Toimintakertomus vuodelta 2007

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodelta JOHDANTO Vuosi 2007 oli Lammin biologisen aseman 54. toimintavuosi. Tammikuussa uusi tutkimushalli otettiin käyttöön ja toukokuussa vihittiin käyttöönsä samassa rakennuksessa sijaitseva Innopark Oy:n teknologiakylä. Vuoden 2006 puolella alkanut kurssitilojen peruskorjaus valmistui helmikuun lopussa ja normaali kurssi- ja seminaaritoiminta jatkui asemalla syksyyn saakka. Lokakuussa alettiin kuitenkin jo valmistautua seuraavaan suureen rakennusurakkaan, päärakennuksen sisääntuloaulan ja keittiötilojen remontointiin. Vuoden lopussa remontti oli kuukautta vaille valmis. Tiedekunnassa aloitetun henkilöstösuunnittelun johdosta myös LBA:lla ryhdyttiin suunnitelemaan tulevien vuosien henkilöstötarpeita. Yliopiston laatujärjestelmän auditointi koettiin asemalla tärkeäksi ja sen innoittamana aseman kehittämispäivän aiheena oli yliopiston ja aseman henkilöstöryhmien oma laatutyö. Remonttien aikana henkilökunnalle jäi aikaa kouluttautua. Yliopiston opetus- ja kurssitoiminta jatkui LBA:lla edellisten vuosien tapaan. Tutkimusrintamalla suurin yksittäinen tapahtuma oli akatemiaprofessori Ilkka Hanskin tutkimustoiminnan kotiutuminen uuteen tutkimushalliin. Vuoden aikana hallilla vieraili jo paljon alan tutkijoita ja projekti tulee lähivuosina vahvistamaan ja monipuolistamaan Lammin biologisen aseman tutkimustoimintaa. Muita vuonna 2007 alkaneita tutkimushankkeita ovat mm. professori Arvolan arktisen alueen hiilenkiertoon liittyvä EU-projektin osahanke CarboNorth sekä professori Roger Jonesin järviin liukenevan orgaanisen hiilen merkitystä selvittävä Suomen Akatemian rahoittama hanke. 2. HALLINTO JA RESURSSIT 2.1. Henkilökunta Vuosi 2007 merkitsi muutoksia aseman henkilöstössä (liitetaulukko 1). Asemalla 32 vuotta työskennellyt amanuenssi Ilpo Hakala jäi eläkkeelle elokuussa. Hänen viransijaisenaan toimi Tiina Tulonen, joka valittiin marraskuussa amanuenssin virkaan. Kiinteistövalvonnan lisääntyessä uuden tutkimushallin myötä perustettiin asemalle valvontarinki hoitamaan kiinteistövalvontaa normaalin työajan ulkopuolella. Toimistosihteeri Sari Valkama jäi

2 vuorotteluvapaalle syyskuun lopussa. Hänen sijaisenaan toimi Jaana Janhunen. Keittiössä loma-ajan sijaisena työskenteli Terhi Parikka. Siivouksen loma-ajan sijaisena toimi Ilona Hurme. Kiinteistönhoitajan kesäapulaisina toimivat Antti Tulonen ja Reima Hyytiäinen. Laboratoriossa ammatillista työharjoittelua suorittivat amk-opiskelijat Martti Tuominen, Marja-Leena Vitie, Mika Vauhkala, Tytti Mallat, Hanna Koivula, Johanna Savikko ja Jaakko Ahonen. Tet-harjoittelua suoritti Albert Otronen. Aseman uudeksi siivoojaksi tuli syyskuun alusta lukien Anne Savolainen ja hän aloitti samalla laitoshuoltajan ammattitutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen. Tavanomaisen kurssija seminaaritoiminnan lakattua lokakuussa tarjoutui myös muulle henkilökunnalle mahdollisuus hankkia ammattiin liittyvää koulutusta. Yliopiston henkilöstökoulutusosasto järjesti aseman henkilökunnalle kolmipäiväisen atk-koulutuksen. Keittiöhenkilökunta osallistui kokonaisuudessaan viikon räätälöityyn koulutukseen koulutuskeskus Tavastiassa Hämeenlinnassa sekä vieraili Gastronomia messuilla Helsingissä. Laboratoriohenkilöstö ja osa tutkijoista vieraili Kemian Päivillä Taloudesta ja hallinnosta vastaava henkilökunta osallistui useisiin yliopiston järjestämiin taloushallinnon ja projektihallinnon koulutuksiin. Johtaja (mvs) Merja Otronen osallistui yliopiston järjetämään esimieskoulutusohjelmaan. LBA:n työyksikkökokouksia järjestettiin neljä. Aseman kehittämispäivä pidettiin aiheena yliopiston laatutyön auditointi ja aseman oma laatutyö. Aseman tyhy-toimintaa suunnitteleva työryhmä järjesti luontoretken Leivonmäen kansallispuistoon, teatteriretken Hämeenlinnaan, sauvakävely- ja virkistysretken Evolle sekä pikkujoulun Tulimäen kartanoon. Aslak-kuntoutuksen toiseen vaiheeseen osallistui Maija Pietilä Aseman edustus johtokunnassa ja yliopistossa Asemien yhteisessä johtokunnassa toimi henkilökunnan varsinaisena edustajana ja johtokunnan sihteerinä osastosihteeri Eija Riihiranta. Tutkijoiden varajäsenenä toimi FM Eeva Huitu. Johtaja (mvs) Merja Otronen toimi tiedekunnan suunnittelutoimikunnan jäsenenä sekä asemien edustajana suunnittelutoimikunnan perustamassa henkilöstösuunnitteluryhmässä Määrärahat ja talous Asemalle myönnettiin määrärahoja taulukon 1 mukaisesti. Maksullisen palvelutoiminnan tulot olivat kokonaisuudessaan , josta tutkimus- ja analyysipalveluiden osuus oli Maksullisen palvelutoiminnan voittoa käytettiin aseman jokapäiväisiin menoihin, palkkakuluihin, laboratoriokuluihin ja laitehankintoihin. Tutkimus- ja analyysipalveluiden tilaajina olivat mm. Helsingin ja Jyväskylän yliopistot, Uudenmaan ympäristökeskus sekä kunnat Laitteet ja hankinnat Vuonna 2007 hankittiin viisi pöytätietokonetta näyttöineen sekä yksi tulostin. Remontoituihin kurssisaleihin hankittiin kaksi uutta dataprojektoria. Sekä tutkimus- että opetuslaboratoriotiloihin hankittiin pakastimia ja jääkaappeja yhteensä seitsemän. Tutkimuslaitteistoa täydennettiin hankkimalla kaksi kaikuluotainta, laboratorion ravinne- 2

3 analysaattoriin uusi ohjelmaversio sekä hyönteislaboratorioon hyönteisten hengitystä mittaava analysaattori. Taulukko 1. Lammin biologisen aseman määrärahat vuonna Määrärahat vuosi 2007 vuosi 2006 Toimintamenomääräraha Tilakustannukset Hallikustannukset Palkankorotusraha UPJ-raha Kaksoispalkkaus Professuuri Virtuaaliopetushanke Tyhyraha Edustusraha Laitemäärärahat YHTEENSÄ Kirjasto ja kokoelmat Vakiintuneiden lehtien ja vuosikirjajulkaisujen tilaamista jatkettiin Kiinteistöt ja kalusteet Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön uusi tutkimushalli. Halliin on rakennettu suuri tutkimustila, kasvihuone, kasvatus- ja koetiloja, laboratorio sekä toimistotila. Hallin uudenaikainen tekniikka mahdollistaa lämpötilan, kosteuden ja valon säätelyn vuorokausirytmiikan mukaisesti. Hallia käyttää akatemiaprofessori Ilkka Hanskin kansainvälinen tutkimusryhmä. Aseman asuntoloiden vanhat tv-antenni- ja tietoliikennekaapelit uusittiin syksyllä Langaton HupNet-verkko ulottuu nyt myös asuntoloihin ja mahdollistaa nopeat atk-yhteydet. Päärakennuksen keittiön ja sisääntuloaulan remontti alkoi lokakuun alussa. Aseman keittiö muutti evakkoon oppilasasuntolan oleskelutilaan. Aseman kiinteistövalvonnan järjestelmiä rakennettiin edelleen Aseman käyttö ja työpäivät Aseman kurssitilojen remontti vuoden alussa sekä ala-aulan ja keittiön remontti vuoden lopussa keskeyttivät normaalin seminaaritoiminnan. Niinpä koko vuoden aikana järjestettyjen tilaisuuksien määrä jäi tavanomaista alhaisemmaksi ollen 113. Remonttien vaikutus näkyi vierailijamäärissä ja työpäivissä, jotka olivat edellisvuotta alhaisempia (Kuva 1a), vaikka myös vuonna 2006 aseman kurssisalisiiven remontti verotti vierailijoiden määrää. Kuukausitarkastelussa kevät ja syksy olivat vilkkainta aikaa vierailijamäärällä mitattuna (Kuva 1b). 3

4 Työpäivien lukumäärä Työpäivien lukumäärä Tutkijapäivien lukumäärä Vierailijoiden lukumäärä Henkilöiden lukumäärä Kuva 1a. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä ja heidän työpäiviensä lukumäärä vuosina sekä tutkijoiden työpäivien lukumäärä Työpäivien lukumäärä Työpäivät Henkilömäärä Henkilöiden lukumäärä Kuva 1b. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä sekä heidän työpäiviensä lukumäärä kuukausittain vuonna TUTKIMUSTOIMINTA Asemalla työskenteli tai vieraili yhteensä 109 tutkijaa tai opinnäytetyöntekijää. Valtaosa, 76 %, työskenteli asemalla alle kuukauden. Kahdeksan tutkijaa työskenteli asemalla yli puoli vuotta, valtaosa heistä ympärivuotisesti. Tutkijatyöpäiviä oli yhteensä 3954 (Kuva 1a) Tutkimushankkeet Liitetaulukossa 2 on lueteltu asemalla vuonna 2007 käynnissä olleet tutkimushankkeet, joita oli 19. Aseman tutkimushankkeiden kokonaisrahoitus oli euroa. Hankkeista päättyi vuonna Suomen Akatemian rahoittama professori Uwe Münsterin hanke Psychrophilic and Eutectophilic Archaea in Sub-Arctic Habitats ARCHIVES ( ). Uusina hankkeina aloittivat mm. professori Roger Jonesin johtama Suomen Akatemian rahoittama hanke Liuenneen orgaanisen hiilen kuormituksen lisäyksen vaikutukset järven aineenvaihduntaan ja ravintoverkostoon (DOC) ( ), professori Arvolan arktisen alueen hiilenkiertoon liittyvä EU-projektin osahanke CarboNorth, akatemiatutkija Anssi Vähätalon projekti 4

5 Orgaanisen aineen valohajoaminen vesiympäristössä ( ) ja yliopistonlehtori Anne Ojalan hanke TransCarbo. Professori Lauri Arvolan koordinoima Lammi LTER -hanke käynnistyi vuoden alussa ja vuoden aikana pidettiin kaksi verkoston kokousta. LBA:n tutkijaseminaareja, joissa asemalla työskentelevät tutkijat esittelevät omaa tutkimustaan, pidettiin neljä. Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin monivuotinen täpläverkkoperhosen biologiaa ja metapopulaatiodynamiikkaa tutkiva hanke kotiutui uuteen tutkimushalliin vuoden aikana ja jo keväällä siellä tehtiin ensimmäiset kokeet. Halli toimii täydellä teholla. Vuoden 2007 tutkimushankkeista viisi oli Suomen Akatemian rahoittamia. Rahoituslähteenä olivat myös useat rahastot, EU-rahoitus sekä pienempien alueellisten hankkeiden kohdalla alueelliset toimijat. Osa hankkeista on jo vuosia jatkuneen seuranta-aineiston kartuttamista, jota LBA rahoittaa itse. Aseman tutkimushanketoimintaa vauhditti määräaikainen tutkimushankekoordinaattori, dos Sanna Laaka-Lindberg. Taulukko 2. Asemalla työskennelleet tutkijat ja heidän työpäivänsä vuonna Työskentelyaika Lukumäärä Työpäivät alle 1 kk kk yli 6 kk YHTEENSÄ Julkaisut Aseman tutkimushankkeet tuottivat 14 kansainvälisissä referoiduissa sarjoissa julkaistua artikkelia ja 20 muuta julkaisua (liitetaulukko 3). Vuonna 2008 ilmestyvän SYKE:n rahoittaman kirjan Suomen uhanalaiset sammalet toimittajana toimi dosentti Sanna Laaka- Lindberg. Hän on myös kirjoittajana ja toimittajana vuonna 2007 julkaistussa Lomakasvio kirjassa Opinnäytetyöt Aseman projekteissa työskenteli 6 väitöskirjatyöntekijää ja useita gradulaisia. Eveliina Kallioniemi sai LBA:n Pro gradu stipendin. Asemalla työskenteli 9 opiskelijaa gradut valmiiksi stipendin turvin. Vuonna 2007 valmistui asemalla tehdyissä tutkimushankkeissa neljä väitöskirjaa, seitsemän pro gradu työtä, kaksi teknillisen korkeakoulun diplomityötä sekä kaksi amk-opinnäytettä. Asemalla työskentelevät tutkijat toimivat sekä väitöskirjatöiden ohjaajina että esitarkastajina. Väitöskirjat: 1. Elo, Aija-Riitta Effects of climate and morphology on temperature conditions of lakes. Helsingin yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos.- Report Series in Geophysics No 51. Yliopistopaino, Helsinki Piha, Markus Spatial and temporal determinants of Finnish farmland bird populations. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. Yliopistopaino, Helsinki 2007, 5

6 3. Taipale, Sami Bacterial-mediated terretrial carbon in the foodweb of humic lakes. Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä Vepsäläinen, Ville Farmland Birds and habitat heterogeneity in Intensively Cultivates boreal Agricultural Landscapes. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. Yliopistopaino, Helsinki Pro-gradut ja diplomityöt: 1. Jakkila, Juho Lammin Pääjärven lämpötase talvella Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos. 2. Jäntti, Helena 2007: The spatial and temporal variation of nitrogen fixation in aquatic environments. Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 3. Laaksonen, Rami Kenttäkäyttöisen läpivirtaussytometrin soveltuvuus kasviplankton-tutkimukseen, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 4. Lehtinen, Lotta Metaanin tuotantopotentiaali boreaalisten järvien litoraali- ja profundaalisedimenteillä orgaanisen aineksen ja raudan vaikutuksesta metaanin tuottopotentiaaliin. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 5. Li, Lu Variation in zooplankton diets in contrasting small lakes, inferred from stable isotope analyses. Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 6. Liukku, Matti UHF-RFID identification and positioning of butterflies. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu. 7. Niemi, Juha Development of temperature and respiratory gases during summer stratification in two lakes in southern Finland, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 8. Peltomaa, Elina Kasviplanktonin vuotuiset ja vuosienväliset vaihtelut pienessä humuspitoisessa metsäjärvessä vv Helsingin yliopisto, ympäristöekologian laitos. 9. Rabinowitsch-Jokinen, Ruut Immediate effects of logging, mounding and stump harvesting on coarse woody debris and epixylic species in boreal Norway spruce stands. Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos. 10. Stenberg, L Lammin Pääjärven ja Lahden Vesijärven vesitase: maankäytön vaikutus valun-taan ja haihduntaan. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, Rakennus ja ympäristötekniikan osasto. 85 s. Amk-opinnäytteet: 1. Ahonen, Jaakko Kuhan ikä ja kasvu Tammelan Pyhäjärvessä. Turun ammattikorkeakoulu. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Opinnäytetyö. 45 s. 2. Saarinen, Henrik Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven ravinnekuormitus. Hämeen ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologia. Opinnäytetyö, 88 s Kansainvälisyys Kansainvälisiä tieteellisiä kokouksia tai retkeilyjä järjestettiin asemalla viisi. Asemalla järjestettiin maaliskuussa kansainvälisen Gleon-verkoston (Global Lake Ecological Observatory Network) kokous, johon osallistui 40 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Elokuussa asemalla pidettiin sekä pohjoismaisen sammalyhdistyksen kokous, johon osallistui 13 tutkijaa, että pohjoismaisen jäkäläyhdistyksen kokous 36 tutkijan voimin. Kesäkuussa asemalla vieraili 9 tutkijaa Vörtsjärven limnologiselta asemalta. Syyskuussa Lammin biologisen aseman henkilöstöstä ja tutkijoista koostunut delegaatio osallistui puolestaan Vörtsjärven limnologisessa keskuksessa pidettyyn suomalais-virolaisen vesiekologisen tutkimuksen 30- vuotisjuhlasymposioon. Elokuussa FinLTSER ja Lammi LTER sen osana hyväksyttiin kansainvälisen LTER-verkoston jäseneksi. Kokousten ja seminaarien lisäksi kymmenkunta ulkomaalaista tutkijaa työskenteli tai vieraili asemalla vuoden aikana. LBA:n kansainvälinen tieteellinen toiminta sisälsi lisäksi väitöskirjatöiden esitarkastusta, osallistumista ympäristöalan yhteistyöryhmiin ja verkostoihin, työvierailuja ulkomaille sekä julkaisujen arviointia. 6

7 4. OPETUSTOIMINTA 4.1. Biologian, maantieteen ja lähitieteiden kurssit Vuoden 2007 aikana asemalla järjestettiin 22 Helsingin yliopiston biologian, maantieteen ja lähitieteiden kurssia (14) tai seminaaria (8) (taulukko 3 ja liitetaulukko 5). Näihin tilaisuuksiin osallistui 580 kurssilaista ja työpäiviä kertyi yhteensä Muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kursseja ja seminaareja järjestettiin neljä. Muita yliopistojen tai tutkimuslaitosten tilaisuuksia järjestettiin 23. Suurin kurssi oli edelleen biologian opiskelijoille järjestettävä ekologian kenttäkurssi, jonka biotooppijaksoon osallistui 92 opiskelijaa ja tutkimusjaksoon 44. Hyvänä kakkosena oli maantieteen kenttäkurssi, jossa opiskeli 55 opiskelijaa. Taulukko 3. Asemalla järjestetyt kurssit, seminaarit ja vierailut vuonna Lukumäärä Henkilömäärä Työpäivät Biologian ja lähitieteiden kurssit ja seminaarit (HY, muut yliopistot ja tutkimuslaitokset) Muut Helsingin yliopiston kurssit ja seminaarit Muut yliopistojen ja tutkimuslaitosten tilaisuudet Muut tilaisuudet ja vierailut YHTEENSÄ LBA:lla pidettiin Helsingin yliopiston kahdeksan eri tiedekunnan kursseja tai seminaareja. Lisäksi asemalla pidettiin erillislaitosten ja hallinnon järjestämiä tilaisuuksia. Tiedekunnista biotieteellinen tiedekunta oli aseman tilojen ahkerin käyttäjä (39 % osallistujista ja 54 % työpäivistä). Toisena oli matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (13% ja 18 %) ja kolmantena humanistinen tiedekunta (11 % ja 5 %). Opetusyhteistyötä kehitettiin edelleen oman tiedekunnan laitosten, Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksen sekä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa. 5. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 5.1. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteistyö maakunnan eri toimijoiden kanssa jatkui positiivisesti. Yhteistyö toukokuussa käyttöön vihityn Innopark Oy:n teknologiakylän kanssa käynnistyi ja ideointi- ja suunnittelukokouksia pidettiin kaksi. Kehitettyjä ideoita pyritään konkretisoimaan jo vuoden 2008 aikana. Innopark:in ja samassa rakennuksessa sijaitsevan LBA:n tutkimushallin tiloja esiteltiin vierailijoille lukuisissa tilaisuuksissa. Professori Arvola osallistui maakunnan kehittämisryhmän HÄMEPRO:n työskentelyyn sekä maakunnan strategiatyöhön ohjelmaneuvoston jäsenenä. Amanuenssi Tiina Tulonen osallistui asiantuntijana Hämeen ympäristökeskuksen vesienhoidon suunnittelun toimenpideohjelman 7

8 laadintaan. Useat asemalla ympärivuotisesti asuvat tutkijat osallistuivat alueelliseen ja paikalliseen toimintaan monin tavoin. Alueellista tutkimusyhteistyötä kehitettiin edelleen MTT:n kanssa mm. yhteisten tutkimushankkeiden kautta. Lukuisia Kanta- ja Päijät-Hämeen tutkimus- ja kehitysyhteistyötahoja yhdistävän EAKR-hankkeen rahoituksen varmistuminen vuoden lopulla merkitsee alueellisen tutkimusyhteistyön tiivistymistä. Myös RKTL:n Evon yksikön ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin yhteistyötä. Alueelliset sanomalehdet julkaisivat vuoden aikana 12 suoraan LBA:n tutkimustoimintaan liittyvää artikkelia. Niissä esiteltiin akatemiaprofessori Ilkka Hanskin perhostutkimusta (6 artikkelia) sekä ilmastonmuutokseen liittyvää LBA:n tutkimustoimintaa (3 artikkelia). Innopark:in LBA:lla sijaitsevan teknologiakylän, LBA:n professuurin ja Helsingin yliopiston alueellista merkitystä korostettiin useissa artikkeleissa, jotka liittyivät alueelliseen kehittämiseen Ympäristöasiat Professori Lauri Arvola toimi Helsingin yliopiston edustajana Hämeen ympäristökeskuksen vesistöalueen yhteistyöryhmässä sekä osallistui asiantuntijana ympäristökeskuksen pintavesityöryhmän työhön. Alueelliset järvien tilaa ja kunnostusta selvittäneet hankkeet, kuten Vanajaveden pohjaeläintutkimus ja Tammelan järvien kunnostustutkimus ovat esimerkkejä paitsi alueellisesta vuorovaikutuksesta, myös aseman ympäristöalan asiantuntijuuden hyödyntämisestä käytännön ympäristönsuojelussa. Aseman omaan jätehuoltoon saatiin selkeä parannus, kun myös biojätteen keräys saatiin toimimaan aseman asuntoloissa. Aloite asian kuntoon saattamiseen tuli opiskelijoilta. Asemalla on myös käynnistetty jätehuoltosuunnitelman laadinta Vierailut Asemalla järjestettiin Helsingin yliopiston hiihtolomaviikko 27. kerran (viikko 8, ). Lomalaisia oli tismalleen yhtä monta kuin edellisenä vuotena, 233. Varsinaisesta opetus-, seminaari- ja tutkimustoiminnasta erillisiä kansallisia, alueellisia tai paikallisia tilaisuuksia järjestettiin asemalla 54 (liitetaulukko 4). Lammilla Merja Otronen johtaja (mvs) 8

9 Liitetaulukko 1. Aseman henkilökunta Henkilökunta Johtaja (mvs) Merja Otronen Professori Lauri Arvola Amanuenssi Ilpo Hakala saakka Amanuenssi Tiina Tulonen 5.3. alkaen Osastosihteeri Leila Tuominen osa-aikaeläke Osastosihteeri Eija Riihiranta Toimistosihteeri Sari Valkama vuorotteluvapaa Tutkimusteknikko Pertti Saaristo osa-aikaeläke Tutkimusteknikko Jussi Vilén Huoltoteknikko Jarmo Hinkkala Erikoislaboratoriomestari Jaakko Vainionpää Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola Kiinteistönhoitaja Kari Rantoila Pääemäntä Anja Kokkala Emäntä Airi Ilmonen-Elomaa Keittiöapulainen Tarja Perttula osa-aikaeläke Keittiöapulainen Maija Pietilä Keittiöapulainen Aili Savolainen Keittiöapulainen Teemu Parikka Keittiöapulainen Sari Hakanen 50 % Erikoissiivooja Ebba Luomala saakka Siivooja Reetta Isola Siivooja Leila Raittila Siivooja Anne Savolainen ja alkaen Liitetaulukko 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna CarboNorth ( ), Peter Kuhry 1 (koordinaattori), Tarmo Virtanen 2, Lauri Arvola 3, Eeva Huitu 3 ; 1 University of Stockholm, Department of Geography, 2 Bio- ja ympäristötieteen laitos, HY, 3 LBA CO2EKO (NDIR) kaasumittausteknologian soveltaminen ekologisiin ja ympäristöteknologisiin hiilidioksiidimittauksiin ( ), Vaisala Oy, Anne Ojala 1, Jussi Huotari 2 ja Elina Peltomaa 2 ; 1 Ympäristöekologian laitos HY; 2 LBA EURO-LIMPACS Yleiseurooppalainen hanke globaalimuutoksen vaikutuksista makeanveden ekosysteemeihin ( ), Martin Forsius 1, Lauri Arvola 2, Pasi Ala-opas 2, Anne Ojala 3, Suvi Mäkelä 2 ; 1 Suomen ympäristökeskus, 2 LBA, 3 Ympäristöekologian laitos, HY Hämeen suurten järvien pohjaeläintutkimus ( ), Lauri Arvola 1, Ilpo Hakala 1 ja Monika Walkowiak 2 ; 1 LBA; 2 University of Lodz, Fac. of Biology and Environmental Protection Härmäsienen vaikutus heinäratamon (Plantago lanceolata) demografiaan, Anna-Liisa Laine; Bio- ja ympäristötieteiden laitos HY Liuenneen orgaanisen hiilen kuormituksen lisäyksen vaikutukset järven aineenvaihduntaan ja ravintoverkostoon (DOC) ( ), Roger Jones 1, Paula Kankaala 2 ja Sami Taipale 1 ; 1 Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto; 2 LBA Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset ( ), Kari-Matti Vuori (koordinaattori), Suvi Mäkelä 2, Lauri Arvola 2 ; 1 SYKE; 2 LBA Maankäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutus valuntaan ja ravinnehuuhtoutumiin maaseutu- ja rakennetussa ympäristössä ( ) Marko Järvinen 1, Eeva Huitu 2, Teemu Kokkonen 3, Nora Metsäranta 3 ja Leena Stenberg 3; 1 Ympäristöekologian laitos HY, 2 LBA, 3 Teknillinen korkeakoulu Metsien ennallistamistoimenpiteiden vaikutukset lahopuun päällyskasvilajistoon ( ), Sanna Laaka-Lindberg ja Riitta Ryömä; LBA 9

10 NECC Nordic centre for studies of ecosystem carbon exchange and its interaction with the climate system ( ), Timo Vesala 1 (koordinaattori) Anne Ojala 2, Lauri Arvola 3, Elina Peltomaa 3, Jussi Huotari 3 ja Jessica Lopez-Bellido 2 ; 1 Fysikaalisten tieteiden laitos HY, 2 Ympäristöekologian laitos HY, 3 LBA Orgaanisen aineen valohajoaminen vesiympäristössä ( ), Anssi Vähätalo, Hanna Aarnos ja Anna-Maria Rajala; Bio- ja ympäristötieteiden laitos Psychrophilic and Eutectophilic Archaea in Sub-Arctic Habitats ARCHIVES ( ), Uwe Münster, German Jürgens ja Leone Montonen; Tampereen teknillinen yliopisto TransCarbo - Transfer of terrestrial carbon into the atmosphere through stream and river ecosystems ( ), Anne Ojala 1 ja Jussi Huotari 2 ; 1 Ympäristöekologian laitos HY; 2 LBA Rebecca-konsortiumin järvimittaukset ( ), Timo Vesala 1 (koordinaattori), Anne Ojala 2, Elina Peltomaa 3 ja Jussi Huotari 3 ; Fysikaalisten tieteiden laitos, HY; 2 Ympäristöekologian laitos HY; 3 LBA Nutrients in landscape: transformation of nitrogen in a lake chain ( ), Antti Rissanen 1, Anne Ojala 2 ja Marja Tiirola 1; 1 Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto; 2 Ympäristöekologian laitos HY Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus- ja virkistyskäytön lisääminen ( ), Tiina Tulonen, Eeva Huitu, Suvi Mäkelä ja Pasi Ala-Opas; LBA Täpläverkkoperhosen evoluutiobiologinen tutkimus ( ), Ilkka Hanski, Suvi Ikonen, MRG- tutkimusryhmä; Bio- ja ympäristötieteiden laitos HY Suomen uhanalaiset sammalet ( ), Sanna Laaka-Lindberg; LBA Halsjärvitutkimus ( ), Martti Rask 1, Anja Lehtovaara 2 ja Lauri Arvola 2 ; 1 RKTL, 2 LBA Liitetaulukko 3. Tieteelliset julkaisut 1. Bergström, I., Mäkelä, S., Kankaala, P. & Kortelainen, P Methane efflux from littoral vegetation stands of southern boreal lakes: An upscaled regional estime. Atmospheric Environment 41: Blenckner, T., Adrian, R., Livingstone, D.M., Jessings, E., Weyhenmeyer, G.A., Geaorge, G., Jankowski, T., Järvinen, M., Aonghusa, C., Nõges, T., Straile, D. & Teubner, K Large scale climatic signatures in lakes across Europe: a meta-analysis. Global Change Biology 13: Huitu E., Järvinen, M. & Arvola, L Impacts of contrasting summer weather conditions on discharge and nitrate-n concentrations in small boreal rivers. In: Heinonen M. (ed.) Proceedings of the Third International Conference on Climate and Water, Helsinki, Finland. pp Kankaala, P. Eller, G. & Jones, R.I Could bacteriovorous zooplankton affect pelagic methanotrophic activity? Fundamental and Applied Limnol. 169: Kankaala, P. Taipale, S. Nykänen, H. & Jones, R.I Oxidation, efflux, and isotopic fractionation of methane during autumnal turnover in a polyhumic, boreal lake. J. Geophysical Res Ojala, A., Huotari, J., Pumpanen, J., Kulmala, L. & Hari, P Equilibrium sampling in soil, snow and aquatic ecosystem measurements Piha, M., Lindén, A., Pakkala, T. & Tiainen, J Linking weather and habitat to population dynamics of a migratory farmland songbird. Annales Zoologici Fennici 44: Piha, M., Tiainen, J., Holopainen, J. & Vepsäläinen, V Effects of land-use and landscape characteristics on avian diversity and abundance in a boreal agricultural landscape with organic and conventional farms. Biological Conservation 140: Rask, M., Jones, R., Järvinen, M., Paloheimo, A., Salonen, M. & Verta, M Changes in fish mercury concentrations over 20 years in acidified lake subject to experimental liming. Applied Geochemistry 22: Taipale, S., Kankaala, P. Jones, R.I Contributions of different organic carbon cources to Daphnia in the pelagic food web of a small polyhumic lake: results from mesocosm DI 13 C-additions. Ecosystems 10: Vanha-Majamaa, I., Lilja, S., Ryömä, R., Kotiaho, J.S., Laaka-Lindberg, S., Lindberg, H., Tamminen, P., Toivanen, T. & Kuuluvainen, T Rehabilitating boreal forest structure and species composition in Finland through logging, dead wood creation and fire: the FORE experiment. Forest Ecology and Management 250 (1-2): Vepsäläinen, V, Pakkala, T., Piha, M. & Tiainen, J The importance of breeding-groups for territory occupancy in a declining population of a farmland passerine bird. Annales Zoologici Fennici 44: Vähätalo, A.V. & Järvinen, M Photochemically produced bioavailable nitrogen from biologically recalcitrant dissolved organic matter stimulates the production of nitrogen-limited microbial food web in the Baltic Sea. Limnology and Oceanography 52(1): Weyhenmeyer, G.A., Jeppesen, E., Adrian, R., Arvola, L., Bleckner, T., Jankowski, T., Jennings, E., Nõges, P., Nõges, T. & Straile, D Nitrate-depleted conditions on the increase in shallow northern European lakes. Limnol. Oceanogr. 52: