Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 1. JOHDANTO Vuosi 2012 oli järjestyksessään aseman 59. toimintavuosi. Vuotta leimasi majoitustilojen peruskorjaus, joka jatkui lähes koko vuoden ajan. Peruskorjaus lisäsi tiettyjen henkilöstöryhmien työtaakkaa oleellisesti. Taloushallinnon kuviot olivat edelleen myllerryksessä. Taloudellinen tilanne oli parin edellisvuoden tapaan tiukka. Määrärahoihin ei juuri tullut korotusta, muuten kuin tilakustannusten kompensoinnin osalta. Onnistuimme kuitenkin yllättävän hyvin tienaamaan toimintarahaa huolimatta remontista aiheutuneesta majoituskapasiteetin vähäisyydestä. Aiempien vuosien poistot rasittivat edelleen taloutta kohtuuttomasti. Strategiaa vuosille valmisteltiin ahkerasti kautta koko vuoden henkilökuntaa osallistaen. Aseman budjetissa olevien tutkimusprojektien määrä oli edellisvuosia pienempi, vaikkei yleisessä tutkimusaktiivisuudessa ollut huomattavissa vastaavaa notkahdusta. Asema oli kuitenkin mukana uusissa kansainvälisissä hankkeissa CLIMES (rahoittajana SA) ja NETLAKE (EU). Myös asemille tärkeä LTER-verkosto sai tunnustusta, vaikka rahoitus menikin vain SYKE:lle. Tilaustutkimuksia saatiin asemalle useita, jolla oli myönteinen vaikutus myös talouden kokonaistulokseen. Eläkepäiviä viettämään suunnisti tutkimusteknikko Pertti Saaristo. Kurssitoiminta osoitti hiipumisen merkkejä mitattuna tilaisuuksien, osallistujien ja heidän työpäiviensä määrällä. Aika näyttää onko väheneminen seurausta remontista vai pysyvämpi ilmiö. Huolestuttavaa on, että perinteisesti aseman suurin kurssi, ekologian kenttäkurssi ja sen biotooppijakso, oli ennätyksellisen pieni eikä kurssi ollutkaan enää vuoden suurin. Aseman toiminta ja henkilökunta oli jälleen hyvin esillä mediassa ja osallistuimme usealla saralla ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. 2. HALLINTO JA RESURSSIT 2.1. Henkilökunta Eläköitymisbuumi jatkui asemalla pitkään palvelleen tutkimusteknikko Pertti Magilla Saariston siirryttyä eläkkeelle jo alkuvuodesta. Siivouksessa oli edelleen vain kaksi vakituista työntekijää, joita vaihtelevalla menestyksellä avittivat Trinomi Oy:n vuokratyöntekijät erityisesti sesonkiaikoina. Töihin eläkkeeltä palasi Tarja Perttula, joka oli ensin kesällä vuosilomatuuraajana ja jatkoi ruokailupalveluissa ruuhka-aikojen apuna tuntipalkalla. Saman kohtalon koki asemalla pitkään vaikuttanut ja erilaisissa projektiluonteisissa työtehtävissä ollut Jorma Keskitalo, joka oli vuoden alkupuoliskolla projektitutkijana työskentelemässä aseman tilaustutkimuksissa, mutta jäi syksyllä eläkkeelle ja pian sen jälkeen palasi tekemään tuntitöitä laboratorioanalyytikkona. Satu Nokkonen oli keittiössä kesäajan sesonkiapuna. Arja Mattila oli sekä vuosiloma- että sairausloma- tuuraajana toimistossa. Lisäksi hän tuurasi Sari Valkamaa, joka oli joulukuun työstävapautettuna. Amanuenssi John Loehrin sijaisena tutkimusvapaan aikana oli Pasi Ala-Opas. Vikke Vuorenpää ja Nuutti Hakala auttoivat kesällä pihatöissä tuuraten samalla lomailevaa kiinteistönhoitajaa (Liite 1). Koulutusta kaivattiin ja saatiin erityisesti hallinnonalalta. Muusta koulutuksesta 2

3 mainittakoon amanuenssi Tiina Tulosen saama koulutus uudistuvasta koeeläinlainsäädännöstä ja sen vaikutuksista eläinkoelupa-asioihin. Harjoittelijoina asemalla olivat Kaisa Hytti (Metropolia), Lea Maria Borg (HY), Aura Raulo (HY) ja Maiju Partanen (JY). Työyksikkökokouksia pidettiin vuoden aikana kaksi, keväällä ja syksyllä. Syksyllä käytiin normaaliin tapaan kehityskeskustelut. Maanantaisin oli henkilökunnan tiedotustilaisuus, eli ns. kymppikahvit. Virkistystoimintaa edustivat kevätretki ja talkoot. Pikkujoulua vietettiin Tampereella päivällisen ja ja teatteriesityksen merkeissä Aseman edustus johtokunnassa ja yliopistossa Asemien yhteisessä johtokunnassa tutkijoiden varajäsenenä vaikutti tutkija Riitta Ryömä, amanuenssi Tiina Tulosen aloittaessa muun henkilökunnan edustajana. Janne Sundell oli aseman edustajana LUOVA-tutkijakoulun johtokunnassa ja tiedekunnan henkilöstösuunnittelutyöryhmässä asemien edustajana. John Loehr oli jäsenenä lajintuntemusopetuksen suunnittelutyöryhmässä. Lauri Arvola jatkoi tiedekunnan alaisen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimikunnan jäsenenä Määrärahat ja talous Asemalle myönnettiin määrärahoja vuodeksi 2012 Taulukon 1 mukaisesti. Tilakustannukset kasvoivat majoitustilojen remontin takia roimasti. Suurimpana syynä tilakustannusten nousuun oli vuokran moninkertainen korotus. Tähän kuitenkin saatiin kompensaatiota, mikä olikin remonttiin suostumisen ehto. Poistot muodostivat edelleen suhteellisen suuren osan aseman menoista, (vuonna 2011, ), vaikkei suurempia hankintoja tehty. Yllättävä kuluerä muodostui pesulapalveluista, joihin jouduttiin turvautumaan kun aseman oma pesula Piikalan alakerrassa oli remontin alla. Aseman omat tulot kasvoivat edellisvuodesta, huolimatta remontin takia käytöstä poissa olevasta kapasiteetista, ollen (2011, ). Tutkimus- ja analyysipalveluiden osuus tuloista oli vuonna 2012 ennätyssuuri (vuonna 2010; , 2011; ). Taulukko 1. Lammin biologisen aseman määrärahat vuosina 2011 ja Määrärahat vuosi 2012 Vuosi 2011 Toimintamenomääräraha Tilakustannukset Palkankorotusraha % leikkaus Professuuri Edustusraha YHTEENSÄ Laitteet ja hankinnat Vuonna 2012 ei ollut varaa uusiin mittaviin hankintoihin. Asemalle hankittiin kuitenkin kaksi riistakameraa, 5 kpl kiikareita, kaikuluotain, väritulostin, PIT-tunnistesiruja 3

4 lukijoineen ja autonavigaattori. Tietokoneita hankittiin opiskelijoiden käyttöön aseman 50-vuotislahjoitusvaroin neljä ja yksi kannettava. Projektirahoituksella hankittiin vedenlaadun in situ -mittausjärjestelmä (YSI 6600 V2) Kirjasto ja kokoelmat Suurin osa lehtitilauksista oli sanomalehtiä ja populaareja julkaisuja. Tilatut tieteelliset julkaisut olivat pääsääntöisesti kotimaisia. Kansainvälisten painettujen tiedelehtien tilaus on käytännössä kokonaan loppunut, koska useammat ovat saatavilla sähköisinä versioina. Kirjastoon kertyy kuitenkin edelleen myös painettuja tiedejulkaisuja tutkijoiden lahjoituksina. Kirjahankinnat olivat pääsääntöisesti lajioppaita Kiinteistöt ja kalusteet Majoitustilojen peruskorjaus jatkui lähes koko vuoden. Opiskelija-asuntolan ensimmäinen siipi valmistui helmikuussa hiihtoloma-ajaksi. Toinen siipi ja väliosa tulivat käyttöön pari kuukautta ensimmäisen osan jälkeen. Opiskelija-asuntolan remonttia seurasi Herrala ja viimeisenä Piikala, joka valmistui marraskuun lopussa. Piha-alueiden kunnostus jäi vuoden 2013 lumettomaan aikaan. Piikalan remontin aikana aloitettiin myös biolämpölaitoksen rakentaminen, jonka käyttöönotto siirtyi seuraavalle vuodelle. Aseman oma öljyyn perustuva lämmityssysteemi jää varavoimaksi. Remontissa uusittiin majoitustilojen talotekniikka perusteellisesti. Suurimpana muutoksena oli ilmanvaihdon muuttaminen täysin koneellisesti toimivaksi, jonka toivotaan parantavan mm. opiskelija-asuntolan paikoin heikkoa ilmanlaatua. Ilmanvaihtokoneiden viedessä yhteensä kuusi majoitushuonetta kokonaismajoituskapasiteetti väheni hieman. Toisaalta ilmanvaihtokoneilta jääviin tiloihin tehtiin wc- ja pesuhuoneita viereisten huoneiden käyttöön. Lisää vuodepaikkoja saatiin kun Piikalan verstas muutettiin kahdeksi 2h-huoneeksi. Opiskelija-asuntolan sauna jaettiin kahdeksi saunaosastoksi. Toteutettu pintaremontti ja uudet ikkunat sekä ovet lisäävät toivottavasti asukkaiden viihtyvyyttä, samoin kuin pääosin uudistettu irtaimisto. Opiskelijoiden Symbioosi ry hoiti edelliskesän tapaan aseman ketoja niittämällä Aseman käyttö ja työpäivät Kurssi- ja seminaaritoiminta ei hiipunut niin paljon kuin oli odotettu remonttien takia. Osallistujia oli jopa enemmän kuin vuotta aiemmin (3214 vs. 3182). Sen sijaan jo edellisvuonna alkanut trendi työpäivien määrässä per osallistuja jatkui, sillä työpäiviä kertyi vain 7303 (2011: 7897). Myös tilaisuuksien määrä väheni edellisvuoden 129 tilaisuudesta 109:ään (Kuva 1a, Taulukko 3). Ruokailupalveluiden kysyntää vilkastutti myös vuonna 2012 ajoittain runsas aterioivien rakennusmiesten joukko. Aseman käyttöaste oli totuttuun tapaan vähäisin vuoden vaihteen molemmin puolin. Kuitenkin kurssien ja seminaarien vierailijoita ja heidän työpäiviään oli eniten syksyllä, jolloin majoituskapasiteettia oli remontin jälkeen eniten käytettävissä. Notkahdus vierailijamäärissä kesä-heinäkuussa heijastelee normaalisti suurten kurssien pienuutta (Kuva 1b). 4

5 Tutkijapäiviä Työpäiviä Vierailijoita Työpäivien lukumäärä Henkilöiden lukumäärä Vuosi Kuva 1a. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäivänsä sekä tutkijoiden työpäivien (= tutkijapäiviä) lukumäärä Työpäiviä Vierailijoita Työpäivien lukumäärä Henkilöiden lukumäärä Kuukausi 0 Kuva 1b. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäiviensä lukumäärä kuukausittain vuonna

6 3. TUTKIMUSTOIMINTA Tutkijoita ja opinnäytetöiden tekijöitä työskenteli asemalla 212 henkilöä (2011; 189), eli tutkijamäärät ovat edelleen lisääntyneet. Kuitenkin tutkijoiden asemalla keskimäärin viettämä aika on lyhentynyt. Tutkijapäiviä oli vain 4162 (5101 vuonna 2011; Kuva 1a, Taulukko 2). Luokiteltaessa tutkijat työskentelyajan mukaan kolmeen luokkaa, luokkien suhteelliset osuudet ovat pysyneet suhteellisen samanlaisina, suurin poikkeus on 1-6 kk asemalla viettäneiden aiempaa vähäisempi määrä ja aika (Taulukko 2) Tutkimushankkeet, -seminaarit ja seurannat Kaikkien asemalla vuosittain käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrä on pysynyt jo vuosia hankkeen haarukassa. Uusina alkoivat mm. NETLAKE ja CLIMES-hankkeet. CLIMES hankkeessa Suomen tutkimusalueena on Vanajaveden valuma-alue. Aseman tutkimusryhmistä suurimpia olivat Ilkka Hanskin metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä, Lauri Arvolan vesistöjen ja valuma-alueiden tutkimusryhmä sekä Jyväskylän yliopiston hallinnoima Mekkojärven ravintoverkkotutkimusryhmä. Aseman tutkijaseminaaria, jossa asemalla tai sen lähiympäristössä työskentelevät tutkijat sekä opinnäytteiden tekijät esittelevät tutkimuksia, jatkui vuonna 2012 kahdeksan esitelmän verran. Ulkopuolisen rahoituksella toimivien hankkeiden lisäksi asema jatkoi omien pitkäaikaisainestojen keruuta ja rahoitti Evolla metsälintuseurantaa. Uusiin avauksiin kuului myös Evon majavakartoitus. Asema järjesti yhden seurantapannan rahoituksen Hämeen maakuntaliiton kautta RKTL:n Katja Holmalan ilves-projektiin. Asemalla käynnissä ollut pyynti ei tuottanut saaliiksi yhtään ilvestä, mutta Evolta pannoitettiin Jussiksi nimetty ilvesnuorukainen. Tämän YVV-toimintaan ja tutkimukseen pannoitetun yksilön liikkeitä oli mahdollista seurata aseman kotisivuilla. Panta lopetti toimintansa marraskuussa ilveksen ollessa Orimattilassa. Taulukko 2. Asemalla työskennelleet tutkijat ja heidän työpäivänsä vuonna Työskentelyaika Lukumäärä Työpäiviä Alle 1 kk kk Yli 6 kk YHTEENSÄ Opinnäytetyöt ja julkaisut Julkaisumäärältään vuosi 2012 oli normaali, joskin edellisvuotta heikompi. Tieteellisiä julkaisuja oli yhteensä 22 (2011; 30) ja muita julkaisuja seitsemän (2011;15). Opinnäytteitä asemalla valmistui edellisvuoden tapaan 10. Näistä väitöskirjoja oli neljä ja pro gradu -töitä viisi. Joukkoon kuului myös yksi AMK-opinnäyte (Liite 3) Kansainvälisyys Uutena avauksena oli liittyminen kansainväliseen NETLAKE-verkostoon, johon kuuluu yli 20 Euroopan maata. Asema osallistuu myös v SYKEssä käynnistyneeseen CLIMES-hankkeeseen, jossa tehdään yhteistyötä Kiinan tiedeakatemian ja kiinalaisten 6

7 tutkijoiden kanssa. Vuoden aikana Lammilla työskenteli 23 (2011; 38) ulkomaista tutkijaa. Tutkimusyhteistyötä tehtiin useita eri kansalaisuuksia edustavien tutkijoiden kanssa. Vuonna 2012 asemalla järjestettiin 11 (2011; 7) kansainvälistä tieteellistä kokousta/tutkijatapaamista. Näihin osallistui 340 tutkijaa (2011; 244). 4. OPETUS Asemalla järjestettiin vuonna 2012 yhteensä 22 biologian ja lähitieteiden kurssia tai seminaaria. Määrä oli hieman pienempi kuin edellisvuonna (27; Taulukko 3). Valtaosa Helsingin yliopiston tilaisuuksista oli bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kursseja tai seminaareja. Yleensä vuoden suurin kurssi on ollut ekologian kurssin biotooppijakso, joka oli kuitenkin historiallisen pieni: kymmenpäiväiselle kurssille osallistui vain 46 opiskelijaa (2011: 75 osallistujaa, 750 työpäivää). Näin ollen suurimman kenttäkurssin titteli meni maantieteen kenttäkurssille, jolla oli opiskelijoita 50. Muita Helsingin yliopiston tapahtumia, joista valtaosa oli erilaisia kokouksia ja koulutustapahtumia, oli vain 26 kpl (vuonna 2011; 50). Tilaisuuksien henkilömäärät ja kesto, olivat myös selvästi edellisvuotta pienempiä, vaikkakaan eivät laskeneet yhtä paljon suhteessa tapahtumien määrän vähenemiseen (663 ja 1370 vs 911 ja 1887). Asemalla työskenteli ennätykselliset 35 opiskelijaa Gradut valmiiksi -stipendin turvin, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin (10). Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiö myönsi asemalla tehtäviin opinnäytteisiin yhteensä viisi apurahaa (á ), joista neljä pro graduihin ja yhden väitöskirjaprojektin kuluihin. Taulukko 3. Asemalla järjestetyt kurssit, seminaarit ja vierailut vuonna Tilaisuuksien lukumäärä Henkilömäärä Työpäivät Biologian ja lähitieteiden kurssit ja seminaarit (Hy, muut yliopistot ja tutkimuslaitokset) Muut Helsingin yliopiston kurssit, seminaarit ja tapahtumat Muiden yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tilaisuudet Muut tilaisuudet ja vierailut YHTEENSÄ YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS Ympäristökysymyksissä yhteistyötä tehtiin paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen (MTT), Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Jyväskylän yliopiston, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) sekä Vanajavesikeskuksen kanssa jatkettiin aiemmin aloitettua yhteistyötä mm. Vanajaveden tutkimuksen puitteissa. Myös HY:n fysiikan laitos ja ympäristötieteiden laitos osallistuivat yhteistyöhön. Asema antoi lausuntonsa Kanta- 7

8 Hämeen maakunnan 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta (asuminen, elinkeinot ja logistiikka). Ympäristötutkimuksen professori Lauri Arvola osallistui aseman edustajana Häme Open Campus hankkeen laajan ohjausryhmään (varajäsenenä johtaja Janne Sundell) ja Vanajavesikeskuksen työvaliokuntien (myös vesijaoston pj.) työskentelyyn. Lauri Arvola piti myös molempien hankkeiden yhteydessä yleisöesitelmiä. Aseman edustajat esitelmöivät myös muissa muulle kuin tiedeyhteisölle suunnatuissa tilaisuuksissa. Lauri Arvola oli Helsingin yliopiston edustajana Hämeen ELY-keskuksen vesienhoitoalueen yhteistyöryhmässä, asiantuntijana ympäristökeskuksen pintavesi-työryhmässä sekä SYKE:n Proftest -ryhmässä. Hän oli jäsenenä myös tiedekunnan YVV-toimikunnassa. Tiina Tulonen oli aseman edustaja SYKE-vetoisessa vesibiologian standardisoinnin seurantaryhmässä. Janne Sundell osallistui Lammin alueen yritysten perustaman Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiön toimintaan säätiön asiamiehenä. Asema oli jälleen osaltaan auttamassa järjestelyissä Säätiön varainkeruutilaisuudessa Ympäristölounaalla Hämeenlinnan Verkatehtaalla, jossa puhujina olivat ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ja MEP Sirpa Pietikäinen. Ympäristölounaalla jaettiin säätiön apurahat asemalla tehtäviin opinnäytetöihin. Aseman ja säätiön toimintaa esiteltiin Lammin Pellavamarkkinoilla ja Mommilanjärven soutelussa. Aseman toiminnasta kerrottiin paitsi internetin kotisivuilla myös Facebookissa ja toimitettiin tiedoksi kampustiedotukselle. Aseman tutkijat ja toiminta olivat hyvin edustettuna mediassa. Lehtijutut ovat taltioituna aseman leikekirjaan sen jälkeen kun ne on poistettu ilmoitustaululta. Valkea-Kotisen alueen pitkäaikaisseuranta sai mediajulkisuutta Hämeen ympäristö muutoksessa kirjan julkistamisseminaarissa helmikuussa Hämeenlinnan Raatihuoneella. Remontin vuoksi aseman perinteistä hiihtoviikkoa ei markkinoitu lainkaan, sillä majoitustilaa oli tavallista vähemmän käytössä. Silti hiihtoviikolle osallistui 88 henkilöä. Varsinaisesta seminaari-, opetus- ja tutkimustoiminnasta erotettavia tilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 52 kpl, joissa vierailijoita oli 1776 henkilöä (Taulukko 3). Useille ryhmille esiteltiin asemaa ja sen toimintaa. Mainittuihin tilaisuuksiin kuului myös muutama kurssitapaaminen, jotka voitanee laskea alumnitilaisuuksiksi, vaikkakaan kaikki osallistujat eivät olleet rekisteröityjä alumneja. Aseman luontopolku oli suhteellisen runsaassa käytössä, mutta kävijämääriä ei ollut mahdollista selvittää, koska kaikki eivät kirjaa käyntejään vieraskirjaan. Lammilla Janne Sundell 8

9 Liitteet: Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Liite 3. Julkaisuluettelo Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Johtaja (sij.) Janne Sundell Professori Lauri Arvola Amanuenssi John Loehr (työstävapautettuna ) Amanuenssi Tiina Tulonen Osastosihteeri Eija Riihiranta Toimistosihteeri Sari Valkama (työstävapautettuna ) Tutkimusteknikko Pertti Saaristo (eläkkeelle ) Tutkimusteknikko Jussi Vilén Huoltoteknikko Jarmo Hinkkala Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola Erikoislaboratoriomestari Jaakko Vainionpää Kiinteistönhoitaja Kari Rantoila Pääemäntä Anja Kokkala Emäntä Airi Ilmonen-Elomaa Keittiötyöntekijä Mirjam Järvinen ( ) Keittiötyöntekijä Aili Savolainen Keittiöapulainen Maija Pietilä Siivooja Reetta Isola Siivooja Anne Savolainen Amanuenssi, sijainen Pasi Ala-Opas ( ) Keittiötyöntekijä, vuosilomasijainen, kiireapulainen Tarja Perttula ( , , tuntityöntekijänä ) Keittiötyöntekijä, kausityöntekijä Satu Nokkonen ( ) Kiinteistönhoitaja, kausityöntekijä/vuosilomasijainen Vikke Vuorenpää ( ) Kiinteistönhoitaja, kausityöntekijä/vuosilomasijainen Nuutti Hakala ( ) Projektitutkija, laboratorioanalyytikko Jorma Keskitalo ( , , , tuntityöntekijänä ) Toimistosihteeri, sijainen Arja Mattila ( , , , 50% työajalla ) Yliopistoharjoittelija Maiju Partanen ( ) Tutkijatohtori Jussi Huotari ( ) Täydentävällä projektirahoituksella aseman budjetissa olevat Tutkijatohtori Jussi Huotari ( , ) Projektitutkija Merjo Laine ( ) Projektitutkija Samuli Sairanen ( ) Tutkimusteknikko Marja-Leena Vitie ( ) Tutkimusavustaja Maiju Partanen ( ) 9

10 Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Hanke, (kesto) ja asemalla työskennelleet johtaja/tutkimusryhmän jäsenet Directional and fluctuating asymmetry in three-spined sticklebacks John Loehr, Tuomas Leinonen, Bob O Hara, Gabor Herczeg, Juha Merilä Dynamics of keystone boreal herbivores under climate change Janne Sundell Suomalaisen ilveksen ekologia Katja Holmala Härmän vaikutus heinäratamon kasvuun, härmän epidemiologia Hanna Susi, Anna- Liisa Laine Impacts of climate change on multiple ecosystem services: Processes and adaption options at landscape scales, CLIMES ( ) Lauri Arvola Karhun pedonvälttämiskäyttäytyminen Janne Sundell Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, KESKALA ( ) Hannu Lehtonen, Mikko Olin, Pasi Ala-Opas Lammi LTER (Long term ecological research) yhteistyö RKTL:n kanssa (-2012) Martti Rask, Lauri Arvola, Anja Lehtovaara Measurement, Monitoring and Environmental Assessment, MMEA Testbed/CLEENhanke (2010-) Lauri Arvola Maatalousympäristön linnuston pitkän aikavälin muutokset Juha Tiainen Measuring anaerobic production in humic lakes Satish Basnet, Jari Syväranta, Shawn Devlin Metsälinnuston indikaattorilajit muuttuvassa maisemassa Timo Pakkala Minkin ja hillerin ravinnonkäyttö Suomessa Niko Björkell, Paavo Hellstedt Networking Lake observatories in Europe - NETLAKE, Lauri Arvola Physics of boreal lakes and environmental questions (2008-) Matti Leppäranta Physiology and quantitative genetics of three-spined sticklebacks in a semi-natural environment John Loehr, Gabor Herczeg, Matthieu Brunneaux, Anti Vasemägi, Craig Primmer, Juha Merilä Pikkunisäkkäiden kannanvaihtelut ja saalistus Janne Sundell Pohjoiset kasvit muuttuvassa ilmastossa Heikki Hänninen, Timo Saarinen Processes controlling DOC-fluxes in boreal catchments, PRO-DOC ( ) Lauri Arvola, Rauni, Strömmer, Merjo Laine, Leena Vitie Processes and organisms in nitrification ( ) Rauni Strömmer, Lauri Arvola, Merjo Laine Puumala- ja lehmänrokkoviruksien ja kelpoisuuden suhde metsämyyrällä Lenka Trebaticka, Heikki Henttonen, Janne Sundell Puutteellisesti tunnettujen maksasammalten levinneisyys ja nykytilanne Suomessa. Sanna Laaka-Lindberg, Xiaolan He, Riitta Ryömä, Anna Mäkelä 10

11 Rahkasammalten kasvu, yhteyttämisteho ja fysiologinen tila luonnontilaisissa ja ennallistetuissa ojitetuissa korpiekosysteemeissä Liisa Maanavilja Selection on human morphology during wartime conflicts John Loehr Spatial and temporal variation in biomass productivity of algae and bacteria in highly humic Lake Mekkojärvi Jari Syväranta, Shawn Devlin, Jussi Vesterinen, Talven happi- ja lämpötilojen vaihtelun vaikutus Vesijärven sinilevien esiintymiseen ( ) Kalevi Salonen, Pauliina Salmi Tuhkalannoituksen aiheuttama metsä- ja turvemaanvalumavesien Cd- Ja DOCkuormitus ja Cd:n rikastuminen ravintoketjussa Rauni Strömmer, Tiina Tulonen, Lauri Arvola Täpläverkkoperhosen evoluutiobiologinen tutkimus (2006-) Ilkka Hanski, Suvi Ikonen Vesiekosysteemitiedosta käyttäjälähtöinen palvelujärjestelmä, VetCombo ( ) Lauri Arvola, Tiina Tulonen Vieraslaji amerikanmajavan ja uhanalaisen euroopanmajavan ekologia ja genetiikka Janne Sundell, John Loehr, Paavo Hellsted, Aura Raulo A whole-lake experimental test of how consumer intraspecific body size influences foodweb processes in DOC-rich boreal lakes Jari Syväranta, Shawn Devlin, Tanja Peltomäki, Roger Jones 11

12 Liite 3. Julkaisuluettelo Tieteelliset julkaisut LAMMIN BIOLOGINEN ASEMA Arvola, L. & Järvinen, M Finnish Lakes, Trends and Regional Differences of Phytoplankton. In: Bengtsson, L., Herschy, W. & Fairbridge, R.W. (eds.) Encyclopedia of Lakes and Reservoirs. Springer. pp Estlander, S., Horppila, J., Olin, M., Vinni, M., Lehtonen, H., Rask, M. & Nurminen, L Troubled by the humics - effects of water colour and interspecific competition on the feeding efficiency of planktivorous perch. - Boreal Environment Research 17: Haapakoski, M., Sundell, J. & Ylönen, H Predation risk and food: opposite effects on overwintering survival and onset of breeding in a boreal rodent. - Journal of Animal Ecology, 81: Jennings, E., Jones, S., Arvola, L., Staehr, P.A., Gaiser, E., Jones, I.E., Weathers, K.C., Weyhenmeyer, G.A., Chiu, C-Y. & de Eyto, E Impacts of weather related episodic events in lakes: an analysis based on high frequency data. - Freshw. Biol. 57: Jeppesen, E., Mehner, T., Winfield, I.J., Kangur, K., Sarvala, J., Gerdeaux, D., Rask, M., Malmquist, H.J. Holmgren, K., Volta, P., Romo, S., Eckmann, R., Sandström, A., Blanco, S., Kangur, A., Ragnarsson Stabo, H., Meerhoff, M., Ventelä, A.-M., Søndergaard, M. & Lauridsen, T.L Impacts of climate warming on lake fish assemblages: evidence from 24 European long-term data series. - Hydrobiologia 694: Kirillin, G., Leppäranta M., Terzhevik, A., Bernhardt, J., Engelhardt, C., Granin, N., Golosov, S., Efremova, T., Palshin, N., Sherstyankin, P., Zdorovennova, G. & Zdorovennov R Physics of seasonally ice-covered lakes: major drivers and temporal/spatial scales. - Aquatic Ecology 74: Laurenz, M., Reudler Talsma, J.H., Mappes, J., Friman, V., Ikonen, S. & Lindstedt, C Diet Quality Can Play a Critical Role in the Defence Efficacy Against Parasitoids and Pathogens in the Glanville Fritillary (Melitaea Cinxia). - Journal of Chemical Ecology 38: Leppäranta, M., Kiiltomäki, A., Jaatinen, E. & Arvola, L The influence of ice season on the physical and ecological conditions in Lake Vanajanselkä, southern Finland. - Wat. Qual. Res. J. Canada : Loehr, J., Leinonen, T., Herczeg, G., O'Hara, R.B. & Merilä, J Heritability of Asymmetry and Lateral Plate Number in the Threespine Stickleback. PLoS ONE 7(7): e Mattila, A., Duplouy, A. M. R., Kirjokangas, M., Lehtonen, R. J., Rastas, P. & Hanski, I High genetic load in an old isolated butterfly population. - Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America. 109, 37, p. E p. 11. Miettinen, O., Spirin, V. & Niemelä, T Notes on the genus Aporpium (Auriculariales, Basidiomycota), with a new species from temperate Europe. - Annales Fennici Botanici 49,

13 12. Olin, M., Jutila, J., Lehtonen, H., Vinni, M., Ruuhijärvi, J., Estlander, S., Rask, M., Kuparinen, A. & Lappalainen, J Importance of maternal size on the reproductive success of perch (Perca fluviatilis L.) in small forest lakes - implications for fisheries management. - Fisheries Management and Ecology 19: Peltomaa, E. & Ojala, A Meteorological drivers of the dynamics of autotrophic picoplankton. Freshwater Biology, 57: Peura S., Eiler, A., Bertilsson, S., Nykänen, H., Tiirola, M. & Jones, R.I Distinct and diverse anaerobic bacterial communities in boreal lakes dominated by candidate division OD1. ISME Journal 6: Peura, S., Eiler, A., Hiltunen, M., Nykänen, H., Tiirola, M. & Jones R.I Bacterial and phytoplankton responses to nutrient amendments in a boreal lake at different taxonomic resolutions.plos ONE 7(6): e Rask, M., Saxén, R., Ruuhijärvi, J., Arvola, L., Järvinen, M., Koskelainen, U., Outola, I. & Vuorinen, P.J Short- and long-term patterns of 137 Cs in fish and other aquatic organisms of small forest lakes in southern Finland since the Chernobyl accident. - Journal of Environmental Radioactivity 103: W. Rizk, G. Kirillin, M. Leppäranta Field investigation of the geostrophic motions in the ice-covered Lake Pääjärvi, in: Z. Li, P. Lu (Eds.), Ice research for a sustainable environment, Proceedings of 21 st IAHR International Symposium on Ice, Dalian University of Technology Press, Dalian, China pp Rasilo, T., Ojala, A., Huotari, J. & Pumpanen, J Rain induced changes in CO 2 concentrations in the soil-lake-brook continuum of a boreal forested catchment. - Vadose Zone Journal 11, doi: /vzj Sundell, J., Church, C. & Ovaskainen, O Spatio-temporal patterns of habitat use in voles and shrews modified by density, season, and predators. - Journal of Animal Ecology, 81: Trebaticka, L., Suortti, P., Sundell, J. & Ylönen, H Predation risk and reproduction in the bank vole. - Wildlife Research, 39: Tulonen, T, Arvola L. & Strömmer R Cadmium release from afforested peatlands and accumulation in an aquatic ecosystem after experimental wood ash treatment. - Eur J Forest Res. 131: Yang, Y., Leppäranta, M., Li, Z. & Cheng, B An ice model for Lake Vanajavesi, Finland. Tellus A 64, Herzon, I., Ekroos, J., Rintala, J., Tiainen, J., Seimola, T. & Vepsäläinen, V. 2011: Importance of set-aside for birds in Finland: an impact assessment and mitigation solutions. Agriculture, Ecology and Environment 143:3 7. (puuttuu vuoden 2011 toimintakertomuksesta) Muut julkaisut 1. Arola, H., Arvola,L., Kotamäki,N., Kotilainen,H., Linjama, J. & Näykki, T Antureiden kalibrointi ja ainepitoisuuksien jatkuva seuranta sameusanturin avulla.. Teoksessa: Arola, 13

14 H. (toim.), Jatkuvatoiminen sameusmittaus: Hyvät mittauskäytännöt ja aineistonkäsittely. - Ympäristöhallinnon ohjeita 2: Arvola, L Win-win ja Vanajavesi. Teoksessa: Elämää vedestä. Hämeen Sanomat. Karisto Oy. Hämeenlinna. s Arvola, L Vanajaveden leväkukinnot monen osatekijän summa. Teoksessa: Elämää vedestä. Hämeen Sanomat. Karisto Oy. Hämeenlinna. s Keskitalo, J Tikkametsässä. Luontokuva 1/2012: Salmi P. & Salonen K Vesijärvi under the ice. Teoksessa: Keto J, Tuominen L & Pekkarinen A (toim.) Vesijärvi - Daughter of the Salpausselkä ridges. Otava. s Sundell, J Karhun kohtaaminen. - Natura 2: Tiainen, J., Seimola, T., Rintala, J. & Holmström, H. 2012: Maatalousympäristön linnuston muutos Suomessa (Changes in farmland bird populations in Finland in ). Linnut-vuosikirja 2011: Opinnäytetyöt 1. Linnaluoma, J Factors controlling carbon gas fluxes in boreal lakes. Ph.D. thesis. University of Helsinki. Faculty of Biological and Environmental Sciences. 73 p. 2. Pakkala, T Spatial ecology of breeding birds in forest landscapes: an indicator species approach. Ph.D. thesis. University of Eastern Finland. Dissertationes Forestales p. 3. Peura, S Bacterial communities in stratified humic lakes. Ph.D. thesis. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Biological and Enivironmental Science p. 4. Rissanen, A Nitrogen removal by microbial processes in aquatic systems. Ph.D. thesis. University of Jyväskylä. - Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science p. 5. Colline M A stable isotope study of the hydrological and carbon cycle in meromictic lake, Lovojärvi. Master s thesis. University of Jyväskylä, Department of Biological and Environmental Science, 29 p. 6. Kirjokangas, M Täpläverkkoperhosen (Melia cinxia) kelpoisuus ja sisäsiitosheikkous Ahvenanmaalla ja Pikku-Tytärsaaressa. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto. Biotieteiden laitos. Ekologia ja evoluutiobiologia. 41 p. 7. Kullberg, P Habitat Fragmentation and the Performance of Plantago lanceolata and Veronica spicata. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto. Biotieteiden laitos. Ekologia ja evoluutiobiologia. 8. Perälä, K Puumala- ja lehmärokkoviruksen vaikutus metsämyyrän (Myodes glareolus) metaboliaan. Pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Ekologia ja ympäristönhoito. 22 p. 9. Salmi, P Läntisen Pien-Saimaan kasviplanktonin kehitys sinilevätalvena Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto. Ympäristötieteiden laitos. Hydrobiologia. 32 p. 10. Piepponen, T Vanajaveden lähivaluma-alueen kuormitus ja maankäytön vaikutus keväisten sulamisvesien vedenlaatuun. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologia. 76 s. 14

Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS

Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. JOHDANTO Vuosi 2013 oli aseman juhlavuosi, sillä toimintavuosia on kertynyt jo 60. Juhlavuotta vietettiin verrattain vaatimattomasti puolenpäivän seminaarilla

Lisätiedot

Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS

Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS 2014 1. JOHDANTO Vuosi 2014 oli aseman 61. toimintavuosi. Aseman oman tutkimusprofiilin kannalta vuoden myönteisin uutinen oli ympäristötutkimuksen professuurin

Lisätiedot

Liite 1. Hankkeen tuotokset

Liite 1. Hankkeen tuotokset Changes in landscape-scale habitat selection of capercaillie (Tetrao urogallus) in managed north-boreal forest Lue lisää >Miettinen, Janne; Helle, Pekka; Nikula, Ari; Niemelä, Pekka Silva Fennica 43(4):595

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2007

Toimintakertomus vuodelta 2007 Toimintakertomus vuodelta 2007 1. JOHDANTO Vuosi 2007 oli Lammin biologisen aseman 54. toimintavuosi. Tammikuussa uusi tutkimushalli otettiin käyttöön ja toukokuussa vihittiin käyttöönsä samassa rakennuksessa

Lisätiedot

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).

Lisätiedot

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Hulevedet ja biohiilen merkitys ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2009

Toimintakertomus vuodelta 2009 Toimintakertomus vuodelta 2009 1. JOHDANTO Lammin biologisen aseman 56. toimintavuosi oli vaiherikas. Henkilöstössä koettiin suurimmat muutokset aseman ollessa vuoden aikana kolmen eri henkilön johdossa

Lisätiedot

N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)

N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK) N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK) 2013-2017 Hankkeen tavoite: Arvioida ympäristövaikutuksiltaan ja sosioekonomisesti edullisimpia toimintamalleja

Lisätiedot

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1 Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Pakolaisseminaari of Ecology 2011 in Joensuu 8.-9.11. 2011

Pakolaisseminaari of Ecology 2011 in Joensuu 8.-9.11. 2011 Pakolaisseminaari of Ecology 2011 in Joensuu 8.-9.11. 2011 We are happy to invite you November 8.-9. 2011 to Joensuu campus of the UEF, which lies in the city of Joensuu in the Northern Carelia, in the

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia IX Valtakunnalliset rapupäivät 16.11.2011 Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti Timo Ruokonen, Jyväskylän

Lisätiedot

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 ;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 Miettinen Heikki 9 Seppälä Janne 9 Tikkanen Toivo 9

Lisätiedot

Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA)

Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA) Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA) Action 8: Vulnerability and adaptation of catchment areas and lakes for climate change impacts Foto: Ilpo

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Vesiensuojelu turvemailla seminaari, 8.4.2011, Seinäjoki FT Kristian Meissner, SYKE FM Mika Nieminen, Jyväskylän

Lisätiedot

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr Esityslista 1/2016 1 (5) KIRJALLINEN KOKOUSMENETTELY (n työjärjestys 19) Vastausaika tulee vireille, kun jäsenet saavat kokousaineiston sähköpostitse. Jäsenillä on viisi (5) työpäivää aikaa reagoida (11.

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/14 PÖYTÄKIRJA. dekaani Jouko Väänänen johtaja Juha Äystö hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/14 PÖYTÄKIRJA. dekaani Jouko Väänänen johtaja Juha Äystö hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Merentutkimuksen kansalliskomitea Finnish National SCOR Committee

Merentutkimuksen kansalliskomitea Finnish National SCOR Committee Merentutkimuksen kansalliskomitea toimii Kansainvälisen tieteellisen neuvoston ICSU:n asettaman Merentutkimuksen komitean (Scientific Committee on Oceanic Research, SCOR) kansallisena yhteistyötahona.

Lisätiedot

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years

Lisätiedot

Pohjois-Savon liitto, maakuntasali, Sepänkatu 1, Kuopio

Pohjois-Savon liitto, maakuntasali, Sepänkatu 1, Kuopio Esityslista 2/2017 1 (5) Aika ma 20.3.2017 klo 9.00 Paikka Pohjois-Savon liitto, maakuntasali, Sepänkatu 1, Kuopio Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr

Lisätiedot

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE 1 Siniseen biotalouteen liittyvä kasvupotentiaali Suomessa 1. Vesihyvinvointi ja palvelut 2. Vesibiotuotanto

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11. Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

Kokonaistilanne. Page 1

Kokonaistilanne. Page 1 Jyväskylä Liiton erikoiskilpailu Keuruu Tervaken kilpailu Hutunki Syyskisa Äänekoski Syyskynnöt Jyväskylä Valmet erikoinen Hutunki Talven odotus Jyväskylä Silver open Äänekoski X-Games Keuruu Kaamoskaadot

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

FM i luftvapenskytte Sastmola Resultat ÄLG

FM i luftvapenskytte Sastmola Resultat ÄLG FM i luftvapenskytte Sastmola 2016 Resultat ÄLG Klass S15 1. Antti Santakangas ST 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen MF 157 5. Juuso Ahola La 156 13 tävlande i klassen

Lisätiedot

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic 11.6.-15.6.2016 tulokset 1 SAARINEN, Jari Par 72 10 2 VIINIKAINEN, Jarkko 1 73 8 3 LESKINEN, Jouko 1 73 6 4 TIAINEN, Eetu 2 74 5 5 PULKKINEN, Jari 2 74 4 6 MUTANEN, Jyrki

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk

Lisätiedot

Lista: Ehdokas: Äänimäärä: Sijoitus Vertausluku: 87 Yliperttula Marjo (Harju Kirsi) Sippola Elisa (Huttunen

Lista: Ehdokas: Äänimäärä: Sijoitus Vertausluku: 87 Yliperttula Marjo (Harju Kirsi) Sippola Elisa (Huttunen Helsingin yliopisto 27.11.2006 FARMASIAN TIEDEKUNTA FARMASIAN TIEDEKUNNAN tiedekuntaneuvosto Valittavien lukumäärä: 3 (ainakin yhden jäsenen ja varajäsenen tulee olla opettaja ja ainakin yhden jäsenen

Lisätiedot

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:

Lisätiedot

Lammin biologisen aseman suomenkieliset julkaisut

Lammin biologisen aseman suomenkieliset julkaisut Lammin biologisen aseman suomenkieliset julkaisut 1999-2012 2012 1. Arola,H., Arvola,L., Kotamäki,N., Kotilainen,H., Linjama, J. & Näykki, T. 2012. Antureiden kalibrointi ja ainepitoisuuksien jatkuva seuranta

Lisätiedot

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari

Lisätiedot

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A)

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 (129) 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 3:12,46 0:24,17 2 2:48,29 0:00,00 1 2:38,80 2 2:40,66 0:00,00 3 2:45,05 0:04,39 4 8:44,45 6:03,79 1 2:36,81 2 2:42,99 0:02,31 3 2:41,95 0:01,27 4 2:42,56 0:01,88 5

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko

Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kainuun kalantutkimus monipuoliset ja muunneltavat puitteet kokeelliseen tutkimukseen Tutkimusseminaari 10.4.2008 Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kuva: Mari

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten Kh 39 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 - - - - - Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5.

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5. TOIMINTAKERTOMUS 2009-10 Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano 3. Kokoukset 4. Työryhmät 5. Lausunnot 6. Viestintä ja markkinointi 7. Retket, koulutukset ja virkistäytyminen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2015 2 VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTON KOKOONPANO 2015 Pirkko Mäkelä, puheenjohtaja 23.6.2015 lähtien, Eläkeliiton Posion yhdistys ry Sari Ylisirniö, sihteeri23.6.2015

Lisätiedot

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli

Lisätiedot

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT Mika Rekola Metsätieteiden laitos 28. 3. 2011 Sisällys Tutkijat ja ohjausryhmä Tutkimuksen tarkoitus Rahoitus Tausta Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA (Vuodesta 1995 viralliset SM-kisat myös sarjoissa T/P 14,15 vuotta) Koonnut Ilkka Hemmilä, päivitetty 20.8.2012 (ulkoradoilla)

Lisätiedot

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

IPBES ja Suomi. Eeva Furman SYKE Suomen IPBES seminaari, Säätytalo

IPBES ja Suomi. Eeva Furman SYKE Suomen IPBES seminaari, Säätytalo IPBES ja Suomi Eeva Furman SYKE 18.11.2013 Suomen IPBES seminaari, Säätytalo Planeetan kestävyyden rajat on ylitetty räikeimmin biodiversiteettikadon osalta Rockström et al. 2009 Kansainvälinen yhteisö

Lisätiedot

Jorma Kuparinen, laitoksen johtaja, puheenjohtaja

Jorma Kuparinen, laitoksen johtaja, puheenjohtaja YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOS LAITOSNEUVOSTO Kokous: Laitosneuvoston kokous Aika: keskiviikko 3.2.2010 klo 14.00 15.50 Paikka: Biokeskus 1, Viikinkaari 1, kabinetti 3109 Laitosneuvoston kokoonpano: Jorma Kuparinen,

Lisätiedot

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia Maakunnallinen TKI-foorumi 10.4.2014 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04. KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.2010 20.7.2012 Finland Land of A Thousand Lakes 187,888 lakes 5,100 rapids

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Viitasalo Mikko 10 Kokoomus 975 5197,00 valittu 2 Leppiniemi Raili 12 Sitoutumattomat 1674 3262,00 valittu 3 Rautava Risto 8 Kokoomus 737 2598,50 valittu 4 Heinäluoma Eero 16 SDP 1299

Lisätiedot

SEASON CLOSING RACE Tulokset

SEASON CLOSING RACE Tulokset SEASON CLOSING RACE Tulokset 17.-18.3.2007 Lauantai Iso rata 100 m M45 YLI-OJANPERÄ, Mikko 11,69 C-pojat YLI-OJANPERÄ, Matti SU 12,28 E D-pojat JÄÄSKELÄINEN, Eero SU 12,68 E ITKONEN, Petri SU 13,04 E PELTONIEMI,

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

ç PERUS KÄSITYKSET MUUTOSAJURIT (driving forces) RAVINNE KUORMITUS JÄRVIEN TILA JA KÄYTTÖ JÄRVIEN HOITO JA KUNNOSTUS KUNNOSTUS MENETELMÄT TEEMAT 1. TULEVAISUUSTILA 2. TULEVAISUUSTILA 3. TULEVAISUUSTILA

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Kuopion Bridgekerho ry

Kuopion Bridgekerho ry Kuopion Bridgekerho ry ; Kuopion Bridgekerho ry:n v.2009 voittopisteet ; ------------------------------------------- Hanski Matti 41 Koponen Ismo 35 Seppälä Janne 30 Miettinen Heikki 27 Siekkinen Jarmo

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa Suunta-Jurva 1(5) E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa 17.2.2013 Lopputulokset H21 (2+2+2+2+2+2) 1) Pohjankyrön Rasti 1 52:47 (Saari Petri 8:18/2., Heiska Samu 9:25/1., Saari Petri 8:59/2., Heiska

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä Johtaja Anita Lehikoinen

Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä 1.3.2007 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Yksikössä on koulutuksen tulosalue ja tutkimuksen tulosalue. Henkilöt johtaja Anita

Lisätiedot

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M 1 Sami Heikkilä M PH 96 98 194 10 2 Lauri Seppälä M Po 96 98 194 5 3 Tomi-Pekka Heikkilä M PH 97 94 191 4 Vesa Saviahde M PH 96 94 190 5 Kari Äikäs M KS

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa

Lisätiedot

Ceder Ulf Elijoki Jani. Finnilä Pauli. Kaltti Teemu

Ceder Ulf Elijoki Jani. Finnilä Pauli. Kaltti Teemu SM B KISASTA ULOS JÄÄVÄT PELAAJAT Rankinglistan perusteella ulos jäävät miehet Kantele Marko Ceder Ulf Pehkonen Tatu Niskala Asko Viinikka Veijo Takkinen Uki Finnilä Pauli Alanentalo Tony Haverinen Teuvo

Lisätiedot

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakunnallinen TKIkehittäminen TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

ESITYSLISTA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä /2017

ESITYSLISTA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä /2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNEKATSAUS 4 6. YHTEISTYÖRYHMÄN

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista:

Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista: Kunnanhallitus 186 04.08.2014 Etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa 2288/44.441/2010 KHALL 186 Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista: Kiinteistö:

Lisätiedot

Pielisen Osuuspankki Edustajiston vaali 2009

Pielisen Osuuspankki Edustajiston vaali 2009 Sivu: 1 P1 Lieksan vaalipiiri Lähetetty: 7469 Äänestys%: 36,1 Hyväksytty: 2612 Hyväksytty%: 96,8 Hylätty: 85 Hylätty%: 3,2 Valitaan: 20 Varoja puuttuu: 3 L1 Ehdokaslista A : 378 %: 14,5 ja: 3 ja%: 15,0

Lisätiedot

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2014 Helsinki-Uusimaa 3 Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

NAISET RANKING Netta Miettinen 1995 Avoin 81,85 55,0 26,85 17 Lahti

NAISET RANKING Netta Miettinen 1995 Avoin 81,85 55,0 26,85 17 Lahti NAISET RANKING 2016 Naisilla voittaa pienempi erotus Miehillä suurempi erotus 60 Hanna Rantala 1982 Avoin 52,10 35,0 17,10 52 Tampere 20.8.2016 60 Hanna Rantala 1982 Avoin 52,00 35,0 17,00 51 Lahti 9.10.2016

Lisätiedot

Aikajana. Thule. ENVIMAT Jäte IO EF Envimat scen SURE 2012-

Aikajana. Thule. ENVIMAT Jäte IO EF Envimat scen SURE 2012- Aikajana Thule ENVIMAT 2007-2009 Jäte IO 2010-2011 EF Envimat scen 2010 2010-2012 SURE 2012- Koskela, Sirkka, Ilmo Mäenpää, Jyri Seppälä, Tuomas Mattila, ja Marja-Riitta Korhonen. EE-IO modeling of the

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Hapetuksen vaikutukset Vesijärven Enonselän hiilikaasupäästöihin

Hapetuksen vaikutukset Vesijärven Enonselän hiilikaasupäästöihin Loppuraportti Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun Osahanke Kaupunkien hiilinielut ja niiden vertailu sekä hiilinielupotentiaalin laskenta esimerkkialueille Hapetuksen vaikutukset Vesijärven

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M 1 Vesa Saviahde M PH 96 98 194 2 Sami Heikkilä M PH 95 98 193 3 Mikko Autio M Po 92 96 188 4 Tomi-Pekka Heikkilä M PH 91 96 187 5 Kari Koskinen M PH 95 90

Lisätiedot

Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS

Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS 2015 1. JOHDANTO Vuosi 2015 oli aseman 62. toimintavuosi. Aseman toimintaa kehitettiin vuoden aikana aktiivisesti ja hyvässä hengessä. Asema oli mukana monessa

Lisätiedot

Vanha kenttä: 1987-1992

Vanha kenttä: 1987-1992 JYVÄS-GOLF HOLE-IN-ONE 1978-2010 Vanha kenttä: 1987-1992 1987 1 Matti Tikkinen väylä 6 1988 2 Tuomo Kilpeläinen väylä 8 1989 3 Jaakko Nieminen väylä 6 4 Pertti Virtanen väylä 4 5 Sami Rantakari väylä 6

Lisätiedot

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2015. Lievestuoreen palvelukeskusyhdistys ry

TOIMINTAKERTOMUS 2015. Lievestuoreen palvelukeskusyhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 Lievestuoreen palvelukeskusyhdistys ry YLEISKATSAUS VUOTEEN 2015 vuosi 2015 oli yhdistyksen 51. toimintavuosi Palvelutalossa tehtiin muutostöitä, joiden avulla Männikössä voidaan

Lisätiedot

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat EDUSKUNTA RIKSDAGEN Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Valtiontilintarkastajat t ja varapuheenjohtajat valtiopäivittäin 1991 1991 Mattila, Kalevi /kesk 1992 Mattila,

Lisätiedot

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI Liite 6.5/2/2016 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI 2016-2017 RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Valmistelija Seppo Hänninen (Päivi

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Suur-Helsingin Golf ry Tulokset Sia & Altia Avio- ja avopari Open

Suur-Helsingin Golf ry Tulokset Sia & Altia Avio- ja avopari Open Suur-Helsingin Golf ry Tulokset Sia & Altia Avio- ja avopari Open 9.7.2011 Sarja: 18 hcp gs pb +scr, Pistebogey Hcp, Keltainen / Punainen Kierros 1: Luukki # Pelaaja Seura Slope Out In Tulos 1 Virkki Anna-Liisa

Lisätiedot