Toimintakertomus vuodelta 2009

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodelta JOHDANTO Lammin biologisen aseman 56. toimintavuosi oli vaiherikas. Henkilöstössä koettiin suurimmat muutokset aseman ollessa vuoden aikana kolmen eri henkilön johdossa ja pitkäaikainen osastosihteeri jäi eläkkeelle. Osastosihteerin eläkkeelle siirtymisen johdosta osa tutkimusprojektien hallinnosta siirrettiin Lahden palvelukeskukseen. Loppuvuodesta aloitettiin lisäksi yhteistyö tietotekniikka-asioissa Lahden lähitukiryhmän kanssa. Asemalle sijoitettu MTT:n, Kehittämiskeskus Häme Oy:n ja Helsingin yliopiston rahoittama ympäristötutkimuksen professuuri sai jatkoa 5 vuotta. Vuoden alusta koko henkilökunta lukuunottamatta keittiön työntekijöitä siirtyi työajanseurantaan ja liukuvan työajan käyttöön. Loppuvuodesta kiirettä aiheutti yliopistouudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin valmistautuminen, mikä tuotti päänvaivaa erityisesti aseman hallinnolle. Biologisten asemien yhteinen toimintasuunnitelma vuosiksi tehtiin syksyllä. Tutkimustoiminta oli edelleen vilkasta. Uusia tutkimusprojekteja asemalla olivat mm. Suomen Akatemian rahoittamat kaksi hiilen- ja typenkiertoon liittyvää hanketta, joita toteutetaan mm. Pääjärven ja Evon alueilla, sekä EU:n Life+ rahoituksen saanut VACCIA hanke (Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon). Sen yhden työpaketin osuus toteutetaan Lammilla. Kurssien ja seminaarien määrissä jäätiin aikaisempien vuosien tuloksesta. Koko yhteiskuntaa vaivaavalla taloudellisella taantumalla lienee osuutta asiaan. Aseman näkyvyys ympäristössä ja vaikutus yhteiskuntaan vahvistui entisestään esimerkkeinä yhteisrahoitteinen professuuri ja lammilaisten yritysten panos Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen säätiössä. 2. HALLINTO JA RESURSSIT 2.1. Henkilökunta Aseman vakinaiseen henkilökuntaan kuului v yhteensä 22 henkilöä (Liite 1). Aseman johtajan viransijaisen Merja Otrosen määräaikaisuus päättyi Aseman

2 johtajan sijaisena toimi sen jälkeen saakka amanuenssi Tiina Tulonen. FT Janne Sundell valittiin määräaikaiseksi viransijaiseksi seuraavaksi vajaaksi viideksi vuodeksi kun viran varsinainen haltija professori Lauri Arvolan nimitettiin määräaikaiseen ympäristötutkimuksen professorin virkaan. Henkilökunta osallistui monenlaiseen koulutukseen. Siivooja Anne Savolainen jatkoi siivoustyönohjaajan oppisopimuskoulutustaan. Hallintohenkilöstö kävi useissa yliopiston järjestämissä talous- ja projektihallinnon sekä sähköisen asioinnin kursseilla. Useimmat näistä liittyivät uuteen vuonna 2010 käyttöön otettavaan SAP-järjestelmään. Tutkijoista Riitta Ryömä suoritti oman työnsä ohella HAMKin paikkatietokurssin. Ongelmajätekoulutuksessa olivat Tiina Tulonen, Kari Rantoila ja Jaakko Vainionpää. Ensiavun peruskurssin suoritti keväällä 14 työntekijää. Harjoittelijoita asemalla oli kuusi henkilöä, jotka opiskelivat Lahden ja Hämeen ammattikorkeakouluissa, sekä koulutuskeskus Tavastiassa ja Salpauksessa. Jan Hast oli asemalla työelämävalmennuksessa. Kesällä pihatöissä oli kaksi puutarha-apulaista ja siivoojilla ja keittiössä kesälomatuuraaja. Yhteistoimintamenettelyn mukaisia työyksikkökokouksia pidettiin kolme. Keväällä käytiin normaaliin tapaan UPJ-palkkaneuvottelut ja syksyllä kehityskeskustelut. Aseman pitkäaikainen osastosihteeri Leila Tuominen jäi käytännössä eläkkeelle joulukuun alussa, vaikka pitämättömien lomien vuoksi virallinen eläkkeellejäänti tapahtuu vasta vuoden 2010 puolella. Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola oli vuorotteluvapaalla marras-joulukuun ja Airi Ilmonen-Elomaa heinäkuuhun asti. Virkistystoiminnan puitteissa matkattiin mm. Helsinkiin tutustumaan Luonnontieteelliseen museoon ja Kasvitieteelliseen puutarhaan, käytiin Päijänneristeilyllä ja Janakkalan Suurisuolla. Henkilökunta sai myös käyttöönsä 4 kpl kunto-kulttuuriseteleitä. Pikkujouluja vietettiin Hämeenlinnan Wisahovissa päivällisen merkeissä, jonka jälkeen kuunneltiin Seminaarimäen mieslaulajia Verkatehtaalla 2.2. Aseman edustus johtokunnassa ja yliopistossa Asemien yhteisessä johtokunnassa henkilökunnan edustajana toimi Eija Riihiranta, joka oli myös johtokunnan sihteeri. Eeva Huitu edusti asemaa ollen tutkijoiden varajäsenenä. Johtaja (mvs) Merja Otronen oli mukana biotieteellisen tiedekunnan AVARA (alumni ja varainhankinta) ohjausryhmässä Määrärahat ja talous Asemalle myönnettiin määrärahoja vuodeksi 2009 Taulukon 1 mukaisesti. Maksullisen palvelutoiminnan tulot olivat Määrärahat eivät riittäneet aseman vakituisen henkilöstön palkkoihin, vaan maksullisen palvelutoiminnan tuottoa käytettiin juoksevien menojen lisäksi palkkakustannuksiin, laboratoriokuluihin, tutkimusvälineisiin ja muihin laitehankintoihin. Tutkimus- ja analyysipalveluiden osuus tuloista oli

3 Taulukko 1. Lammin biologisen aseman määrärahat vuosina 2008 ja Määrärahat vuosi 2009 Vuosi 2008 Toimintamenomääräraha Tilakustannukset Hallikustannukset Palkankorotusraha Professuuri Tyhyraha Edustusraha Ylimääräinen laiteraha YHTEENSÄ Laitteet ja hankinnat Aseman tietokonekalustoa uusittiin ostamalla 14 tietokonetta ja kolme tulostinta. Dataprojektoreita hankittiin kaksi. Kallein hankinta oli laboratorion kauan kaipaama hiili-typpianalysaattori, joka ostettiin sitä varten erikseen saadulla määrärahalla. Ylimääräisellä määrärahalla hankittiin myös sameus- ja virtamittarit. Laboratorioon hankittiin myös uusi spektrofotometri. Aseman vanhan farmari-opelin tultua tiensä päähän kirjaimellisesti - ostettiin korvaajaksi 7-paikkainen diesel VW Caddy. Vesikuljetuskalustoa uusittiin ostamalla 40 hv perämoottorivene. Muita hankintoja olivat mm. kaukoputki, kaksi GPS-laitetta, ph-mittari, kolme optista laitetta mm. hapen orgaanisen hiilen, sameuden ja, nitraatin kenttämittauksiin ja 500 l akvaario veden viilentimellä. Aseman kylmäkalustoa uusittiin vaihtamalla pääosin 70-luvulta olevia pakastimia ja jääkaappeja uusiin. Tutkimushalli sai uuden olosuhdekaapin sekä lämpökaapin. Toinen lämpökaappi asennettiin kurssilaboratorioon. Verstaan kalustoa täydennettiin mm. uudella pöytäsahalla Kirjasto ja kokoelmat Kirjaston kokoelmia täydennettiin muutamilla käsikirjoilla ja kirjastoon lahjoitetuilla opinnäytetöillä. Lehtien tilauksia jatkettiin edellisvuoden tapaan eikä uusia tilauksia aloitettu. Suomen tilastollisen vuosikirjan tilaus lopetettiin Kiinteistöt ja kalusteet Suurempia remontteja asemalla ei vuoden aikana ollut. Suurin yksittäinen remonttikohde oli muovikasvihuone, jota kunnostettiin vuoden aikana. Aseman Vanhan Pappilan aikaisen puiston kunnostusta jatkettiin kaatamalla vanhimpia ja lahoimpia puita ja istuttamalla tilalle uusia. Kiinteistönhoitajalle liisattiin puutarhatraktori kerääjällä tilusten hoitoa varten. Aseman alueen läpi vedettiin kunnallinen vesijohto. Putken maahan kaivuu ja kasvillisuuden raivaus aiheuttivat maisemalle haittaa, joka toivon mukaan häipyy ajan kanssa. Valtion taidekokoelman taulut, muutaman uuden kera, palasivat asemalle kunnostuksen jälkeen. Ovien lukitusjärjestelmä uusittiin lukuunottamatta asuntolarakennuksia Aseman käyttö ja työpäivät Tuttuun tapaan vilkkainta aikaa asemalla olivat kevät ja syksy. Kaikkiaan asemalla vierailijoita oli 2854 yhteensä 125 tilaisuuudessa. Vierailijoita ja tilaisuuksia oli hieman vähemmän kuin vuonna 2008 (Kuva 1a). Tilaisuudet olivat lyhyimpiä lähes kymmeneen vuoteen (2,6 työpäivää/osaanottaja). 3

4 Vierailija määriltään vilkkaimpia kuukausia olivat huhti- ja syyskuu, lomakuukauden heinäkuun ollessa hiljaisin kuukausi. Työpäiviä kertyi eniten kesäkuulle, jolloin asemalla pidettiin mm. ekologian kenttäkurssia (Kuva 1b) Tutkijapäiviä Työpäiviä Vierailijoita Työpäivien lukumäärä Henkilöiden lukumäärä Vuosi 0 Kuva 1a. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä ja heidän työpäivänsä sekä tutkijoiden työpäivien (= tutkijapäiviä) lukumäärä Työpäiviä Vierailijoita Työpäivien lukumäärä Henkilöiden lukumäärä Kuukausi Kuva 1b. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä ja heidän työpäiviensä lukumäärä kuukausittain vuonna

5 3. TUTKIMUSTOIMINTA Tutkijoita ja opinnäytetöiden tekijöitä vieraili asemalla 135 henkilöä, eli suunnilleen saman verran kuin vuotta aikaisemmin, mutta tutkijat viettivät asemalla keskimäärin pidemmän aikaa, sillä tutkijatyöpäiviä kertyi 4494, mikä on selvästi enemmän kuin vuonna 2008 (3652; Kuva 1a). Osaltaan vilkastunutta toimintaa selittää tutkimushallin lisääntynyt käyttö ja uudet tutkimusprojektit. Kuitenkin luokiteltaessa tutkijat työskentelyajan mukaan kolmeen luokkaa, luokkien suhteellisissa osuuksissa ei eroja edelliseen vuoteen ole havaittavissa. Suurin osa tutkijoista vieraili asemalla lyhyesti (alle 1 kk) ja yli kuusi kuukautta asemalla viettäneitä tutkijoita oli 7 (Taulukko 2) Tutkimushankkeet Asemalla käynnissä olleet ulkopuolisella rahoituksella toimineet tutkimushankkeet on listattu liitteeseen 2. Aseman tutkimushankkeiden kokonaisrahoitus oli Uusina hankkeina alkoivat mm. kaksi SA:n rahoittamaa tutkimushanketta, joista toinen liittyy hiilen- ja toinen typenkierron tutkimukseen. Myös EU:n Life+ hankkeen rahoittaman VACCIA hankkeen työpaketti 8 aloitti vuoden 2009 alussa. Asemalla käynnissä olleiden hankkeiden rahoittajina olivat EU, Suomen Akatemia ja yksityiset säätiöt. Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmän toiminta vilkastui asemalla entisestään ja aseman pellolle nousi toinenkin lentohäkki perhosille. Aseman tutkijaseminaaria, jossa asemalla työskentelevät tutkijat, opinnäytteiden tekijät sekä ulkomaalaiset vieraat esittelevät tutkimuksia jatkui vuonna esitelmän verran. Lisäksi 5 pro-gradu opiskelijaa esittelivät töitään kesäkuun tutkijaseminaarissa. Ulkopuolisen rahoituksella toimivien hankkeiden lisäksi asema jatkoi omien pitkäaikaisainestojen keruuta. Taulukko 2. Asemalla työskennelleet tutkijat ja heidän työpäivänsä vuonna Työskentelyaika Lukumäärä Työpäiviä All 1 kk kk Yli 6 kk YHTEENSÄ Opinnäytetyöt ja julkaisut Opinnäytteitä asemalla valmistui kaikkiaan 4, joista yksi oli väitöskirja ja kaksi progradu töitä. Lisäksi asemalla tehtii yksi amk-opinnäyte. Vuoden aikana ilmestyi 23 kansainvälistä julkaisua, jotka on tehty osittain asemalla tai aineisto on kerätty asemalla. Kaikkia lyhyesti vierailevien tutkijoiden tuotoksia on vaikea löytää toimintakertomukseen, joten julkaisujen määrä lienee suurempi. Suomenkielisiä ja populaareja julkaisuja ilmestyi 4 kpl Kansainvälisyys Aseman tutkijat osallistuivat EU-rahoitteisen CARBO-NORTH-tutkimusprojektin työskentelyyn. Lauri Arvola toimi Global Lake Ecological Observatory Network (GLEON) verkoston toiminnassa ollen mm. johtoryhmän jäsen. 5

6 Asemalla työskenteli tai vieraili 12 ulkomaista tutkijaa. Tutkimusyhteistyötä tehtiin mm. ruotsalaisten, hollantilaisten, virolaisten, englantilaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa. Vuoden aikana asemalla järjestettiin 4 suurempaa kansainvälistä tieteellistä kokousta/tutkijatapaamista. Näihin osallistui 145 tutkijaa. 4. OPETUS Asemalla järjestettiin vuonna 2009 yhteensä 23 biologian ja lähitieteiden kurssia, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna (30; Taulukko 3). Näistä kaikki, yhtä lukuunottamatta, olivat Helsingin yliopiston järjestämiä. Valtaosa (65%) oli biotieteellisen tiedekunnan kursseja tai seminaareja. Suurin kurssi oli jälleen bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ekologian kurssin biotooppijakso (83 osallistujaa, 830 työpäivää). Muita Helsingin yliopiston tapahtumia, joista valtaosa oli erilaisia kokouksia ja koulutustapahtumia oli 43 kpl (vuonna 2008; 32). Kaikkien järjestettyjen tilaisuuksien kokonaismäärä oli 125 (Taulukko 3). Asemalla järjestettiin kaikkiaan 11 eri tiedekunnan tilaisuuksia. Asemalla työskenteli 12 opiskelijaa Gradut valmiiksi-stipendin turvin. Aseman omia stipendejä myönnettiin neljälle hakijalle, jotka tekivät kenttätyönsä Lammilla. Taulukko 3. Asemalla järjestetyt kurssit seminaarit ja vierailut vuonna Lukumäärä Henkilömäärä Työpäivät Biologian ja lähitieteiden kurssit ja seminaarit (Hy, muut yliopistot ja tutkimuslaitokset Muut Helsingin yliopiston kurssit, seminaarit ja tapahtumat Muiden yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tilaisuudet Muut tilaisuudet ja vierailut YHTEENSÄ YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS Ympäristökysymyksissä yhteistyötä tehtiin paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Hämeen Ammattikorkeakoulun, Suomen ympäristökeskuksen sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen kanssa jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua Vanajaveden tutkimusta. Myös HY:n biotekniikan instituutti ja ympäristöekologian laitos osallistuivat yhteistyöhön. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Hämeen ympäristökeskuksen sekä Maataloustuottajien keskusliiton Hämeen aluejärjestön ja Lammin paikallisosaston kanssa haettiin ratkaisuja maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa osana sopeutumista ilmastonmuutokseen, mm. järjestämällä lokakuussa n. 50 ihmistä kerännyt yleisötapahtuma osana VACCIA -hanketta. HAM:n ja SYKE:n kanssa tehtiin myös muuta yhteistyötä etenkin asiantuntijaroolissa. Sammaleinen -projektissa 6

7 ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta esiteltiin lapsille näytelmän keinoin. Sanna Laaka-Lindberg osallistui aktiivisesti hankkeen toteutukseen Hämeenlinnan ARXkeskuksen kanssa. Osana alue- ja paikallistason yhteistyötä elokuun alussa käynnistyi ympäristötutkimuksen professuurin 5-vuotinen toimikausi, joka on jatkoa aiemmalle nelivuotiskaudelle. Uutena yhteistyötahona professuurissa on maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos. Lauri Arvola osallistui Helsingin yliopiston edustajana Kanta-Hämeen maakuntaliiton aloitteesta perustetun Häme Open Campus hankkeen sekä lokakuussa perustetun Vanajavesikeskuksen työvaliokuntien työskentelyyn. Vuoden aikana aseman henkilökunta ja tutkijat antoivat useita lehti- ja radiohaastatteluja, joiden ansiosta aseman toiminta tuli esille julkisessa sanassa. Lisäksi paikallisissa sekä alueellisissa lehdissä ilmestyi aseman toiminnasta kertovia uutisia. Asema antoi lausuntonsa mm. Häme 2035 maakuntasuunnitelman luonnoksesta ja Hämeen ympäristöstrategiasta. Helmikuussa yliopiston johto kävi vararehtori Markku Löytösen johdolla neuvottelemassa Hämeenlinnan kaupungin edustajien kanssa yliopiston ja kaupungin yhteistyön syventämisestä. Aseman edustaja oli paikalla. Helmikuussa asema järjesti jo 30. peräkkäisenä talvena hiihtoviikon yliopiston henkilökunnalle. Hiihtäjien määrä oli hivenen heikosta lumitilanteesta huolimatta 175. Varsinaisesta seminaari-, opetus- ja tutkimustoiminnasta erotettavia tilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 52 kpl, joissa vierailijoita oli 1236 henkilöä. Näihin tilaisuuksiin lukeutui mm. yksi leirikoulu ja muutama koululais- ja opiskelijavierailu. Yhteistyö Lammin lukion kanssa jatkui. Useille vieraille esiteltiin aseman toimintaa. Lammilla Janne Sundell Liitteet: Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Liite 3. Julkaisuluettelo

8 Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Johtaja (mvs) Merja Otronen Johtaja (mvs) Janne Sundell Professori Lauri Arvola Amanuenssi Tiina Tulonen Osastosihteeri Leila Tuominen (osa-aika eläke) Osastosihteeri Eija Riihiranta Toimistosihteeri Sari Valkama Tutkimusteknikko Pertti Saaristo (osa-aikaeläke) Tutkimusteknikko Jussi Vilén Huoltoteknikko Jarmo Hinkkala Erikoislaboratoriomestari Jaakko Vainionpää Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola (vuorotteluvapaalla ) Kiinteistönhoitaja Kari Rantoila Pääemäntä Anja Kokkala Emäntä Airi Ilmonen-Elomaa (vuorotteluvapaalla ) Keittiötyöntekijä Tarja Perttula (osa-aikaeläke) Keittiötyöntekijä Teemu Parikka Keittiötyöntekijä Aili Savolainen Keittiöapulainen Mirjam Järvinen (50%) Keittiöapulainen Maija Pietilä Siivooja Reetta Isola Siivooja Leila Raittila Siivooja Anne Savolainen Määräaikaiset työsopimussuhteiset ja stipendiaatit Projektitutkija Samuli Sairanen Projektitutkija Anniina Kiiltomäki Projektitutkija Anja Lehtovaara ja Projektitutkija Jorma Keskitalo Projektitutkija Riitta Ryömä, Projektitutkija Marja Kosme Tutkijakoulutettava Eeva Huitu Tohtorikoulutettava Jussi Huotari Tutkimusteknikko Marja-Leena Vitie Tutkimusavustaja Saara Rinne Tutkimusavustaja Marika Tikka Tutkimusavustaja Elina Jaatinen Tutkimusavustaja Atte Halttunen Puutarha-apulainen Joni Salonen Puutarha-apulainen Vikke Vuorenpää Siivooja, vuosilomasijainen Minna Grönlund-Läderach Keittiöapulainen, vuosiloma- ja vuorotteluvapaasijainen Satu Kuisma Apurahatutkija Eva Hola (Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, CIMO)

9 Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Hanke, kesto ja asemalla työskenneelleet johtaja/tutkimusryhmän jäsenet CarboNorth ( ) Lauri Arvola, Eeva Huitu, Anja Lehtovaara Kantoprojekti ( ) Sanna Laaka-Lindberg, Riitta Ryömä KESKALA, Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa ( ) Hannu Lehtonen, Mikko Olin, Pasi Ala-Opas Liuenneen orgaanisen hiilen kuormituksen vaikutukset järven aineenvaihduntaan ja ravintoverkostoon ( ) Roger Jones, Hannu Nykänen, Sari Peura Maankäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutus valuntaan ja ravinnehuuhtoumiin maaseutuja rakennetussa ympäristössä ( ) Marko Järvinen, Lauri Arvola, Eeva Huitu Neglected role of parasites in planktonic trophic cascades ( ) Kalevi Salonen, Katja Pulkkinen Orgaanisen aineen valohajoaminen vesiympäristössä ( ) Anssi Vähätalo, Hanna Aarnos Processes and organisms in nitrification ( ) Rauni Strömmer, Lauri Arvola, Merjo Laine ProDoc ( ) Lauri Arvola, Leena Vitie, Marja Kosme Purokinnassammalen ekologia ( ) Sanna Laaka-Lindberg, Eva Hola Puunlahottajasienten leviämisprosessin mittaaminen ja mallintaminen ( ) Veera Norros RKTL & Lammi LTER, ( ) Martti Rask, Lauri Arvola, Anja Lehtovaara Talven vaikutus Vesijärven levästöön ( ) Kalevi Salonen, Pauliina Salmi TransCarbo ( ) Anne Ojala, Jussi Huotari, Elina Peltomaa; Terhi Rasilo Täpläverkkoperhosen evoluutiobiologinen tutkimus ( ) Ilkka Hanski, Suvi Ikonen Vaccia ( ) Lauri Arvola, Samuli Sairanen, Tiina Tulonen, Sanna Laaka-Lindberg YMLI/Ympana ( ) Lauri Arvola, Matti Leppäranta, Anniina Kiiltomäki, Jorma Keskitalo Ympäristökasvatushanke Sammaleinen ( ) Sanna Laaka-Lindberg 9

10 Liite 3. Julkaisuluettelo Tieteelliset julkaisut 1. Arvola, L., George, D.G, Livingstone, D.M,, Järvinen, M., Blenckner, T., Dokulil, M.T, Jennings, E., NicAongusa, C., Nöges, P., Nöges, T., &.Weyhenmeyer, G.A The impact of the changing climate on the thermal characteristics of lakes. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Bärlund, I., Rankinen, K., Järvinen, M., Huitu, E., Veijalainen, N. and Arvola, L Three approaches to estimate inorganic nitrogen loading under varying climatic conditions from a headwater catchment in Finland. - Hydrology Research 40: Blenckner, T., Adrian, R., Arvola, L., Järvinen, M., Nõges, P., Nõges, T., Pettersson, K. & Weyhenmeyer, G The impact of climate change on lakes in Northern Europe. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp George, G., Järvinen, M., Nõges T., Blenckner, T. & Moore, K The impact of the changing climate on the supply and recycling of nitrate. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Hautala, H., Laaka-Lindberg S. & Vanha-Majamaa, I Effects of retention felling on epixylic species in boreal spruce forests in Southern Finland. Restoration Ecology. In press. 6. Huotari J., Ojala, A., Peltomaa, E., Pumpanen, J., Hari, P. & Vesala, T Temporal variations in surface water CO2 concentration in a boreal humic lake based on highfrequency measurements. Boreal Env. Res. 14 (suppl. A): Jakkila J., Leppäranta, M., Kawamura, T., Shirasawa K., & Salonen K Radiation transfer and heat budget during the melting season in Lake Pääjärvi. Aquatic Ecology 43(3), Jennings, E., Järvinen, M., Allott, N., Arvola, L., Moore, K., Naden, P., NicAongusa, C., Nõges, T., Weyhenmeyer, G.A The impact of the changing climate on the flux of dissolved organic carbon from catchments. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Klemme, I. and Hanski. I Heritability of and strong single gene (Pgi) effects on life-history traits in the Glanville fritillary butterfly. Journal of Evolutionary Biology 22, Leppäranta, M Lake ice modelling. In: George D.G. (ed.), The impact of climate change on European lakes, Springer-Verlag, pp Leppäranta, M., Jaatinen, E., Kiiltomäki, A., Järvinen O. & Shirasawa K Measurements of light transfer through lake ice cover. Proceedings of the 5th International Conference in Optics of Natural Waters, St. Petersburg, Russia. pp Livingstone, D.M., Adrian, R., Arvola, L., Blenckner, T., Dokulil, M.T., Hari, R.E., George, D.G., Jankowski, T., Järvinen, M.U, Jennings, E., Nõges, P., Nõges, T., Straile, D. & Weyhenmeyer, G.A Regional and supra-regional coherence in limnological variables. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Lopez Bellido, J., Tulonen, T., Kankaala, P. & Ojala, A CO 2 and CH 4 fluxes during spring and autumn mixing periods in a boreal lake (Pääjärvi, Southern Finland)- J. Geophysical. Res. 114: Moore, K., Jennings, E., Allott, N., May, L., Järvinen, M., Arvola, L., Tamm. T., Järvet. A., Nöges, T., Pierson, D. & Schneiderman, E Modelling the effects of climate change on inorganic nitrogen transport from catchments to lakes. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Naden, P., Allott, N., Arvola, L., Järvinen, M., Jennings, E., Moore, K., NicAngousa, C., Pierson, D., Schneiderman, E Modelling the effects of climate change on 10

11 dissolved organic carbon. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Nöges, P., Adrian, R., Anneville, O., Arvola, L., Blenckner, T., George, G., Jankowski, T., Järvinen, M., Maberly, S., Padisak, J., Straile, D., Teubner, K., Weyhenmeyer, G.A The impact of the changing climate on the seasonal dynamics of phytoplankton. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Pierson, D., Arvola, L., Allott, N., Järvinen, M., Jennings, E., May, L., Moore, K. & Schneiderman, E Modelling the effects of climate change on the supply of phosphate phosphorus. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Rasilo T., Huotari J., Ojala A., Pumpanen J. 2009: Carbon flow through an old-growth forest catchment into a lake in Southern boreal zone in Finland Proceedings of the Finnish Center of Excellence and Graduate School in Physics, Chemistry, Biology and Meteorology of Atmospheric Composition and Climate Change. Report Series in Aerosol Science 102: Saastamoinen, M., Ikonen, S., Hanski, I Significant effects of Pgi genotype and body reserves on lifespan in the Glanville fritillary butterfly. Proc. R. Soc. B, 276: Salonen, K., Leppäranta, M., Viljanen, K. & Gulati R Perspectives in winter limnology: closing the annual cycle of freezing lakes. Aquatic Ecology 43(3), Saloranta, T., Forsius, M., Järvinen, M. & Arvola, L Impacts of projected climate change on thermodynamics of a shallow and deep lake in Finland: Model simulations and Bayesian uncertainty analysis. - Hydrology Research 40: (In press). 22. Schneiderman, E., Järvinen, M. Jennings, E., May L., Moore, K., Naden, P.S. & Pierson, D Modelling the effects of climate change on catchment hydrology with the GWLF model. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Vehmaa, A. & Salonen, K. Development of phytoplankton in Lake Pääjärvi (Finland) during under-ice convective mixing period. Aquat. Ecol. 43: Muut julkaisut 1. Laaka-Lindberg, S, Anttila, S. & Syrjänen, K Suomen uhanalaiset sammalet. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöopas. 347 s. 2. Keskitalo, J Ilmastonmuutios etenee hälyttävästi. Teoksessa: Mitä, Missä, Milloin Otava Keuruu. s Sundell, J Mikä määrää määrää? Kannanvaihteluiden teoriaa. Teoksessa: Nisäkkäät. Weilin-Göös. Porvoo. s Sundell, J Elämän ja kuoleman leikki peto-saalissuhde. Teoksessa: Nisäkkäät. Weilin-Göös. Porvoo. s Opinnäytteet 1. Niitepõld, K Flight metabolic rate in the Glanville fritillary butterfly. PhD thesis, Department of Biological and Environmental Sciences, University of Helsinki 2. Immonen, V Täpläverkkoperhosen elinkierto-ominaisuuksien alueellinen vaihtelu Ahvenanmaalla. Pro gradu-tutkielma, Ekologia- ja evoluutiobiologia, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto. 32 s. 3. Kaitaranta, J Nopeat vedenlaadun muutokset maatalousvaikutteisessa purossa automaattinen vedenlaadun mittaus pitoisuuksien ja kuormituksen arvioinnissa. Pro gradu-tutkielma, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. 83 s. 11

12 4. Vitie M.-L Biokaasua järvikasveista. Rehevöityneiden järvien niittojätteen metaanituottopotentiaali. AMK opinnäytetyö, Ympäristöteknologian koulutusohjelma, Lahden ammattikorkeakoulu. 61 s. 12