Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS 2015

2 1. JOHDANTO Vuosi 2015 oli aseman 62. toimintavuosi. Aseman toimintaa kehitettiin vuoden aikana aktiivisesti ja hyvässä hengessä. Asema oli mukana monessa hankeideoinnissa, joiden hedelmiä saamme vielä odottaa. Joitain hankkeita kuitenkin aloitettiin, mm. Ympäristöministeriön rahoittama maatalouden ravinnekiertoon keskittyvä hanke ja Suomen mittakaavassa suuri EU Life IP hanke, FRESHABIT, jossa asema on toteuttamassa toimia Vanajaveden valuma-alueella yhdessä mm. Vanajavesikeskuksen kanssa. Suuntaus pitkälti automaattisiin seurantalaitteisiin perustuvaan pitkäaikaistutkimukseen on saanut jatkoa, sillä jo aiemmin vuonna 2014 alkaneet mustarastaiden automaattinen radioseuranta ja seismologiset mittaukset jatkuivat ja saivat seurakseen viisi pohjaveden mittausasemaa, joista osa automaattisia, maaperän sääasemat, lepakoita jatkuvasti äänittävät detektorit ja fenologiakamerat. Myös jatkuvasti toiminnassa olevia automaattisia vesistön seurantapisteitä on lisätty, nämä kaikki siis asemalla jo pitkään jatkuneiden muiden pitkäaikaistutkimusten lisäksi. Aseman käyttöaste oli kokonaisuudessaan lähes edellisvuoden kaltainen. Kuitenkin käyttäjäkunnassa näkyi rakenteellinen muutos. Aseman perustehtävissä, opetuksessa ja tutkimuksessa, toiminta oli yhtä vilkasta kuin aiemmin, tai jopa selvästi vilkkaampaa tutkijoiden työpäivillään mitattuna. Pahimmin heikko taloustilanne iski tiedemaailman ulkopuolisten vierailijoiden määrään. Tämä suuntaus on huolestuttava sen takia, että sillä on välittömät vaikutukset aseman talouteen. YVV-toiminnassa asema kunnostautui olemalla hyvin näkyvillä ympäröivässä yhteiskunnassa. Vuonna 2015 asema esittäytyi useissa eri tilaisuuksissa, myös ulkomailla. Erityisesti mieleen on jäänyt asemalla Vanajavesikeskuksen kanssa yhdessä järjestetty Koko Perheen Luontopäivä luontoiltoineen, joka oli myös osa yliopisto 375 vuotta juhlavuoden ohjelmaa. Vuoden mittaan jatkunut aktiivinen toiminta ja positiivinen vire saivat kuitenkin ylleen taloudellisten säästötoimien varjon kun yliopisto ilmoitti tulevista leikkauksista ja YTneuvottelujen aloittamisesta, joiden seuraukset tulevat kuitenkin ilmi koko laajuudessaan vasta vuonna HALLINTO JA RESURSSIT 2.1. Henkilökunta Keittiöapulainen Maija Pietilä jäi eläkkeelle vuoden alkupuolelle, mutta jatkoi keittiön ruuhka-apulaisena tuntityösopimuksella. Myös Jaana Aaltonen ja Tatiana Anikina jatkoivat keittiön ruuhka- ja loma-ajan apulaisina tuntityösopimuksilla eikä muulle lomatuuraukselle ollut tarvetta, varsinkin kun keittiö oli kokonaan kiinni kaksi viikkoa heinäkuussa. Huoltoteknikkona toimi Pekka Jokela vuoden määräaikaisella sopimuksella. Päivystysrinki lopetettiin kesällä ja HY:n tila- ja kiinteistökeskus osti talotekniset päivystyspalvelut Lammin Talonmiespalvelut Oy:ltä ja muut hälytyspalvelut Sol Oy:ltä. Siivoukseen palkattiin kahden vakituisen täyspäiväisen lisäksi vakituinen osa-aikainen siivooja, Maarit Raninen. Siivouksen loma-ajantuuraajana oli jälleen Sofia Grönberg. Kiinteistönhuollon apuna teki harjoittelujaksoaan Henri Hovi (Koulutuskeskus Salpaus), 2

3 joka jatkoi palkattuna loma-ajan tuuraajana. Kiinteistönhuollon, huoltoteknikon ja tutkimusteknikon apuna toimi puolen vuoden ajan työkokeilussa ollut Jani Heinonen. Harjoittelijoita oli normaalia runsaammin: Satu Nokkonen ja Aleksi Polojärvi (HAMK), Matthias Fellhauer ja Rahel Beil (Weihenstephan-Triesdorf Hochschule, Saksa), Julien Salandre (Universite Jean Monnet, Ranska), Janna Groot (Vilentum Applied University, Hollanti) sekä Josefiina Ruponen, Jonas Sommer, Aino Peltonen ja Martti Honkanen (HY). Näistä kaksi viimeksi mainittua olivat palkallisessa harjoittelussa ja Aino Peltonen myös palkattuna opetusavustajana. Osastosihteeri Eija Riihirannan vuorotteluvapaan sijaisena toimi Arja Mattila, joka työskenteli myös lomatuuraajana toimistossa. Siviilipalvelustaan asemalla suoritti Tuomas Salmi. Työelämään tutustumassa kävivät Sami Sundell Hämeenlinnan yhteiskoulusta sekä Pinja Iivonen ja Saana Tulonen Lammin lukiosta. Henkilökunnalle järjestettiin hätäensiapukoulutusta ja moni osallistui yliopiston järjestämiin henkilöstökoulutuksiin. Asemapäiviä vietettiin Husön biologisella asemalla, jossa saatiin mm. koulutusta tulevaa asemien yhteistä lepakko- ja puutiaisseurantaa varten. Työterveyshuollon järjestäjä vaihtui TyöSykkeestä Terveystaloon, mikä aiheutti hankaluuksia ja työajan menetystä, sillä Terveystalon toimipiste sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa eikä Lammilla kuten aiempi työterveyden toimipiste. Työhyvinvointikysely järjestettiin syksyllä. Kyselyn tulokset olivat melkein kautta linjan edellistä kyselyä (2013) heikommat. Joko työhyvinvointi on oikeasti heikentynyt tai tulosta selittävät vähäisempi vastaamisaktiivisuus ja samanaikaisesti käydyt YTneuvottelut ja täydellinen rekrytointikielto. Työyksikkökokouksia pidettiin vuoden aikana neljä, kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Keväällä käytiin henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnit osana YPJ-prosessia. Maanantaisin pidettävää henkilökunnan tiedotustilaisuutta, ns. kymppikahveja jatkettiin edellisvuosien tapaan. Samoin verstas- ja laboratoriopalavereja pidettiin säännöllisesti. Muiden henkilöstöryhmien palavereja pidettiin tarpeen mukaan. Virkistystoiminta oli melko vilkasta. Keväällä pidettiin perinteiset pihatalkoot, kesällä risteily Mallasvedellä ja Roineella, syksyllä vierailtiin SodaShop Designlasinpuhallusstudiolla, Lunnikivi galleriassa ja syötiin lounasta kiinalaisessa ravintolassa ja syystalvella ohjelmassa oli tutustumismatka ja yhteiset pikkujoulut Tvärminnessä sekä uuden laavun harjakaiset ja joulusauna. Asema tarjosi henkilökunnalle myös joululounaan Aseman edustus johtokunnassa ja yliopistossa Asemien yhteisessä johtokunnassa muun henkilökunnan edustajan varajäsenenä vaikutti tutkimusteknikko Jussi Vilén. Janne Sundell oli aseman edustajana LUOVAtohtoriohjelman johtoryhmässä ja Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa varajäsenenä. 3

4 2.3. Määrärahat ja talous Asemalle myönnettiin määrärahoja vuodeksi 2015 Taulukon 1 mukaisesti. Poistojen määrä laski edellisvuodesta ollen (vuonna 2013, ). Summaa kasvatti noin kuudella tuhannella poistorajan suurentuminen kymmeneen tuhanteen, jolloin aiempien vuosien arvoltaan viiden ja kymmenen tuhannen euron välillä olevat hankintojen poistot tulivat kerrallaan maksettaviksi. Aseman omat tulot olivat (vuonna 2014; ), kokonaistuloksen ollessa ylijäämäinen ( ). Tutkimus- ja analyysipalveluiden osuus omista tuloista oli edellisvuotta pienempi (2014; ). Taulukko 1. Lammin biologisen aseman määrärahat vuosina 2014 ja Määrärahat vuosi 2015 Vuosi 2014 Toimintamenomääräraha* Tilakustannukset Professuuri YHTEENSÄ * = toimintamenomääräraha strateginen raha tuloksellisuusraha Laitteet ja hankinnat Tutkimukseen ja opetukseen liittyvää laitteistoa hankittiin melko runsaasti, vaikka yksikään hankinta ei ollut niin kallis (> ), että olisi mennyt poistomenettelyyn. Vuoden 2015 hankintoja olivat mm. laboratoriojääkaappi, tasoravistelija, sentrifugi ja olosuhdekaappi. Lisäksi pitkään suunniteltu mikroskooppien vähittäinen uusiminen aloitettiin hankkimalla viisi uutta mikroskooppia, joista yksi kameralla varustettuna. Asemalle perustettiin UAV-laboratorio hankkimalla kaksi kauko-ohjattavaa kopteria varusteineen. Toisessa koptereista on tavallinen kamera ja toisessa lisäksi lämpökamera. Automaattisia, jatkuvasti mittaavia laitteita hankinnoissa olivat kaksi maaperää seuraavaa minisääasemaa, joista toinen myös lähettää aineistoa langattomasti, Scan-laite, lämpötilaloggereita ja virtaamamittari. Näistä viimeisin hankittiin projektirahalla. Luentosaleihin ja ryhmätyötiloihin hankittiin neljä uutta dataprojektoria. Tietokoneita uusittiin 5 kpl. Tvärminnestä hankittu Clupea alus siirtyi kokonaan aseman kalustoon kun viimeinen erä siitä maksettiin. Alus nimettiin uudestaan Jarreksi edesmennen huoltoteknikon Jarmo Hinkkalan mukaan. Laitteistossa koettiin myös menetyksiä, sillä Vanajavedellä olleelta tutkimuslautalta varastettiin kymmenien tuhansien eurojen mittauslaitteisto Kirjasto ja kokoelmat Suurin osa lehtitilauksista oli edelleen sanomalehtiä ja populaareja julkaisuja. Tilatut tieteelliset julkaisut olivat pääsääntöisesti kotimaisia. Painettuja ulkomaisia tiedejulkaisuja tulee kirjastoon enää lähinnä tutkijoiden lahjoituksina. Kirjahankinnat olivat pääosin suomenkielisiä lajioppaita. Hauholainen eläintentäyttäjä Hartte Toukonen teki asemalle uuden lahjoituksen täytettyjen lintujen muodossa. 4

5 2.6. Kiinteistöt ja kalusteet Harjoittelijana ollut Henri Hovi teki oppilastyönään opiskelija-asuntolan eteen istutukset ja laatoituksen pöytä-tuoliryhmää varten. Tiedeluontopolun suunnittelua ja toteutusta jatkettiin hankerahoituksella (Nesslingin säätiö ja Wihurin rahasto). Osana polkua valmistui omana työnä laavu ja grillipaikka, jonka suunnitteli ja rakensi pääosin tutkimusteknikko Jussi Vilén. Opetus- ja seminaaritoimintaa palveleva laavu laajoine patioineen nimettiin Jääränkoloksi. Rantasaunalle hankittiin suuri tukeva laituri. Rantasaunan remonttia suunniteltiin, mutta se jäi vielä toteuttamatta. Majoitustilojen petivaatteita uusittiin ostamalla peittoja ja tyynyjä. Majoitustiloissa olevia vanhoja kuvaputkitelevisioita vaihdettiin uusiin 5 kpl. Päärakennuksen aulaa ehostettiin muutamilla uusilla kalusteilla ja kahdella infotaululla. Tila- ja kiinteistökeskus hankki aseman keittiöön uuden tiskikoneen. Omana hankintana ostettiin uusi laitospyykinpesukone rikkoutuneen tilalle. Lampaita hoitolaidunnettiin Pääjärventien länsipuolen niityllä edellisvuoden tapaan Aseman käyttö ja työpäivät Kurssi- ja seminaaritoiminta oli kokonaisuudessaan hieman edellisvuotta heikompi. Tilaisuuksiin osallistujia oli 2526 (2013; 2993) ja heidän työpäiviään 7307 (8335). Tilaisuuksien lukumäärä oli 95 (104; Kuva 1a, Taulukko 3). Aseman käyttöasteessa oli tyypillisen vuoden tapaan suurta kuukausittaista vaihtelua. Ryhmien (seminaarit, kokoukset, kurssit yms.) työpäivien, ja erityisesti henkilöiden jakautuminen eri kuukausille oli normaalin kaksihuippuinen. Kuukausista vähäväkisimät oli tammi-, heinä- ja joulukuu. Vaikka tutkijoiden vuoden aikaista aseman käyttöä ei tilastoida kuukausittain kuten ryhmillä, noudattaa se samankaltaista vaihtelua, joskin on tasaisempi (Kuva 1b). 5

6 Kuva 1a. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäivänsä sekä tutkijoiden työpäivien (= tutkijapäiviä) lukumäärä Kuva 1b. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäiviensä lukumäärä kuukausittain vuonna

7 3. TUTKIMUSTOIMINTA Tutkijoita, harjoittelijoita ja opinnäytetöiden tekijöitä työskenteli asemalla 275 henkilöä (2014; 257), eli hieman edellisvuotta enemmän. Näiden työpäivien yhteenlaskettu määrä oli kuitenkin selvästi aiempaa suurempi, 6165 (4447 vuonna 2014; Kuva 1a, Taulukko 2). Osan, joskaan ei edes puolta, kasvusta selittävät Luonnonvarakeskuksen tutkijat, jotka olivat vuokranneet työhuoneet asemalta. Pitkäaikaisten tutkijoiden osuus oli tavanomaista suurempi. Yli puolivuotta asemalla viettäneet tutkijat olivat Pasi Ala- Opas, Jukka Ruuhijärvi, Jouni Tulonen (Luke; kalatutkimus), Lauri Arvola, Jussi Huotari, Mikko Liukkonen, Sami Taipale (myös ISY), Sari Uusheimo, Marja-Leena Vitie (HY; akvaattinen ekologia), Suvi Ikonen (HY; metapopulaatiobiologia), Suzanne Levine (University of Vermont; akvaattinen ekologia), Riitta Ryömä (Metsähallitus ja HY; sammalet ja biodiversiteetti), Rahel Beil, Matthias Fellhauer ja Julien Salandre (harjoittelijoita). Taulukko 2. Asemalla työskennelleet tutkijat ja heidän työpäivänsä vuonna Työskentelyaika Lukumäärä Työpäiviä Alle 1 kk kk Yli 6 kk YHTEENSÄ Tutkimushankkeet, -seminaarit ja seurannat Kaikkien asemalla vuosittain käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrä on ollut viime vuosina 40 hankkeen tietämillä (Liite 2). Aseman omassa budjetissa olevat EU Life+ rahoitteiset hankkeet Monimet ja N-Sink sekä Nesslingin säätiön rahoittama laskeutusallas- ja kosteikkotutkimus jatkuivat edelleen. Monimet keskittyy ilmastonmuutoksen havainnointiin ja mallintamiseen boreaalisessa ympäristössä ja N- Sink sekä Nessling hanke selvittävät typpikuormituksen vähentämistä vesistöissä. Jatkorahoitusta sai veden sekoittumisolojen vaikutuksia kasviplanktoniin selvittävä Vesijärvisäätiön rahoittama tutkimusprojekti. Uusina projekteina alkoivat Ympäristöministeriön rahoittama maatalouden ravinnekiertoa tutkiva hanke ja EU:n rahoittama FRESHABIT hanke, jossa asema osallistuu Vanajaveden alueen toimiin. Muissa projekteissa, joiden rahoitus ei kulje aseman kautta, oli normaalia vaihtuvuutta. Uusista mainittakoon latvuksen vaikutusta kenttäkerrokseen saapuvan säteilyn määrään muuttuvassa ilmastossa tutkiva hanke. Aseman tutkijaseminaaria, jossa tutkijat sekä opinnäytteiden tekijät esittelevät tutkimuksia, jatkui vuonna 2015 viidellä esitelmällä. Asemalla on käynnissä useita pitkäaikaisia seurantatutkimuksia, jotka yhä useammin nojaavat automaattisiin mitta- ja tallennuslaitteisiin, joille on ominaista jatkuva tai lähes jatkuva mittaus. Lisäksi useat mittalaitteet lähettävät mittausaineiston automaattisesti käyttäjälle. Eri hankkeissa tehdään mm. seismologisia mittauksia, ylläpidetään fenologiakameroita, radioseurataan automaattisesti lintuja ja tallennetaan lepakoiden 7

8 ääntelyä. Viimeksi mainitun lisäksi toisessa Turun yliopiston koordinoimassa hankkeessa seurataan säännöllisesti puutiaisten esiintymistä. Geo- ja maantieteen laitoksen asentamat automaattiset pohjavedentutkimusasemat täydentävät aseman omia pintaveden mittauspisteitä, joita on erityisesti Pääjärvellä ja sen valuma-alueella, Evon lukuisissa järvissä ja muualla Vanajaveden valuma-alueella. Vanajanselällä on myös ilmakehänkaasuja mittaava pyörrekovarianssiasema Opinnäytetyöt ja julkaisut Julkaisumäärältään vuosi 2015 oli hyvä, sillä tieteellisiä julkaisuja oli yhteensä 35 (2014; 29) ja muita julkaisuja kahdeksan, eli aiempaa niukemmin (2014; 28). Opinnäytteitä asemalla valmistui yhteensä kahdeksan (6). Näistä väitöskirjoja oli kaksi (3) ja pro graduja kuusi (3; Liite 3) Kansainvälisyys Asema kuuluu kansainvälisiin NETLAKE- ja GLEON -verkostoihin ja kansalliseen FinLTSER-verkostoon, joka on osa kansainvälistä ILTSER-verkostoa. Vuoden aikana Lammilla työskenteli 42 (2014; 46) ulkomaista tutkijaa yhteensä 1010 työpäivää (728). Tutkimusyhteistyötä tehtiin useita eri kansalaisuuksia edustavien tutkijoiden kanssa. Vuonna 2015 asemalla järjestettiin 12 (2014; 11) kansainvälistä tieteellistä kokousta/tutkijatapaamista. Näissä osallistujia oli 331 (2014; 341). 4. OPETUS Asemalla järjestettiin vuonna 2015 yhteensä 23 (vuosi 2014; 24, Taulukko 3) biologian ja lähitieteiden kurssia tai seminaaria. Valtaosa Helsingin yliopiston tilaisuuksista oli bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kursseja tai seminaareja. Kursseista osallistujamäärältään suurin oli ekologian kenttäkurssin biotooppijakso (72 osallistujaa, 720 työpäivää). Työpäivien määrällä mitattuna suurin kurssi oli kuitenkin ekologian kenttäkurssin tutkimusjakso, jossa oli osallistujia 60 ja heillä työpäiviä 900 (vuonna osallistujaa ja 840 työpäivää). Muiden Helsingin yliopiston tapahtumien määrä oli 36 (34). Osallistujia ja heidän työpäiviään oli 862 ja 1891 (2014; 890 ja 2289). Aseman henkilökunta oli kiinteästi mukana järjestämässä viittä kurssia. Näistä nisäkäsekologian kenttäkurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa maatalousmetsätieteteellisen tiedekunnan riistaeläintieteen kanssa. Talvilimnologian kurssin järjestelykumppanina oli perinteisesti Jyväskylän yliopisto ja HY:n fysiikan laitoksen geofysiikan osasto. Helsinki Summer Schoolin ohjelmaan kuuluva kansainvälinen vesiekologinen kurssi organisoitiin yhdessä Tvärminnen eläintieteellisen aseman kanssa. Näiden lisäksi järjestettiin toista kertaa Develop yourself as a researcher kurssi. UAVteknologiaan ja sen mahdollisuuksiin ekologisissa tutkimuksissa paneuduttiin kurssilla, joka oli avoin myös HAMKin opiskelijoille. Asemalla työskenteli 20 opiskelijaa Gradut valmiiksi -stipendillä. Vuotta aiemmin stipendiläisiä oli 23. Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiö myönsi asemalla tehtäviin opinnäytteisiin yhteensä kuusi apurahaa (yhteensä ). Bussilastilliselle fukseja esiteltiin biologisia asemia tällä kertaa Lammilla lokakuussa. 8

9 Taulukko 3. Asemalla järjestetyt kurssit, seminaarit ja vierailut vuonna Tilaisuuksien lukumäärä Henkilömäärä Työpäivät Biologian ja lähitieteiden kurssit ja seminaarit (Hy, muut yliopistot ja tutkimuslaitokset) Muut Helsingin yliopiston kurssit, seminaarit ja tapahtumat Muiden yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tilaisuudet Muut tilaisuudet ja vierailut YHTEENSÄ YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS Ympäristökysymyksissä yhteistyötä tehtiin paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Jyväskylän yliopiston sekä Vanajavesikeskuksen kanssa jatkettiin aiemmin aloitettua yhteistyötä mm. Vanajaveden tutkimuksen puitteissa. Myös HY:n fysiikan laitos ja ympäristötieteiden laitos osallistuivat yhteistyöhön. Janne Sundell (pj) ja Lauri Arvola jatkoivat Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen hankkeen ohjausryhmässä ja olivat valmistelemassa muita aluekehityshankkeita. Lauri Arvola osallistui edelleen Vanajavesikeskuksen työvaliokuntien (myös vesijaoston pj.) työskentelyyn. Hän oli myös Kanta-Hämeen maakuntaliiton yhteistyöryhmän asiantuntijajäsen, Helsingin yliopiston edustajana Hämeen ELY-keskuksen vesienhoitoalueen yhteistyöryhmässä, asiantuntijana ympäristökeskuksen pintavesi-työryhmässä sekä SYKE:n Proftest -ryhmässä. Tiina Tulonen oli aseman edustaja Kanta-Hämeen luonnonvara-alan verkoston kehittämistiimissä. Asema antoi lausunnon Kanta-Hämeen vaihemaakuntakaavasta, joka koski luonnonvaroja ja liikennettä. Erityisesti kantaa otettiin tuulivoimaan ja turpeennostoon. Janne Sundell osallistui Lammin alueen yritysten perustaman Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiön toimintaan säätiön asiamiehenä. Asema oli jälleen osaltaan auttamassa järjestelyissä Säätiön varainkeruutilaisuudessa Ympäristölounaalla. Puhujina olivat Luonnonvarakeskuksen kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila ja MEP Sirpa Pietikäinen. Asema oli myös esillä yhdessä tukisäätiönsä kanssa Lammin Pellavamarkkinoilla ja Ympäristötalkoissa, Hämeenlinnan Enterprise teknologiayrittäjyyspäivillä osana LUO-verkostoa ja Elomessuilla sekä Evon Ystävänpatikassa. Suurin ponnistus oli yhdessä Vanajavesikeskuksen kanssa Lammin biologisella asemalla järjestetty Koko Perheen Luontopäivä, jonne paikallisten lisäksi kuljetettiin yleisöä kantakaupungista. Ohjelmana oli mm. kosteikkoesittely, Pääjärven tutkimusristeily, kalavisa, mikroskopoinnin kirppusirkus ja lopuksi luontoilta asiantuntijoineen. Asemaa esittelevät roll-upit olivat näytillä Hämeenlinnan keskustan Sunshine Pop-up puistossa, jossa Lauri Arvola piti myös esitelmän Antarktiksesta. 9

10 Antarktis oli aiheena useissa muissakin hänen yleisöesitelmissään, mm. Tiedekulmassa. Janne Sundell esitteli HY:n biologisia asemia roll-up muodossa Euroopan nisäkästieteellisessä kokouksessa Tukholmassa. Hämeen Sanomien juttusarja Vierailija-palstalla jatkui vielä parin jutun verran, samoin kuin Lauri Arvolan juttusarja tutkimusretkestä Antarktikselle (Liite 3). Asema ja sen toiminta olivat muutenkin hyvin edustettuina alueellisessa mediassa, niin radiossa, TV:ssä kuin sanomalehdissä. Uutena tiedotuskanavana sosiaalisessa mediassa otettiin Facebookin rinnalle käyttöön Twitter. Hiihtoviikolla lunta riitti vain puoleksi aikaa, mutta asemalla lomaansa vietti kuitenkin 123 yliopistolaista. Varsinaisesta seminaari-, opetus- ja tutkimustoiminnasta erotettavia tilaisuuksia järjestettiin edellisvuotta selvästi vähemmän, vain 28 kpl (vuonna 2014, 38). Tämä näkyi myös vierailijoiden määrissä 865 (1180) ja heidän työpäivissään 1426 (1742, Taulukko 3). Useille ryhmille esiteltiin asemaa ja sen toimintaa. Mainittuihin tilaisuuksiin kuului myös muutama kurssitapaaminen, jotka voitanee laskea alumnitilaisuuksiksi, vaikkakaan kaikki osallistujat eivät olleet rekisteröityjä alumneja. Aseman luontopolku oli suhteellisen runsaassa käytössä, mutta kävijämääriä ei ollut mahdollista selvittää, koska kaikki eivät kirjaa käyntejään vieraskirjaan. Lammilla Janne Sundell Liitteet: Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Liite 2. Asemalla vuonna 2015 käynnissä olleet tutkimushankkeet. Liite 3. Julkaisuluettelo

11 Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Johtaja Janne Sundell Professori Lauri Arvola Amanuenssi John Loehr Amanuenssi Tiina Tulonen Osastosihteeri Eija Riihiranta (vuorotteluvapaalla ) Toimistosihteeri Sari Valkama Tutkimusteknikko Jussi Vilén Huoltoteknikko Pekka Jokela Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola Erikoislaboratoriomestari Jaakko Vainionpää Kiinteistönhoitaja Kari Rantoila Pääemäntä Anja Kokkala Emäntä Airi Ilmonen-Elomaa Keittiötyöntekijä Mirjam Järvinen Keittiötyöntekijä Aili Savolainen Keittiöapulainen Maija Pietilä ( eläkkeelle) Siivooja Reetta Isola Siivooja Anne Savolainen Siivooja Maarit Raninen (osa-aikainen 82,8% ) Laboratorioanalyytikko Jorma Keskitalo (tuntityö) Keittiötyöntekijä, kiireapulainen Jaana Aaltonen (tuntityö) Keittiötyöntekijä, kiireapulainen Tatiana Anakina (tuntityö) Kiinteistönhoitaja, kausityöntekijä Henri Hovi ( ) Toimistosihteeri, vuorotteluvapaasijainen/kausityöntekijä Arja Mattila ( / ) Tekninen avustaja Marja-Leena Vitie ( ) Tutkijatohtori Sami Taipale ( ) Täydentävällä projektirahoituksella aseman budjetissa olevat Tutkimuskoordinaattori Jussi Huotari Tekninen avustaja Marja-Leena Vitie ( ) Opetusavustaja Aino Peltonen ( ) Tuntiopettaja (Helsinki Summer School)/tutkijatohtori Eeva Einola ( / ) 11

12 Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Hanke ja asemalla työskennelleet johtaja/tutkimusryhmän jäsenet A whole-lake experimental test of how consumer intraspecific body size influences foodweb processes in DOC-rich boreal lakes Jari Syväranta, Roger Jones Antipredator behaviour of North American beaver Julien Salandre, Rahel Beil, John Loehr, Janne Sundell Beaver in the drainage basin: use of an ecosystem engineer in ecosystem restoration Mia Vehkaoja, Petri Nummi, Lauri Arvola CDOM in Finnish inland waters in 1913 and 2014 Lauri Arvola, Cecilia Äijälä, Matti Leppäranta Climate change Indicators and vulnerability of the boreal zone: applying innovative observation an modelling techniques, Monimet Lauri Arvola, John Loehr Dynamics of keystone boreal herbivores under climate change Janne Sundell Denitrifikaatiomittaukset ja minimiravinnetestit jäteveden puhdistamoiden typpivaikutusten arvioinnissa Lauri Arvola, Jussi Huotari, Sari Uusheimo Ex-situ conservation of Finnish native plant species ESCAPE Sanna-Laaka Lindberg Finding, monitoring and competing for host locations by a parasitoid wasp Wolfgang Reschka Genetic specificity and durability of immune priming in a plant-pathogen system Anna-Liisa Laine, Rachel Penczykowski How does the spectrum of radiation penetrating a deciduous forest canopy influence understorey phenology and interact with climate to affect ecosystem processes? Saara Hartikainen, Matt Robson Individual movement strategies in partially migratory species along a geographical gradient in Europe using radio telemetry: Eurasian blackbird operation Juha Tiainen, Jesko Partecke, Andreas Schmidt, Nicole Blaser Jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden käyttö kuormituksen arvioinnissa Vesijärvellä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Ida-Maria Määttä Järvien valuma-aluekokonaisuuksien, vedenlaadun ja kasviplankton yhteisöjen tarkastelu Johanna Riuttala, Tiina Tulonen, Lauri Arvola Karhun pedonvälttämiskäyttäytyminen Janne Sundell Kasvihuonekaasujen vaihto vesistön ja ilmakehän välillä Maria Provenzale, Lauri Arvola, Timo Vesala 12

13 Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, KESKALA Hannu Lehtonen, Mikko Olin, Pasi Ala-Opas, Jukka Ruuhijärvi Lammin LTER-alueen pienjärvien pitkäaikaismuutokset vedenlaadussa Lauri Arvola Tiina Tulonen, Jussi Huotari Laskeutus- ja kosteikkoaltaat typpikuormituksen vähentäjinä tehostettua ekosysteemipalvelua Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lämpenevien talvien vaikutukset kasveihin Helena Åström, Timo Saarinen Maatalousympäristön linnuston pitkän aikavälin muutokset Juha Tiainen Measuring anaerobic production in humic lakes Satish Basnet, Jari Syväranta, Shawn Devlin Metsälinnuston indikaattorilajit muuttuvassa maisemassa Timo Pakkala Mixotrophy in aquatic environments The true story Elina Peltomaa Molecular and physiological mechanisms of spectral sensitivity tuning in the eyes of invertebrates (Crustacea: Mysidacea) Magnus Lindström Molecular genetic and morphological diversity of Canthocamptus staphylinus (Harptacticoida, Copepoda) Elena Kochanova, Elena Fefilova, Natialia Sukhikh Networking Lake observatories in Europe - NETLAKE, Lauri Arvola Physics, chemistry and biology of proglacial lakes in Western Dronning Maud Land, in Antarctica Matti Leppäranta, Lauri Arvola Physics of boreal lakes and environmental questions Matti Leppäranta Pienpuhdistamon jälkilammikon ravinnekuormitus ja eliöstö Tulonen, Sari Uusheimo, Jussi Huotari, Josefiina Ruponen Lauri Arvola, Tiina Pikkunisäkkäiden kannanvaihtelut ja saalistus Janne Sundell Puutteellisesti tunnettujen maksasammalten levinneisyys ja nykytilanne Suomessa. Sanna Laaka-Lindberg, Riitta Ryömä Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön Tiina Tulonen, Lauri Arvola Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling, N-Sink Lauri Arvola, Jussi Huotari, Tiina Tulonen Phylogeography and behavior of glacial relict Pallaseopsis quadrispinosa John Loehr, Janne Sundell, Risto Väinölä 13

14 Pohjantikka ja metsäkuusi: monitieteinen tutkimus pohjantikan mahlaruokailun, puiden ekofysiologian ja puolustusmekanismien välisistä interaktioista Sini Keinänen, Tuula Jyske SCANarray- a multidiciplinary passive seismic array measurement in Scandinavia and Bothnian Bay area Hanna Silvennoinen Selection on human morphology during wartime conflicts John Loehr Sekoittumisolojen vaikutus planktonlevien kehittymiseen jään alla Kalevi Salonen, Pauliina Salmi Suomalaisen ilveksen ekologia Katja Holmala Spatial and temporal variation in biomass productivity of algae and bacteria in highly humic Lake Mekkojärvi Jari Syväranta, Shawn Devlin, Jussi Vesterinen Terrestrisen hiilen merkitys Evon pikkujärvillä Sami Taipale Täpläverkkoperhosen evoluutiobiologinen tutkimus Ilkka Hanski, Suvi Ikonen, Marjo Saastamoinen Vieraslaji amerikanmajavan ja uhanalaisen euroopanmajavan ekologia ja genetiikka Janne Sundell, John Loehr, Kaarina Kauhala, Riikka Alakoski Water - Connecting People: Towards integrated Management of Freshwater Natura 2000 Sites and Habitats in Finland FRESHABIT Tiina Tulonen, Lauri Arvola Year-to-year fluctuations of phytoplankton assemblages in Lake Pääjärvi and their relation to phosphorus loading and thermal conditions in the lake Lauri Arvola Tiina Tulonen, Kerstin Lönnberg 14

15 Liite 3. Julkaisuluettelo Tieteelliset julkaisut LAMMIN BIOLOGINEN ASEMA Arvola, L., Einola, E. & Järvinen, M Landscape properties and precipitation as determinants for high summer nitrogen load from boreal catchments. Landscape Ecology. 30 (3): Devlin, S.P., Saarenheimo, J., Syväranta J. & Roger I. J Top consumer abundance influences lake methane efflux. Nature Communications 6: Dorado-García I., Syväranta J., Devlin S.P., Medina-Sánchez J.M. and Jones R.I Experimental assessment of a possible microbial priming effect in a humic boreal lake. Aquatic Sciences 78: Duplouy, A. and Hanski, I Small spermatophore size and reduced female fitness in an isolated butterfly population. Ecological Entomology 40, Duplouy, A., Couchoux, C., Hanski, I. and van Nouhuys, S Wolbachia infection in a natural parasitoid wasp population. PLOS One 10, 16 p. e Estlander, S., Nurminen, L., Mrkvicka T., Olin, M., Rask, M. & Lehtonen, H Sex-dependent responses of perch to changes in water clarity and temperature. Ecology of Freshwater Fish 24: Haapakoski, M., Lensu, A., Sundell, J., Vihervaara, H. & Ylönen, H Infanticide effects on behavior of the bank vole (Myodes glareolus) in the fragmented breeding habitat. Behavioral Ecology and Sociobiology 69(1): Haapakoski, M., Sundell, J. & Ylönen, H Conservation implications of change in antipredator behavior in fragmented habitat: Boreal rodent, the bank vole, as an experimental model. Biological Conservation 184: Hamilton. D.P., Carey, C.C., Arvola, L., et al A Global Lake Ecological Observatory Network (GLEON) for synthesising high-frequency sensor data for validation of deterministic ecological models. Inland waters 5 (1): Hanski, I One butterfly turned me to biology, another one helped establish metapopulation biology. In: The Lives of Lepidopterists, edited by Dyer, L.A. and Forister, M.L. pp Springer: London. 11. Holmberg, M., Akujärvi, A., Anttila, S., Arvola, L., Bergström, I., et al ESLab application to a boreal watershed in southern Finland- preparing for a virtual research environment of ecosystem services. Landscape Ecology 30(3): Jokinen, H., Wennhage, H., Lappalainen, A., Ådjers, K., Rask, M. & Norkko, A Population decline in flounder (Platichthys flesus (L.)) at the margin of the species distribution range. Journal of Sea Research 105: Karvinen, A., Lehtinen, L. & Kankaala, P Variable Effects of Iron (Fe (III)) Additions on Potential Methane Production in Boreal Lake Littoral Sediments. Wetlands. 35 (1): Leppäranta M Freezing of lakes and the evolution of their ice cover. 301 p. Springer-Praxis, Heidelberg, Germany. 15

16 15. Liesenjohann, T., Liesenjohann, M., Trebaticka, L., Sundell, J., Haapakoski, M., Ylönen, H. & Eccard, J. A. 2015: State-dependent foraging: lactating voles adjust their foraging behavior according to the presence of a potential nest predator and season. Behavioral Ecology and Sociobiology, 69: Lohila, A., Penttilä, T., Jortikka, S., Aalto, T., Anttila, P., Asmi, E., Aurela, M., Hatakka, J., Hellén H., Henttonen, H., Hänninen, P., Kilkki, J., Kyllönen, K., Laurila, T., Lepistö, A., Lihavainen, H., Makkonen, U., Paatero, J., Rask, M., Sutinen, R., Tuovinen, J.-P., Vuorenmaa, J. and Viisanen, Y Preface to the special issue on integrated research of atmosphere, ecosystems and environment at Pallas. Boreal Environment Research 20: Maanavilja, L., Kangas, L., Mehtatalo, L. & Tuittila, E-S Rewetting of drained boreal spruce swamp forests results in rapid recovery of Sphagnum production. J. Applied Ecol 52 (5): Mattila, A. L Thermal biology of flight in a butterfly: genotype, flight metabolism, and environmental conditions. Ecology and Evolution, 5(23), Norros, V., Karhu, E., Nordén, J., Vähätalo, A. V., & Ovaskainen, O Spore sensitivity to sunlight and freezing can restrict dispersal in wood-decay fungi. Ecology and evolution, 5(16), O'Reilly, C.M., Sharma, S., Gray, D.K., et al Rapid and highly variable warming of lake surface waters around the globe. Geophysical Research Letters 42: Peura, S., Bertilsson, S., Jones, R.I. & Eiler, A Resistant microbial cooccurrence patterns inferred by network topology. Appl. Environ. Microbiol. 81: Pätynen, A., Kotamäki, N., Arvola, L., Tulonen, T. & Malve, O Causal analysis of phytoplankton development in a small humic lake using structural equation modelling. Inland Waters 5 (3): Rantakari, M., Heiskanen, J., Mammarella, I., Tulonen, T., Linnaluoma, J., Kankaala, P. & Ojala, A Different Apparent Gas Exchange Coefficients for CO2 and CH4: Comparing a Brown-Water and a Clear-Water Lake in the Boreal Zone during the Whole Growing Season. Environmental Science & Technology. 49 (19): Rasilo, T., Ojala, A., Huotari, J., Starr, M., & Pumpanen, J Concentrations and quality of DOC along a terrestrial-aquatic continuum in a boreal forested catchment. Freshwater Science 34 (2): Saarenheimo, J., Rissanen, A. J., Arvola, L., Nykänen, H., Lehmann, M. F. & Tiirola, M Genetic and Environmental Controls on Nitrous Oxide Accumulation in Lakes. PLoS One. 10 (3), 14 p. e

17 26. Saarenheimo, J., Tiirola, M. A., & Rissanen, A. J Functional gene pyrosequencing reveals core proteobacterial denitrifiers in boreal lakes. Frontiers in microbiology, Sharma, S., Gray, DK., Read, JS., O Reilly, CM. et al A global database of lake surface temperatures collected by in situ and satellite methods from Scientific Data 2: Shipata, H., Branquinho, C., McDowell W.H., Mitchell, M.J., Monteith D.T., Tang, J., Arvola, L...Zahora, J Consequence of altered nitrogen cycles in coupled human and ecological system under changing climate: The need for long term and site-based research. AMBIO 44: Susi, H., Barres, B., Vale, P. F. & Laine, A-L Co-infection alters population dynamics of infectious disease. Nature communications 6: Susi, H. & Laine A. -L The effectiveness and costs of pathogen resistance strategies in a perennial plant. Journal of Ecology 103: Susi, H., Vale, P. F. & Laine, A-L Host genotype and coinfection modify the relationship of within and between host transmission. American Naturalist 186 (2): Tack, A.J.M., Mononen, T. & Hanski, I Increasing frequency of low summer precipitation synchronizes dynamics and compromises metapopulation stability in the Glanville fritillary butterfly. Proc. Royal Society of London B 282, 8 p Taipale, S. J., Peltomaa, E., Hiltunen, M., Jones, R. I., Hahn, M. W., Biasi, C. & Brett, M. T Inferring Phytoplankton, Terrestrial Plant and Bacteria Bulk delta C-13 Values from Compound Specific Analyses of Lipids and Fatty Acids. PLoS One. 10 (7), 19 p. e Vehkaoja, M. & Nummi, P Beaver facilitation in the conservation of boreal anuran communities. Herpetozoa 28: Vehkaoja, M., Nummi, P., Rask, M., Tulonen, T. & Arvola L Spatiotemporal dynamics of boreal landscapes with ecosystem engineers: beavers influence biogeochemistry of small lakes. Biogeochemistry 124:

18 Muut julkaisut 1. Arvola, L Elämää jään yllä ja alla. Etelämantereen elämää 4/6. Hämeen Sanomat Arvola, L Myrskyä ja tuulen tuiverrusta päivästä toiseen. Etelämantereen elämää 5/6. Hämeen Sanomat Arvola, L Opetuksia ja odotusta. Etelämantereen elämää 6/6. Hämeen Sanomat Hakala, I Loukkuun jääneet vaeltajat. Hämeen Sanomat, Vierailija, Olin, M., Rask, M., Ruuhijärvi, J. & Lappalainen, A Verkkokoekalastuksen periaatteet. Suomen kalastuslehti 122/2015(1): Sundell, J Myyräsyklit hiipuvat. Hämeen sanomat, Vierailija Vuorenmaa, J., Rask, M., Arvola, L., Forsius, M., Holmberg, M., Jylhä, K., Lehtovaara, A. & Ruoho-Airola, T Integrated Monitoring in the Valkea- Kotinen Catchment during : Abiotic and Biotic Responses to Changes in Air Pollution and Climate. ICP Waters Report 122/2015, s Vuorenmaa, J. & Rask, M Chemical and biological recovery in acidsensitive waters: trends and prognosis. Finland: Trends in chemical recovery of acidified lakes and subsequent responses of perch and roach populations. ICP Waters Report 119/2015: Opinnäytetyöt 1. Maanavilja, L Restoration of ecosystem structure and function in boreal spruce swamp forests. Ph.D. thesis. Faculty of Agriculture and Forestry. Department of Forest Sciences. Dissertationes Forestales pp. 2. Salmi, P Effects of mechanical mixing on lake water quality, with special emphasis on under-ice phytoplankton. Ph.D.thesis. University of Jyväskylä, Faculty of Mathematics and Science. Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science pp. 3. Autio, M Kasviplanktonin ravinnerajoitteisuus eräässä eteläsuomalaisessa järviketjussa. Pro gradu työ. Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Ympäristötieteiden laitos. 48 s. 4. Korhonen, A Skeletocutis nivea (Jungh.) Jean Keller lajikompleksin fylogenia ja taksonomia. Pro gradu työ. Luonnontieteellinen keskusmuseo, kasvitieteen yksikkö. Biotieteiden laitos, kasvibiologia. 49 s. 5. Lönnberg, K Phytoplankton biomass and its relation to phosphorus loading and thermal conditions in Lake Pääjärvi. Master's thesis. Faculty of Biological and Environmental Sciences. Department of Environmental Sciences. Environmental biology pp. 18

19 6. Makkonen, H Ravintokasvin vaikutus täpläverkkoperhosen (Melitaea cinxia) toukan kehitykseen ja suolen mikrobiotan koostumukseen. Pro gradu työ. Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta. Ympäristötieteiden laitos, Ympäristöbiologia. 70 s. 7. Riuttala, J Pienjärven kasviplanktonyhteisö suhteessa järven veden laatuun, valuma-alueominaisuuksiin ja morfometriaan. Pro gradu työ. Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Ympäristötieteiden laitos, Ympäristöekologia. -Ympäristöekologian tutkimuksia ja raportteja s. 8. Salandre, J Predator avoidance affects foraging decisions in North American beaver (Castor canadensis).master s thesis. Faculté des Sciences, Université Jean Monnet, France. 27 pp. 19