N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)
|
|
- Viljo Nurminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK) Hankkeen tavoite: Arvioida ympäristövaikutuksiltaan ja sosioekonomisesti edullisimpia toimintamalleja typpivirtojen hallintaan puhdistamoilla ja luonnonvesissä
2 N storages ( t N) 14.8 Loading/Sources 0.18% Forest Peatland Agricultural land Water Sediment Nitrogen loading (1 344 t N) Kaipiainen et al. (2009) % 1.3% 0.4% 44.1% 3.2% 20.6% 7.9%
3 Typpitase Vanajanselkä Vanaja 53 Retention - 53 % of loading Denitrification - from 31 to 60% of annual removal
4 Sedimentin denitrifikaatiopotentiaalin tehostaminen
5 Hankkeen yhteistyötahot Helsingin yliopisto; Lammin biologinen asema ja fysiikan laitos, geofysiikan osasto Jyväskylän yliopisto; Bio- ja ympäristötieteen laitos Suomen ympäristökeskus (SYKE) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Hämeenlinnan Seudun Vesi (HS-Vesi Oy) Janakkalan Vesi Oy Valkeakosken kaupunki (vesi- ja viemärilaitos) Kuntapuhdistamot (mm. Keuruu, Hankasalmi ja Petäjävesi) Vanajavesikeskus (VVK) Projektikoordinaattori: FT Jussi Huotari (HY), Hankkeen johtaja: prof. Lauri Arvola (HY),
6 Actions A. Preparatory actions A1 Preparation of the study sites for the N-SINK demonstration action (JY) B. Implementation actions B1 N-SINK sediment filtration demonstrations (JY) B2 Long-term and model demonstrations of catchment scale N retention (SYKE) B3 Demonstration of spatially cost-effective allocation of nutrient abatement measures at watershed level (MTT) C. Monitoring of the impact of the project actions C1 Monitoring the ecosystem effects of sediment filtering in Lake Keurusselkä (JY) C2 Monitoring the ecosystem effects of sediment filtering in Lake Vanajavesi (HY) C3 Verification of catchment scale N retention models (SYKE) D. Communication and dissemination actions D1 Communication and dissemination (HY) D2 Development of after Life communication plan (HY) E. Project management and monitoring of the project progress E1 Project management and monitoring of the project progress (HY)
7 TYÖPAKETIT (Actions) Vedenpuhdistuksen vaikutukset veden laatuun historiallinen tarkastelu Jäteveden typenpoiston tehostaminen luonnollisen ekosysteemipalvelun avulla - demonstraatio Typen kulkeutuminen ja poistuminen vesistössä - mallitarkastelu Typenpoiston sosioekonominen tarkastelu Viestintä Hankkeen johtaminen
8 Työpakettien sisältöä 1. Tehostetun typenpoiston vaikutukset vedenlaatuun - Typpikuormituksen muutokset viime vuosikymmenen aikana Vanajaveden ja Porvoonjoen valuma-alueilla 2. Ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen typenpoistossa - Seurataan tehostetun denitrifikaation vaikutuksia jäteveteen - Demonstraatioita tehdään puhdistamojen jätevesien vaikutusalueella - 3. Typen vuot valuma-aluemittakaavassa - Selvitetään nykyinen typpikuormitus (mm. typen lähteet) Vanajaveden ja Porvoonjoen valumaalueilla, sekä Itämereen kohdistuva kuormitus -Kehitetään työvälineitä, joilla vesienhoitotoimenpiteitä voidaan ohjata vesistökohtaisesti - 4. Kustannus-hyöty analyysi valuma-aluetasolla - Arvioidaan typenpoiston kustannuksia ja hyötyjä huomioiden mm. erilaiset menetelmät ja veden laadun muutokset (mm. rehevöityminen, sinileväkukinnot, kasvihuonekaasujen päästöt ja maankäytön muutokset) seurannaisvaikutuksineen - Arvioidaan denitrifikaatio-ekosysteemipalvelun taloudellista merkitystä - Kustannus-hyöty -analyysin avulla arvioidaan erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen toteuttamista vesiensuojelutavoitteiden kannalta
9 Hankkeen budjetti N-SINK BUDJETTI LIFE OMARAHOITUS Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Suomen ympäristökeskus MTT Ympäristöministeriö Hämeen liitto Hämeenlinnan seudun vesi Janakkala Valkeakoski YHTEENSÄ EU RAHOITUS (50%) KOKONAISRAHOITUS
10 Yhteinen ja avoin tietokanta
11 HY:n Action-vastuut A. Preparatory actions A1 Preparation of the study sites for the N-SINK demonstration action (JY) B. Implementation actions B1 N-SINK sediment filtration demonstrations (JY) B2 Long-term and model demonstrations of catchment scale N retention (SYKE) B3 Demonstration of spatially cost-effective allocation of nutrient abatement measures at watershed level (MTT) C. Monitoring of the impact of the project actions C1 Monitoring the ecosystem effects of sediment filtering in Lake Keurusselkä (JY) C2 Monitoring the ecosystem effects of sediment filtering in Lake Vanajavesi (HY) C3 Verification of catchment scale N retention models (SYKE) D. Communication and dissemination actions D1 Communication and dissemination (HY) D2 Development of after Life communication plan (HY) E. Project management and monitoring of the project progress E1 Project management and monitoring of the project progress (HY)
12 D1 Communication and dissemination (HY) Expected results: - www-pages (julkaistu ) - Two open seminars (for stakeholders, experts, authorities, organizations etc./yhteistyössä muiden partnereiden kanssa) - Starting seminar 1 - Final seminar 2 D2 Development of after Life communication plan (HY) Expected results: The project will be known by all FIWA members, and known by the internatinal scientific community. The technology used will be taken into use for WWTW construction companies and recommended by the water authorities and will be further disseminated by these organizations. E1 Project management and monitoring of the project progress (HY) M 9.1 Koordinaattorin ja SAB:n valinta ( ) M SAB kokoukset ( kertaa/a ja mennessä) M 9.9 Final annual meeting of the project ( ) Raporit: Inception report; Mid-term report; Progress report; Final Report
13
14 TYÖPAKETIT (Actions)
15 Hankkeen tulokset Projektin tulokset osoittavat sen, mitkä ovat puhdistamoiden ja tehostetun luonnollisen typenpoiston ekologiset ja taloudelliset vaikutukset Projektin tuloksia voidaan hyödyntää EU-säädösten valmistelussa ja käytäntöön panossa Suomessa ja muissa EU maissa (vesipuite- ja typpidirektiivi) Uusien denitrifikaation mittaamiseen käytettävien menetelmien hyödyntäminen mahdollistaa typenpoiston tarpeen arvioimisen puhdistamo- ja vesistökohtaisesti Tulokset antavat tietoa vaihtoehtoisten puhdistusmenetelmien soveltuvuudesta erityisesti pienpuhdistamoissa, joissa typenpoisto voi tapahtua luonnon omana ekosysteemipalveluna Projektin tuloksena muodostuu yleiskuva siitä, miten N 2 ja N 2 O-emissiot sekä sinileväesiintymät reagoivat tehostettuun typenpoistoon
16 N-SINK Life+2012
17 JÄTEVESIEN TYPPI - Rehevöityminen Itämeressä ja sisävesissä - Typenpoiston kalleus - Typenpoiston N 2 O-päästöt (typpidirektiivi, vesipuitedirektiivi, EU-tuomioistuimen päätös) Luonnollinen ekosysteemipalvelu - Järvien denitrifikaatio Tehostettu ekosysteemipalvelu - Jäteveden johtaminen sedimenttiin DN-tekniikka jäteveden puhdistamoilla - Käytössä oleva tekniikka Rajattu alue purkuvesistössä Puhdistamon jälkiallas Mikä on kustannustehokkain ja ilmastoystävällisin typenpoistomenetlmä?
Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla
LIFE12 ENV/FI/597 2013-2017 Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla Marja Tiirola Limnologipäivät 10.4.2017 N-SINK o Reduction of waste water
LisätiedotTypenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla
2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron
LisätiedotEU Life+ N-SINK. Typpikuorman vähentäminen uusin keinoin Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin LIFE12 ENV/FI/597
EU Life+ N-SINK Typpikuorman vähentäminen uusin keinoin Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin LIFE12 ENV/FI/597 Sisällys ² N-SINK N-SINK Lauri Arvola ja Jussi Huotari... 3 Malleilla tehokkuutta typen
LisätiedotFRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä
FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä Jari Ilmonen & Mikko Tiira, Metsähallitus, luontopalvelut 26.11.2015 UUSI LIFE-RAHOITUSMUOTO FRESHABIT 1/6 ensimmäisellä kierroksella
LisätiedotVANAJA viemäristä vetovoimaksi
VANAJA viemäristä vetovoimaksi Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Hämeenlinna 9.12.21 Lauri Arvola Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto (& MTT) Vanajanselkä kerää yläpuolisen vesistöalueen
LisätiedotJätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla
Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla Vesihuolto 2019, Jyväskylä 16.5.2019 Jussi Huotari 1 Jätevesien ravinteet talteen ja kiertoon luonnonmukaisesti Neljä levänkasvatusdemoa ja lannoituskoe:
LisätiedotJätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari
Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu 30.1.2019 Jussi Huotari http://protist.i.hosei.ac.jp Leväsieppari Yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Helsingin
LisätiedotVanajavesi Hämeen helmi
Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi
LisätiedotHulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotHuleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1
Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu
LisätiedotVESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen
VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste 22.1.2014 Photo: Jukka Nurminen Ekosysteemilähestymistapaan perustuva vesiensuojelupolitiikan
LisätiedotFRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä
FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä Jari Ilmonen, Mikko Tiira ja Pertti Itkonen Metsähallitus, luontopalvelut UUSI LIFE-RAHOITUSMUOTO FRESHABIT 1/6 ensimmäisellä kierroksella
LisätiedotRe-use of Surplus Foundry Sand by Composting (LIFE13 ENV/FI/000285)
Re-use of Surplus Foundry Sand by Composting (LIFE13 ENV/FI/000285) Duration of project: 01 August 2014 30 September 2017 Total budget: 2,051.644 EU contribution: 996,070 Life 2014 infoseminaari ja työpaja
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotViite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä
Sosiaali- ja terveysministeriö E-JATKOKIRJE STM2012-00369 HTO Arrhenius Viveca 28.11.2012 JULKINEN 03.12.2012 ASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Komission kirje 19.10.2012 Asia Suomen vastaus komissiolle
LisätiedotEnvibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff
Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Happamuuskuormituksen ennustaminen valuma-aluetasolla Marie Korppoo ja Markus Huttunen 13.5.2019 Päämäärä
LisätiedotPesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN
PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN Sanni Junnila MTT Loppuseminaari 13.11.2013 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Vuosina 2010-2013 Kokonaisbudjetti 1,02 M EU 50
LisätiedotTutkijanuran ja -aseman kehittäminen (HR Excellence in Research)
Tutkijanuran ja -aseman kehittäminen (HR Excellence in Research) Tilannekatsaus 18.1.2017 Piia Löppönen Peruskirjan ja säännöstön käyttöönotto Komission ohjauksessa, Institutional HR-strategia prosessissa
LisätiedotPeltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE
Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE 1 Siniseen biotalouteen liittyvä kasvupotentiaali Suomessa 1. Vesihyvinvointi ja palvelut 2. Vesibiotuotanto
LisätiedotE.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto
Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years
LisätiedotKesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke
Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals
LisätiedotEU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategia/ PA Biotalous/ Ravinteiden kierrätys Mikä on Itämeristrategia?
LisätiedotTyöpaja Yleisesitys. Oiva Niemeläinen, MTT
TYÖPAJA 1.2.2012 Yleisesitys LCA in landscaping, Oiva Niemeläinen Elinkaariarvioinnin kehittämisestä, Frans Silvenius Demopaikkojen perustamisesta; Oiva Niemeläinen Viherrakentajan mietteitä demopaikkojen
LisätiedotItämeri -seminaari 3.12.2008
Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Olli Malve SYKE h t t p : / / w w w. s y k e. f i / h a n k k e e t / g i s b l o o m GisBloom hanke 3-vuotinen LIFE+ hanke Noin 3 milj.
LisätiedotMissä mennään kahden ensimmäisen hankevuoden jälkeen?
Missä mennään kahden ensimmäisen hankevuoden jälkeen? Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu 13.6.2018 www.metsa.fi/freshabit #freshabit #vesiperintö Kaikkien aikojen
LisätiedotKORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset
KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Vesiensuojelu turvemailla seminaari, 8.4.2011, Seinäjoki FT Kristian Meissner, SYKE FM Mika Nieminen, Jyväskylän
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotEU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus
EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää ään n? Reaktoriturvallisuus Eija Karita Puska, VTT EURATOM in FP 7 (from FP7 factsheets www.ec.europa.eu/research) 2 Budget: 2.7 billion
LisätiedotTutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija
Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotHELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla
HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteiden päivitys 10/2013 Tavoitteena Itämeren hyvä
LisätiedotIlmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen
LisätiedotFighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds
PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient
LisätiedotCIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2
CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2 Aloitustilaisuus 28.11.2016 Päivi Laitila, paivi.laitila@motiva.fi Timo Määttä, timo.maatta@motiva.fi LIFE15 IPE FI 004 CIRCWASTE-FINLAND 5
LisätiedotYLE 22.4 POLICIES TO PROTECT THE BALTIC SEA National and international policies directed to combat eutrophication and to mitigate nutrient loading
YLE 22.4 POLICIES TO PROTECT THE BALTIC SEA National and international policies directed to combat eutrophication and to mitigate nutrient loading PART 1: Introduction Ajoitus Tavoite Sisältö Oppimateriaali
LisätiedotOnko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?
Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,
LisätiedotNäkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.
Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.2015 Sisältö: Climate Proof Living Environment; Kristiina Nuottimäki, GTK Keidas;
LisätiedotEtelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:
Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: "Internetpalvelusta apua ilmastokamppailuun (e3portaali)" Kuresaari 14.9.2007 Jorma Pietiläinen Copyright VTT Lähtökohta: 2 3 4 IPCC:n skenaatiot: 5 6 Tulevaisuus?
LisätiedotVulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA)
Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA) Action 8: Vulnerability and adaptation of catchment areas and lakes for climate change impacts Foto: Ilpo
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia
Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia IX Valtakunnalliset rapupäivät 16.11.2011 Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti Timo Ruokonen, Jyväskylän
LisätiedotItämeren suojelu taloustieteen näkökulmasta
Itämeren suojelu taloustieteen näkökulmasta Kari Hyytiäinen Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 19.12.2016 1 www.helsinki.fi/yliopisto 19.12.2016 2 Rehevöityminen Haitalliset aineet Monimuotoisuus
LisätiedotINNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme
INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti no. 2012-1-PL1-LEO05-27456 Projektin rahoittaa Euroopan Kommissio/ Lifelong
LisätiedotMitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013
Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden i id ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013 Uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Mikä uusi asia? Kasvinsuojeluaineiden
LisätiedotHulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?
Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä? Nora Sillanpää, tutkijatohtori (TkT) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Maailman vesipäivän seminaari
LisätiedotMitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)
Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotHulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa
Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa Case: Lahden kaupunki Juhani Järveläinen Aalto-yliopisto Lahden Keskus Helsingin Yliopisto ympäristötieteiden laitos
LisätiedotAalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012
Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012 Muutokset mahdollisia - tarkista kurssien tiedot aina WebOodista ja seuraa kurssien Noppa-sivuja! 28.6.2012 / AMa
LisätiedotHankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen
Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa
LisätiedotSocietal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials
Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials H2020-SC5-teeman yksivaiheiset haut (2014 työohjelma) 13.10.2014 Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotTutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle
Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Katja Fält FT, tieteenala-asiantuntija Katja.Falt@uta.fi 26.10.2015 TIETOARKISTO www.fsd.uta.fi Aineistonhallinta Aineistonhallinnalla
LisätiedotPohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua
Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua Pekka Rossi Tutkijatohtori Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesi- ja ympäristötekniikan
LisätiedotSoiden monikäyttö ja Zonation
Soiden monikäyttö ja Zonation Esimerkkejä Zonationin hyödyntämisestä METSOohjelman apuna Santtu Kareksela Jyväskylän yliopisto, SuoZonation-ryhmä, Soidensuojelutyöryhmä Soiden monikäyttö ja Zonation Esimerkkejä
LisätiedotSisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015
Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotKA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi
KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi Aikataulut Ammatillinen koulutus 24 kk interim report 31.10.2015 36 kk interim report 31.12.2015 Korkeakoulutus 36 kk interim report 31.12.2015 Aikuiskoulutus
LisätiedotHULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA
HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun
LisätiedotMitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?
Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot? Artti Juutinen Luke ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Pohjois-Suomen paikkatietoiltapäivä 25.4.2018, Linnanmaa, Oulu Metsätalouskäyttöön soveltumattomien
Lisätiedot/ Miina Mäki
Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana
LisätiedotThe BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
LisätiedotRakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön
Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013
LisätiedotJärvien kunnostuksen hyvät käytännöt, LakeAdmin-hanke loppusuoralla Regional administration of lake restoration initiatives LakeAdmin project
Järvien kunnostuksen hyvät käytännöt, LakeAdmin-hanke loppusuoralla Regional administration of lake restoration initiatives LakeAdmin project Ansa Pilke, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Vesistökunnostusten
LisätiedotYhteishankkeista ed. ohjelmakausi
Yhteishankkeista ed. ohjelmakausi LEVARBIO (lyh) 1.9.2015 31.12.2017 HY-Lahti (koord.) HY-Viikki SYKE HAMK LEVARBIO (lyh) 1.9.2015 31.12.2017 Hankkeen päätoteuttajana on Helsingin yliopisto (Lahti, Viikki),
LisätiedotLuonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon
Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA) Työpaketti 8:
LisätiedotTekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen
Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:
LisätiedotKaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä
M a t t i K a t t a i n e n O T M 1 1. 0 9. 2 0 1 9 Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä Ympäristöoikeustieteen
LisätiedotPaimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä
Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto Peltojen kipsikäsittely
LisätiedotECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership
ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotVesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari
Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,
Lisätiedottavarantoimittajille ja muille yrityksille. Myös palkka-
Hämeenlinnassa 5. huhtikuuta 2017 Jakelun mukaan VARMISTUS VANAJAVESIYHTEISTYÖN JATKOSTA 2018-2021 Kuntanne on tehnyt yhteistyötä Vanajavesisäätiön ja sen ylläpitämän Vanajavesikeskuksen kanssa vuosina
LisätiedotVBE2 Työpaketit Jiri Hietanen / TTY
VBE2 Työpaketit Jiri Hietanen / TTY 1 WP2.1 Technology review and VBE platform 2 Tavoitteet In In charge: charge: Method: Method: Jiri Jiri Hietanen, Hietanen, TUT TUT Analysis Analysis of of existing
LisätiedotAjankohtaista Erasmuksen keskitetyistä hankkeista. Erasmus-seminaari Hämeenlinna Päivi Pihlaja
Ajankohtaista Erasmuksen keskitetyistä hankkeista Erasmus-seminaari 29.9.2011 Hämeenlinna Päivi Pihlaja Erasmus-keskitetyt toiminnot Erasmus Centralised Actions Maximum EU Grant (75% of total project costs)
LisätiedotAinevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista
Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli
LisätiedotFinnish Water Forum Kumppanit kansainvälistymiseen. Vesistökunnostusverkoston talviseminaari
Finnish Water Forum Kumppanit kansainvälistymiseen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 30.1.2018 FWF lyhyesti Vesialan toimijoiden oma järjestö >120 jäsenorganisaatiota Toimisto 3,5 htv, LV n. 0,5
LisätiedotLife+ rahoitus. Pekka Harju-Autti 7.2.2012. Senior Adviser Min. of Env t, Finland
Life+ rahoitus 7.2.2012 Pekka Harju-Autti Senior Adviser Min. of Env t, Finland Kysymys/Gallup: 1) Life on minulle tuntematon rahoituskanava 2) Tiedän ainakin yleisellä tasolla jokseenkin hyvin mitä Liferahoitus
LisätiedotVUOSI 2015 / YEAR 2015
VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic
LisätiedotKA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi
KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi Aikataulut Aikuiskoulutus 24 kk-hankkeet: interim report 31.10.2016 Tarkistathan oman hankkeen aikataulut vielä rahoitussopimuksesta Yleistä väliraportista
LisätiedotOverview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland
Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotHulevedet voimavarana taajamamaisemassa
Hulevedet voimavarana taajamamaisemassa Pienvesitapaaminen 6.6.2011 Hki Yke Outi Salminen, Ph.D. Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Virgin land it is not being made any more! 6.6.2011 Outi Salminen
LisätiedotStormwater filtration unit
Stormwater filtration unit Background, concept and applied design work Olli Hakala 2018 WSP Finland Aalto university Kyttä ym. 2014. Veden äärellä kysely, ENTJUSTESS-hanke. Aalto yliopisto. STORMWATER
LisätiedotVesivarojen hallinta ja vesihuolto
Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen
Lisätiedotvaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto)
Hankkeen vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) TOI-hanketyöpaja 24.11.2011 Adobe connect pro -koulutus Levityksestä Dissemination is not about spreading information to a vaguely defined
LisätiedotSoiden monikäyttö ja eri intressien yhteensovittaminen soilla
Soiden monikäyttö ja eri intressien yhteensovittaminen soilla Anne Tolvanen Luke ja Oulun yliopisto Natural Resources Institute Finland Biotalouden aika Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö kasvaa Pyrkimys
LisätiedotUudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato
Uudet MATO-hankkeet Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus Verkkosivut: mmm.fi/mato Kuusi uutta hanketta alkamassa vuonna 2019 Teema Kiertotalous (3 hanketta; rahoitus
LisätiedotVesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen
Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa Satu Viitasalo-Frösen 6.5.2013 Miksi Citywater? Itämeren tila on huono Puhdas meri tarjoaa runsaasti ns. ekosysteemipalveluita rannikon kaupungeille ja kunnille
LisätiedotPäivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous
Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotKiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu
Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu Jätevesiseminaari 2.11.2017 Hämeenlinna Ville Matikka Savonia ammattikorkeakoulu 1 Miksi purkuvesien laatua pitää seurata? Puolueetonta ja ajantasaista
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotHankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen
Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Työsuunnitelma Työsuunnitelmassa kuvataan mitä projektissa tehdään, jotta tuotokset valmistuvat/tulokset saavutetaan. = Kuvaus siitä, millaisia toimintoja
LisätiedotKoulutuksen ja tutkimuksen näkökulma
Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Prof. Pekka Särkkä TKK Kalliorakentaminen Kaivosinsinöörikoulutus Ruotsi, (Saksa, Venäjä) aluksi Teknillisen korkeakoulun kemian osasto 1937- Vuoriteollisuusosasto
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotResurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?
Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat
Lisätiedot