Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 1. JOHDANTO Vuosi 2012 oli järjestyksessään aseman 59. toimintavuosi. Vuotta leimasi majoitustilojen peruskorjaus, joka jatkui lähes koko vuoden ajan. Peruskorjaus lisäsi tiettyjen henkilöstöryhmien työtaakkaa oleellisesti. Taloushallinnon kuviot olivat edelleen myllerryksessä. Taloudellinen tilanne oli parin edellisvuoden tapaan tiukka. Määrärahoihin ei juuri tullut korotusta, muuten kuin tilakustannusten kompensoinnin osalta. Onnistuimme kuitenkin yllättävän hyvin tienaamaan toimintarahaa huolimatta remontista aiheutuneesta majoituskapasiteetin vähäisyydestä. Aiempien vuosien poistot rasittivat edelleen taloutta kohtuuttomasti. Strategiaa vuosille valmisteltiin ahkerasti kautta koko vuoden henkilökuntaa osallistaen. Aseman budjetissa olevien tutkimusprojektien määrä oli edellisvuosia pienempi, vaikkei yleisessä tutkimusaktiivisuudessa ollut huomattavissa vastaavaa notkahdusta. Asema oli kuitenkin mukana uusissa kansainvälisissä hankkeissa CLIMES (rahoittajana SA) ja NETLAKE (EU). Myös asemille tärkeä LTER-verkosto sai tunnustusta, vaikka rahoitus menikin vain SYKE:lle. Tilaustutkimuksia saatiin asemalle useita, jolla oli myönteinen vaikutus myös talouden kokonaistulokseen. Eläkepäiviä viettämään suunnisti tutkimusteknikko Pertti Saaristo. Kurssitoiminta osoitti hiipumisen merkkejä mitattuna tilaisuuksien, osallistujien ja heidän työpäiviensä määrällä. Aika näyttää onko väheneminen seurausta remontista vai pysyvämpi ilmiö. Huolestuttavaa on, että perinteisesti aseman suurin kurssi, ekologian kenttäkurssi ja sen biotooppijakso, oli ennätyksellisen pieni eikä kurssi ollutkaan enää vuoden suurin. Aseman toiminta ja henkilökunta oli jälleen hyvin esillä mediassa ja osallistuimme usealla saralla ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. 2. HALLINTO JA RESURSSIT 2.1. Henkilökunta Eläköitymisbuumi jatkui asemalla pitkään palvelleen tutkimusteknikko Pertti Magilla Saariston siirryttyä eläkkeelle jo alkuvuodesta. Siivouksessa oli edelleen vain kaksi vakituista työntekijää, joita vaihtelevalla menestyksellä avittivat Trinomi Oy:n vuokratyöntekijät erityisesti sesonkiaikoina. Töihin eläkkeeltä palasi Tarja Perttula, joka oli ensin kesällä vuosilomatuuraajana ja jatkoi ruokailupalveluissa ruuhka-aikojen apuna tuntipalkalla. Saman kohtalon koki asemalla pitkään vaikuttanut ja erilaisissa projektiluonteisissa työtehtävissä ollut Jorma Keskitalo, joka oli vuoden alkupuoliskolla projektitutkijana työskentelemässä aseman tilaustutkimuksissa, mutta jäi syksyllä eläkkeelle ja pian sen jälkeen palasi tekemään tuntitöitä laboratorioanalyytikkona. Satu Nokkonen oli keittiössä kesäajan sesonkiapuna. Arja Mattila oli sekä vuosiloma- että sairausloma- tuuraajana toimistossa. Lisäksi hän tuurasi Sari Valkamaa, joka oli joulukuun työstävapautettuna. Amanuenssi John Loehrin sijaisena tutkimusvapaan aikana oli Pasi Ala-Opas. Vikke Vuorenpää ja Nuutti Hakala auttoivat kesällä pihatöissä tuuraten samalla lomailevaa kiinteistönhoitajaa (Liite 1). Koulutusta kaivattiin ja saatiin erityisesti hallinnonalalta. Muusta koulutuksesta 2

3 mainittakoon amanuenssi Tiina Tulosen saama koulutus uudistuvasta koeeläinlainsäädännöstä ja sen vaikutuksista eläinkoelupa-asioihin. Harjoittelijoina asemalla olivat Kaisa Hytti (Metropolia), Lea Maria Borg (HY), Aura Raulo (HY) ja Maiju Partanen (JY). Työyksikkökokouksia pidettiin vuoden aikana kaksi, keväällä ja syksyllä. Syksyllä käytiin normaaliin tapaan kehityskeskustelut. Maanantaisin oli henkilökunnan tiedotustilaisuus, eli ns. kymppikahvit. Virkistystoimintaa edustivat kevätretki ja talkoot. Pikkujoulua vietettiin Tampereella päivällisen ja ja teatteriesityksen merkeissä Aseman edustus johtokunnassa ja yliopistossa Asemien yhteisessä johtokunnassa tutkijoiden varajäsenenä vaikutti tutkija Riitta Ryömä, amanuenssi Tiina Tulosen aloittaessa muun henkilökunnan edustajana. Janne Sundell oli aseman edustajana LUOVA-tutkijakoulun johtokunnassa ja tiedekunnan henkilöstösuunnittelutyöryhmässä asemien edustajana. John Loehr oli jäsenenä lajintuntemusopetuksen suunnittelutyöryhmässä. Lauri Arvola jatkoi tiedekunnan alaisen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimikunnan jäsenenä Määrärahat ja talous Asemalle myönnettiin määrärahoja vuodeksi 2012 Taulukon 1 mukaisesti. Tilakustannukset kasvoivat majoitustilojen remontin takia roimasti. Suurimpana syynä tilakustannusten nousuun oli vuokran moninkertainen korotus. Tähän kuitenkin saatiin kompensaatiota, mikä olikin remonttiin suostumisen ehto. Poistot muodostivat edelleen suhteellisen suuren osan aseman menoista, (vuonna 2011, ), vaikkei suurempia hankintoja tehty. Yllättävä kuluerä muodostui pesulapalveluista, joihin jouduttiin turvautumaan kun aseman oma pesula Piikalan alakerrassa oli remontin alla. Aseman omat tulot kasvoivat edellisvuodesta, huolimatta remontin takia käytöstä poissa olevasta kapasiteetista, ollen (2011, ). Tutkimus- ja analyysipalveluiden osuus tuloista oli vuonna 2012 ennätyssuuri (vuonna 2010; , 2011; ). Taulukko 1. Lammin biologisen aseman määrärahat vuosina 2011 ja Määrärahat vuosi 2012 Vuosi 2011 Toimintamenomääräraha Tilakustannukset Palkankorotusraha % leikkaus Professuuri Edustusraha YHTEENSÄ Laitteet ja hankinnat Vuonna 2012 ei ollut varaa uusiin mittaviin hankintoihin. Asemalle hankittiin kuitenkin kaksi riistakameraa, 5 kpl kiikareita, kaikuluotain, väritulostin, PIT-tunnistesiruja 3

4 lukijoineen ja autonavigaattori. Tietokoneita hankittiin opiskelijoiden käyttöön aseman 50-vuotislahjoitusvaroin neljä ja yksi kannettava. Projektirahoituksella hankittiin vedenlaadun in situ -mittausjärjestelmä (YSI 6600 V2) Kirjasto ja kokoelmat Suurin osa lehtitilauksista oli sanomalehtiä ja populaareja julkaisuja. Tilatut tieteelliset julkaisut olivat pääsääntöisesti kotimaisia. Kansainvälisten painettujen tiedelehtien tilaus on käytännössä kokonaan loppunut, koska useammat ovat saatavilla sähköisinä versioina. Kirjastoon kertyy kuitenkin edelleen myös painettuja tiedejulkaisuja tutkijoiden lahjoituksina. Kirjahankinnat olivat pääsääntöisesti lajioppaita Kiinteistöt ja kalusteet Majoitustilojen peruskorjaus jatkui lähes koko vuoden. Opiskelija-asuntolan ensimmäinen siipi valmistui helmikuussa hiihtoloma-ajaksi. Toinen siipi ja väliosa tulivat käyttöön pari kuukautta ensimmäisen osan jälkeen. Opiskelija-asuntolan remonttia seurasi Herrala ja viimeisenä Piikala, joka valmistui marraskuun lopussa. Piha-alueiden kunnostus jäi vuoden 2013 lumettomaan aikaan. Piikalan remontin aikana aloitettiin myös biolämpölaitoksen rakentaminen, jonka käyttöönotto siirtyi seuraavalle vuodelle. Aseman oma öljyyn perustuva lämmityssysteemi jää varavoimaksi. Remontissa uusittiin majoitustilojen talotekniikka perusteellisesti. Suurimpana muutoksena oli ilmanvaihdon muuttaminen täysin koneellisesti toimivaksi, jonka toivotaan parantavan mm. opiskelija-asuntolan paikoin heikkoa ilmanlaatua. Ilmanvaihtokoneiden viedessä yhteensä kuusi majoitushuonetta kokonaismajoituskapasiteetti väheni hieman. Toisaalta ilmanvaihtokoneilta jääviin tiloihin tehtiin wc- ja pesuhuoneita viereisten huoneiden käyttöön. Lisää vuodepaikkoja saatiin kun Piikalan verstas muutettiin kahdeksi 2h-huoneeksi. Opiskelija-asuntolan sauna jaettiin kahdeksi saunaosastoksi. Toteutettu pintaremontti ja uudet ikkunat sekä ovet lisäävät toivottavasti asukkaiden viihtyvyyttä, samoin kuin pääosin uudistettu irtaimisto. Opiskelijoiden Symbioosi ry hoiti edelliskesän tapaan aseman ketoja niittämällä Aseman käyttö ja työpäivät Kurssi- ja seminaaritoiminta ei hiipunut niin paljon kuin oli odotettu remonttien takia. Osallistujia oli jopa enemmän kuin vuotta aiemmin (3214 vs. 3182). Sen sijaan jo edellisvuonna alkanut trendi työpäivien määrässä per osallistuja jatkui, sillä työpäiviä kertyi vain 7303 (2011: 7897). Myös tilaisuuksien määrä väheni edellisvuoden 129 tilaisuudesta 109:ään (Kuva 1a, Taulukko 3). Ruokailupalveluiden kysyntää vilkastutti myös vuonna 2012 ajoittain runsas aterioivien rakennusmiesten joukko. Aseman käyttöaste oli totuttuun tapaan vähäisin vuoden vaihteen molemmin puolin. Kuitenkin kurssien ja seminaarien vierailijoita ja heidän työpäiviään oli eniten syksyllä, jolloin majoituskapasiteettia oli remontin jälkeen eniten käytettävissä. Notkahdus vierailijamäärissä kesä-heinäkuussa heijastelee normaalisti suurten kurssien pienuutta (Kuva 1b). 4

5 Tutkijapäiviä Työpäiviä Vierailijoita Työpäivien lukumäärä Henkilöiden lukumäärä Vuosi Kuva 1a. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäivänsä sekä tutkijoiden työpäivien (= tutkijapäiviä) lukumäärä Työpäiviä Vierailijoita Työpäivien lukumäärä Henkilöiden lukumäärä Kuukausi 0 Kuva 1b. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäiviensä lukumäärä kuukausittain vuonna

6 3. TUTKIMUSTOIMINTA Tutkijoita ja opinnäytetöiden tekijöitä työskenteli asemalla 212 henkilöä (2011; 189), eli tutkijamäärät ovat edelleen lisääntyneet. Kuitenkin tutkijoiden asemalla keskimäärin viettämä aika on lyhentynyt. Tutkijapäiviä oli vain 4162 (5101 vuonna 2011; Kuva 1a, Taulukko 2). Luokiteltaessa tutkijat työskentelyajan mukaan kolmeen luokkaa, luokkien suhteelliset osuudet ovat pysyneet suhteellisen samanlaisina, suurin poikkeus on 1-6 kk asemalla viettäneiden aiempaa vähäisempi määrä ja aika (Taulukko 2) Tutkimushankkeet, -seminaarit ja seurannat Kaikkien asemalla vuosittain käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrä on pysynyt jo vuosia hankkeen haarukassa. Uusina alkoivat mm. NETLAKE ja CLIMES-hankkeet. CLIMES hankkeessa Suomen tutkimusalueena on Vanajaveden valuma-alue. Aseman tutkimusryhmistä suurimpia olivat Ilkka Hanskin metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä, Lauri Arvolan vesistöjen ja valuma-alueiden tutkimusryhmä sekä Jyväskylän yliopiston hallinnoima Mekkojärven ravintoverkkotutkimusryhmä. Aseman tutkijaseminaaria, jossa asemalla tai sen lähiympäristössä työskentelevät tutkijat sekä opinnäytteiden tekijät esittelevät tutkimuksia, jatkui vuonna 2012 kahdeksan esitelmän verran. Ulkopuolisen rahoituksella toimivien hankkeiden lisäksi asema jatkoi omien pitkäaikaisainestojen keruuta ja rahoitti Evolla metsälintuseurantaa. Uusiin avauksiin kuului myös Evon majavakartoitus. Asema järjesti yhden seurantapannan rahoituksen Hämeen maakuntaliiton kautta RKTL:n Katja Holmalan ilves-projektiin. Asemalla käynnissä ollut pyynti ei tuottanut saaliiksi yhtään ilvestä, mutta Evolta pannoitettiin Jussiksi nimetty ilvesnuorukainen. Tämän YVV-toimintaan ja tutkimukseen pannoitetun yksilön liikkeitä oli mahdollista seurata aseman kotisivuilla. Panta lopetti toimintansa marraskuussa ilveksen ollessa Orimattilassa. Taulukko 2. Asemalla työskennelleet tutkijat ja heidän työpäivänsä vuonna Työskentelyaika Lukumäärä Työpäiviä Alle 1 kk kk Yli 6 kk YHTEENSÄ Opinnäytetyöt ja julkaisut Julkaisumäärältään vuosi 2012 oli normaali, joskin edellisvuotta heikompi. Tieteellisiä julkaisuja oli yhteensä 22 (2011; 30) ja muita julkaisuja seitsemän (2011;15). Opinnäytteitä asemalla valmistui edellisvuoden tapaan 10. Näistä väitöskirjoja oli neljä ja pro gradu -töitä viisi. Joukkoon kuului myös yksi AMK-opinnäyte (Liite 3) Kansainvälisyys Uutena avauksena oli liittyminen kansainväliseen NETLAKE-verkostoon, johon kuuluu yli 20 Euroopan maata. Asema osallistuu myös v SYKEssä käynnistyneeseen CLIMES-hankkeeseen, jossa tehdään yhteistyötä Kiinan tiedeakatemian ja kiinalaisten 6

7 tutkijoiden kanssa. Vuoden aikana Lammilla työskenteli 23 (2011; 38) ulkomaista tutkijaa. Tutkimusyhteistyötä tehtiin useita eri kansalaisuuksia edustavien tutkijoiden kanssa. Vuonna 2012 asemalla järjestettiin 11 (2011; 7) kansainvälistä tieteellistä kokousta/tutkijatapaamista. Näihin osallistui 340 tutkijaa (2011; 244). 4. OPETUS Asemalla järjestettiin vuonna 2012 yhteensä 22 biologian ja lähitieteiden kurssia tai seminaaria. Määrä oli hieman pienempi kuin edellisvuonna (27; Taulukko 3). Valtaosa Helsingin yliopiston tilaisuuksista oli bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kursseja tai seminaareja. Yleensä vuoden suurin kurssi on ollut ekologian kurssin biotooppijakso, joka oli kuitenkin historiallisen pieni: kymmenpäiväiselle kurssille osallistui vain 46 opiskelijaa (2011: 75 osallistujaa, 750 työpäivää). Näin ollen suurimman kenttäkurssin titteli meni maantieteen kenttäkurssille, jolla oli opiskelijoita 50. Muita Helsingin yliopiston tapahtumia, joista valtaosa oli erilaisia kokouksia ja koulutustapahtumia, oli vain 26 kpl (vuonna 2011; 50). Tilaisuuksien henkilömäärät ja kesto, olivat myös selvästi edellisvuotta pienempiä, vaikkakaan eivät laskeneet yhtä paljon suhteessa tapahtumien määrän vähenemiseen (663 ja 1370 vs 911 ja 1887). Asemalla työskenteli ennätykselliset 35 opiskelijaa Gradut valmiiksi -stipendin turvin, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin (10). Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiö myönsi asemalla tehtäviin opinnäytteisiin yhteensä viisi apurahaa (á ), joista neljä pro graduihin ja yhden väitöskirjaprojektin kuluihin. Taulukko 3. Asemalla järjestetyt kurssit, seminaarit ja vierailut vuonna Tilaisuuksien lukumäärä Henkilömäärä Työpäivät Biologian ja lähitieteiden kurssit ja seminaarit (Hy, muut yliopistot ja tutkimuslaitokset) Muut Helsingin yliopiston kurssit, seminaarit ja tapahtumat Muiden yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tilaisuudet Muut tilaisuudet ja vierailut YHTEENSÄ YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS Ympäristökysymyksissä yhteistyötä tehtiin paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen (MTT), Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Jyväskylän yliopiston, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) sekä Vanajavesikeskuksen kanssa jatkettiin aiemmin aloitettua yhteistyötä mm. Vanajaveden tutkimuksen puitteissa. Myös HY:n fysiikan laitos ja ympäristötieteiden laitos osallistuivat yhteistyöhön. Asema antoi lausuntonsa Kanta- 7

8 Hämeen maakunnan 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta (asuminen, elinkeinot ja logistiikka). Ympäristötutkimuksen professori Lauri Arvola osallistui aseman edustajana Häme Open Campus hankkeen laajan ohjausryhmään (varajäsenenä johtaja Janne Sundell) ja Vanajavesikeskuksen työvaliokuntien (myös vesijaoston pj.) työskentelyyn. Lauri Arvola piti myös molempien hankkeiden yhteydessä yleisöesitelmiä. Aseman edustajat esitelmöivät myös muissa muulle kuin tiedeyhteisölle suunnatuissa tilaisuuksissa. Lauri Arvola oli Helsingin yliopiston edustajana Hämeen ELY-keskuksen vesienhoitoalueen yhteistyöryhmässä, asiantuntijana ympäristökeskuksen pintavesi-työryhmässä sekä SYKE:n Proftest -ryhmässä. Hän oli jäsenenä myös tiedekunnan YVV-toimikunnassa. Tiina Tulonen oli aseman edustaja SYKE-vetoisessa vesibiologian standardisoinnin seurantaryhmässä. Janne Sundell osallistui Lammin alueen yritysten perustaman Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiön toimintaan säätiön asiamiehenä. Asema oli jälleen osaltaan auttamassa järjestelyissä Säätiön varainkeruutilaisuudessa Ympäristölounaalla Hämeenlinnan Verkatehtaalla, jossa puhujina olivat ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ja MEP Sirpa Pietikäinen. Ympäristölounaalla jaettiin säätiön apurahat asemalla tehtäviin opinnäytetöihin. Aseman ja säätiön toimintaa esiteltiin Lammin Pellavamarkkinoilla ja Mommilanjärven soutelussa. Aseman toiminnasta kerrottiin paitsi internetin kotisivuilla myös Facebookissa ja toimitettiin tiedoksi kampustiedotukselle. Aseman tutkijat ja toiminta olivat hyvin edustettuna mediassa. Lehtijutut ovat taltioituna aseman leikekirjaan sen jälkeen kun ne on poistettu ilmoitustaululta. Valkea-Kotisen alueen pitkäaikaisseuranta sai mediajulkisuutta Hämeen ympäristö muutoksessa kirjan julkistamisseminaarissa helmikuussa Hämeenlinnan Raatihuoneella. Remontin vuoksi aseman perinteistä hiihtoviikkoa ei markkinoitu lainkaan, sillä majoitustilaa oli tavallista vähemmän käytössä. Silti hiihtoviikolle osallistui 88 henkilöä. Varsinaisesta seminaari-, opetus- ja tutkimustoiminnasta erotettavia tilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 52 kpl, joissa vierailijoita oli 1776 henkilöä (Taulukko 3). Useille ryhmille esiteltiin asemaa ja sen toimintaa. Mainittuihin tilaisuuksiin kuului myös muutama kurssitapaaminen, jotka voitanee laskea alumnitilaisuuksiksi, vaikkakaan kaikki osallistujat eivät olleet rekisteröityjä alumneja. Aseman luontopolku oli suhteellisen runsaassa käytössä, mutta kävijämääriä ei ollut mahdollista selvittää, koska kaikki eivät kirjaa käyntejään vieraskirjaan. Lammilla Janne Sundell 8

9 Liitteet: Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Liite 3. Julkaisuluettelo Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Johtaja (sij.) Janne Sundell Professori Lauri Arvola Amanuenssi John Loehr (työstävapautettuna ) Amanuenssi Tiina Tulonen Osastosihteeri Eija Riihiranta Toimistosihteeri Sari Valkama (työstävapautettuna ) Tutkimusteknikko Pertti Saaristo (eläkkeelle ) Tutkimusteknikko Jussi Vilén Huoltoteknikko Jarmo Hinkkala Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola Erikoislaboratoriomestari Jaakko Vainionpää Kiinteistönhoitaja Kari Rantoila Pääemäntä Anja Kokkala Emäntä Airi Ilmonen-Elomaa Keittiötyöntekijä Mirjam Järvinen ( ) Keittiötyöntekijä Aili Savolainen Keittiöapulainen Maija Pietilä Siivooja Reetta Isola Siivooja Anne Savolainen Amanuenssi, sijainen Pasi Ala-Opas ( ) Keittiötyöntekijä, vuosilomasijainen, kiireapulainen Tarja Perttula ( , , tuntityöntekijänä ) Keittiötyöntekijä, kausityöntekijä Satu Nokkonen ( ) Kiinteistönhoitaja, kausityöntekijä/vuosilomasijainen Vikke Vuorenpää ( ) Kiinteistönhoitaja, kausityöntekijä/vuosilomasijainen Nuutti Hakala ( ) Projektitutkija, laboratorioanalyytikko Jorma Keskitalo ( , , , tuntityöntekijänä ) Toimistosihteeri, sijainen Arja Mattila ( , , , 50% työajalla ) Yliopistoharjoittelija Maiju Partanen ( ) Tutkijatohtori Jussi Huotari ( ) Täydentävällä projektirahoituksella aseman budjetissa olevat Tutkijatohtori Jussi Huotari ( , ) Projektitutkija Merjo Laine ( ) Projektitutkija Samuli Sairanen ( ) Tutkimusteknikko Marja-Leena Vitie ( ) Tutkimusavustaja Maiju Partanen ( ) 9

10 Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Hanke, (kesto) ja asemalla työskennelleet johtaja/tutkimusryhmän jäsenet Directional and fluctuating asymmetry in three-spined sticklebacks John Loehr, Tuomas Leinonen, Bob O Hara, Gabor Herczeg, Juha Merilä Dynamics of keystone boreal herbivores under climate change Janne Sundell Suomalaisen ilveksen ekologia Katja Holmala Härmän vaikutus heinäratamon kasvuun, härmän epidemiologia Hanna Susi, Anna- Liisa Laine Impacts of climate change on multiple ecosystem services: Processes and adaption options at landscape scales, CLIMES ( ) Lauri Arvola Karhun pedonvälttämiskäyttäytyminen Janne Sundell Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, KESKALA ( ) Hannu Lehtonen, Mikko Olin, Pasi Ala-Opas Lammi LTER (Long term ecological research) yhteistyö RKTL:n kanssa (-2012) Martti Rask, Lauri Arvola, Anja Lehtovaara Measurement, Monitoring and Environmental Assessment, MMEA Testbed/CLEENhanke (2010-) Lauri Arvola Maatalousympäristön linnuston pitkän aikavälin muutokset Juha Tiainen Measuring anaerobic production in humic lakes Satish Basnet, Jari Syväranta, Shawn Devlin Metsälinnuston indikaattorilajit muuttuvassa maisemassa Timo Pakkala Minkin ja hillerin ravinnonkäyttö Suomessa Niko Björkell, Paavo Hellstedt Networking Lake observatories in Europe - NETLAKE, Lauri Arvola Physics of boreal lakes and environmental questions (2008-) Matti Leppäranta Physiology and quantitative genetics of three-spined sticklebacks in a semi-natural environment John Loehr, Gabor Herczeg, Matthieu Brunneaux, Anti Vasemägi, Craig Primmer, Juha Merilä Pikkunisäkkäiden kannanvaihtelut ja saalistus Janne Sundell Pohjoiset kasvit muuttuvassa ilmastossa Heikki Hänninen, Timo Saarinen Processes controlling DOC-fluxes in boreal catchments, PRO-DOC ( ) Lauri Arvola, Rauni, Strömmer, Merjo Laine, Leena Vitie Processes and organisms in nitrification ( ) Rauni Strömmer, Lauri Arvola, Merjo Laine Puumala- ja lehmänrokkoviruksien ja kelpoisuuden suhde metsämyyrällä Lenka Trebaticka, Heikki Henttonen, Janne Sundell Puutteellisesti tunnettujen maksasammalten levinneisyys ja nykytilanne Suomessa. Sanna Laaka-Lindberg, Xiaolan He, Riitta Ryömä, Anna Mäkelä 10

11 Rahkasammalten kasvu, yhteyttämisteho ja fysiologinen tila luonnontilaisissa ja ennallistetuissa ojitetuissa korpiekosysteemeissä Liisa Maanavilja Selection on human morphology during wartime conflicts John Loehr Spatial and temporal variation in biomass productivity of algae and bacteria in highly humic Lake Mekkojärvi Jari Syväranta, Shawn Devlin, Jussi Vesterinen, Talven happi- ja lämpötilojen vaihtelun vaikutus Vesijärven sinilevien esiintymiseen ( ) Kalevi Salonen, Pauliina Salmi Tuhkalannoituksen aiheuttama metsä- ja turvemaanvalumavesien Cd- Ja DOCkuormitus ja Cd:n rikastuminen ravintoketjussa Rauni Strömmer, Tiina Tulonen, Lauri Arvola Täpläverkkoperhosen evoluutiobiologinen tutkimus (2006-) Ilkka Hanski, Suvi Ikonen Vesiekosysteemitiedosta käyttäjälähtöinen palvelujärjestelmä, VetCombo ( ) Lauri Arvola, Tiina Tulonen Vieraslaji amerikanmajavan ja uhanalaisen euroopanmajavan ekologia ja genetiikka Janne Sundell, John Loehr, Paavo Hellsted, Aura Raulo A whole-lake experimental test of how consumer intraspecific body size influences foodweb processes in DOC-rich boreal lakes Jari Syväranta, Shawn Devlin, Tanja Peltomäki, Roger Jones 11

12 Liite 3. Julkaisuluettelo Tieteelliset julkaisut LAMMIN BIOLOGINEN ASEMA Arvola, L. & Järvinen, M Finnish Lakes, Trends and Regional Differences of Phytoplankton. In: Bengtsson, L., Herschy, W. & Fairbridge, R.W. (eds.) Encyclopedia of Lakes and Reservoirs. Springer. pp Estlander, S., Horppila, J., Olin, M., Vinni, M., Lehtonen, H., Rask, M. & Nurminen, L Troubled by the humics - effects of water colour and interspecific competition on the feeding efficiency of planktivorous perch. - Boreal Environment Research 17: Haapakoski, M., Sundell, J. & Ylönen, H Predation risk and food: opposite effects on overwintering survival and onset of breeding in a boreal rodent. - Journal of Animal Ecology, 81: Jennings, E., Jones, S., Arvola, L., Staehr, P.A., Gaiser, E., Jones, I.E., Weathers, K.C., Weyhenmeyer, G.A., Chiu, C-Y. & de Eyto, E Impacts of weather related episodic events in lakes: an analysis based on high frequency data. - Freshw. Biol. 57: Jeppesen, E., Mehner, T., Winfield, I.J., Kangur, K., Sarvala, J., Gerdeaux, D., Rask, M., Malmquist, H.J. Holmgren, K., Volta, P., Romo, S., Eckmann, R., Sandström, A., Blanco, S., Kangur, A., Ragnarsson Stabo, H., Meerhoff, M., Ventelä, A.-M., Søndergaard, M. & Lauridsen, T.L Impacts of climate warming on lake fish assemblages: evidence from 24 European long-term data series. - Hydrobiologia 694: Kirillin, G., Leppäranta M., Terzhevik, A., Bernhardt, J., Engelhardt, C., Granin, N., Golosov, S., Efremova, T., Palshin, N., Sherstyankin, P., Zdorovennova, G. & Zdorovennov R Physics of seasonally ice-covered lakes: major drivers and temporal/spatial scales. - Aquatic Ecology 74: Laurenz, M., Reudler Talsma, J.H., Mappes, J., Friman, V., Ikonen, S. & Lindstedt, C Diet Quality Can Play a Critical Role in the Defence Efficacy Against Parasitoids and Pathogens in the Glanville Fritillary (Melitaea Cinxia). - Journal of Chemical Ecology 38: Leppäranta, M., Kiiltomäki, A., Jaatinen, E. & Arvola, L The influence of ice season on the physical and ecological conditions in Lake Vanajanselkä, southern Finland. - Wat. Qual. Res. J. Canada : Loehr, J., Leinonen, T., Herczeg, G., O'Hara, R.B. & Merilä, J Heritability of Asymmetry and Lateral Plate Number in the Threespine Stickleback. PLoS ONE 7(7): e Mattila, A., Duplouy, A. M. R., Kirjokangas, M., Lehtonen, R. J., Rastas, P. & Hanski, I High genetic load in an old isolated butterfly population. - Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America. 109, 37, p. E p. 11. Miettinen, O., Spirin, V. & Niemelä, T Notes on the genus Aporpium (Auriculariales, Basidiomycota), with a new species from temperate Europe. - Annales Fennici Botanici 49,

13 12. Olin, M., Jutila, J., Lehtonen, H., Vinni, M., Ruuhijärvi, J., Estlander, S., Rask, M., Kuparinen, A. & Lappalainen, J Importance of maternal size on the reproductive success of perch (Perca fluviatilis L.) in small forest lakes - implications for fisheries management. - Fisheries Management and Ecology 19: Peltomaa, E. & Ojala, A Meteorological drivers of the dynamics of autotrophic picoplankton. Freshwater Biology, 57: Peura S., Eiler, A., Bertilsson, S., Nykänen, H., Tiirola, M. & Jones, R.I Distinct and diverse anaerobic bacterial communities in boreal lakes dominated by candidate division OD1. ISME Journal 6: Peura, S., Eiler, A., Hiltunen, M., Nykänen, H., Tiirola, M. & Jones R.I Bacterial and phytoplankton responses to nutrient amendments in a boreal lake at different taxonomic resolutions.plos ONE 7(6): e Rask, M., Saxén, R., Ruuhijärvi, J., Arvola, L., Järvinen, M., Koskelainen, U., Outola, I. & Vuorinen, P.J Short- and long-term patterns of 137 Cs in fish and other aquatic organisms of small forest lakes in southern Finland since the Chernobyl accident. - Journal of Environmental Radioactivity 103: W. Rizk, G. Kirillin, M. Leppäranta Field investigation of the geostrophic motions in the ice-covered Lake Pääjärvi, in: Z. Li, P. Lu (Eds.), Ice research for a sustainable environment, Proceedings of 21 st IAHR International Symposium on Ice, Dalian University of Technology Press, Dalian, China pp Rasilo, T., Ojala, A., Huotari, J. & Pumpanen, J Rain induced changes in CO 2 concentrations in the soil-lake-brook continuum of a boreal forested catchment. - Vadose Zone Journal 11, doi: /vzj Sundell, J., Church, C. & Ovaskainen, O Spatio-temporal patterns of habitat use in voles and shrews modified by density, season, and predators. - Journal of Animal Ecology, 81: Trebaticka, L., Suortti, P., Sundell, J. & Ylönen, H Predation risk and reproduction in the bank vole. - Wildlife Research, 39: Tulonen, T, Arvola L. & Strömmer R Cadmium release from afforested peatlands and accumulation in an aquatic ecosystem after experimental wood ash treatment. - Eur J Forest Res. 131: Yang, Y., Leppäranta, M., Li, Z. & Cheng, B An ice model for Lake Vanajavesi, Finland. Tellus A 64, Herzon, I., Ekroos, J., Rintala, J., Tiainen, J., Seimola, T. & Vepsäläinen, V. 2011: Importance of set-aside for birds in Finland: an impact assessment and mitigation solutions. Agriculture, Ecology and Environment 143:3 7. (puuttuu vuoden 2011 toimintakertomuksesta) Muut julkaisut 1. Arola, H., Arvola,L., Kotamäki,N., Kotilainen,H., Linjama, J. & Näykki, T Antureiden kalibrointi ja ainepitoisuuksien jatkuva seuranta sameusanturin avulla.. Teoksessa: Arola, 13

14 H. (toim.), Jatkuvatoiminen sameusmittaus: Hyvät mittauskäytännöt ja aineistonkäsittely. - Ympäristöhallinnon ohjeita 2: Arvola, L Win-win ja Vanajavesi. Teoksessa: Elämää vedestä. Hämeen Sanomat. Karisto Oy. Hämeenlinna. s Arvola, L Vanajaveden leväkukinnot monen osatekijän summa. Teoksessa: Elämää vedestä. Hämeen Sanomat. Karisto Oy. Hämeenlinna. s Keskitalo, J Tikkametsässä. Luontokuva 1/2012: Salmi P. & Salonen K Vesijärvi under the ice. Teoksessa: Keto J, Tuominen L & Pekkarinen A (toim.) Vesijärvi - Daughter of the Salpausselkä ridges. Otava. s Sundell, J Karhun kohtaaminen. - Natura 2: Tiainen, J., Seimola, T., Rintala, J. & Holmström, H. 2012: Maatalousympäristön linnuston muutos Suomessa (Changes in farmland bird populations in Finland in ). Linnut-vuosikirja 2011: Opinnäytetyöt 1. Linnaluoma, J Factors controlling carbon gas fluxes in boreal lakes. Ph.D. thesis. University of Helsinki. Faculty of Biological and Environmental Sciences. 73 p. 2. Pakkala, T Spatial ecology of breeding birds in forest landscapes: an indicator species approach. Ph.D. thesis. University of Eastern Finland. Dissertationes Forestales p. 3. Peura, S Bacterial communities in stratified humic lakes. Ph.D. thesis. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Biological and Enivironmental Science p. 4. Rissanen, A Nitrogen removal by microbial processes in aquatic systems. Ph.D. thesis. University of Jyväskylä. - Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science p. 5. Colline M A stable isotope study of the hydrological and carbon cycle in meromictic lake, Lovojärvi. Master s thesis. University of Jyväskylä, Department of Biological and Environmental Science, 29 p. 6. Kirjokangas, M Täpläverkkoperhosen (Melia cinxia) kelpoisuus ja sisäsiitosheikkous Ahvenanmaalla ja Pikku-Tytärsaaressa. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto. Biotieteiden laitos. Ekologia ja evoluutiobiologia. 41 p. 7. Kullberg, P Habitat Fragmentation and the Performance of Plantago lanceolata and Veronica spicata. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto. Biotieteiden laitos. Ekologia ja evoluutiobiologia. 8. Perälä, K Puumala- ja lehmärokkoviruksen vaikutus metsämyyrän (Myodes glareolus) metaboliaan. Pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Ekologia ja ympäristönhoito. 22 p. 9. Salmi, P Läntisen Pien-Saimaan kasviplanktonin kehitys sinilevätalvena Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto. Ympäristötieteiden laitos. Hydrobiologia. 32 p. 10. Piepponen, T Vanajaveden lähivaluma-alueen kuormitus ja maankäytön vaikutus keväisten sulamisvesien vedenlaatuun. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologia. 76 s. 14