Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS 2016

2 1. JOHDANTO Vuosi 2016 oli aseman 63. toimintavuosi. Leimaavinta vuodelle 2016 oli Helsingin yliopiston käymät YT-neuvottelut, joilla oli seurausvaikutuksia myös aseman toimintaan. Valitettavasti irtisanomisilta ei vältytty, joka luonnollisesti vaikutti negatiivisesti työilmapiiriin. Samassa yhteydessä myös hallinnon yliopistopalvelut organisoitiin uudelleen. Vuoden aikana yliopistolla valmisteltiin myös koulutuksen suurta remonttia Isoa Pyörää. Lammin biologisella asemalla ei ole ollut prosessissa suurta roolia, vaikka uudistus tulee vaikuttamaan asemalla pidettäviin kursseihin. YT-neuvotteluista ja määrärahaleikkauksista huolimatta vuosi sujui toiminnallisesti hyvin; useimmat mittarit kielivät lievästi vilkastuneesta toiminnasta. Tutkimushankepuolellakin selvittiin ilman notkahduksia. Toista vuotta käynnissä olleella kansainvälisellä harjoitteluohjelmalla on ollut monia positiivisia vaikutuksia, jotka ovat kompensoineet henkilökunnan lisääntyneen työmäärän negatiiviset vaikutukset. Asemalla työskentelevät tutkimusryhmät ovat saaneet ohjelman avulla kaivattua motivoitunutta lisätyövoimaa ja harjoittelijoiden omat projektit ovat jo johtaneet julkaisuihin. YVV-toiminta oli edelleen aktiivista ja asema oli esillä useissa yleisötilaisuuksissa ja mediassa. Hämeen rahaston apurahalla suuri joukko hämäläisiä koululaisia pääsi vierailemaan juuri avatulla tiedepolulla. 2. HALLINTO JA RESURSSIT 2.1. Henkilökunta Helsingin yliopiston YT-neuvottelut ja samassa yhteydessä tehty hallinnon uudelleen organisoituminen yliopiston hallintopalveluiksi (YPA), vaikuttivat merkittävästi aseman henkilökunnan määrään ja työilmapiiriin. Hallinnossa lähes kaikki tehtävät uudelleenorganisoitiin ja laitettiin sisäiseen hakuun. Aiemman kahden sihteerin (osastoja toimistosihteerin) sijaan Lammin biologiselle asemalle sijoittui vain yksi yleissihteerin toimi. Sihteeri kuuluu organisatorisesti YPAan, josta tulee myös hänen palkkansa. Uusi YPA ei myöskään tuntenut amanuenssin tehtävänimikettä. Näin ollen asemalla olleet kaksi amanuenssin tehtävää jäivät pois ja näiden tilalle perustettiin tutkimuksen ja opetuksen tukeen laboratoriokoordinaattorin ja opetus- ja tutkimushenkilökuntaan tutkimuskoordinaattorin tehtävät. YT-neuvottelujen seurauksena myös aseman ruokailupalveluiden henkilöstö pieneni. Edelleen YT-neuvottelut vaikuttivat myös siihen, ettei henkilöstösuunnitelmassakin ollut huoltoteknikon vakinaistaminen onnistunut, vaan erittäin tarpeellinen tehtävä saatiin täyttää määräaikaisena vain puoleksi vuodeksi. Pitkällä sairauslomalla ollut siivooja Anne Savolainen menehtyi syksyllä ja menetimme näin työyhteisössä pidetyn jäsenen ja ahkeran työntekijän. Jo aiemmin syksyllä muutettiin osa-aikaisen siivoojan työ kokoaikaiseksi ja palkattiin kaksi henkilöä tuntipalkkaisiksi siivouksen apulaisiksi. Toinen näistä, Laura Lohisalo, toimi myös kesälomatuuraajana. Siivouksen vakituisemmat henkilöstöjärjestelyt jäävät seuraavalle vuodelle. Kiinteistönhuollossa ei ollut aiemmasta poiketen kesäajan tuuraajaa, koska lomitus ostettiin päivystystäkin hoitavalta Lammin Talonmiespalveluilta. Toimistossa auttamassa oli työssäoppija Katja Tulander (Koulutuskeskus Salpaus). Maaliskuussa 2

3 siviilipalveluksensa asemalla aloitti biologian opiskelija Joose Lassila. Aseman harjoitteluohjelman johdosta harjoittelijoita oli taas runsaasti: Jonas Sommer (HY) jatkoi jo edellisenä vuonna alkanutta harjoitteluaan. Muita harjoittelijoita olivat Albert Palomino (Universidad de Alicante, Espanja), Rafael Gonzales (Universidad Nacional Autónoma de México, Meksiko), Leon Burgwald, Armel Brinkman, Tariq La Brijn, Jarno Oudenampsen (Vilentum Applied University, Hollanti), Rozenn Pineau (Station biologique de Roscoff, Ranska), Irma Hostnik (University of Ljubljana, Slovenia), Soile Immonen (Koulutuskeskus Salpaus, Lahti), Satu Kuusiola (Vanajavesikeskus ja Oulun yliopisto) ja Michaela Suttner (Weihenstephan Triesdorf Hochschule, Saksa). Työelämään oli tutustumassa Veeti Karvonen (Hakkalan koulu) Työyksikkökokouksia pidettiin vuoden aikana kaksi, keväällä ja syksyllä. Maanantaisin pidettävää henkilökunnan tiedotustilaisuutta, ns. kymppikahveja jatkettiin edellisvuosien tapaan. Samoin laboratoriopalavereja pidettiin säännöllisesti. Muiden henkilöstöryhmien palavereja pidettiin tarpeen mukaan. Asemapäiville, jotka pidettiin Lapin tutkimuslaitoksessa Kevolla, osallistui seitsemän asemalaista. Jussi Vilén suoritti vesimittausten hyvät käytännöt kurssin, joka on ympäristönäytteenottajien ylläpitokoulutusta ja laboratorio osallistui vesianalyysien laaduvarmistuksen Proftestiin. Molemmat olivat Suomen ympäristökeskuksen järjestämiä. Mindfullnes/Joga koulutus henkilökunnalle pidettiin joulukuussa. Virkistystoimintaa olivat perinteiset kevättalkoot ja virkistyspäivä, joka vietettiin tutustuen LUKEn Jokioisten Elonkierto polkuun ja lounastaen Tammelan Keppana Kellarissa. Lisäksi käytiin katsomassa Järven Tarina elokuvaa Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiön järjestämässä erikoisnäytöksessä Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Esitystä oli alustamassa tuottaja/ohjaaja/käsikirjoittaja Marko Röhr. Naamiaisteemaiset pikkujoulut vietettiin opiskelija-asuntolan takkatilassa Aseman edustus johtokunnassa ja yliopistossa Asemien yhteisessä johtokunnassa muun henkilökunnan edustajan varajäsenenä vaikutti tutkimusteknikko Jussi Vilén, jonka edustus päättyi vuoden aikana. Loppuvuonna Lammin biologisella asemalla ei ollut muun henkilökunnan edustajaa tai varajäsentä johtokunnassa. Janne Sundell oli aseman edustajana LUOVAtohtoriohjelman johtoryhmässä, Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa varajäsenenä ja kevätlukukauden tiedekunnan johtoryhmässä Määrärahat ja talous Asemalle myönnettiin määrärahoja vuodeksi 2016 Taulukon 1 mukaisesti. Yliopiston talouden tervehdyttämiseksi yksiköiden määrärahoista leikattiin n. 10% verrattuna vuoteen Lisäksi määrärahasta poistettiin vuoden aikana YPA-henkilöstön 8 kk:n palkkoja vastaava määrä. Poistojen määrä laski selvästi edellisvuodesta ollen (vuonna 2015, ), mikä kertoo laiteinvestointien vähenemisestä. Aseman omat tulot olivat aiempaa suuremmat (vuonna 2015; ), kokonaistuloksen ollessa ylijäämäinen (2015; ). Ylijäämää selittää mm euron suuruinen vakuutuskorvaus vuonna 2015 tutkimuslautalta varastetuista laitteistoista. 3

4 Tutkimus- ja analyysipalveluiden osuus omista tuloista kasvoi edellisestä ollen (2015; ). Taulukko 1. Lammin biologisen aseman määrärahat ( ) vuosina 2015 ja Määrärahat vuosi 2016 vuosi 2015 Toimintamenomääräraha* Strateginen raha** Professuuri YHTEENSÄ * sisältää määrärahan tilakustannuksiin, **sisältää asuntoloiden peruskorjauksen aiheuttaman tilakustannuskompensaation Laitteet ja hankinnat Laitehankinnat olivat hyvin maltillisia eikä yksikään laite ylittänyt poistomenettelyyn vaadittavaa euron rajaa. Hankintoihin kuuluivat seitsemän riistakameraa, radioseurantavastaanotin ja antenni, laboratorion jääkaappi, kaksi vedenalaista kameraa, seitsemän happi/lämpötilaloggeria (hankerahalla) ja neljä tietokonetta. Tvärminnestä ostettiin hydrokopteri, johon tehtiin myös melko hintava remontti. Vesijärvisäätiö tuki tätä hankintaa, koska hydrokopteri tulee aluksi enimmäkseen Vesijärvitutkimuksen käyttöön. Laitteiston huoltokustannukset ovat viimeaikoina nousseet. Erityisen paljon rahaa kuluu laboratoriolaitteiston huoltoon ja kunnossapitoon. Myös kuljetusvälineistön huoltaminen on nykyisin suuri menoerä. Kalustotappioiksi on luettava Vanajaveden rannasta anastettu soutuvene ja yksi riistakamera Kirjasto ja kokoelmat Suurin osa lehtitilauksista oli edelleen sanomalehtiä ja populaareja julkaisuja. Tilatut tieteelliset julkaisut olivat pääsääntöisesti kotimaisia. Painettuja ulkomaisia tiedejulkaisuja tulee kirjastoon enää lähinnä tutkijoiden lahjoituksina. Kirjahankinnat olivat pääosin suomenkielisiä lajioppaita. Lammilainen Kaarlo Laaksonen testamenttasi joukon täytettyjä eläimiä yliopistolle. Osa näistä jäi Lammin biologiselle asemalle osan mennessä luonnontieteelliseen keskusmuseoon (Luomus). Luomuksesta deponoitiin Lammille kaksi täytettyä sutta Kiinteistöt ja kalusteet Tiedeluontopolku saatiin valmiiksi ja avajaiset pidettiin kesäkuun alussa. Tiedepolkua rahoittivat Nesslingin säätiö ja Wihurin rahasto. Evon tukikohdan mökki ja sauna saivat uuden maalipinnan. Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä toi aseman pellolle Ahvenanmaalta jo kolmannen suuren perhosten lentohäkin. Pystytys siirtyy kuitenkin vuodelle Symbioosi niitti jälleen aseman niittyjä yhden kesän jäätyä väliin. 4

5 2.7. Aseman käyttö ja työpäivät Kurssi- ja seminaaritoiminta oli kokonaisuudessaan edellisvuotta hivenen vilkkaampaa. Tilaisuuksiin osallistujia oli 2720 (2015; 2526) ja heidän työpäiviään 8145 (7307). Tilaisuuksien lukumäärä oli 105 (95; Kuva 1a, Taulukko 3). Aseman käyttöasteessa oli tyypillisen vuoden tapaan suurta kuukausittaista vaihtelua. Ryhmien (seminaarit, kokoukset, kurssit yms.) työpäivien, ja erityisesti henkilöiden määrän jakautuminen eri kuukausille oli poikkeuksellinen. Yleisesti vähäväkisimät kuukaudet sijoittuvat vuodenvaihteen molemmin puolin, niin myös vuonna Kuitenkin maaliskuu oli poikkeuksellisen hiljainen ja heinäkuu taas poikkeuksellisen vilkas, jälkimmäinen erityisesti työpäivinä mitattuna. Vaikka tutkijoiden vuoden aikaista aseman käyttöä ei tilastoida kuukausittain kuten ryhmillä, noudattaa se samankaltaista vaihtelua, joskin on selvästi tasaisempi (Kuva 1b). Kuva 1a. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäivänsä sekä tutkijoiden työpäivien (= tutkijapäiviä) lukumäärä

6 Kuva 1b. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäiviensä lukumäärä kuukausittain vuonna TUTKIMUSTOIMINTA Tutkijoita, harjoittelijoita ja opinnäytetöiden tekijöitä työskenteli asemalla 318 henkilöä (2015; 275), eli hieman edellisvuotta enemmän. Näiden työpäivien yhteenlaskettu määrä oli kuitenkin aiempaa pienempi, 5215 (6165 vuonna 2015; Kuva 1a, Taulukko 2). Työskentelyajan suhteen tutkijamäärien jakauma oli melko tyypillinen; useimmat tutkijat viettivät asemalla alle kuukauden. Yli puolivuotta asemalla viettäneet tutkijat olivat Jukka Ruuhijärvi, Jouni Tulonen (Luke; kalatutkimus), Lauri Arvola, Jussi Huotari, Mikko Liukkonen, Elina Peltomaa, Sari Uusheimo, Marja-Leena Vitie (HY; akvaattinen ekologia), Suvi Ikonen (HY; metapopulaatiobiologia), Joose Lassila (kasviekologia, siviilipalvelus) ja Rafael Gonzales sekä Albert Palomino (harjoittelijoita). Taulukko 2. Asemalla työskennelleet tutkijat ja heidän työpäivänsä vuonna Työskentelyaika Lukumäärä Työpäiviä Alle 1 kk kk Yli 6 kk YHTEENSÄ Tutkimushankkeet, -seminaarit ja seurannat Kaikkien asemalla vuosittain käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrä on ollut viime vuosina 40 hankkeen tietämillä (Liite 2). Aseman omassa budjetissa olevat EU 6

7 Life+ rahoitteiset hankkeet Monimet, FRESHABIT ja N-Sink sekä Nesslingin säätiön rahoittama laskeutusallas- ja kosteikkotutkimus jatkuivat edelleen. Monimet keskittyy ilmastonmuutoksen havainnointiin ja mallintamiseen boreaalisessa ympäristössä, FRESHABIT monenlaisiin vesistöjen kunnostukseen liittyviin toimiin ja N-Sink sekä Nessling hanke selvittävät typpikuormituksen vähentämistä vesistöissä. Samoin jatkui Ympäristöministeriön rahoittama maatalouden ravinnekiertoa tutkiva hanke. Vesijärvisäätiön rahoittama tutkimusprojekti, jossa selvitetään mm. veden sekoittumisolojen vaikutusta kasviplanktonin esiintymiseen, sai jälleen jatkorahoitusta. Uutena projektina alkoi Uutta liiketoimintaa ja kestävää kasvua LUO Next Step hanke, joka on EAKR- rahoitteinen. LBA on mukana osahankkeessa, jossa suunnitellaan uusia menetelmiä ympäristövaikutusten seurantaan. Muissa projekteissa, joiden rahoitus ei kulje aseman kautta, oli normaalia vaihtuvuutta. Mainittakoon, että latvuksen vaikutusta kenttäkerrokseen saapuvan säteilyn määrään muuttuvassa ilmastossa tutkiva ryhmä, jota johtaa Dr. Matthew Robson, lisäsi edelleen toimintaansa biologisella asemalla. Huolimatta Metapopulaatiobiologian tutkimuskeskuksen johtajan akateemikko Ilkka Hanskin poismenosta, ryhmän toiminta asemalla jatkui edelleen aktiivisena. LBA haki yhdessä, Tvärminnen, Kilpisjärven, Hyytiälän ja Muddusjärven asemien kanssa statusta ja rahoitusta osana Helsinki Life Science Centeriä. Tämä yhteenliittymä (RESTAT UHEL) sai yhteistyön kehittämisrahaa, joka on kuitenkin käytössä vasta vuonna Aseman tutkijaseminaaria, jossa tutkijat sekä opinnäytteiden tekijät esittelevät tutkimuksia, jatkui vuonna 2016 yhdeksällä esitelmällä. Asemalla on käynnissä useita pitkäaikaisia seurantatutkimuksia, jotka yhä useammin nojaavat automaattisiin mitta- ja tallennuslaitteisiin, joille on ominaista jatkuva tai lähes jatkuva mittaus. Silti tarvitaan yhä manuaalisia mittauksia ja runsaasti henkilötyötä vaativaa pitkäaikaistutkimusta. Näistä mainittakoon mm. planktonlajiston seuranta, riistanisäkkäiden laskennat, pikkunisäkäspyynnit ja puutiaisten esiintymisen seuranta, jotka kaikki ovat jatkuneet jo useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä Opinnäytetyöt ja julkaisut Julkaisumäärältään vuosi 2016 oli hyvä, sillä tieteellisiä julkaisuja oli yhteensä 42 (2015; 35) ja muita julkaisuja yhdeksän (2015; 8). Opinnäytteitä asemalla valmistui yhteensä kahdeksan (8). Näistä väitöskirjoja oli kolme (2) samoin kuin pro graduja (6; Liite 3). Lisäksi valmistui kolme ammattikorkeakoulun lopputyötä Kansainvälisyys Asema kuuluu kansainvälisiin NETLAKE- ja GLEON -verkostoihin ja kansalliseen FinLTSER-verkostoon, joka on osa kansainvälistä ILTSER-verkostoa. Vuoden aikana Lammilla työskenteli merkittävästi enemmän ulkomaalaisia kuin vuotta aiemmin (75 vs 42). Työpäiviä heille kertyi 1201 (1010). Tutkimusyhteistyötä tehtiin useita eri kansalaisuuksia edustavien tutkijoiden kanssa. Vuonna 2016 asemalla järjestettiin 12 (2015; 12) kansainvälistä tieteellistä kokousta/tutkijatapaamista. Näissä osallistujia oli 310 (2015; 331). Uusi avaus oli kiinalaisille koululaisille järjestettävä kurssi, joka kesti 7

8 kolme päivää. Tarkoitus on, että koululaisryhmä tulee asemalle myös vuonna Tuolloin kurssin kesto tulee olemaan pidempi. 4. OPETUS Asemalla järjestettiin vuonna 2016 yhteensä 24 (vuosi 2015; 23, Taulukko 3) biologian ja lähitieteiden kurssia tai seminaaria, eli melko tavanomainen määrä. Valtaosa Helsingin yliopiston tilaisuuksista oli bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kursseja tai seminaareja. Kursseista suurin oli ekologian kenttäkurssin tutkimusjakso, sekä osallistujamäärältään että työpäiviltään (72 osallistujaa, 1080 työpäivää). Muiden Helsingin yliopiston tapahtumien määrä oli vain puolet aiemmasta 18 (36). Osallistujia ja heidän työpäiviään oli 423 ja 1298 (2015; 862 ja 1891). Aseman henkilökunta oli kiinteästi mukana järjestämässä kolmea kurssia. Näistä Game and wildlife habitat management järjestettiin yhdessä maatalous- metsätieteteellisen tiedekunnan riistaeläintieteen ja HAMKin kanssa. Talvilimnologian kurssin järjestelykumppanina oli perinteisesti Jyväskylän yliopisto ja HY:n fysiikan laitoksen geofysiikan osasto. Näiden lisäksi järjestettiin toista kertaa UAV-teknologiaan ja sen mahdollisuuksiin ekologisissa tutkimuksissa keskittyvä kurssi, joka oli avoin myös HAMKin opiskelijoille. Asemalla työskenteli 24 opiskelijaa Gradut valmiiksi -stipendillä. Vuotta aiemmin stipendiläisiä oli 20. Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiö myönsi asemalla tehtäviin opinnäytteisiin yhteensä kuusi apurahaa (yhteensä ). Taulukko 3. Asemalla järjestetyt kurssit, seminaarit ja vierailut vuonna Tilaisuuksien lukumäärä Henkilömäärä Työpäivät Biologian ja lähitieteiden kurssit ja seminaarit (Hy, muut yliopistot ja tutkimuslaitokset) Muut Helsingin yliopiston kurssit, seminaarit ja tapahtumat Muiden yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tilaisuudet Muut tilaisuudet ja vierailut YHTEENSÄ YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS Ympäristökysymyksissä yhteistyötä tehtiin paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Jyväskylän yliopiston sekä Vanajavesikeskuksen kanssa jatkettiin aiemmin aloitettua yhteistyötä mm. Vanajaveden tutkimuksen puitteissa. Myös HY:n fysiikan laitos ja ympäristötieteiden laitos osallistuivat yhteistyöhön. 8

9 Janne Sundell (pj) ja Lauri Arvola jatkoivat Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen hankkeen ohjausryhmässä ja olivat valmistelemassa muita aluekehityshankkeita. Janne Sundell kuului myös LUO Next Step hankkeen ohjausryhmään (varajäsenenä Tiina Tulonen). Lauri Arvola osallistui edelleen Vanajavesikeskuksen työvaliokuntien (myös vesijaoston pj.) työskentelyyn. Hän oli myös Kanta-Hämeen maakuntaliiton yhteistyöryhmän asiantuntijajäsen, Helsingin yliopiston edustajana Hämeen ELY-keskuksen vesienhoitoalueen yhteistyöryhmässä, asiantuntijana ympäristökeskuksen pintavesi-työryhmässä sekä SYKE:n Proftest - ryhmässä. Tiina Tulonen oli aseman edustaja Kanta-Hämeen luonnonvara-alan verkoston kehittämistiimissä. Janne Sundell osallistui Lammin alueen yritysten perustaman Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiön toimintaan säätiön asiamiehenä. Asema oli jälleen osaltaan auttamassa järjestelyissä Säätiön varainkeruutilaisuudessa Ympäristölounaalla. Puhujina olivat mm. SYKEn pääjohtaja Leila Kauppi ja prof. Lauri Arvola, puhetta johti MEP Sirpa Pietikäinen. Tilaisuutta oli järjestämässä myös Hämeenlinnan kaupunki. Asema oli myös esillä yhdessä tukisäätiönsä kanssa Ympäristötalkoissa, Elomessuilla, Evon Ystävänpatikassa sekä Hämeenlinnan kaupungin Luonto ja vesi- teemavuoden avajaisissa. Lisäksi aseman henkilökunta ja tutkijat pitivät yleisöluentoja ja antoivat asiantuntijalausuntoja. Hämeen rahaston hankerahoituksella palkattiin työntekijä viimeistelemään Tiedepolku ja toimimaan oppaana koululaisryhmille. Tiedepolun avajaisiin saapui 40 kutsuvierasta. Samalla Hämeen rahaston rahoituksella järjestettiin koululaisten kyyditys Lammille Tiedepolulle ja tiedetyöpajoihin. Yhteensä 20 ryhmässä 439 koululaista vieraili Lammin biologisella asemalla syksyn aikana. Peruskoululaiset ja lukiolaiset olivat Kanta- ja Päivät-Hämeen alueelta. Asema ja sen toiminta olivat hyvin edustettuina alueellisessa mediassa, niin radiossa, TV:ssä kuin sanomalehdissä. Hiihtoviikolla lunta oli jälleen niukalti, mutta silti asemalla lomaansa vietti 116 yliopistolaista. Varsinaisesta seminaari-, opetus- ja tutkimustoiminnasta erotettavia tilaisuuksia järjestettiin jälleen mukava määrä, 43 kpl (vuonna 2015, 28). Henkilöitä oli 1108 (865) ja heidän työpäiviään 1801 (1426, Taulukko 3). Useille ryhmille esiteltiin asemaa ja sen toimintaa. Mainittuihin tilaisuuksiin kuului myös muutama kurssitapaaminen, jotka voitanee laskea alumnitilaisuuksiksi, vaikkakaan kaikki osallistujat eivät olleet rekisteröityjä alumneja. Lammilla Janne Sundell Liitteet: Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Liite 2. Asemalla vuonna 2016 käynnissä olleet tutkimushankkeet. Liite 3. Julkaisuluettelo

10 Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v LAMMIN BIOLOGINEN ASEMA 2016 Johtaja Janne Sundell Professori Lauri Arvola Amanuenssi John Loehr (tutkimuskoordinaattori ) Amanuenssi Tiina Tulonen (laboratoriokoordinaattori ) Osastosihteeri Eija Riihiranta ( ) Toimistosihteeri Sari Valkama ( ) Sihteeri Leena Tolonen ( ) Tutkimusteknikko Jussi Vilén Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola Erikoislaboratoriomestari Jaakko Vainionpää Kiinteistönhoitaja Kari Rantoila Pääemäntä Anja Kokkala Emäntä Airi Ilmonen-Elomaa Keittiötyöntekijä Mirjam Järvinen ( , tuntityö ) Keittiötyöntekijä Aili Savolainen Siivooja Reetta Isola Siivooja Anne Savolainen ( ) Siivooja Maarit Raninen (osa-aikainen 82,8% ) Huoltoteknikko Pekka Jokela ( ) Laboratorioanalyytikko Jorma Keskitalo (tuntityö) Keittiötyöntekijä, kiireapulainen Jaana Aaltonen (tuntityö) Keittiötyöntekijä, kiireapulainen Tatiana Anakina (tuntityö) Tekninen avustaja Marja-Leena Vitie ( ) Siivooja, kiireapulainen Laura Lohisalo ( , ) Siivooja, kiireapulainen Mira Mäkelä ( , ) Täydentävällä projektirahoituksella aseman budjetissa olevat Tutkimuskoordinaattori Jussi Huotari Tekninen avustaja Marja-Leena Vitie ( , ) Tekninen avustaja Aino Peltonen (tuntityö, ) 10

11 Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Hanke ja asemalla työskennelleet johtaja/tutkimusryhmän jäsenet Antipredator behaviour of North American beaver Julien Salandre, Rahel Beil, John Loehr, Janne Sundell Bacterial infection in the Glanville fritillary butterfly Luisa Woestman Beaver in the drainage basin: use of an ecosystem engineer in ecosystem restoration Stella Thompson, Mia Vehkaoja, Petri Nummi, Lauri Arvola CDOM in Finnish inland waters in 1913 and 2014 Lauri Arvola, Cecilia Äijälä, Matti Leppäranta Changes in solar irradiation and spectral composition in forest stands during canopy flush and their influence for UV-screening and phenology of understorey species Saara Hartikainen, Matthew Robson Climate change Indicators and vulnerability of the boreal zone: applying innovative observation an modelling techniques, Monimet Lauri Arvola, John Loehr Dynamics of keystone boreal herbivores under climate change Janne Sundell Denitrifikaatiomittaukset ja minimiravinnetestit jäteveden puhdistamoiden typpivaikutusten arvioinnissa Lauri Arvola, Jussi Huotari, Sari Uusheimo Ex-situ conservation of Finnish native plant species ESCAPE Sanna-Laaka Lindberg Genetic specificity and durability of immune priming in a plant-pathogen system Steven Parrat, Anna-Liisa Laine Global litter decomposition study Ika Djukic Global-scale patterns and drivers of organic matter decomposition in streams and riparian zones, CELLDEX, Sari Uusheimo, Lauri Arvola How do leaf pigments and chlorophyll fluorescence of understorey plants change as a consequence of sunlight changing during the day and under different weather conditions? Marta Pieristè, Matthew Robson Hyperparasite-mediated apparent competition in a plant pathogen Steve Parrat and Anna-Liisa Laine Individual movement strategies in partially migratory species along a geographical gradient in Europe using radio telemetry: Eurasian blackbird operation Juha Tiainen, Jesko Partecke, Andreas Schmidt, Nicole Blaser 11

12 Jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden käyttö kuormituksen arvioinnissa Vesijärvellä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Ida-Maria Määttä Karhun pedonvälttämiskäyttäytyminen Janne Sundell Kasvihuonekaasujen vaihto vesistön ja ilmakehän välillä Maria Provenzale, Lauri Arvola, Timo Vesala Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, KESKALA Hannu Lehtonen, Mikko Olin, Pasi Ala-Opas, Jukka Ruuhijärvi Lammin LTER-alueen pienjärvien pitkäaikaismuutokset vedenlaadussa Lauri Arvola Tiina Tulonen, Jussi Huotari Laskeutus- ja kosteikkoaltaat typpikuormituksen vähentäjinä tehostettua ekosysteemipalvelua Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Learning from the past: the effect of forced migration from Karelia on family life John Loehr Limasieniyhteisöt suomalaisten metsäpuulajien kaarnalla. Noora Hyrkäs, Jouko Rikkinen Linnunpesien havainnointi maatalouspelloilta käyttäen infrapunakameralla varustettua quadrokopteria. Minna Viljamaa, John Loehr, Edward Kluen, Andrea Santangeli, Juha Tiainen Lämpenevien talvien vaikutukset kasveihin Helena Åström, Timo Saarinen Maatalousympäristön linnuston pitkän aikavälin muutokset Juha Tiainen Metsälinnuston indikaattorilajit muuttuvassa maisemassa Timo Pakkala Mixotrophy in aquatic environments The true story Elina Peltomaa Molecular and physiological mechanisms of spectral sensitivity tuning in the eyes of invertebrates (Crustacea: Mysidacea) Magnus Lindström Molecular genetic and morphological diversity of Canthocamptus staphylinus (Harptacticoida, Copepoda) Elena Kochanova, Elena Fefilova, Natialia Sukhikh Networking Lake observatories in Europe - NETLAKE, Lauri Arvola Physics, chemistry and biology of proglacial lakes in Western Dronning Maud Land, in Antarctica Matti Leppäranta, Lauri Arvola Physics of boreal lakes and environmental questions Matti Leppäranta Pienpuhdistamon jälkilammikon ravinnekuormitus ja eliöstö Lauri Arvola, Tiina Tulonen, Sari Uusheimo, Jussi Huotari, Josefiina Ruponen 12

13 Pikkunisäkkäiden kannanvaihtelut ja saalistus Janne Sundell Puutteellisesti tunnettujen maksasammalten levinneisyys ja nykytilanne Suomessa. Sanna Laaka-Lindberg, Riitta Ryömä Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön Tiina Tulonen, Lauri Arvola Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling, N-Sink Lauri Arvola, Jussi Huotari, Tiina Tulonen Phosphorus burial in Lake Vesijärvi Tom Jilbert Phylogeography and behavior of glacial relict Pallaseopsis quadrispinosa John Loehr, Janne Sundell, Risto Väinölä Pohjavesivaikutus Lammin Löyttynojan ja Koiransuolenojan virtaamissa ja vedenlaadussa Johanna Turula, Anne Rautio, Kirsti Korkkaniemi SCANarray- a multidiciplinary passive seismic array measurement in Scandinavia and Bothnian Bay area Hanna Silvennoinen Sekoittumisolojen vaikutus planktonlevien kehittymiseen jään alla Kalevi Salonen, Mikael Kraft Suomalaisen ilveksen ekologia Katja Holmala, Annika Herrero Terrestrisen hiilen merkitys Evon pikkujärvillä Sami Taipale Täpläverkkoperhosen evoluutiobiologinen tutkimus Ilkka Hanski, Suvi Ikonen, Marjo Saastamoinen, Aapo Kahilainen, Kristjan Niitepöld, Susu Rytteri Uutta liiketoimintaa ja kestävää kasvua LUO Next Step Lauri Arvola Vieraslaji amerikanmajavan ja uhanalaisen euroopanmajavan ekologia ja genetiikka Janne Sundell, John Loehr, Kaarina Kauhala, Riikka Alakoski, Jessika Karvinen Water - Connecting People: Towards intergrated Management of Freshwater Natura 2000 Sites and Habitats in Finland FRESHABIT Tiina Tulonen, Lauri Arvola Water-ice heat exchange and ice-water boundary layer in freshwater lakes Georgiy Kirillin, Christoff Engelhart, Matti Leppäranta What is the effect of understorey blue and UV-A light on leaf photoprotective pigments and leaf phenology throughout spring and autumn? Craig Brelsford, Matthew Robson Wing pigmentation and immune defence in response to thermal variation in the Glanville fritillary butterfly Elena Rosa 13

14 Liite 3. Julkaisuluettelo Tieteelliset julkaisut LAMMIN BIOLOGINEN ASEMA Arvola, L., Äijälä, C., & Leppäranta, M CDOM concentrations of large Finnish lakes relative to their landscape properties. Hydrobiologia, 780(1): DOI: /s Bai, Q., Li, R., Li, Z., Leppäranta, M., Arvola, L. & Li, M Time-series analyses of water temperature and dissolved oxygen concentration in Lake Valkea- Kotinen (Finland) during ice season. Ecological Informatics 36: Clayhills, T., Audisio, P., Cline, A. R., Mancini, E., Trizzino, M., & Sabatelli, S Unraveling cryptic species diversity in an aposematic sap beetle genus (Coleoptera: Nitidulidae: Cryptarchinae) from northern Europe. Insect Systematics & Evolution 47(2): Cremona, F., Laas, A., Arvola, L., Pierson, D., Noges, P., & Noges, T Numerical Exploration of the Planktonic to Benthic Primary Production Ratios in Lakes of the Baltic Sea Catchment. Ecosystems 19(8): DOI: /s y 5. Donner, K., Zak, P., Viljanen, M., Lindström, M., Feldman, T. & Ostrovsky, M Eye spectral sensitivity in fresh- and brackish-water populations of three glacial-relict Mysis species (Crustacea): physiology and genetics of differential tuning. J Comp Physiol A. 202: DOI /s y 6. Dorado-García I., Syväranta J., Devlin S.P., Medina-Sánchez J.M. and Jones R.I Experimental assessment of a possible microbial priming effect in a humic boreal lake. Aquatic Sciences 78: Duplouy, A.M.R., Woestmann, L., Gallego-Zamorano, J. & Saastamoinen, M.A.K Impact of male condition on his spermatophore and consequences for female reproductive performance in the Glanville fritillary butterfly. Insect science. DOI: / Estlander, S., Kahilainen, K.K., Horppila, J., Olin, M., Rask, M., Kubečka, J., Peterka, J., Říha, M. Huuskonen, H. and Nurminen, L Latitudinal variation in sexual dimorphism in life-history traits of a freshwater fish. Ecology and Evolution Online, DOI: /ece Fountain, T, Melvin, R.G., Ikonen, S., Ruokolainen, A., Woestmann, L., Hietakangas, V. & Hanski, I Oxygen and energy availability interact to determine flight performance in the Glanville fritillary butterfly. Journal of Experimental Biology 219(10): DOI: /jeb Forsius, M., Akujärvi, A., Mattsson, T., Holmberg, M. Punttila, P., Posch, M., Liski, J., Repo, A., Virkkala, R., and Vihervaara, P Modelling impacts of forest bioenergy use on ecosystem sustainability: Lammi LTER region, southern Finland. Ecological Indicators 65: doi: /j.ecolind

15 11. Gruber, C., Tulonen, J., Kortet, R. & Hirvonen, H Resource availability and predation risk influence contest behavior and dominance hierarchies in crayfish. Behavioral Ecology and Sociobiology 70: Hahn, M. W., Schmidt, J., Pitt, A., Taipale, S. J., & Lang, E Reclassification of four Polynucleobacter necessarius strains as representatives of Polynucleobacter asymbioticus comb. nov., Polynucleobacter duraquae sp nov., Polynucleobacter yangtzensis sp nov and Polynucleobacter sinensis sp nov., and emended description of Polynucleobacter necessarius. International Journal of Systematic and Evolutionary Microbiology 66(8): DOI: /ijsem Hiltunen, M., Taipale, S. J., Strandberg, U., Kahilainen, K. K., & Kankaala, P High intraspecific variation in fatty acids of Eudiaptomus in boreal and subarctic lakes. Journal of Plankton Research 38 (3): Kankaala, P., Nõges, T. Rask, M., Straile, D. & Terzhevik, A Preface: European Large Lakes - Ecosystem Services and Management in a Changing World. Hydrobiologia 780: Kuha J., Arvola, L. M. J., Hanson, P., Huotari, J. T., Huttula, T., Juntunen, J., Karjalainen, J Response of boreal lakes to episodic weather-induced events. Inland waters 6: DOI: /IW Leppäranta, M., Lindgren, E., & Arvola, L Heat balance of supraglacial lakes in the western Dronning Maud Land. Annals of Glaciology 57(72): DOI: /aog Moeller H.V, Peltomaa E., Johnson M.D. & Neubert M.G Acquired phototrophy stabilises coexistence and shapes intrinsic dynamics of an intraguild predator and its prey. Ecol Lett 19: , DOI: /ele Nair, A., Fountain, T., Ikonen, S., Ojanen, S. P. & van Nouhuys, S Spatial and temporal genetic structure at the fourth trophic level in a fragmented landscape. Proc. R. Soc. B. Biological Sciences 283(1831) DOI: /rspb van Nouhuys, S., Kohonen, M. & Duplouy, A.M.R Wolbachia increases the susceptibility of a parasitoid wasp to hyperparasitism. Journal of Experimental Biology 219: DOI: /jeb Olin, M., Tiainen, J., Kurkilahti, M., Rask, M. & Lehtonen, H An evaluation of gillnet CPUE as an index of perch density in small forest lakes. Fisheries Research 173: DOI: /j.fishres Peltomaa, E. & Ojala, A Consequences for pelagic energy mobilisation of a sudden browning episode without a clear increase in DOC concentration - a case of a boreal pristine lake. Aquat Sci 78: , DOI: /s Rasmus, S. Gustafsson, D., Lundell, R. & Saarinen, T Observations and snow model simulations of winter energy balance terms within and between 15

16 different coniferous forests in Southern Boreal Finland. Hydrology Res. 47: DOI: /nh Rinta, P., van Hardenbroek, M., Jones, R.I., Kankaala, P. Heiri, O Land use affects carbon sources to the pelagic food web in a small boreal lake. PLOS One DOI: /journal.pone Ruokolainen, L., Ikonen, S. Makkonen, H. & Hanski, I Larval growth rate is associated with the composition of the gut microbiota in the Glanville fritillary butterfly. Oecologia 181(3): DOI: /s Saarenheimo J., Aalto S.L., Syväranta J., Devlin S.P., Tiirola M. & Jones R.I Bacterial community response to changes in a tri-trophic cascade during a whole-lake fish manipulation. Ecology 97: Saarinen T., Rasmus S., Lundell R., Kauppinen O.-K. & Hänninen H., Photosynthetic and phenological responses of dwarf shrubs to the depth and properties of snow. Oikos 125: DOI: /oik Salmi P. & Salonen K Regular build-up of the spring phytoplankton maximum before ice-break in a boreal lake. Limnol. Oceanogr. 61: DOI: /lno Sipari, S., Haapakoski, M., Klemme, I., Palme, R., Sundell, J., & Ylönen, H Changing winter conditions in the boreal forest: the effects of fluctuating temperature and predation risk on activity and physiological stress level in bank voles. Behavioral Ecology and Sociobiology 70(9): Sipari, S., Haapakoski, M., Klemme, I., Palme, R., Sundell, J., & Ylönen, H Population sex-ratio affecting behavior and physiology of overwintering bank voles (Myodes glareolus). Physiology & Behavior 159: Smyth, R. L., Caruso, A., Borre, L., Zhu, G., Zhu, M., Hetherington, A. L.,... & Weathers, K. C High-frequency lake data benefits society through broader engagement with citizens, stakeholders, and decision makers: a synthesis of GLEON data use survey and member experiences. Inland Waters 6(4): Sutela, T., Vehanen, T. Rask, M A littoral fish index that responds to eutrophication in boreal lakes. Fisheries Research 173: DOI: /j.fishres Taipale S. J., Vuorio, K., Strandberg, U., Kahilainen K.K., Järvinen, M., Hiltunen, M.; Peltonen, E. & Kankaala, P Lake eutrophication and brownification downgrade availability and transfer of essential fatty acids for human consumption. Environmental Int 96: DOI: /j.envint

17 33. Taipale, S. J., Galloway, A. W. E., Aalto, S. L., Kahilainen, K. K., Strandberg, U., & Kankaala, P Terrestrial carbohydrates support freshwater zooplankton during phytoplankton deficiency. Scientific Reports 6 [30897]. DOI: /srep Taipale, S. J., Hiltunen, M., Vuorio, K., & Peltomaa, E Suitability of phytosterols alongside fatty acids as chemotaxonomic biomarkers for phytoplankton. Front Plant Sci 7 [212]. DOI: /fpls Taipale S, Vuorio K, Brett MT, Peltomaa E, Hiltunen M & Kankaala P Lake zooplankton δ¹³c values are strongly correlated with the δ¹³c values of distinct phytoplankton taxa. Ecosphere 7, e01392, doi: /ecs Thompson, S., Vehkaoja, M.C. & Nummi, P Beaver-created deadwood dynamics in the boreal forest. Forest Ecology and Management 360: Vanhala, P., Bergström, I., Haaspuro, T., Kortelainen, P., Holmberg, A. and Forsius, M Boreal forests can have a remarkable role in reducing greenhouse gas emissions locally: Land use-related and anthropogenic greenhouse gas emissions and sinks at the municipal level. Science of the Total Environment : Vesterinen, J., Devlin, S., Syväranta J. & Jones R Accounting for littoral primary production by periphyton shifts a highly humic boreal lake towards net autotrophy. Freshwater Biology 61: Vesterinen, J., Syväranta, J., Devlin, S., & Jones, R Periphyton support for littoral secondary production in a highly humic boreal lake. Freshwater Science 35(4): Walkowiak, M., Paasivirta, L., Meriläinen, J. J., & Arvola, L Contrasting patterns in chironomid (Chironomidae) communities of shallow and deep boreal lakes since the 1960s. Annales Zoologici Fennici 53(1-2): DOI: / Woestmann, L., Kvist, J.A. & Saastamoinen, M.A.K Fight or flight? Flight increases immune gene expression but does not help to fight an infection. Journal of Evolutionary Biology. DOI: /jeb Wong, S. C., Oksanen, A., Mattila, A. L., Lehtonen, R., Niitepõld, K., & Hanski, I Effects of ambient and preceding temperatures and metabolic genes on flight metabolism in the Glanville fritillary butterfly. Journal of Insect Physiology 85: DOI: /j.jinsphys Puuttui vuoden 2015 julkaisuluettelosta: Rinta, P., Bastviken, D., van Hardenbroek, M., Kankaala, P., Leuenberger, M., Schilder, J.,... & Heiri, O An inter-regional assessment of concentrations and δ13c values of methane and dissolved inorganic carbon in small European lakes. Aquatic Sciences, 77(4),

18 Muut julkaisut: 1. Arvola, L. M. J., & Sundell, J. J Kuollut: Ilkka Hanski. Hämeen sanomat, :B Hakala, I Ilkka Hanski In Memoriam. Lammin Kotiseutulehti 2016: Hanski, I. 2016: Tutkimusmatkoja saarille. Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa. Suomentanut: Keskitalo J. Gaudeamus. ISBN Alkuteos: Messages from Islands. A Global Biodiversity Tour. University of Chicago Press, Syväranta, J., & Saarenheimo, J Kalat vähentävät kasvihuonekaasuja. Suomen kalastuslehti, 123 (1), Laaka-Lindberg, S., Ryömä, R., & He, X Hitupihtisammalta etsimässä. Teoksessa: E-L. Hallanaro, S. Kuusela, A. Juslén, & T. Ryttäri (toim.), Metsän salainen elämä. s Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. 6. Oldén, A., Ryömä, R., He, X., & Laaka-Lindberg, S Rusorahtusammal ja sen kaverit. Teoksessa: E-L. Hallanaro, S. Kuusela, A. Juslén, & T. Ryttäri (toim.), Metsän salainen elämä. s Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. 7. Pohjola, J. & Arvola, L Silkkaa sattumaa? Teoksessa: Horila A. (toim.) LUO luonnonvara-alan verkoston yhteistyön käynnistäminen ja yhteistyön tuloksia. HAMKin e-julkaisuja 3/2016: Sundell, J Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiö tutkimusta tukemassa. Lammin kotiseutulehti, 2016, Sundell, J Oppimisympäristöjen yhteiskäyttö. Teoksessa: Horila A. (toim.) LUO luonnonvara-alan verkoston yhteistyön käynnistäminen ja yhteistyön tuloksia. HAMKin e-julkaisuja 3/2016: Opinnäytetyöt 1. Aarnos, H Photochemical transformation of dissolved organic matter in aquatic environment from a boreal lake and Baltic sea to global coastal ocean. Ph.D. thesis. University of Helsinki. Faculty of Biological and Environmental Sciences. Aquatic Sciences. Diss. Schola Doctoralis Sci. Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae. Univ. Helsinkiensis 18/ s. 2. Laine, M Dynamics of soil carbon and nitrogen in changing boreal environments. Ph.D. thesis. University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Department of Environmental Sciences, Environmental Ecology. Reports from the Department of Environmental Sciences pp. 3. Vehkaoja, M Beaver in the drainage basin: an ecosystem engineer restores wetlands in the boreal landscape. Ph.D. thesis. University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry. Department of Forest Sciences. Dissertationes Forestales pp. 18

19 4. Jalava, L Hydrogeologinen perusselvitys Lammille asennetusta Helsingin yliopiston pohjavesiasemasta. Pro gradu-työ. Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Geologian oppiaine. 80 s. 5. Lindström, A Lammin lössi. Pro gradu-työ. Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Geologian oppiaine. 68 s. 6. Määttä, I-M Jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden käyttö kuormituksen arvioinnissa Vesijärvellä. Pro gradu-työ. Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Ympäristötieteiden laitos, Limnologia. 52 s. 7. Alén, K Jätevedenpuhdistamon typpioksiduulipäästöt. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma s. 8. Beil, Rahel The effect of predator odor on the foraging behavior of the North American beaver Castor canadensis Opinnäytetyö. Hochschule Weihenstephan-Triesdorf, Fakultät Wald und Fortwirtschaft. 29 s. 9. Nokkonen, S Sedimentin luonnollinen denitrifikaatio vesistön typpikuorman säätelijänä. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, Bioja elintarviketekniikan koulutusohjelma. 40 s. 19