi tililuettelomalli ja tehtäväluokitus 27 JHS-tililuettelo Valmistautuminen uudistettuun Tilastokeskuksen raportointiin (Kuntatieto-ohjelma) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna Henkilöstöasioita 30 Kuntamarkkinat LIITTEET, Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2014 2

3 Paljon uudistuksia vuodelle 2015 Tänä vuonna olemme nähneet talouden ennusteiden heikkenevän arviosta toiseen. Alkuvuodesta näytti vielä siltä, että tästä vuodesta oli tulossa hieman jo positiivinen talouskasvun vuosi ja ensi vuonna elettäisiin jo aavistuksen selkeämpää kasvun kautta. Toisin on käynyt. Nyt ennusteet tästä vuodesta ovat lähes kaikki negatiivisella puolella, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Kasvuennusteet ensi vuodesta näyttävät hieman paremmilta mutta vain hieman. Jos ja kun kasvu alkaa sitten joskus käynnistyä, on se parhaimmillaankin aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvinkin vaatimatonta. On myös näkymiä, että vaatimaton kasvu jatkuisi pitkäänkin. Minna Punakallio analysoi tämän tiedotteen kirjoituksessaan taloudellista tilannetta vielä tarkemmin. Heikko talouskasvu heijastaa vaikutuksensa varmuudella myös kuntien talouteen. Verotulojen kasvu on aivan toista luokkaan kuin lähihistoriassa olemme tottuneet. Valtio säästää kuntien läpi, leikkaamalla valtionosuuksia kovalla tahdilla, ensi vuonna leikkausten yhteisvaikutus on jo yli 1,4 miljardia euroa. Ilman näitä leikkauksia kuntataloudessa ei olisi rakenteellista alijäämää, josta olemme hallituksen Rakennepoliittisessa ohjelmassa saaneet lukea. Samassa ohjelmassa on kuntien tavoitteeksi asetettu 1 miljardin sopeuttamistoimet vuoden 2017 tasossa. Näitä toimia kunnat ovat arvion mukaan toteuttamassa tänä vuonna 400 miljoonaa veronkorotuksin ja 600 miljoona erilaisten henkilöstömenosopeutusten kautta. Jukka Hakola kirjoittaa verotuloista ja niiden kehittymisestä tässä tiedotteessa. Kuntien yhteenlaskettu tulos vuodelta 2014 tullee arvioiden mukaan olemaan reilusti positiivinen, johtuen suurelta osin satunnaisten erien suuruudesta. Odotettavissa on yhtiöittämisten vuoksi tehtyjä kirjauksia jotka parantavat tämän vuoden tulosta. Tähän varmaan palaamme viimeistään vuoden 2015 helmikuussa kun tilinpäätösten ennakkoarviot tulevat. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena oli alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valtionosuusuudistuksen myötä monessa kunnassa varmuudella mietitään mistä otetaan puuttuvat eurot menojen katteeksi, uudistus on monen kunnan taloudelle äärimmäisen kova paikka. Valtionosuuksia ja järjestelmän uudistusta analysoi Jouko Heikkilä tässä tiedotteessa vielä tarkemmin. Jouko kirjoittaa myös harkinnanvaraisista valtionosuuksien korotuksista, joita haki tänä vuonna 85 kuntaa, viime vuonna hakijoita oli 108 kuntaa. Stubbin hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2015 sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Tämä ehdotus koskee voimallisesti kuntia. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoonaa euroa. Samalla valtio säästää vastaavan summan. Tosiasiallisesti kustannukset tulevat olemaan kunnille suurempia. Reijo Vuorento avaa tarkemmin tätä kokonaisuutta kirjoituksessaan tässä tiedotteessa. Kokonaisuudessaan hallituksen budjettiesitys heikentää kuntien rahoitusasemaa ensi vuonna yhteensä -218 milj. euroa. Sote-lakiluonnos on tätä kirjoitettaessa lausunnolla kunnissa. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Miten tämä uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan on tässä vaiheessa mahdotonta tarkasti arvioida. Talousarvion teksteissä olisi kuitenkin hyvä mainita tällaisen uudistuksen tulosta. Hyvää syksyn jatkoa toivottaen! Ilari Soosalu johtaja, kuntatalous, p , Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014 3

4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanneennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Tarkempi kuvaus maailmatalouden tuoreimmista kasvunäkymistä ja ennusteista ja löytyy muun muassa Suomen Pankin Euro & talous -julkaisusta: _talous/rahapolitiikka_ja_kansainvalinen_talous /Pages/et_04_2014.aspx Viime aikoina laadituissa suhdanneennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna (ks. liitteet 1a 1b). Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennuste taloudellisesta kasvusta on hieman myönteisempi kuin muiden ennustelaitosten luvut, mutta ennusteiden väliset erot ovat hyvin pieniä. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennuste löytyy osoitteesta: at/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/ Taloud/name.jsp Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan (ks. liite 1b). Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014 4

5 Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle Valtiovarainministeriön ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Liitteessä 2 on esitetty lisätietoja valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisista ennusteista ja eräistä kuntataloudelle tärkeistä muuttujista. Kuntien menot vuosina Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailuilla markkinoilla sen tulee antaa tehtävä pääsääntöisesti osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai säätiölle. Yhtiöittämisten myötä osa aikaisemmin kuntatalouteen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Yhtiöittämisen taloudellisia vaikutuksia kuntataloudelle on kuvattu tarkemmin tämän kuntataloustie- Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014 5

6 dotteen Yhtiöittämisen taloudelliset vaikutukset kuntataloudelle osiossa. Energialaitosten ja satamien yhtiöittämiset vaikuttavat kuntatalouden menoennusteeseen erityisesti vuonna 2015, jolloin noin 2000 henkeä siirtyy hallinnollisesti kuntataloustilastojen ulkopuolelle. Karkean arvion mukaan kuntien palkkasumma pienenee muutoksen seurauksena noin 125 milj. eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin. Liikelaitosten yhtiöittämisvelvoitteen ohella kunnallisten ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen on pienentänyt kuntatalouden menoja jo vuodesta 2013 lähtien. Kun vuonna 2012 kuntien tai kuntayhtymien ammattikorkeakouluja oli kymmenisen kappaletta, niin tänä vuonna niitä on jäljellä enää kolme. Vuonna 2014 kuntien palkkasumman arvioidaan vähentyvän ammattikorkeasektorilla tapahtuneiden muutosten myötä noin 130 milj. eurolla. Vuonna 2015 toteutettava ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus poistaa viimeisetkin ammattikorkeakoulut kuntataloudesta, minkä seurauksena kuntien palkkamenot pienenevät kumulatiivisesti noin 190 milj. eurolla. Yhteensä yhtiöittämiset pienentävät kuntien palkkasummaennustetta siten, että muutosprosentti putoaa kuluvana vuonna -0,4 prosenttiin ja ensi vuonna palkkasumman arvioidaan pysyvän ennallaan. Ilman yhtiöittämisistä aiheutuvaa vähennystä palkkasumma kasvaisi molempina vuosina 0,6 1,0 prosenttia. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina Vuosien ennusteet perustuvat lähinnä kunta-alan palkkaratkaisuun ja peruspalvelubudjettimenettelyssä muodostettuun kuntatalouden kehitysarvioon. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmak- sut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan. Tarkemmat tiedot kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen kehityksestä vuosina 2014 ja 2015 löytyvät tämän tiedotteen Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2015 osiossa. Vastaava aikasarja vuosille löytyy liitteestä 4. Sosiaalivakuutusmaksuista vuodelle 2015 päätetään loppuvuonna, minkä jälkeen niistä tiedotetaan muun muassa tulevissa kuntataloustiedotteissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Yksityiskohtaiset ennusteet peruspalvelujen hintaindeksistä sekä valtionosuusindeksistä löytyvät liitteestä 5. Kuntien tulot vuosina Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014 6

7 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutokset, kuten työtulovähennyksen ja perusvähennyksen muutokset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Heikko talouskasvu ei näytä välittyvän kuluvana vuonna kuntien yhteisöverokertymään dramaattisesti lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden vuoksi. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 pro- sentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jakoosuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jakoosuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Liitteessä 6 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä Kuntaliiton verokehikon ennusteet vuosille 2014 ja Kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna kokonaisuudessaan noin 2,3 %. Ensi vuonna verotulojen kasvu hieman hiipuu. Tuoreimmat tiedot verotuloennusteisiin vaikuttavista tekijöistä saa ilmoittautumalla mukaan marraskuun alussa pidettävään Verotulo -hotline -tilaisuuteen. Tilaisuus järjestetään Kuntatalolla (ohjelma liitteenä 20). Liitteissä 7a ja 7b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemien tilastotietojen perusteella Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014 7

8 laaditut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta Vuoden 2013 luvut perustuvat ennakkotietoihin kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä. Vuosien ennus- teiden lähteenä on käytetty pääasiassa peruspalvelubudjettia. Lisätiedot: Minna Punakallio, p , Verotus Veroperustemuutokset vuonna 2015 Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutoksen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen hallitus on esittänyt, että myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutoksien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisissa kompensaatiolaskelmissa. Yhteisöverotuksen muutokset kompensoidaan kuntien jako-osuutta muuttamalla. Kunnallisveroon vuonna 2015 vaikuttavat muutokset Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 2015 tehdä sekä verotuloja lisääviä, että vähentäviä muutoksia. Kehysriihessä, minihallitusneuvotteluissa sekä budjettiriihessä linjatut veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa nettona noin -156 milj. euroa. Kun huomioidaan lisäksi aiemmin tehtyjen, vuonna 2015 voimaan tulevien, muutosten vaikutus, niin kunnallisveron tuotto vähenee arviolta -131 milj. eurolla. Ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta matalimmilla tulotasoilla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Muutokset toteutetaan muuttamalla valtionverotuksen asteikon progressiivisuutta ja kasvattamalla erityisesti kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrää. Valtion progressiivisen tuloveroasteikon kolmea alinta tulorajaa korotetaan noin 1,5 prosentilla, joka vähentää valtion verotuloja ja siirtää suuremman osan verovähennyksistä tehtäväksi kunnallisverotuksessa. Tämän arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 18 milj. eurolla. Valtion progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) rajaa alennetaan euroon (nykyisin euroa) ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia kunnallisveron tuottoon. Budjettiriihessä päätettiin kunnallisveron tuottoa vähentävistä muutoksista perusvähennykseen, työtulovähennykseen, kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen sekä uuden lapsivähennyksen käyttöön otosta. Perusvähennyksen maksimimäärää korotetaan 40 eurolla 2970 euroon ja vähennyksen poistumaprosenttia alennetaan 19 prosentista 18 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan vähentävän kunnallisverontuottoa 39 milj. eurolla. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 15 eurolla 1025 euroon ja kertymäprosenttia kasvatetaan 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin, lisäksi poistumaprosenttia korotetaan 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014 8

9 vähentävän kunnallisveron tuottoa 38 milj. eurolla. Eläkeläisten verotusta esitetään kevennettäväksi korottamalla kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen kerrointa 1,37 prosentista 1,39 prosenttiin ja pienentämällä poistumaprosenttia 55 prosentista 54 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 61 milj. eurolla. Lapsilisän leikkausta kompensoidaan lapsiperheille verotuksessa tehtävällä vähennyksellä, joka on yhteishuoltajilla enimmillään 50 euroa lapsesta neljän lapsen osalta. Lapsivähennys on väliaikainen ja voimassa vuodet Vähennys alkaa pienentyä tulojen ylittäessä euroa. Lapsivähennyksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa vuositasolla 38 milj. eurolla. Budjettiriihessä ja jo aiemmin on päätetty toimista, joilla arvioidaan olevan kunnallisveron tuottoa lisääviä vaikutuksia. Työmatkakulujen verovähennysoikeutta rajoitetaan korottamalla kulujen omavastuuosuutta 150 eurolla 750 euroon. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa vuonna 2015 noin 28 milj. euroa. Työmatkakulujen vähennysoikeutta on linjattu myöhemmin rajattavan lisää vähennysjärjestelmän rakennetta muuttamalla siten, että vähennys perustuu jatkossa kodin ja työpaikan väliseen etäisyyteen. Tällä tavoin on tarkoitus vähentää vähennyksen verovaikutusta yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2018 mennessä vuoteen 2014 verrattuna. Kuntien osuus tästä on noin 60 milj. euroa. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan vuonna prosenttiyksiköllä 65 prosenttiin ja sen jälkeen 5 prosenttiyksikköä vuosittain siten, että vuonna 2018 vähennyskelpoista on 50 prosenttia koroista. Muutoksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa vuonna milj. eurolla. Pääomatuloverotusta esitetään kiristettäväksi laskemalla ylemmän verokannan tulorajaa euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 33 prosenttiin (nykyisin raja euroa ja verokanta 32 %). Alempaa verokantaan (30 %) ei esitetä muutoksia. Muutoksella ei ole esitetty olevan vaikutuksia kuntien verotuloihin. Vuonna 2015 kunnallisverotuloihin vaikuttavat myös muutamat aiemmin tehdyt päätökset. Syksyn 2013 budjetin yhteydessä sovittiin, että opintolainan korkovähennys poistetaan vuoden 2015 alusta. Tämä lisää kuntien verotuloja arviolta 4,5 milj. euroa. Vuonna 2014 voimaan tulleen uuden osinkoveromallin arvioitiin lisäävän vuoden 2014 verotuloja kunnissa noin 65 milj. eurolla, mutta tulojen jaksottumisesta johtuen lisävaikutuksia tulee vielä vuodelle Muutoksen arvioitiin lisäävän vuoden 2015 kunnallisverotuloja yhteensä 76 milj. euroa eli +11 milj. euroa verrattuna vuoteen Lisäksi ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen vähentää kuntien verotuloja arviolta -0,5 milj. euroa. Ansiotuloveron veroperustemuutokset, niin budjettiriihessä kuin aiemminkin tehdyt, on esitetty kompensoitavaksi valtion-osuuksien lisäyksenä. Tämän hetken arvioiden valossa vuonna 2015 muutokset vähentävät kunnallisverotuloja yhteensä noin -131 milj. euroa. Eri muutosten vaikutusarviot ja siten kompensaation määrä kuitenkin muuttuu jonkin verran, kun laskelmat tehdään uudelleen lokakuussa valmistuvan verovuoden 2013 verotuksen pohjalta. Kevään 2014 kehysriihessä tehtiin myös päätös, että KEL- ja TyEL-sidonnaisia indeksikorotuksia leikataan. Päätös vähentää kunnallisveron tulopohjaa, koska indekseihin sidotut eläkkeet ja muut etuudet jäävät alhaisemmiksi. Tulopohjan aleneminen tästä syystä alentaa arvioiden mukaan kunnallisveroja noin 80 milj. euroa vuonna Tulopohjaan tehtyjä päätösperäisiä muutoksia ei ole esitetty kompensoitavaksi kunnille millään tavoin. Kiinteistöveron tuottoon vuonna 2015 vaikuttavat muutokset Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylärajan 0,8 %. Samassa yhteydessä Kiinteistöverolain 13 :n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014 9

10 erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin. Yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotus lisää kuntien verotuloja noin 38,3 milj. euroa. Korotus kohdentuu pääosin pieneen kuntajoukkoon. Korotuksen vaikutuksista 90 % menee 10 kunnalle. Suurimpana yksittäisenä hyötyjänä on Espoo, johon lisäverotuloista kohdentuu yli puolet. Hallituksen esityksessä kiinteistöverorajojen nostosta muodostuviksi lisäverotuloiksi on arvioitu yleisen kiinteistöveroprosentin osalta 31 milj. euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta 17 milj. euroa. Kiinteistöverotulojen on täten arvioitu kasvavan noin 48 milj. eurolla. Kun alarajojen korotuksesta saatava verohyöty on noin 38,3 milj. euroa, niin loppuosan (noin 10 milj. euroa) on oletettu kertyvän niille kunnille joissa kiinteistöveroprosentit ovat tällä hetkellä lain sallimalla ylärajalla. Lisäksi laskelmissa on oletettu, että veropohjan kasvun perusteella verotuottoja tulee muutosten johdosta noin 2 milj. euroa. Vaikka tuottoarviosta osa perustuu vahvoihin oletuksiin ja korotusten vaikutukset jakautuvat hyvin epätasaisesti kuntien kesken, niin hallitus on päättänyt kiinteistöveron muutosten tuottoarviota vastaavan erän (48 milj. euroa) vähentämisestä peruspalvelujen valtionosuudesta. Leikkaus sisältää näin ollen myös veropohjan muutokseen kohdistuvan tuottoarvion toisin kuin on käytäntö esimerkiksi tuloverotuksen vaikutuksia ja kompensaatioita laskettaessa. Vähennysten kohdistumisesta kuntien kesken ei ole selkeää päätöstä, mutta todennäköisesti leikkaus kohdistuu pääosin niihin kuntiin joiden verotulot kasvavat alarajojen korotusten perusteella. Näiltä kunnilta on esitetty leikattavaksi nykyisen kiinteistöveroprosenttinsa ja uuden alarajan välinen tuotto. Loppuosa tuottoarviosta (ylärajojen korotuksen laskennallinen vaikutus) leikataan todennäköisesti kaikilta kunnilta kiinteistöjen verotusarvojen suhteessa. Yhteisöveromuutokset ja kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2015 Yhteisöverotuksen veroperusteisiin on kehysriihen jälkeen esitetty muutamia muutoksia ja lisäksi yhteisöveron kautta on esitetty kompensoitavaksi kuntien kasvavaa rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Vuoden 2014 alusta alkaen edustusmenot ovat olleet kokonaan vähennyskelvottomia yhteisöverotuksessa. Hallituksen linjauksen mukaan aiemmin voimassa ollut osittainen 50 prosentin vähennysoikeus palautetaan vuoden 2015 alusta lukien. Tämän arvioidaan vähentävän yhteisöveron tuottoa 38 milj. eurolla. Elokuvatuottajille myönnetyn tuotantotuen verovapaus elinkeinotulon verotuksessa poistettaisiin. Yhteisöveron tuoton arvioidaan tästä syystä kasvavan 4 milj. eurolla. Osuuskuntien voitonjaon verokohtelua esitetään muutettavaksi, jotta verorasitus vastaisi paremmin osakeyhtiöiden omistajien verorasitusta osinkoverouudistuksen jälkeen. Muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöverontuottoa 5 milj. eurolla. Elinkeinoverotuksessa vähennyskelvottoman pankkiveron sijaan vuonna 2015 otetaan käyttöön ns. vakausmaksu, jota esitetään vähennyskelpoiseksi elinkeinotoiminnan verotuksessa. Vakausmaksun on arvioitu voimaantullessaan vuonna 2015 vähentävän yhteisöveron tuottoa 2 milj. eurolla, mutta vuodesta 2016 alkaen 30 milj. eurolla. Syksyllä 2013 tehtyjen päätösten mukaisesti määräaikaisten verokannusteiden (ns. t & k-verohuojennus ja tuotannollisten investointien korotetut poistot) voimassaolo päättyy vuoden 2014 lopussa. Muutoksen verotuottoa lisäävä vaikutus on otettu huomioon jo syksyllä 2013 vuodelle 2015 vahvistetuissa ryhmäosuuksissa kuntien osuutta alentavana tekijänä. Voimassaoleva kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2015 on 34,19 %. Uudet veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavan kunnille aiempien tapaan verojärjestelmän sisällä jakoosuutta muuttamalla. Kuntien jako-osuutta esitetään nostettavaksi veroperustemuutosten johdosta 0,26 prosenttiyksikköä. Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

11 Budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Kunnille lisäys jakaantuu siten voimassaolevien yksittäisten kuntien jakoosuuksien mukaisesti. Kompensaation kuntakohtaista kohdentumista on tältä osin tarkoitus oikaista valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. Kaikkien edellä esitettyjen muutosten jälkeen vuonna 2015 kuntaryhmän jakoosuudeksi on arvioitu muodostuvan 36,26 %. Samassa yhteydessä on esitetty muutettavan kuntien jako-osuutta verovuodelle 2016 siten, että poistetaan määräaikaisen 5 prosenttiyksikön korotuksen vaikutus ja huomioidaan vakausmaksun suurempi vaikutus. Verovuonna 2016 kuntaryhmän jako-osuudeksi esitetään 30,31 %. Muut veroratkaisut Budjettiriihessä päätettiin korottaa jäteveroa kehysriihen linjausten mukaisesti. Kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä kannettavaa jäteveroa korotettaisiin 50 eurosta 55 euroon tonnilta. Vaikka jäteveron tuotto ohjattiin kunnille vuoden 2014 alusta lukien valtionosuuksien lisäyksenä, niin jäteveron korotuspäätöksen yhteydessä linjattiin, että saatavaa lisätuottoa ei ohjata kunnille. Muut veroratkaisut kohdistuivat veroihin joissa ainoana veronsaajana on valtio. Voimalaitosveroa ei oteta käyttöön. Verosta noin 8 milj. euron arvioitiin kohdistuvan kunnallisiin energian tuottajiin. Kuntien kustannuksia toisaalta nostavat jäteveron korotuksen lisäksi muun muassa sähköveron kiristäminen (kiristetään 140 milj. eurolla), lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus (korotetaan 90 milj. eurolla), liikenteen polttonesteiden veron korotus (korotetaan 42 milj. eurolla), henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron korotus (korotetaan 80 milj. eurolla vuonna 2015 ja edelleen 100 milj. eurolla vuoden 2016 alusta lukien). Kuntien verontilityksien kehitys Kunnallisveron tilitykset Kunnallisveron tilitykset ovat elokuun loppuun mennessä kasvaneet 2,5 % vuoden takaiseen verrattuna. Kertymä on suurempi kuin aivan alkuvuodesta ennakoimme ja erityisesti kuluvan vuoden ennakoita on kertynyt ennakoitua enemmän alkuvuoden aikana. Kasvusta noin 0,8 prosenttiyksikköä selittyy sillä, että listaamattomien yhtiöiden on aiemmasta poiketen vuoden 2014 alusta lukien tullut toimittaa ennakonpidätys maksamistaan osingoista. Tästä syystä kunnille on tilitetty elokuun loppuun mennessä noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten. Elokuun tilitykset olivat huomattavasti viime vuoden elokuuta alhaisemmat siitä syystä, että elokuussa 2013 suoritettiin kuntien tilityksiä 223 miljoonalla eurolla kasvattanut ryhmäosuuden oikaisu. Tänä vuonna ryhmäosuutta oikaistaan näillä näkymin vasta marraskuussa maksuunpanotilityksen yhteydessä. Viime vuonna myös marraskuun oikaisu oli kuntien kannalta positiivinen. Uusimpien Verohallinnon ennakkotietojen valossa marraskuun jakoosuuden oikaisu tulee olemaan kuntaryhmän kannalta noin -148,5 miljoonaa euroa negatiivinen. Kun huomioidaan kunnittaisten jako-osuuksien oikaisu, niin oikaisu muodostuu kuitenkin positiiviseksi suurimmassa osassa kuntia. Arvioidun oikaisun suuruuden voi oman kunnan osalta tarkastaa Verohallinnon Veronsaaja-palvelun tilasto-osion ennakkotiedoista. Loppuvuoden tilitysten kertymää määrittelee palkkasumman kehitys sekä marrasjoulukuun jako-osuuksien oikaisut. Heinäkuun loppuun mennessä palkkasumma on Verohallinnon tilastojen mukaan kasvanut 0,5 % viime vuoteen verrattuna. Valtionvarainministeriö on arvioinut palkkasumman kasvavan vuoden 2014 loppuun mennessä 0,9 %, mikä edellyttäisi yli 1,3 % keskimääräistä kasvua loppuvuoden aikana. Kuntaliiton ennusteissa on lähdetty olettamasta, että palkkasumma kasvaa loppuvuodesta alkuvuotta nopeammin, mutta kasvu jää tänä vuonna noin 0,7 %:in. Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

12 Ottaen huomioon edellä mainitut tekijät olemme arvioineet tilitysten kertymän kasvavan 1,4 % viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 voimaan tulleen tilitysrytmin muutoksen johdosta jäännösverojen ensimmäinen erä tilitetään kunnille jo joulukuussa kuten viime vuonnakin. Tämän lisäksi joulukuussa tehdään verovuoden 2013 valmistuneen verotuksen perusteella oikaisu verovuoden 2014 ennakoita koskevaan jako-osuuteen. Tämän hetken tietojen valossa oikaisu tulee olemaan kuntien kannalta negatiivinen, mutta suuruusluokaltaan marraskuun oikaisua pienempi. Ensi vuonna kunnallisverontilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Kasvu perustuu arvioituun talouden yleiseen kehitykseen ja sitä kautta ennakoituun palkkasumman kasvuun sekä työttömyyden kasvun taittumiseen. Työttömyysturvan ennakoidaan kääntyvän laskuun ja etuuksien kasvua alentaa hallituksen päätös indeksikorotusten osittaisesta jäädytyksestä vuonna Verovähennyksiin esitetyt muutokset nostavat vähennysastetta ja vähentävät verotuloja. Ilman kunnallisveroprosenttien mahdollisia korotuksia kunnallisverojen kertymän ennakoidaan kasvavan veropohjan kehityksen perusteella ensi vuonna noin 1,2 %. Yhteisöveron tilitykset Yhteisöveron tilitykset ovat alkuvuodesta kasvaneet 10 % viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 voimaantullut tilitysrytmin muutos lisäsi kuntien yhteisöveron tilityksiä tammikuussa, koska muutos aikaisti yhteisöille maksettujen veronpalautusten perimisen kunnilta tammikuulta joulukuulle 2013 ja paransi vastaavasti tammikuun tilityskertymää yli 90 miljoonalla eurolla. Kuluvan vuoden ennakkoverot ovat kasvaneet ennakoidusti ja elokuun tilitysten jälkeen kertymä on kasvanut tältä osin 3,5 %. Elokuun tilityksissä kuluvan vuoden ennakot jäivät odotettu alhaisemmalle tasolle niiden ollessa -12,0 % alhaisemmat kuin vuotta aikaisemmin. Verohallinnon tilastojen mukaan maksuunpannut ennakkoverot ovat kuitenkin nousseet viime kuukausien aikana. Elokuun tilitysten alhaisuus näyttääkin johtuvan tilityksissä huomioitavan kertymäjakson päättymisen osumisesta elokuussa sunnuntaille (17.8). Verohallinnon tileille on kertymäjakson päättymisen jälkeisinä päivinä kertynyt elokuun yhteisöveroja, jotka siten siirtyivät tilitettäväksi vasta syyskuussa. Näiden tietojen pohjalta on arvioitavissa, että syyskuussa yhteisöveron tilitykset tulevat olemaan normaalia suuremmat eikä elokuun tilitysten alhaisuus anna aihetta muuttaa loppuvuoden kertymäennusteita. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 2014 noin 6 %. Vuonna 2015 kuntien yhteisöveron jako-osuus muuttuu veroperustemuutosten johdosta. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen kuntien yhteisöveron ryhmäosuudeksi on vuonna 2015 esitetty 36,26 %. Uusimpien arvioiden perusteella kuntien osuus maksuunpannusta verosta nousisi siten yli 7 % ja tilitykset jaksotuksesta johtuen vajaat 6 %. Vuoden 2014 vahvistettu kiinteistöverotus Verovuoden 2014 kiinteistöverotus valmistui syyskuun alussa. Kiinteistöveroa määrättiin yhteensä miljoonaa euroa. Kiinteistöveron maksuunpanon määrä kasvoi 12,3 %:ia vuoteen 2013 verrattuna. Kiinteistöveron kasvu selittyy kiinteistöjen arvostuksen perusteiden kiristymisellä sekä kuntien kiinteistöveroprosenttien nousulla. Vuodelle 2014 rakennusten verotusarvot nousivat koko maan osalta lähes 10 prosenttia ja maapohjan verotusarvot yli 8 prosenttia. Vuonna 2014 kaikkiaan 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 87 kuntaa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosenttia. Kuntakohtaiset tiedot verovuoden 2014 vahvistetusta kiinteistöverotuksesta löytyvät Veronsaajien verkkopalvelusta kohdasta Verotustietojen raportointi ja Kiinteistöverotiedot. Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

13 Kiinteistöveron tilitysten on ennakoitu kasvavan noin 11 % vuonna Vuonan 2015 kiinteistöveron maksuunpantavaan määrään vaikuttaa hallituksen linjaus yleisen kiinteistöveroprosentin sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajojen korottaminen. Veropohjan kasvun ja alarajojen korotusten on ennakoitu kasvattavan kiinteistöveron tuottoa noin 4 % vuonna Kuntakohtaiset verovuoden 2014 kiinteistöverotiedot tilattavissa Verohallinnolta Verovuoden 2014 kiinteistöverotus päättyi ja kuntakohtaiset tiedot maksuunpannun kiinteistöveron määrästä on julkaistu Verohallinnon Veronsaajapalvelussa. Kunnat ovat voineet alkaen tilata verovuoden 2014 tarkemmat kiinteistöverotiedot Verohallinnolta sähköisessä muodossa kiinteistötietoja sisältävien kunnan rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten. Tiedot ovat tilanteen mukaiset ja mukana ovat myös asiakkaiden vuonna 2014 kiinteistöverotuksen toimittamisen yhteydessä mahdollisesti tekemät korjaukset. Verohallinto on esittänyt, että ensisijaisesti kuntien tulisi kiinteistötietoja korjatessaan kiinnittää huomiota kiinteistöverotiedoista puuttuviin rakennuksiin. Mikään ei kuitenkaan estä kuntaa tekemästä laajempaakin tarkastelua ja vertailua tietojen oikeellisuudesta omiin tietoihinsa verrattuna. Verohallinto toivoo, että mahdollisesti havaittavat puuttuvat rakennukset ilmoitettaisiin vuoden 2014 loppuun mennessä Verohallinnolle maistraatin ylläpitämän väestötietojärjestelmän kautta. Vastaavaa menettelyä voi soveltaa myös muiden selkeiden virheiden kanssa. Näin toimien tiedot tulevat Verohallintoon keskitetysti ja ne ehditään käsittelemään ennen vuoden 2015 kiinteistöverotuspäätösten postitusta asiakkaille keväällä viranomaisille kiinteistötietoja sisältävien kunnan rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten. Tarkemmin luovutettavien tietojen tietosisällöstä ja tietojen luovuttamisen ehdoista on kerrottu Veronsaajien palvelusta löytyvästä Verohallinnon tiedotteessa. Tiedot tilataan Veronsaajapalvelussa julkaistulla Verohallinnon tilauslomakkeella, joka toimitetaan Word-dokumenttina sähköpostitse osoitteeseen: tiedonsiirto@vero.fi. Vuoden 2015 veroprosenttien ilmoittaminen Vuoden 2015 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään maanantaina marraskuun 17. päivänä Verohallinto ja Kuntaliitto tulevat tiedottamaan veroprosenttien ilmoitusmenettelystä tarkemmin syksyn aikana. Hallitus on esittänyt muutoksia kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin. Eduskunnassa kyseinen lakiesitys on tarkoitus erottaa muiden budjettilakien valmistelusta, jotta laki on mahdollista saattaa voimaan niin, että kunnat voivat huomioida muuttuneet kiinteistöveroprosenttien rajat vuoden 2015 veroprosenteista päättäessään. Lisätiedot: Jukka Hakola, p , Verohallinto luovuttaa kiinteistöverotiedot yksittäiselle kunnalle vain kertaalleen. Kunta voi tilata vain oman alueensa kiinteistöverotiedot. Kunnalla on oikeus luovuttaa saamansa tiedot edelleen kunnan muille Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

14 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009, muut 676/2014) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu (He 38/2014). Lain muutos (676/2014) ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. Tähän uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Tätä valmistellaan erillisissä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä. Lain muutokset tältä osin tullevat voimaan ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet (liite 8). Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Ikäryhmitys on seuraava: Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. 0 5-vuotiaat 6-vuotiaat 7-12-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85-vuotiaat Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Valtionosuusuudistus Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta (liite 9). Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus (liite 10). Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristo- Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

15 kunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat: ikäryhmittäin: asukasluku x perusosan hinta ja kriteereittäin: asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin. Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Niiden lukumääriä voi tarkastella kunnittain Kelan tilastosta: Erityiskorvattavien sairauksien kuntakohtaiset tilastot vuodelta 2013 (liite 11). Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittäväsi uudistuksen vaikutuksia. Siirtymätasaus on laskettu vuoden 2014 tasossa ja on nyt lopullinen ja sisältyy tehtyihin laskelmiin. Ajankohtaista valtionosuusrahoitukseen liittyen Valtion talousarvioesitys : Kuntien valtionavut vuonna 2015 yhteensä noin 9,9 mrd. euroa Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Valtion talousarvioesityksen ( ) mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä 9,9 mrd. euroa, mistä valtaosa (9,0 mrd. euroa) muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat vuonna 2015 noin 0,9 mrd. euroa. Valtionavut vähentyvät vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 540 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuus on 8,4 mrd. euroa. Kesäkuussa 2014 julkaistut vuoden 2015 ennakkolaskelmat on päivitetty julkaistuun valtion talousarvioesitykseen perustuen Kuntaliitto julkaisi kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuudesta internetsivuillaan Laskelmat on nyt päivitetty. Kuntaliiton julkaisemat laskelmat on tehty uusin vuoden 2015 alusta voimaan tulevin määräytymisperustein ja sisältävät ennakkotiedot kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, sen yhteydessä maksettavista tai perittävistä eristä (mm. verokompensaatiot) ja laskennallisiin verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta rahoituksesta ei ole kuntakohtaisia laskelmia vuodelle Tästä on tehtävä arvio käyttäen apuna esim. Kuntaliiton sivuilla olevaa laskuria (OKM). Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksista vuodelle 2015 on tehtävä arvio Kuntaliiton sivuilla olevien oppilastietojen ja muiden perusteiden avulla. Taloussuunnittelua tehtäessä kaikki edellä mainitut erät tulee ottaa huomioon vuoden 2015 Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

16 valtionosuusrahoituksen kokonaisuutta ja kotikuntakorvauksia arvioitaessa. Alustavat valtionosuuslaskelmat ja valtionosuuslaskuri (OKM) löytyvät osoitteesta > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuuslaskelmat > Valtionosuudet vuonna 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2015 Huom! Tässä esitetyt tiedot saattavat vielä muuttua. Tekstissä mainittuja taulukoita puuttuu. Seuraa valtionosuussivustoa vuoden 2015 osalta. Peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa nyt päivitetyissä laskelmissa on otettu huomioon ne puutteet, jotka vielä jäivät kesäkuun laskelmiin. Lisäksi on otettu huomioon uudet budjettiriihessä elokuussa sovitut asiat, mm. eräät minihallitusohjemassa päätetyt uudet verovähennykset, jotka vaikuttavat valtionosuuksia lisäävästi (lapsivähennys ja eläketulovähennys, työmarkkinatuesta päätetty lisäkompensaatio ja sen kohdentaminen kunnittain). Kesäkuussa valtionosuusperusteista jäivät päivittämättä: sairastavuustekijä työttömyysaste koulutustausta työpaikkaomavaraisuus Päivitysten johdosta kaikkien kuntien valtionosuudet muuttuvat jonkin verran. Kaikki tärkeimmät asiat, jotka vaikuttavat vuoden 2015 valtionosuuden määrään, olivat jo mukana kesäkuun laskelmissa mm. kevään 2014 kehysriihessä päätetyt asiat. Valtionosuuden kriteereiden ohella ehkä eniten lopputulokseen vaikuttaa verotuloihin perustuvan tasausarvion muutokset (päivitys , lopullinen tieto marraskuun alkupäivinä). Ikäryhmittäiset ja muut perushinnat sekä yksikköhinnat perustuvat valtion talousarvioesitykseen ( ) ja löytyvät pääosin Kuntaliiton internet-sivun taulukosta (liite 12). Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon vuoden 2015 kustannustason muutos (indeksikorotus) 0,6 prosenttia, asukasluvun ja muiden määräytymistekijöiden muutokset, valtionosuusleikkaukset sekä tehtävien muutokset seuraavasti (milj. ): - indeksikorotus 43 - asukasluku- yms. muutokset 60 - valtionosuusleikkaus ammattikorkeakoulusiirto kiinteistöverojen leikkaus asiakasmaksujen leikkaus harkinnanvaraisen leikkaus verokompensaatiot tehtävälisäykset tehtävävähennykset - 11 Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee yllä olevien vaikutusten johdosta 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin. Prosentin muutokseen vaikuttavat asiat on eritelty liitteessä 13. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri (liite 14). Kun otetaan mukaan asiakasmaksutulojen ja harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen leikkaukset, vähennys on n. 46 euroa/asukas (248 milj. ). Kiinteistöverotulojen lisäyksen leikkaus kohdistetaan pääosin kuntakohtaisesti. Valtionosuuksissa tapahtuvat muutokset: 1. Laajuuden ja laadun muutokset: Vanhuspalvelulaki tuli voimaan , kuntien tulot kasvavat 28 milj. (valtionosuus 54,3 %). Sosiaalihuoltolaki tuli voimaan , kuntien tulot kasvavat 5 milj. (valtionosuus 50 %). Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan , kuntien tulot kasvavat 5 milj. (valtionosuus 50 %). Hallitus antaa esityksen sosiaalihuoltolain muuttamisesta, jolla parannetaan lasten ja lapsiperheiden asemaa yms., kuntien tulot kasvavat 9 milj. (valtionosuus 50 %). Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

17 2. Tehtäväsiirrot ja tehtävien vähentäminen (rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vaikutukset): Turvakotitoiminnan siirto valtiolle, valtionosuus vähenee 4 milj., toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla. Aikuisten hammashuollon säästötoimet, valtionosuus vähenee 0,9 milj. (laskettu valtionosuusprosentilla 25,42 %). Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, valtionosuus vähenee 6 milj. (laskettu valtionosuusprosentilla 25,42 %). Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusryhmän suurentaminen, valtionosuus vähenee 0,1 milj. (laskettu valtionosuusprosentilla 25,42 %). 3. Määräaikaisia ja muita valtionosuusvähennyksiä on kaikkiaan noin -60 milj.. Ne on otettu huomioon muissa vähennyksissä ja lisäyksissä, joten näillä ei ole vaikutusta valtionosuusprosenttiin. Nettomuutos lisää valtionosuuksia noin 876 milj. euroa. Uusia tai muutettuja vähennyksiä ovat: Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien (KuntaIT/SADe) rahoitus, rahoitusta vähennetään 4,8 milj. euroon, tarkistettu vähennys 0,88 /asukas. Opiskelijavalintapalvelujärjestelmän uudistamisen rahoittaminen, vähennys putoaa 2 milj. euroon, tarkistettu vähennys 0,37 /asukas. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen johdosta siirtymäjärjestelyjen toteuttaminen kustannusneutraalisti, uusi vähennys 27,022 milj. ja 4,98 /asukas. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen johdosta yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoittaminen, uusi vähennys 1,626 milj. ja 0,30 /asukas. Nykyisistä vähennyksistä poistuvat: Harkinnanvaraisen korotuksen rahoitus 5 milj. Erityisen harvan asutuksen vähennys 35 milj. Turvallisuusverkon uudistamisen rahoitus 1,5 milj.. 4. Valtionosuuslisäykset säilyvät pääosin nykyisellään. Niistä poistuvat: Elatustukisaatavien palautukset kunnille, palautukset on hoidettu loppuun. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen kustannusneutraalisuus, menettely jää valtionosuusuudistuksen takia tarpeettomaksi. Jäteveron tuottoa vastaava lisäys poistuu, kun se hoidetaan kunnille valtionosuusprosentin korotuksella. 4.1 Verokompensaatiot Suurimmat valtionosuuslisäykset ovat olleet eri vuosien verokompensaatiot, joita on erillisessä taulukossa vuodesta 2010 lähtien yli 800 milj.. Ne säilyvät siis edelleen. Vuoden 2015 osalta uusien veroperustemuutosten johdosta kuntien kunnallisveron tuotto vähenee talousarvioesityksen mukaan 131 milj.. Kiinteistöverojen korotuksista (mm. alarajat) aiheutuu kunnille puolestaan verotulojen kasvua 48 milj.. Kehyspäätöksen perusteella näistä eristä vain nettomäärä eli 83 milj. hyvitetään kunnille vuoden 2015 valtionosuuksien yhteydessä kuntakohtaisen laskelman mukaan. Lähtökohtaisesti jokaiselle kunnalle lisätään valtionosuutena 15,31 euroa/asukas. Lisäystä korjataan kuitenkin lisäyksellä, jos verotulojen menetys on tätä suurempi ja vähennyksellä, jos verotulojen menetys on tätä pienempi. Laskelma lisätään myöhemmin nettisivuille. Veroperustemuutoksia on käsitelty tarkemmin tämän tiedotteen veroasioissa. 4.2 Työmarkkinatuen kustannusten kompensaatio Uutena kompensaatioeränä valtio kompensoi kunnille 75 milj. työmarkkinatuen kunnille aiheutuvista kustannuksista. Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

18 Arvioidut kunnille aiheutuvat kustannukset ovat 160 milj.. Kompensointi toteutetaan yhteisöveron jako-osuutta korottamalla (korotus 1,81 prosenttiyksikköä). Kustannusvastuu aiheutuu siitä, kun vuoden 2015 alusta työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kuntien vastuulle 50 % 300 työttömyyspäivän jälkeen ja 70 % työttömyyspäivän jälkeen. Koska yhteisövero ei jakaudu kunnille velvoitteen kustannusten mukaisesti, kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti 75 milj. :n osalta. Tämä kuntakohtainen korjauserä on esitetty omalla sarakkeellaan lisäysten ja vähennysten taulukossa. Kotikuntakorvaukset Kotikuntakorvausmenot ja -tulot eivät sisälly nyt esitettyihin kuntakohtaisiin laskelmiin. Kotikuntakorvaukset eivät ole valtionosuutta, vaan ne on käsiteltävä toimintamenoina ja -tuloina. Kotikuntakorvauksen määräytymisperusteita on muutettu valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Kotikuntakorvauksen perusosa on nykyisestä poiketen kaikille kunnille sama. Se lasketaan vuoden 2014 esi- ja perusopetuksen koko maan laskennallisten kustannusten perusteella jakamalla summa koko maan painotetulla oppilasmäärällä. Saatu hinta korotetaan indeksillä vuoden 2015 tasoon. Vuodesta 2016 lähtien kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan Tilastokeskuksen todellisista esi- ja perusopetuksen kustannuksista. Kotikuntakorvauksen perusosan alustava hinta indeksitarkistettuna (0,6 %) vuodelle 2015 on 6 226,21 euroa oppilasta kohti. Kuntakohtaiset korvaukset määräytyvät seuraavasti (kertoimet ovat uudet): 6-vuotias 0,61 x perusosa 7 12-vuotias 1,00 x perusosa vuotias 1,60 x perusosa Oppilastiedot löytyvät Kuntaliiton sivuilta ja ovat Tilastokeskuksen järjestelmään kuntien ilmoittamat. Muiden koulutuksen järjestäjien kuin kuntien kotikuntakorvaus on 94 % kunnan kotikuntakorvauksista (yksityinen, valtio, yliopisto ja kuntayhtymä). Yksityisen, valtion ja yliopiston korvaukseen lisätään arvonlisävero (3,59 % vuonna 2014). Järjestäjien, joiden kotikuntakorvaus alenee, menetyksiä tasataan siirtymäjärjestelyin vuosina Vuonna 2015 tasausta saa muutoksesta, joka ylittää kolme prosenttia. Kynnys kasvaa vuosittain kolme prosenttiyksikköä vuoteen 2019 saakka. Vuosittain vähenevät hyvitykset peritään kunnilta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2015 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen säästöt ovat kuntien ja kuntayhtymien osalta 102 milj. euroa. Mm. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja leikataan. Vuosien 2013 ja 2014 indeksileikkauksia ei jatketa, vaan vuodelle 2015 tehdään normaalit indeksitarkistukset 1,1 %:n mukaan. Ammattikorkeakoulusiirto Ammattikorkeakoulu ei kuulu enää vuoden 2015 alusta kunnalliseen järjestelmään ja rahoitus siirtyy valtion vastuulle. Kuntien rahoitusosuudella on kuitenkin pienennetty kuntien valtionosuuksia, peruspalvelujen valtionosuutta 164 milj. eurolla ja jäljelle jäävää toisen asteen koulutuksen valtionosuutta 291 milj. eurolla. Ammattikorkeakoulusiirto toteutetaan näin kustannusneut- Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

19 raalisti valtio-kunta-suhteessa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentti alenee tämän johdosta merkittävästi ja on talousarvioesityksen perusteella 29,32 % (kuntien osuus 70,68 %). Liitteenä 15 on laskelma ammattikorkeakoulusiirron vaikutuksesta ja asukaskohtaisen rahoitusosuuden muodostumisesta siirron jälkeen. Kuntien asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen on laskelmassa siirretty kuntien osuutta 291 milj. euroa. Valtionosuuslaskelmat Opetus- ja kulttuuriministeriön osalta ei ole käytettävissä kuntakohtaisia laskelmia vuoden 2015 valtionosuudeksi. Kokonaisvaltionosuuden arvioimiseksi tulee ottaa huomioon myös opetus- ja kulttuuriministeriön osuus. Arvion tekemiseksi on mahdollista käyttää vuoden 2014 valtionosuuden määrää pohjana joko sellaisenaan tai arvioida suoritteet ja yksikköhinnat vuodelle 2015 leikkaukset huomioon ottaen. Uutta arviota kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on syytä käyttää. Siinä on merkittävä alennus sen johdosta, kun ammattikorkeakoulut poistuvat järjestelmästä. Talousarvioesitykseen perustuva rahoitusosuus on 307,40 /asukas, jossa on alentumista kuluvaan vuoteen verrattuna nettomääräisesti noin 40 euroa/asukas. Tätä alentumista kaventavat kunnissa yksikköhintaleikkaukset etenkin lukiokoulutuksen osalta. Parhaimman arvion valtionosuudesta saa käyttämällä Kuntaliiton sivuilla olevaa valtionosuuslaskuria (OKM), johon sisällytetty valmiiksi valtion talousarvioesitykseen perustuvat yksikköhinnat myös perusopetuksen lisien osalta. Jos kunnalla on ammatillista koulutusta, tämän rahoitus on arvioitava erikseen. Eräät yksikköhinnat Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan menosäästöjen johdosta lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 6,56 prosenttia 6 004,44 euroon ja ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 1,35 prosenttia ,22 euroon vuonna Lisäksi osa ammatillisen koulutuksen leikkauksista toteutetaan opiskelijamääriä vähentämällä. Indeksikorotuksen kokonaisvaikutukseksi on talousarvioesityksessä arvioitu kuntien osalta noin 12 milj.. Lukiokoulutuksen yksikköhintaleikkaus on 421,54 euroa opiskelijaa kohti, jonka ansiosta valtionosuuden säästö on 22 milj. euroa. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa leikataan 147,84 euroa opiskelijaa kohti, jolla saavutetaan valtionosuuden säästöä noin 20 milj. euroa (liite 16). Muut yksikköhinnat löytyvät erillisestä taulukosta tai laskurista. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuudet alenevat yhteensä noin 4,5 milj. euroa. Yksikköhinnat muodostuvat seuraaviksi: Uusi hinta ( ) Leikkaus ( ) Museo Teatteri Orkesteri Valtionosuus laitosten henkilötyövuoden hintaan on 37 %. Lisäksi veikkausvoittovaroista on mahdollista saada erillistä avustusta toimintaan. Perusopetuksen lisät Perusopetuksen lisien laskentaperuste muuttuu siten, että perusteena on kaikissa tapauksissa uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen kotikuntakorvauksen perusosa (alustava arvio 6 226,21 euroa oppilasta kohti). Näihin lisiin palautetaan ensi vuodelle vuosina 2013 ja 2014 tehdyt indeksileikkaukset. Jatkossa indeksikorotuksena käytetään kulloistakin peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotusta (v korotus 0,6 %, otettu huomioon kotikuntakorvauksen perusosassa). Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

20 Perusopetuksen lisien kertoimet on laskettu siten, että vuosien 2013 ja 2014 indeksileikkaukset palautuvat yksikköhintaan. Lisät kertoimineen: vammaiset 2,97 vaikeimmin vammaiset 4,76 lisäopetus 1,26 maahanmuuttajien valmistava 2,49 5-vuotiaiden perusopetus 1,41 aikuisopetus 0,51 sisäoppilaitoslisä 0,46 Valtionavustukset Oppivelvollisuusiän nostosta luovuttiin budjettiriihessä. Tämän sijasta budjettiesitykseen sisällytettiin avustuksiin tarkoitettuja määrärahoja mm. seuraavasti: yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen ja koulupudokkuuden estoon 17,25 milj. euroa erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen 10 milj. euroa ja kielikylpyopetuksen laajentamiseen 3 milj. euroa. Perusopetuksen laadun parantamiseen tarkoitettuihin avustuksiin kohdistuu jo aiemmin päätetty 57 milj. euron säästö sekä hallitusohjelmassa ryhmäkoon pienentämiseen varattu 17,3 milj. euron lisärahoitus. Yhteensä toimenpiteet vähentävät yleissivistävään koulutuksen avustuksia 9 milj. eurolla. Alkuperäisen vähennyksen avustuksissa piti olla 37 milj. euroa kuntien osalta, mikä näin ollen supistuu. Rakennepoliittiset toimenpiteet vuonna 2015 Ammatillisen koulutuksen sekä lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä jatketaan rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Rahoitusjärjestelmät on tarkoitus uudistaa siten, että rahoitus perustuisi ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Rahoitusjärjestelmiä koskeva uudistus on tarkoitus tulla rahoituksen osalta voimaan vuoden 2017 alusta, jolloin tavoitteena on saavuttaa kaikkiaan 260 milj. euron säästöt, jotka on esitetty rakennepoliittisessa ohjelmassa. Rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan lailla, jonka on tarkoitus tulla voimaan jo Rakennepoliittisena toimenpiteenä järjestäjäverkon supistamisen myötä on tarkoitus saavuttaa vuonna 2015 valtionosuuksiin 6,5 milj. euron säästöt. Muut vaikutukset jäävät myöhemmäksi. Perustamishankkeet Valtion talousarvioesityksen mukaan oppilaitosten perustamishankkeiden valtionosuusjärjestelmästä luovutaan vuoden 2015 alusta. Varat siirretään peruspalvelujen valtionosuusmomentille, josta myönnetään avustukset jo päätökset saaneille hankkeille. Avustukset myöntää valtiovarainministeriö. Muuten hankkeisiin tarkoitetut varat leikataan. Vuonna 2015 leikkaus on 12,1 milj. euroa. Uusia hankkeita ei enää hyväksytä ja ne hankkeet, joilla ei ole päätöstä, keskeytyvät. Kirjastojen osalta myönnetään vielä ne valtionosuudet, joista on tehty päätökset vuosille Sen jälkeen kirjastojenkin perustamishankejärjestelmä lakkaa. Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v valtionosuusprosentti (%) 29,57 25,42 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 3 417, ,07 o uuden järjestelmän mukaan (laskelmassa) 3522,51 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen) (OKM) v v valtionosuusprosentti (%) 41,89 29,32 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 348,64 307,40 Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

21 Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 85 kuntaa yhteensä 93,8 milj. euroa Vuonna 2014 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 85 kuntaa, mikä on 23 kuntaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2012 hakijoita oli yhteensä 94. Korotusta haettiin tänä vuonna yhteensä 93,8 milj. euroa. Hakusumma on 48 milj. euroa viimevuotista pienempi. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakuaika päättyi elokuun lopussa. Päätökset korotuksen saajista tehdään joulukuussa. Suomen Kuntaliitto tekee oman esityksensä valtiovarainministeriölle syksyn aikana. Kunnille myönnetään tänä vuonna harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena yhteensä 20 milj. euroa. Harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta on esitetty luovuttavaksi vuoden 2015 alusta lukien. Siksi valtion talousarvioesityksessä ei ole enää määrärahaa tätä tarkoitusta varten. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p , Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa Stubbin hallitus toteuttaa Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kirjatun työvoiman palvelukeskusten toimintamallin lakisääteistämisen ja valtakunnallistamisen. Hallituksen esitysluonnokseen sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Ehdotettu muutos liittyy valtioneuvoston tekemään kehyspäätökseen , minkä mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa korostetaan. Taustalla on vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistus, jossa kuntien maksuosuudeksi päätettiin 50 % työmarkkinatuen kustannuksista, mikäli kunnat eivät aktivoi työttömiä. Kuntien ns. KELA:n sakkomaksut ovat kehittyneet seuraavasti: Työmarkkinatuen rahoitusosuuksien kehitys kunnissa (500 pv) Vuosi Kuntien maksuosuus ( ) Ero edellisvuoteen (%) Uusi kustannus % % % ,3 % % % % 2014 * % 2015 * % * Trendin mukainen arvio Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

22 Hallituksen esitysluonnoksessa Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos organisoisivat yhdessä monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi esitykseen liittyy kiinteästi työttömyysturvalakiin tehtävien muutosten lakiehdotus, jonka mukaan kuntien maksettavaksi tulisi työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella päivää ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää. Budjettiriihen linjausten mukaisesti valtio kompensoi uudistuksesta kunnille aiheutuvia kustannuksia 75 miljoonalla eurolla muuttamalla yhteisöveron jako-osuutta kuntien eduksi. Kompensaatio kanavoitaneen kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta työmarkkinatuen maksuosuuksia vastaavassa suhteessa. Kuntatalousosastolla on laskettu kunnittainen kohtaanto saatavilla olevilla tiedoilla, eli kunnan yhteisövero-osuus ja osuus maan pitkäaikaistyöttömistä. Jos kunnalla on korkeampi yhteisövero-osuus koko maan yhteisöveroista kuin sen osuus pitkäaikaistyöttömistä, niin tämä erotus korjataan valtionosuusjärjestelmässä vähentämällä erotuksen verran kunnan valtionosuutta. Päinvastaisessa tapauksessa valtionosuutta lisätään vastaavasti. Työmarkkinatukiuudistuksen kustannusvaikutukset kunnille Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoonaa euroa. Samalla valtio säästää vastaavan summan. Tosiasiallisesti kustannukset tulevat olemaan kunnille suurempia. Kuntien kustannusvastuu siis laajenee 50 prosenttiin pv osalta (kokonaan uusi kohderyhmä) ja tämän kustannusvaikutus on TEM:n arvion mukaan 90 miljoonaa euroa päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kustannusvastuu säilyisi ennallaan 50 prosentissa. Kuntien nykyinen kustannusvastuu lisääntyy yli 1000 pv työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta 50 prosentista 70 prosenttiin. TEM:n arvion mukaan tämän kustannusvaikutus on 60 miljoonaa euroa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta työmarkkinatuen maksaa valtio kokonaisuudessaan. Kustannukset on laskettu Kelan arvion pohjalta, joka on nykytilanteessa epärealistisen optimistinen työttömyyskehityksen suhteen. Päätöksenteon pohjana olevat laskelmat ovat seuraavat: Kuntien rahoitusosuus Yhteensä Kohderyhmä ** hlöä Rahoitusosuus 50 % uusi 50 % 70 % +20 % Euroa Trendin mukaan ** Kelan arvio (keskimäärin) Jos valtio siirtää työttömien perusturvaan kuuluvan työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kunnille, eivät kunnat voi välttää maksuvastuutaan. Kunnat voivat aktivoinnilla siirtää osan työmarkkinatukikuluista takaisin valtiolle, mutta tällöin kuntien on rahoitettava aktivointitoimia merkittävästi enem- män kuin pelkän työmarkkinatukiosuuden maksaminen edellyttäisi. Tällöin ei myöskään valtion säästötavoite toteudu, koska työmarkkinatuen rahoitusvastuu on aktiivitoimien ajalta kokonaisuudessaan valtiolla ja valtio myös osaltaan osallistuu aktiivitoimien rahoitukseen. Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

23 Vuonna 2014 keskimääräinen työmarkkinatuki on 702 euroa/kk (ilman lapsikorotusta). Vuonna 2015 työmarkkinatuki noussee keskimäärin 705 euroon/kk. Mikäli kunnat pyrkisivät lisäämään työmarkkinatuen saajien aktivointia niin, että ne eivät joudu maksamaan työmarkkinatukiosuuden rahoitusvastuun laajennuksesta aiheutuvia lisäkustannuksia lainkaan, edellyttäisi se merkittävää työttömien lisäaktivointia nykyvolyymin lisäksi. Volyyymin kasvattaminen tulisi lisäämään kuntienkustannuksia merkittävästi samalla kun valtio joutuisi osaltaan panostamaan lisärahoitusta ko. kohderyhmän aktivointiin ja maksamaan myös työttömien osalta koko aktivointiaikaisen työmarkkinatuen (noin 150 miljoonaa euroa). Tämä ei kuitenkaan vaikuta nykytilanteessa lainkaan realistiselta, sillä työmarkkinatukimenoja aidosti vähentävien aktiivitoimien järjestäminen maksaa kunnalle vähintään 2 kertaa työmarkkinatuesta kertyneen säästön. Kuntaliitto on mukana jatkoneuvotteluissa siitä, kuinka tästä pattitilanteesta päästäisiin eteenpäin niin, että kunnilla olisi myös todellinen kannustin aktivoida pitkäaikaistyöttömiä. Kuntaliitto on esittänyt, että valtion tulisi suoraan kohdentaa täysimääräinen rahoitus kuntien aktivointitoimiin. Samalla kuntien toimivaltaa Työvoiman palvelukeskuksissa on lisättävä. Palkkatuen uudistaminen lisää kuntien kustannuksia entisestään Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista kunnille aiheutuvia kustannuksia kasvattaa myös vireillä oleva palkkatukiuudistus. Siinä palkkatuessa siirrytään yritysten ja kuntien osalta prosenttiperusteiseen palkkatukeen. Yli 2 vuotta työttömänä olleiden palkkatuki olisi esityksen mukaan korkeintaan 50 % palkkauskustannuksista (ilman lomarahoja). Esityksessä kaavaillut tukitasot vähentäisivät merkittävästi erityisesti pitkään työmarkkinatuen varassa työttömänä olleiden mahdollisuuksia työllistyä palkkatuella. Kunnille muutoksesta aiheutuisi useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset, kun yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden keskimääräinen palkkatukiprosentti työllistämiskustannuksista laskisi 61 prosentista 50 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan muutokset merkitsevät kuntien oman organisaation puitteissa tapahtuvan palkkatukityöllistämisen osalta jopa 25 miljoonan euron lisäkustannuksia vuoteen 2013 verrattuna. Kuntien työllistämiskustannusten nousu vähintään 11 %:lla realisoituu, mikäli kunnat pyrkivät ylläpitämään nykyisen työpanostason työllistäessään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä. Kun vielä otetaan huomioon kuntien vaikea taloustilanne ja sen myötä omaan henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet, on hyvin vaikea kuvitella, että nämä esitykset johtaisivat pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteiden kasvuun ja sitä kautta työllisyysasteen nousuun tämän ryhmän osalta. Tilanne on siis enemmän kuin haastava. Tulevissa kuntien talousarvio- ja muissa kehittämisneuvotteluissa ja -suunnitelmissa tähän kokonaisuuteen onkin syytä paneutua aiempaa enemmän. Lisätiedot: Reijo Vuorento, p , Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

24 Tiedustelu kuntien ja kuntayhtymien talousarvioista ja taloussuunnitelmista Vuonna 2015 otetaan käyttöön peruspalveluohjelman korvaava kuntatalousohjelma, jonka tarkoituksena on tarjota monipuolista ja ajantasaista sekä ennakoivaa tietoa kuntataloutta koskevan päätöksenteon tueksi. Kuntatalouden ohjauksen uudistaminen on osa laajempaa julkisen talouden kokonaisohjauksen uudistamista. Samalla kuntien ja kuntayhtymien taloudenhoitoa koskevat kuntalain mukaiset taloussäännökset muuttuvat nykyistä tiukemmiksi. Uudistuksen myötä taloussuunnittelun merkitys korostuu kunnissa ja kuntayhtymissä. Uudistus asettaa kehittämispaineita myös kuntatalouden ennusteille. On tärkeää, että kuntien ja kuntayhtymien toimintaan, talouteen ja investointeihin liittyvät suunnitelmat voitaisiin tulevaisuudessa ottaa entistä paremmin huomioon sekä kansallisen talouspoliittisen että kuntien ja kuntayhtymien oman päätöksenteon valmistelussa. Kuntien ja kuntayhtymien talousarvioita ja taloussuunnitelmia koskevaa tietoa tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Tietopohjan parantamiseksi Tilastokeskus on toteuttamassa valtiovarainministeriön toimeksiannosta talousarvioita ja -suunnitelmia koskevan tiedustelun. Tiedustelu toteutetaan ensimmäisen kerran ensi joulu-tammikuussa koskien vuoden 2015 talousarvioita ja vuosien taloussuunnitelmia. Talousarvio- ja taloussuunnitelmatietoja kerättiin viimeksi vuonna 2010 julkaistua kuntien ja kuntayhtymien talousarviotilastoa varten. Lähtökohtana uudelle tiedonkeruulle on vanha kuntien ja kuntayhtymien talousarviotilaston tiedonkeruu ja sen rakenne. Tietojen keruu tehdään kuitenkin paljon suppeampana ja rajataan kaikista oleellisimpiin tietoihin. Näin kuntien tiedonantorasite pidetään kohtuullisena. Aiempaan talousarviotilastoon verrattuna tärkeä lisäys koskee toimintatulojen ja -menojen lisäerittelyä sekä henkilöstömäärää koskevaa uutta tiedonkeruuta. Lisäksi kysytään suunnitelmavuosien tuloveroprosentti. Tiedot kerätään niin, että liikelaitokset yhdistetään kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelma- ja rahoitusosaan vastaavalla tavalla kuin tilinpäätöksissä. Tiedot kerätään kaikista Manner-Suomen kunnista ja kuntayhtymistä. Liitteessä 17 on esitetty tarkemmin tiedonkeruun rakenne ja kerättävät tiedot. Tiedustelun tulokset on tarkoitus julkistaa helmikuussa yhdessä kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviotietojen kanssa. Valtiovarainministeriön internetsivuille laaditaan tiedoista myös kooste, joka mahdollistaa kerättyjen tietojen kuntakohtaisen ja alueittaisen tarkastelun. Kerätyt tiedot ovat siten kaikkien kuntien käytettävissä. Lisätiedot: Minna Punakallio, p , Heikki Pukki, p , Mikko Mehtonen, p , Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

25 Yhtiöittämisen taloudelliset vaikutukset kuntataloudelle Kuntalakia muutettiin vuonna 2013 (626/2013) siten, että kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisen kertaluonteiset taloudelliset vaikutukset kunnille tämän lainmuutoksen johdosta voivat olla merkittävät, ja myös vuosittainen vaikutus kunnan tulokseen yhtiöittämisen jälkeisinä vuosina voi yksittäisissä tapauksissa olla suuri. Näiden kokonaisvaikutusten hahmottamiseksi Kuntaliitto pyysi maalishuhtikuussa 2014 kuntia arvioimaan yllämainittujen tehtävien siirtojen taloudellisia vaikutuksia kunnan talouteen. Kysely suunnattiin niihin kuntiin joissa lainmuutoksen vaikutus arvioitiin olevan suurin. Alla oleva arvio perustuu näiden kuntien vastauksiin. Yhtiöittämisen näkyvin vaikutus on kunnan tuloksen kertaluonteinen tulosparannus. Tulosparannus on näennäinen eikä tosiasiallisesti paranna kunnan rahoitustilannetta. Yhtiöittämisissä kunnat myyvät omistamansa toiminnot kunnan määräysvallassa olevalle yhtiölle. Tästä kertyy näille kunnille merkittäviä myyntivoittoina kirjattavia satunnaisia tuottoja kertaluonteisesti. Vuonna 2014 nämä satunnaiset tuotot kohoavat noin 1 1,4 miljardiin euroon. Merkittävin näistä on Helsingin Energian yhtiöittäminen, minkä vaikutus kuntatalouden laskennalliseen tulokseen on jopa miljardi euroa. Merkittävimmät myyntivoitot kohdistuvat tilivuodelle 2014, pieni osa vuosille 2013 ja Samalla näiden energia- ja satamalaitosten varat ja velat siirtyvät uusiin yhtiöihin keventäen näin muodollisesti kuntien taloutta, vaikka tosiasiallisesti kuntakonsernissa kuntien tilanne päinvastoin kiristyy kun näiden liikelaitosten tuloutukset kuntaan alenevat pysyvästi aiempaan verrattuna. Keskeinen vuosikatetta pysyvästi heikentävä tekijä on myyntitulojen väheneminen. Toisaalta myös yhtiöitetyn toiminnan vuosikustannukset poistuvat kunnan tuloslaskelmasta. Myös rahoitustuotot (korot, osingot) sekä jossain määrin vuokratuotot lisääntyvät. Eri tekijöiden muutoksen suuruus on riippuvainen yhtiöittämisen toteutumistavasta. Karkean arvion mukaan yhtiöittämisen negatiivinen nettovaikutus vuosikatteeseen olisi milj. euroa. Toisaalta poistopohjan pienentymisellä on parantava vaikutus tulokseen. Vaikutus poistoihin on alkuvuosina arviolta milj. euroa. Tällöin vastaiset nettovaikutukset kuntien tuloslaskelman mukaiseen tulokseen olisivat karkean arvion mukaan n milj. euroa vuodessa. Yhtiöittämisellä on myös merkittäviä vaikutuksia rahoituslaskelmaan. Myyntihetkellä sekä investointimenoissa että pysyvien vastaavien myyntituloissa muodostuu piikki kun myydyn toiminnan tuotantovälineet vaihtuvat osakkeisiin kunnan taseessa. Tämä kertaluonteinen vaikutus investointimenoihin on arviolta milj. euroa ja myyntitulojen osalta tätäkin suurempi. Antolainoissa tapahtuu kertaluonteinen lisäys, joka voi suuruusluokaltaan olla n. 1 miljardi euroa, eli suurin piirtein samaa tasoa kuin kertaluonteiset satunnaiset tuotot tuloslaskelmassa. Tällöin kuntien rahavaroissa ei tapahdu juurikaan muutoksia. Kun myydyn toiminnan vastaiset investointitarpeet siirtyvä uudelle toimijalle, kunnan investointitarve tulevina vuosina siltä osin pienenee, arviolta n. 200 milj. euroa vuodessa. Muutokset investointitarpeessa vaikuttaa välillisesti myös vähentävästi lainanottotarpeeseen vastaisuudessa. Lisätiedot: Jan Björkwall, p , Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

26 Tarkastukseen ja valvontaan liittyviä ohjeita Riskienarviointilomake Riskienhallinnan tulee sisältyä kuntakonsernin ja sen organisaatioiden normaaliin toimintaan. Kyse ei ole siis erillisestä prosessista. Tässä ohjeistuksessa olevan riskienarviointilomakkeen tarkoituksena on tukea riskienarviointia ja -hallintaa johtamisessa ja jokapäiväisessä toiminnassa. Lomaketta ei siis tule käyttää sellaisenaan, vaan organisaation luonteen ja tarpeen mukaan muokattuna. ISO standardi määrittelee riskin seuraavasti: Riski on epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin ja Vaikutus on poikkeama odotetusta, niin myönteisessä kuin kielteisessä mielessä. Standardin mukaan riskienhallinta on tehokasta, kun organisaatiolla on ajantasainen, oikea ja kattava käsitys riskeistään, ja organisaation riskit ovat sen riskikriteerien mukaisia. Riskienhallintaa on sovellettava kaikessa päätöksenteossa, ja sitä pitää kehittää jatkuvasti. Jatkuva tiedonvaihto on olennainen osa riskienhallintaa. Riskienhallintaa voidaan kutsua myös ennakoinniksi. Sen avulla tulkitaan organisaation toimintaa, siihen vaikuttavia sisäisiä ja ulkopuolisia tekijöitä sekä pyritään niillä tiedoilla tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan riskejä. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallintaprosessi perustuu 1. riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen 2. riskin toteutumisen vaikutusarviointiin (merkittävyyteen) ja riskin toteutumisen todennäköisyyteen 3. mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä (valvonta) 4. riskeistä raportoimiseen ja riskien seurantaan. ja omaisuusriskeihin. Osa riskeistä on kunnan ja kuntakonsernin sisäisiä ja osa ulkoapäin tulevia. Riskit voivat toteutuessaan vaikuttaa kunnan asemaan, talouteen, palvelukykyyn, työvoiman saatavuuteen ja yleiseen kilpailukykyyn asukkaista ja yrityksistä. Riskienhallinta tulee kuntakonsernissa kytkeä valtuuston hyväksymiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteisiin. Lisäksi on huomioitava hallintosäännön tehtävä- ja vastuujaot. Liitteenä 18 olevan lomakkeen tarkoituksena on antaa näkökulmia riskienhallintatyöhön ja helpottaa järjestelmällistä ja dokumentoitua riskienarviointia. Riskin vaikutuksen arviointi asteikolla 1 6: Mitä suurempi vaikutus tavoitteisiin tai toimintoihin taikka taloudellisesti, sitä suurempi arvo annetaan. Riskin todennäköisyyden arviointi asteikolla 1 6: Mitä suurempi toteutumisen todennäköisyys, sitä suurempi arvo annetaan. Riskin kokonaisarviointi vaikutuksen ja todennäköisyyden perusteella (kerrotaan annetut luvut keskenään; skaala on siten 1 36): Mitä suurempi toteutumisen todennäköisyys ja vaikutus, sitä vakavampi ja merkityksellisempi riski on. Esimerkki kokonaisarviosta: Lajitellaan saadun luvun perusteella riskit merkittävyyden perusteella ryhmiin 1 2: mitätön riski 3 4: pieni riski 5 8: kohtalainen riski 9 16: tuntuva riski 18 25: merkittävä riski 26 36: sietämätön riski Kunnan ja kuntakonsernin riskit voidaan jakaa esimerkiksi strategisiin riskeihin, toiminnallisiin riskeihin, taloudellisiin riskeihin Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

27 Vastaavasti on päätettävä, miten riskeihin suhtaudutaan ja mitä toimenpiteitä ne edellyttävät. Mitä merkittävämpi riski, sitä nopeammin ja tehokkaammin on hallintakeinot luotava ja otettava käyttöön. Muokatkaa lomaketta omien tarpeidenne mukaan; lisätkää rivejä, jakakaa lomaketta aihepiireittäin osiin, täydentäkää. Jatkakaa riskienarviointia entistä syvemmälle ja säännöllisesti osana päivittäistä työtä. Lisätiedot: Marja-Liisa Ylitalo, p , Sari Korento, p , Kuntatieto-ohjelma: uusi tililuettelomalli ja tehtäväluokitus JHS-tililuettelo Kuntatieto-ohjelmassa valmisteilla oleva uusi tililuettelomalli on lähtemässä palautekierrokselle. Työ etenee aikataulun mukaisesti ja uusi tililuettelomalli on valmis vuoden 2014 loppuun mennessä. Se julkaistaan alkuvuodesta Nykyistä tililuetteloa kannattanee käyttää vuoden 2015 ajan ja päivittää se taloustilastoluokituksen tarpeiden mukaan - kuten normaalistikin, kun Tilastokeskukselta tulee uusia tietopyyntöjä. Uusi JHS-tililuettelomalli lienee helpointa ottaa käyttöön vuodeksi 2016, jolloin myös talousarvion voi tehdä sen mukaisesti. Uuden tililuettelomallin laatimisessa hyödynnetään muitakin JHS-osioita kuten tehtäväluokitusta. Lisäksi oletuksena on, että kumppanikoodia käytetään tilin sijaan tietojen kirjaamisessa. Valmistautuminen uudistettuun Tilastokeskuksen raportointiin (Kuntatietoohjelma) Tilastokeskuksen uusien tilastotiedonkeruiden tietosisältökuvaukset ovat valmistuneet osana valtiovarainministeriön Kuntatietoohjelman toteuttamista. Tilastokeskus uudistaa kokonaisuudessaan kuntataloustilastojen tiedonkeruiden tietosisällöt ja koko tiedonkeruu- ja tiedonkäsittelyjärjestelmänsä. Tilastokeskus kerää uusitun tietosisällön mukaisia taloustietoja kunnista ja kuntayhtymistä vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen tiedoista alkaen. Uudet tilinpäätösraportit ja tehtäväkohtaiset taloustiedot Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

28 koskien vuotta 2015 kerätään vuoden 2016 alkupuolella. Suurimmat muutokset tilinpäätöstiedonkeruussa ovat täydellisen kuntakonsernin tilinpäätöksen kerääminen yhdessä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen kanssa sekä myös kunnallisten liikelaitosten tilinpäätösten kerääminen samassa yhteydessä. Suurimmat muutokset tietosisällössä koskevat taloustilaston käyttötalous- ja investointitietoja. Tiedoissa muutoksia aiheuttaa mm. liikelaitosten sisällyttäminen tietoihin sekä tehtäväluokkien muutokset. Tämän lisäksi konsernien tilinpäätöstietojen keruu laajenee koskemaan tulos- ja rahoituslaskelmaa sekä liikelaitosten tilinpäätöstiedonkeruutapa muuttuu. Tiedonkeruut toteutetaan likimäärin nykyisten keruuaikataulujen mukaisesti. Tilastokeskus ilmoittaa kunnille ja kuntayhtymille syksyn aikana tulevista keruupäivämääristä. Talous- ja toimintatilaston luokituksien määritelmät on aiemmin kuvattu Kuntaliiton ylläpitämässä talous- ja toimintatilaston luokitukset -oppaassa. Jatkossa määritelmät kuvataan Tilastokeskuksen wwwsivuilla, joiden ohjeet korvaavat aiemman oppaan. Katso tarkemmat tietosisällöt Tilastokeskuksen tiedonkeruusivuilta: Kuntatieto-ohjelmasta löytyy lisätietoja valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon wiki-sivustolta: Lisätiedot: Marja-Liisa Ylitalo, p , Sari Korento, p , Mikko Mehtonen, p , Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2015 Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2015 arvioidaan laskevan hieman 2,13 %:iin, kun se vuonna 2014 on 2,14 %. Vuonna 2014 työnantajan alempi työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia ja ylempi 2,95 prosenttia työnantajan maksamasta palkkasummasta. Palkkarajasummaksi vuonna 2014 on Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2014 on 0,50 prosenttia. Tässä vaiheessa voidaan vuoden 2015 osalta suunnittelussa käyttää samoja prosenttilukuja. Alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu vuonna 2015 arvioidaan nousevan 5,75 %:iin (5,55 % vuonna 2014), ja 53- vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksuksi on arvioitu nousevan 7,30 %:iin (7,05 % vuonna 2014). Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu olisi siten kunta-alalla vuonna 2015 noin 6,2 % palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää maksuista marraskuussa Kuntatyönantajan keskimääräisen eläkemaksu vuonna 2015 arvioidaan olevan 23,6 %, joka olisi 0,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuonna Jäsenyhteisön todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. KuELkokonaismaksu mukaan lukien työntekijän maksu on vuonna 2015 siten 29,8 prosenttia. Kevan valtuuskunta vahvistaa kuntaalan työnantajien eläkemaksut vuodelle 2015 joulukuussa. Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

29 KuEL-maksu koostuu palkkaperusteisesta maksusta eläkemenoperusteisesta maksusta ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta (varhe-maksu) Työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikille jäsenyhteisöille sama. Työnantajan palkkaperusteinen maksu 2015 on Kevan arvion mukaan 17,05 % palkkojen kokonaismäärästä (16,85 % vuonna 2014). Tämä luku ei sisällä yllämainittua palkansaajan osuutta. Eläkemenoperusteinen maksu ennakoidaan laskevan n. 30 miljoonaa euroa. Maksu voidaan alustavasti budjetoida kertomalla vuoden 2014 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 0,97. Vuoden 2015 varhaiseläkemenoperusteisen maksu arvioidaan pysyvän ennallaan 0,9 prosentissa palkkasummasta. Varhe-maksun määrä riippuu työnantajan koosta seuraavalla tavalla: suhteessa. Palkkasummaperusteinen osa lasketaan valtuuskunnan keskisuurille työnantajille vahvistaman prosentin mukaisesti ja eläkemenoperusteinen osa entiseen tapaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella. Suurten työnantajien (palkkasumma yli 32,86 milj. euroa) varhe-maksu muodostuu kokonaan eläkemenoperusteisesti. Keva on lähettänyt kunnille varhe-maksun budjetointiohjeet toukokuussa. Tarkempaa tietoa KuEL-maksun budjetoinnista löytyy Kevan internetsivuilta Kuntatyönantajan vuoden 2015 keskimääräinen VaEL-eläkemaksu on arviolta 21,06 % (ei sisällä tyntekijän osuutta). Keva on lähettänyt työnantajille arvion vuoden 2015 työnantajakohtaisesta VaEL-eläkemaksusta. Valtiovarainministeriö vahvistaa työnantajakohtaiset VaEL-eläkemaksut joulukuussa 2014, minkä jälkeen Keva toimittaa työnantajille tiedon vahvistetusta eläkemaksusta. Pientyönantajien (palkkasumma alle 2,05 milj. ) varhe-maksu määräytyy prosenttiosuutena maksetuista palkoista eli samaan tapaan kuin palkkaperusteinen eläkemaksu. Vuonna 2015 pientyönantajien varhe-maksu arvioidaan olevan 0,9 prosenttia palkoista. Keskisuurien työnantajien (palkkasumma 2,05 32,86 milj. euroa) varhe-maksu muodostuu palkkasumma- ja eläkemenoperusteisesta osasta. Osien välinen suhde määräytyy KuEL-palkkasumman perusteella määräytyvän omavastuisuusasteen Sosiaalivakuutusmaksujen aikasarja vuosille löytyy liitteestä 4. Lisätietoja Kevassa antaa: Jarmo Helminen jarmo.helminen(at)keva.fi johtaja, rekisteri ja maksuosuudet p Lisätietoja Kuntaliitossa antavat: Jan Björkwall, p , Minna Punakallio, p , Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

30 Henkilöstöasioita Kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä sijaistaa asti virkavapaalla olevaa kehittämispäällikkö Sanna Lehtosta. Sanna palaa työvapaalta Hänen työtehtäviinsä kuuluvat valtionosuusasiat ja rahoitusavustukset. Sannan tavoittaa puhelinnumeroista , sekä sähköpostitse osoitteesta sanna.lehtonen(at)kuntaliitto.fi. Korkeakouluharjoittelija Laura Lempinen työskentelee Lastensuojelupalvelujen vaikuttavuusprojektissa asti. Lauran tavoittaa puhelinnumeroista , ja sähköpostitse osoitteesta laura.lempinen(at)kuntaliitto.fi aloittanut Samuel Ranta-aho työskentelee projektitutkijana 20 suurimman kaupungin tuottavuusprojektin parissa asti. Samuelin tavoittaa puhelinnumeroista , ja sähköpostitse osoitteesta samuel.rantaaho(at)kuntaliitto.fi. Lisätiedot: Ilari Soosalu, p , Kuntamarkkinat 2014 Syyskuun alkupuolella pidetyt Kuntamarkkinat keräsivät yhteen yli 7500 kävijää. Seminaareja ja tietoiskuja oli yli 200 ja näytteilleasettajia lähes saman verran. Kuntatalousyksikkö järjesti markkinoilla kolme seminaaria ja molempina päivinä 11 tietoiskua. Lämmin kiitos kaikille markkinoille ja kuntatalousyksikön seminaareihin ja tietoiskuihin osallistuneille. Järjestämiemme seminaarien ja tietoiskujen luentomateriaalit löytyvät netistä osoitteesta: ntatalous/kuntatalous-tilastot- julkaisut/kuntatalous-ja-kuma- 2014/Sivut/default.aspx Vuonna 2015 Kuntamarkkinat järjestetään Tavataan taas ensi vuonna! Lisätiedot: Ilari Soosalu, p , Reijo Vuorento, p , Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/

31 Kuntatalousyksikkö toivottaa lukijoilleen hyvää syksyä! Seuraava tiedotteemme ilmestyy joulukuussa.

32 Kuntataloustiedote 3/2014, liite 1a Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2014 Laitos ETLA PTT Euroopan komissio Suomen Pankki Danske Bank OP-Pohjola Aktia Nordea Handelsbanken VM PT Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotaso- Inflaatio, muutos myys- indeksin % 2014 % aste, % muutos, % ajankohta maaliskuu 0,7 8,4 1,3 1,6 maaliskuu 0,8 8,8 1,7 1,6 toukokuu 0,2 8,5.... kesäkuu 0,0 8,6 1,1 1,0 kesäkuu -0,2 8,5 1,2 1,0 elokuu -0,1 8,6 1,2 1,0 elokuu -0,5 8,7 1,3 1,0 syyskuu -0,5 8,7 1,3 1,0 syyskuu -0,3 8,5 1,2 1,0 syyskuu 0,0 8,6 1,4 1,1 syyskuu -0,3 8,7 1,3 0, /MPunakallio

33 Kuntataloustiedote 3/2014, liite 1b Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2015 Laitos ETLA PTT Euroopan komissio Suomen Pankki Danske Bank OP-Pohjola Aktia Nordea Handelsbanken VM PT Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotaso- Inflaatio, ajankohta muutos myys- indeksin % 2014 % aste, % muutos, % maaliskuu 2,0 8,3 1,0 1,9 maaliskuu 1,6 8,5 1,4 1,9 toukokuu 1,0 8,4.... kesäkuu 1,4 8,3 1,6 1,5 kesäkuu 1,5 8,4 1,2 1,2 elokuu 0,6 8,8 1,2 elokuu 0,5 8,7 1,0 1,3 syyskuu 0,3 9,0 1,0 0,4 syyskuu 0,8 8,6 1,3 1,6 syyskuu 1,2 8,5 1,2 1,5 syyskuu 1,0 9,0 1,2 0,8 1, /MPunakallio

34 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntataloustiedote 3/2014, liite 2 Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % ,5 3,4 3,2 0,4 2,8 7,7 42,9 56,3-2,1 53,0-1,9 0,6 1,9 2013* -1,2 0,5 2,1-1,1 1,5 8,2 44,0 57,8-2,3 55,9-2,2 0,2 1,9 2014** 0,0 0,9 1,4-0,4 1,1 8,6 44,4 58,5-2,7 59,6-1,5 0,3 1,5 2015** 1,2 1,7 1,2 0,3 1,5 8,5 44,3 58,2-2,4 61,2-1,2 0,4 1,6 2016** 1,4 2,2 1,5 0,6 1,8 8,2 44,5 57,9-1,7 62,1-1,1 0,7 2,2 Lähde: Tilastokeskus (EKT2010), VM Taloudellinen katsaus /MP

35 Kuntien palkkakehitys Käyttötalouden palkkasumman muutos ed. vuodesta, % Kuntataloustiedote 3/2014, liite 3 Erä * 2014** 2015** Ansiotasoindeksi 5,5 3,5 3,4 3,0 3,6 1,8 1,2 1,1 Muut tekijät 1) 0,8-0,4-0,6 1,5 0,5-1,2-1,6-1,1 YHTEENSÄ 6,3 3,1 2,8 4,3 4,1 0,6-0,4 0,0 1) Mm. paikalliset sopimukset, lomautukset ja irtisanomiset, työpanoksen muutoksen sekä rakennemuutosten vaikutukset Vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen arvioidaan pienentävän kuntien palkkamenoja noin 130 milj.. Vuonna 2015 pienennys on noin 300 milj.. *) Ennakkotieto **) Ennuste /MP

36 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta) Kuntataloustiedote 3/2014, liite 4 MAKSU/VUOSI * 2015** Sairausvakuutusmaksu 2,12 2,12 2,04 2,14 2,13 Työttömyysvakuutusmaksu 3,20 a) 3,20 b) 3,20 c) 2,95 d) 2,95 d) KuEL-maksu (keskimäärin) 23,60 23,60 23,90 23,70 23,60 VaEL-maksu (keskimäärin) 20,67 19,82 19,40 21,30 21,06 MUUT (keskimäärin) 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 Työnantajan maksut (keskim.) 29,93 29,84 29,99 29,85 29,73 Vakuutetun eläkemaksu (keskim. e) ) 5,1 5,6 5,6 6,0 6,2 a) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti b) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti c) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti d) 0,75 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti e) Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu eriytyi vuodesta 2005 alkaen alle 53-vuotiaiden ja 53-vuotta täyttäneiden työntekijöiden maksuprosentiksi Lähde: Peruspalvelubudjetti Jan Björkwall, MPunakallio

37 Kuntataloustiedote 3/2014, liite 5 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPB Prosenttia: BKT, määrän muutos -1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 1,4 1,4 Palkkasumman muutos 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 2,4 2,5 Ansiotasoindeksin muutos 3,2 2,1 1,4 1,2 1,5 1,8 2,0 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 7,8 7,5 Kuluttajahintojen muutos 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 1,8 1,8 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,8 0,9 1,1 1,5 1,7 1,9 Valtionosuusindeksin muutos 3,8 3,0 1,5 0,6 1,5 1,7 1,9 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,6 1,8 1,2 1,1 1,5 1,8 2,0 Ennusteet huhtikuussa 2014 (PPO): BKT, määrän muutos -1,0-1,4 0,5 1,4 1,8 1,5 1,4 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos 3,2 3,2 1,0 2,0 1,3 1,3 1,8 1,2 2,5 1,5 2,2 1,8 2,4 2,0 Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos 7,7 2,8 8,2 1,5 8,4 1,5 8,3 1,7 8,1 1,9 7,8 1,8 7,5 1,8 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,8 1,1 1,2 1,5 1,7 1, /hp

38 Kuntataloustiedote 3/2014, liite 6 Kuntien verotulot , mrd. Lähde: Vuodet Verohallinto, vuosien arviot Kuntaliitto Verolaji Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero ,85 1,21 1, * 17,97 1,31 1, ** 18,22 1,39 1, ** 18,44 1,47 1,57 Verotulot yhteensä 19,33 20,64 21,12 21,48 Muutos, %: Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 3,8-27,3 5,9 6,7 8,2 7,3 1,4 6,0 10,8 1,2 5,8 4,0 Verotulot yhteensä 1,2 6,8 2,3 1,7 Tuloveroprosentti, keskim. Yhteisöveroprosentti Osuus yhteisöverosta, % 19,24 24,5 28,34 19,38 24,5 29,49 19,74 20,0 35,56 19,74 20,0 36,

39 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,64-37,44-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0, ** 11,04-38,99-27,95 21,52 7,96 0,24 1,77-2,70 0,30-0,63 muutos-%: Toimintatulot 2,1 2,8-0,5-7,2 Toimintamenot 5,0 2,5 1,0 0,5 Verotulot 1,3 6,8 2,5 1,8 Valtionosuudet 5,4 2,6-2,3-1, /hp 2013* 11,96-38,39-26,43 20,63 8,28 0,21 2,69-2,62 0,37 0,44 Kuntataloustiedote 3/2014, liite 7a 2014** 11,90-38,78-26,88 21,15 8,09 0,21 2,56-2,72 1,37 1,25 Vuosina 2014 ja 2015 tuloslaskelman eriin vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisen on arvioitu parantavan tilikauden tulosta noin 1 miljardia euroa. Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB /Kuntaliitto

40 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Lainakanta /hp ,79 0,25-0,55-4,59 0,21 0,91-1,98-0,08 2,41-1,48 0,55 0,25-0,33 4,20 13, * 2,69 0,37-0,60-4,70 0,23 0,91-1,09 0,13 3,02-1,65 0,39 0,20 1,00 5,16 15,56 Kuntataloustiedote 3/2014, liite 7b 2014** 2,56 1,37-1,60-6,90 0,20 3,54-0,82-0,80 2,90-1,70 0,45 0,00 0,03 5,19 17, ** 1,77 0,30-0,48-4,61 0,20 0,95-1,87-0,10 3,27-1,80 0,45 0,00-0,05 5,14 19,13 Vuonna 2014 rahoituslaskelman erissä on mukana kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen vaikutukset Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB /Kuntaliitto

41 Valtionosuusrahoituksen kokonaisuus 2015 Kuntataloustiedote 3/2014, liite 8 1 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma