Toimintakertomus vuodelta 2010

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodelta JOHDANTO Lammin biologisen aseman 57. toimintavuosi meni yliopistouudistukseen sopeutumisessa. Uudistus vaikutti erityisesti projekti- ja taloushallintoon. Aseman toiminta vilkastui lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Henkilöstössä muutoksia olivat osastosihteerin eläköityminen ja toisen opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluihin suuntautuneen akateemisen amanuenssin palkkaaminen. Vuonna 2010 aloitti myös asemien ja Ympäristötieteiden laitoksen yhteinen henkilöstösihteeri Viikissä. Tutkimuksen volyymi kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen. Erityisesti tutkimuksen huippuyksikkö, Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä vilkastutti aseman toimintaa. Kevään ja alkukesän aikana tutkimusapulaisia ryhmällä oli kymmenkunta. Uusin aseman täydentävän rahoituksen projekti kuuluu TEKESin rahoittamaan Cleen-hankkeseen, jonka tavoitteena on kehittää ympäristönseurantatekniikoita. Kurssien ja seminaarien osallistujamäärissäkin oli nähtävissä selkeää kasvua, vaikka tilaisuuksien määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Asema oli edelleen näkyvässä roolissa paikallisessa yhteiskunnassa ja mediassa. Professori Lauri Arvolalle myönnettiin Hämeen rahaston elämäntyöpalkinto veden värisestä tieteestä. Aseman edustajia osallistui erilaisiin toimielimiin ja yhteistyö paikallisten koulujen ja yhdistysten kanssa jatkui entiseen malliin. 2. HALLINTO JA RESURSSIT 2.1. Henkilökunta Suurin koko henkilökuntaa koskeva muutos tapahtui paperilla kun kaikki palvelussuhteet muutettiin virkasuhteista työsopimussuhteisiksi alkaen. Aseman pitkäaikainen osastosihteeri Leila Tuominen jäi eläkkeelle huhtikuussa. Tästä johtuen hallintohenkilöstössä tehtiin tehtävien uudelleen järjestelyjä, joiden seurauksena asemalle palkattiin toinen amanuenssi, FT John Loehr, toukokuussa (Liite 1). Amanuenssin toimenkuvaan kuuluvat mm. opetusta- ja tutkimusta tukevat tehtävät ja mahdollisuuksien mukaan oma tutkimus. Henkilöstöasiat siirtyivät pääosin asemien ja ympäristötieteidenlaitoksen yhteisesti palkkaamalle henkilöstösihteerille Tuula

2 Mattilalle, jonka asemapaikkana on Helsingin Viikki. Toinen asemalla kauan työskennellyt eläkkeelle siirtyvä oli siivooja Leila Raittila, jonka eläke alkaa vasta 2011, mutta käytännössä hän jäi töistä pois jo 2010 joulukuussa. Varsinkin hallintohenkilöstö osallistui moniin yliopiston keskushallinnon järjestämiin koulutustilaisuuksiin esimerkkeinä hankinta-, SAP- ja YPJ-koulutukset. Tutkimusteknikko Jussi Vilén kävi HAMKin järjestämällä paikkatietokurssilla. Laboratorion laadunhallinta ja akkredointi koulutukseen osallistuivat Jaakko Vainionpää, Riitta Ilola ja Tiina Tulonen. Siivooja Anne Savolainen jatkoi siivoustyönohjaajan oppisopimuskoulutustaan ja keittiötyöntekijä Teemu Parikka aloitti oppisopimuskoulutuksen hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkintoa varten. Tuomas Piepponen Lahden ammattikorkeakoulusta suoritti harjoittelunsa asemalla touko-heinäkuussa. Työharjoittelussa olivat Jan Hast ja Molotov Viateheslav. Työelämään tutustumassa oli kaksi Lammin Hakkalan koulun oppilasta; Juliaana Penttinen tutkimusta avustamassa ja Vili Vuorenpää kiinteistönhuollon puolella. Lisäksi kaksi opiskelijaa oli viikon pituisessa työharjoittelussa Lahden Kannaksen lukiosta. Siivouksessa ja keittiössä oli lisäksi kesälomatuuraajia. Työyksikkökokouksia pidettiin vuoden aikana kolme; yksi keväällä ja kaksi syksyllä. Syksyllä käytiin normaaliin tapaan kehityskeskustelut. Tänäkin vuonna jatkettiin perinteistä henkilökunnan tiedotustilaisuutta ns. maanantain kymppikahvia. Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola oli vuorotteluvapaalla tammikuun sekä lokajoulukuun ja pääemäntä Anja Kokkala heinä-, elo- ja syyskuun. Asema on toiminut tiedekunnan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti nimeämällä tasaarvoyhdyshenkilön (John Loehr). Lisäksi on pyritty edistämään äidinkieleen liittyvää tasa-arvoa lisäämällä englanninkielistä tiedottamista. Vaikka keskushallinnolta aiemmin saatu ns. TyHy raha poistuikin, aseman oma toimikunta järjesti silti virkistystoimintaa. Ohjelmassa olivat mm. pihan kunnostustalkoot ja Mamren lehdonraivaustalkoot. Keväistä talvipäivää vietettiin Evon mökillä saunoen, pilkkien, hiihtäen ja makkaraa paistaen. Virkistyspäivänä oltiin keilahallilla ja myöhemmin Lahden urheilupuistossa lounaalla. Pikkujoulua vietettiin jouluillallisella Lahden Valimo-ravintolassa. Henkilökunnalla oli mahdollisuus lunastaa tyky-seteleitä omatoimiseen virkistäytymiseen Aseman edustus johtokunnassa ja yliopistossa Asemien yhteisessä johtokunnassa varajäseninä toimivat tutkija Riitta Ryömä tutkijoiden edustajana ja amanuenssi Tiina Tulonen muun henkilökunnan edustajana Määrärahat ja talous Asemalle myönnettiin määrärahoja vuodeksi 2010 Taulukon 1 mukaisesti. Merkittävänä erona vuoteen 2009 oli se, että yliopisto, ja asema sen mukana, ei enää ollut valtiontilivirasto. Tästä johtuen hankinnoista jouduttiin maksamaan arvonlisävero. Tätä arvonlisäverollisuutta kompensoimaan toimintamenomäärärahaa korotettiin eurolla. Henkilökunnan työhyvinvointiin tarkoitettu TyHy raha poistui ja virkistystoiminta katettiin kokonaisuudessaan aseman omalla tuotolla ja osittain edustusrahalla. Maksullisen palvelutoiminnan tulot olivat (vuonna 2009, 2

3 ). Määrärahat eivät tänäkään vuonna riittäneet aseman vakituisen henkilöstön palkkoihin, vaan maksullisen palvelutoiminnan tuottoa käytettiin juoksevien menojen lisäksi palkkakustannuksiin, laboratoriokuluihin, tutkimusvälineisiin ja muihin laitehankintoihin. Tutkimus- ja analyysipalveluiden osuus maksullisen palvelutoiminnan tuloista oli (2009; ). Taulukko 1. Lammin biologisen aseman määrärahat vuosina 2009 ja Määrärahat vuosi 2010 Vuosi 2009 Toimintamenomääräraha Arvonlisäveromenot Tilakustannukset Palkankorotusraha Professuuri Tyhyraha Edustusraha Ylimääräinen laiteraha YHTEENSÄ Laitteet ja hankinnat Vuonna 2010 ei tehty suuria hankintoja. Pienempiä hankintoja olivat mm. uusi traileri veneille, viisi tietokonetta, ulkoisia kovalevyjä, skanneri, järjestelmäkamera, infrapunakamera, äänentoistolaitteet, kaksi jääkaappia ja TV:tä, kuivauskaappi, happi/lämpömittari (40 m ja 100 m kaapelein) sekä GPS-paikannin. Lisäksi yliopistopaino vaihtoi vanhan kopiokoneen uudempaan monitoimilaitteeseen. Tekninen toimiala rahoitti pesulaan uuden pesukoneen vanhan rikkoutuneen tilalle Kirjasto ja kokoelmat Koska useimmat tieteelliset julkaisut on saatavilla sähköisessä muodossa, suurin osa lehtitilauksista oli sanomalehtiä ja populaareja julkaisuja. Hankitut kirjat olivat pääasiassa kotimaisia laadukkaita lajioppaita ryhminä mm. luteet, kaarnakuoriaiset, sudenkorennot ja sienet Kiinteistöt ja kalusteet Mamren tammistoa hoidettiin laiduntamalla siellä lampaita ja poistamalla nuorta alikasvospuustoa. Asuntolarakennuksille tehtiin kuntokartoitus silmälläpitäen vuodelle 2011 kaavailtua asuintilojen peruskorjausta. Aseman omana työnä valmistui entisen rantavajan paikalle kalankäsittelykatos Aseman käyttö ja työpäivät Kokonaisuudessaan kurssi- ja seminaaritoiminta vilkastui edellisvuodesta selvästi vaikka tilaisuuksia oli yksi vähemmän kuin vuonna 2009 (124 vs. 125). Henkilömäärä nousi reiluun kolmeen tuhanteen (vrt vuonna 2009; Kuva 1a, Taulukko 3) ja työpäivissä hätyyteltiin 9000 työpäivän rajapyykkiä (vuonna 2009; 7494) Aseman käyttöaste oli vähäisin vuoden vaihteen molemmin puolin. Myös heinäkuu oli melko hiljainen verrattuna vilkkaimpiin kausiin keväällä ja syksyllä. Työpäiviä kertyi eniten toukokuulle (Kuva 1b). 3

4 Tutkijapäiviä Työpäiviä Vierailijoita Työpäivien lukumäärä Henkilöiden lukumäärä Vuosi 0 Kuva 1a. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä ja heidän työpäivänsä sekä tutkijoiden työpäivien (= tutkijapäiviä) lukumäärä Työpäiviä Vierailijoita Työpäivien lukumäärä Henkilöiden lukumäärä Kuukausi Kuva 1b. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä ja heidän työpäiviensä lukumäärä kuukausittain vuonna

5 3. TUTKIMUSTOIMINTA Tutkijoita ja opinnäytetöiden tekijöitä työskenteli asemalla 146 henkilöä (2009; 135), eli hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tutkijat viettivät asemalla myös pidemmän aikaa kuin 2009, sillä tutkijatyöpäiviä kertyi yli 5000 vs (Kuva 1a, Taulukko 2). Suuren osan kasvusta selittää tutkimushallin vilkas käyttö, yhteensä 1783 tutkijatyöpäivää. Tutkimushalli oli käytännössä vain akatemiaprofessori Ilkka Hanskin tutkimusryhmän käytössä. Luokiteltaessa tutkijat työskentelyajan mukaan kolmeen luokkaa, luokkien suhteellisissa osuuksissa ei ole eroja kahteen edelliseen vuoteen verrattuna; suurin osa tutkijoista vieraili asemalla lyhyesti (alle 1 kk) ja yli kuusi kuukautta asemalla viettäneitä tutkijoita oli 9 (Taulukko 2) Tutkimushankkeet Asemalla käynnissä olleet ulkopuolisella rahoituksella toimineet tutkimushankkeet on listattu liitteeseen 2. Tutkimushankkeiden merkittävä lisäys aiempaan toimintakertomukseen on suurelta osin seurausta tarkemmasta selvitystyöstä, jonka ansiosta useimmat hankkeet, joiden rahoitus ei ole aseman taydentävän rahoituksen budjetissa on löydetty mukaan listaukseen. Aseman budjetissa olevien tutkimushankkeisiin myönnetty kokonaisrahoitus oli sisältäen professuurin ulkopuolisen rahoituksen (MTT, Kehittämiskeskus Häme). Vuonna 2009 vastaava summa oli Uutena hankkeena alkoi TEKESin rahoittama osaprojekti MMEA_Testbed Cleen-hankkeessa, jossa tarkoituksena on kehittää ympäristönseurannnan tekniikoita. Muiden asemalla käynnissä olleiden hankkeiden rahoittajina olivat mm. EU, Suomen Akatemia ja yksityiset säätiöt. Aseman tutkijaseminaaria, jossa asemalla tai sen lähiympäristössä työskentelevät tutkijat sekä opinnäytteiden tekijät esittelevät tutkimuksia, jatkui vuonna esitelmän verran. Ulkopuolisen rahoituksella toimivien hankkeiden lisäksi asema jatkoi omien pitkäaikaisainestojen keruuta. Uutena seurantana aloitettiin pikkunisäkkäiden kaksi kertaa vuodessa tapahtuva pyynti. Taulukko 2. Asemalla työskennelleet tutkijat ja heidän työpäivänsä vuonna Työskentelyaika Lukumäärä Työpäiviä All 1 kk kk Yli 6 kk YHTEENSÄ Opinnäytetyöt ja julkaisut Opinnäytteitä asemalla valmistui viisi. Väitöskirjoja ja kandidaatin tutkielmia oli molempia yksi ja loput olivat Pro-Gradu-tutkielmia. Vuoden aikana ilmestyi 30 kansainvälistä referee käytännön läpikäynyttä julkaisua, jotka on tehty osittain asemalla tai aineisto on kerätty asemalla. Julkaisuista osa on samoja kuin vuoden 2009 listauksessa johtuen siitä, että kirjan The Impact of Climate Change on European Lakes, jossa on useita lukuja asemalla vaikuttaneilta tutkijoilta, julkaisuvuosi olikin 2010 eikä 2009 kuten aiemmin oli kirjoittajille annettu ymmärtää. Kaikkia lyhyesti vierailevien tutkijoiden tuotoksia on vaikea löytää toimintakertomukseen, joten 5

6 julkaisujen todellinen määrä lienee suurempi. Muita julkaisuja oli 8 kpl (Liite 3) Kansainvälisyys Aseman tutkijat osallistuivat EU-rahoitteisen CARBO-NORTH-tutkimusprojektin työskentelyyn. Lauri Arvola toimi edelleen Global Lake Ecological Observatory Network (GLEON) verkostossa. Asemalla työskenteli 28 (14, 2009) ulkomaista tutkijaa. Tutkimusyhteistyötä tehtiin useita eri kansalaisuuksia edustavien tutkijoiden kanssa. Vuoden aikana asemalla järjestettiin neljä (200; 4) suurempaa kansainvälistä tieteellistä kokousta/tutkijatapaamista. Näihin osallistui 109 (2009; 145) tutkijaa. 4. OPETUS Asemalla järjestettiin vuonna 2010 yhteensä 26 biologian ja lähitieteiden kurssia tai seminaaria, mikä on enemmän kuin edellisvuonna (23; Taulukko 3). Näistä kaikki, neljää kurssia lukuunottamatta, olivat Helsingin yliopiston järjestämiä. Yksi kursseista oli Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteinen. Valtaosa Helsingin yliopiston tilaisuuksista oli biotieteellisen tiedekunnan kursseja tai seminaareja. Suurin kurssi oli jälleen bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ekologian kurssin biotooppijakso (70 osallistujaa, 700 työpäivää), vaikka se olikin kooltaan pienempi kuin koskaan aiemmin. Muita Helsingin yliopiston tapahtumia, joista valtaosa oli erilaisia kokouksia ja koulutustapahtumia oli 41 kpl (vuonna 2009; 43). Asemalla järjestettiin ainakin kymmenen eri tiedekunnan tilaisuuksia. Asemalla työskenteli seitsemän opiskelijaa Gradut valmiiksi-stipendin turvin. Asema ei myöntänyt vuonna 2010 omia stipendejä, koska Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiö myönsi asemalla tehtäviin opinnäytteisiin kolme apurahaa. Taulukko 3. Asemalla järjestetyt kurssit seminaarit ja vierailut vuonna Tilaisuuksien lukumäärä Henkilömäärä Työpäivät Biologian ja lähitieteiden kurssit ja seminaarit (Hy, muut yliopistot ja tutkimuslaitokset) Muut Helsingin yliopiston kurssit, seminaarit ja tapahtumat Muiden yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tilaisuudet Muut tilaisuudet ja vierailut YHTEENSÄ YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS Ympäristökysymyksissä yhteistyötä tehtiin paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen (MTT) sekä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa jatkettiin aiemmin aloitettua yhteistyötä mm. 6

7 Vanajaveden tutkimuksen puitteissa. Myös HY:n biotekniikan instituutti ja ympäristöekologian laitos osallistuivat yhteistyöhön. Ympäristötutkimuksen professori Lauri Arvola osallistui Helsingin yliopiston edustajana Kanta-Hämeen maakuntaliiton aloitteesta perustetun Häme Open Campus hankkeen (varajäsenenä johtaja Janne Sundell) ja Vanajavesikeskuksen työvaliokuntien (myös vesijaoston pj.) työskentelyyn. Lauri Arvola piti myös molempien hankkeiden yhteydessä yleisöesitelmiä. Aseman edustajat esitelmöivät myös muissa muulle kuin tiedeyhteisölle suunnatuissa tilaisuuksissa, kuten riistanhoitopiireissä, Tampereen Vapriikissa, Korkeasaaren eläintarhassa, Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunnan yleisötilaisuudessa jne. Lauri Arvola oli Helsingin yliopiston edustajana Hämeen ELY-keskuksen vesienhoitoalueen yhteistyöryhmässä sekä asiantuntijana ympäristökeskuksen pintavesityöryhmässä. Asema osallistui Pääjärvellä ELY-keskuksen koordinoimaan valtakunnalliseen levähaittaseurantaan. Lauri Arvola sai Suomen kulttuurirahaston Hämeen maakuntarahaston elämäntyöpalkinnon paitsi tieteellisistä ansioistaan vesiekologissa ympäristökysymyksissä myös työstään alueellisena kehittäjänä. Evon alueen neuvottelukunnassa aseman edustajana toimi Janne Sundell. Hän osallistui myös Lammin alueen yritysten perustaman Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiön toimintaan säätiön asiamiehenä. Vuoden aikana aseman henkilökunta ja tutkijat antoivat useita lehti- ja radiohaastatteluja, joiden ansiosta aseman toiminta tuli esille julkisessa sanassa. Lisäksi paikallisissa sekä alueellisissa lehdissä ilmestyi aseman toiminnasta kertovia uutisia. Asema antoi lausuntonsa Evon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan todeten mm., että alueen kohdalla olisi vakavasti harkittava statuksen nostoa ja alueen nimeämistä kansallispuistoksi. Lausunto annettiin myös Kanta-Hämeen maakunnan 1. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta. Asema osallistui Lammi viikon ohjelmaan järjestämällä opastetun kierroksen aseman luontopolulla. Luontopolku oli suosittu kohde myös kouluille, asemalla työskennelleille ja vierailijoille. Luontopolulla liikkuivat myös yksityishenkilöt, joita ei ole tilastoitu aseman vierailijoiksi. Aseman yliopiston henkilökunnalle ja heidän perheenjäsenilleen järjestetty hiihtoviikko keräsi aseman paukkupakkasiin edellisvuoden tapaan kaikkiaan 175 hiihtolomalaista. Varsinaisesta seminaari-, opetus- ja tutkimustoiminnasta erotettavia tilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 49 kpl, joissa vierailijoita oli 1285 henkilöä. Näihin tilaisuuksiin lukeutui myös koululais- ja opiskelijavierailuja. Yhteistyö Lammin lukion kanssa jatkui mm. asemalla järjestetyn kesälukion ympäristöekologian kurssin merkeissä. Useille lyhyesti asemalla käyneille ryhmille ja yksittäisille henkilöille esiteltiin aseman toimintaa. Lammilla Janne Sundell 7

8 Liitteet: Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Liite 3. Julkaisuluettelo Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Johtaja (sij.) Janne Sundell Professori Lauri Arvola Amanuenssi John Loehr ( ) Amanuenssi Tiina Tulonen Osastosihteeri Eija Riihiranta Osastosihteeri Leila Tuominen (osa-aika eläke 60% ) Toimistosihteeri Sari Valkama Tutkimusteknikko Pertti Saaristo (osa-aikaeläke 60%) Tutkimusteknikko Jussi Vilén Huoltoteknikko Jarmo Hinkkala Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola (vuorotteluvapaa , ) Erikoislaboratoriomestari Jaakko Vainionpää Kiinteistönhoitaja Kari Rantoila Pääemäntä Anja Kokkala (vuorotteluvapaa ) Emäntä Airi Ilmonen-Elomaa Keittiötyöntekijä Mirjam Järvinen (50%, kokoaikainen ) Keittiötyöntekijä Teemu Parikka Keittiötyöntekijä Tarja Perttula (osa-aikaeläke 50%) Keittiöapulainen Maija Pietilä Keittiötyöntekijä Aili Savolainen Siivooja Reetta Isola Siivooja Leila Raittila Siivooja Anne Savolainen Projektitutkija, tilaustutkimus, Jorma Keskitalo ( ) Tutkimusteknikko, vuorotteluvapaasijainen Marja-Leena Vitie ( , ) Keittiötyöntekijä, vuosilomasijainen Minna Aaltonen ( ) Keittiötyöntekijä, vuorotteluvapaasijainen Tuija Hännikäinen ( ) Keittiötyöntekijä, sairauslomasijainen Petri Parikka (22.2., ) Siivooja, vuosiloma- ja sairauslomasijainen Tuija Kaivola ( , ) Täydentävällä rahoituksella, mutta aseman budjetissa olevat Projektitutkija Samuli Sairanen ( ) Projektitutkija Anniina Kiiltomäki ( ) Projektitutkija Anja Lehtovaara ( , ) Projektitutkija Jorma Keskitalo ( , ) Tutkijakoulutettava Eeva Huitu ( , ) Tutkimusteknikko Marja-Leena Vitie ( ) Tutkimusavustaja Saara Rinne ( ) Tutkimusavustaja Marika Tikka ( ) Laboratorioanalyytikko Kaisa Soikkeli ( ) 8

9 Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Hanke, (kesto) ja asemalla työskenneelleet johtaja/tutkimusryhmän jäsenet Alter-net Multi-site experiment II (MSE II): Variation of litter decomposition across a European gradient. Karikkeen hajoaminen maaperässäyhteiseurooppalainen tutkimus ( ). Pekka Vanhala, Anna Repo Directional and fluctuating asymmetry in three-spined sticklebacks John Loehr, Juha Merilä Habitat fragmentation and the performance of P. lanceolata and V. spicata Saskya van Nouhuys, Peter Kullberg Karhun pedonvälttämiskäyttäytyminen Janne Sundell Hyönteisten elinkierrot vuodenaikaisympäristöissä Arja Kaitala, Eija Hurme Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, KESKALA ( ) Hannu Lehtonen, Mikko Olin, Pasi Ala-Opas Lammi LTER (Long term ecological research) yhteistyö RKTL:n kanssa (-2011) Martti Rask, Lauri Arvola, Anja Lehtovaara Liuenneen orgaanisen hiilen kuormituksen vaikutukset järven aineenvaihduntaan ja ravintoverkostoon ( ) Roger Jones, Hannu Nykänen, Sari Peura Loisten merkitys planktisissa ekosysteemeissä ( ) Kalevi Salonen, Katja Pulkkinen, Sanni Aalto Measurement, Monitoring and Environmental Assessment, MMEA Testbed/CLEEN-hanke, (2010-) Lauri Arvola Maatalousympäristön linnuston pitkän aikavälin muutokset Juha Tiainen Physics of boreal lakes and environmental questions (2008-) Matti Leppäranta Physiology of wood lemming Georg Pohnert, MartinRempt Pikkunisäkkäiden kannanvaihtelut ja saalistus Janne Sundell Pohjoiset kasvit muuttuvassa ilmastossa. Heikki Hänninen, Timo Saarinen Processes controlling DOC-fluxes in boreal catchments, PRO-DOC ( ) Lauri Arvola, Rauni, Strömmer, Merjo Laine, Leena Vitie, Marja Kosme Processes and organisms in nitrification ( ) Rauni Strömmer, Lauri Arvola, Merjo Laine Quantifying the carbon budget in northern Russia; Carbo-North ( ) Lauri Arvola, Eeva Huitu, Anja Lehtovaara Selection on human morphology during wartime conflicts John Loehr, Bob O Hara Talven happi- ja lämpötilojen vaihtelun vaikutus Vesijärven sinilevien esiintymiseen ( ) Kalevi Salonen, Pauliina Salmi Tuhkalannoituksen aiheuttama metsä- ja turvemaanvalumavesien Cd- Ja DOCkuormitus ja Cd:n rikastuminen ravintoketjussa Rauni Strömmer, Tiina Tulonen, Lauri Arvola Täpläverkkoperhosen evoluutiobiologinen tutkimus ( ) Ilkka Hanski, Suvi Ikonen 9

10 Virtaekosysteemit maaekosysteemeissä sidotun hiilen kuljettajina ilmakehään, TransCarbo, ( ) Anne Ojala, Jussi Huotari, Elina Peltomaa; Terhi Rasilo Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation, Vaccia (-2011) Lauri Arvola, Samuli Sairanen, Tiina Tulonen Ympäristön tilan seurannan uudet ratkaisut, YMLI/Ympana ( ) Lauri Arvola, Matti Leppäranta, Anniina Kiiltomäki, Jorma Keskitalo 10

11 Liite 3. Julkaisuluettelo Tieteelliset julkaisut 1. Arvola, L., George, D.G, Livingstone, D.M,, Järvinen, M., Blenckner, T., Dokulil, M.T, Jennings, E., NicAongusa, C., Nöges, P., Nöges, T., &.Weyhenmeyer, G.A The impact of the changing climate on the thermal characteristics of lakes. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. Pp Arvola, L. Rask, M., Ruuhijärvi, J., Tulonen, T., Vuorenmaa, J., Ruoho-Airola, T. & Tulonen, J Longterm patterns in ph and colour in small acidic boreal lakes of varying hydrological and landscape settings. Biogeochemistry 101: doi: /s y 3. Austin, A., Ovaskainen, O. and Hanski, I Size and genetic composition of the colonizing propagule in a butterfly metapopulation. - Oikos, in press. 4. Bergström, I., Kortelainen, P. Sarvala, J. & Salonen, K Effects of temperature and sediment properties on benthic CO 2 production in an oligotrophic boreal lake.- Freshwater Biol. 55: Blenckner, T., Adrian, R., Arvola, L., Järvinen, M., Nõges, P., Nõges, T., Pettersson, K. & Weyhenmeyer, G The impact of climate change on lakes in Northern Europe. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Ekroos, J., Hyvönen, T., Tiainen, J. & Tiira, M. 2010: Responses in plant and carabid communities to farming practices in boreal landscapes. Agriculture, Ecology and Environment 135: Forsius, M., Saloranta, T., Arvola, L., Salo, S., Verta, M., Ala-Opas, P., Rask, M. & Vuorenmaa, J Physical and chemical consequences of artificially deepened thermocline in a small humic lake a paired whole-lake climate change experiment. - Hydrology and Earth System Sciences Discussions, 14: George, G., Järvinen, M., Nõges T., Blenckner, T. & Moore, K The impact of the changing climate on the supply and recycling of nitrate. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Huttula, T., M. Pulkkanen, B. Arkhipov, M. Leppäranta, V. Solbakov, K. Shirasawa and K. Salonen Modelling circulation in an ice covered lake. Estonian Journal of Earth Sciences 59(4): Jennings, E., Järvinen, M., Allott, N., Arvola, L., Moore, K., Naden, P., NicAongusa, C., Nõges, T., Weyhenmeyer, G.A The impact of the changing climate on the flux of dissolved organic carbon from catchments. - In: George, D.G. (ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. pp Kankaala, P., Peura, P., Nykänen, H., Sonninen, E., Taipale, S., Tiirola, M. & Jones, R Impacts of added dissolved organic carbon on boreal freshwater pelagic metabolism and food webs in mesocosm experiments. Fundam. Appl. Limnol., Arch. Hydrobiol. 177/3: Kankaala, P., Taipale, S., Li, L. & Jones, R Diets of crustacean zooplankton, inferred from stable carbon and nitrogen isotope analysis, in lakes with varying allochthonous dissolved organic carbon content. Aquat. Ecol. 44: Korpela, K., Sundell, J., & Ylönen, H Density dependence of infanticide and recognition of pup sex in male bank voles. - Behaviour, 147(7): Livingstone, D.M., Adrian, R., Arvola, L., Blenckner, T., Dokulil, M.T., Hari, R.E., George, D.G., Jankowski, T., Järvinen, M.U, Jennings, E., Nõges, P., Nõges, T., Straile, D. & Weyhenmeyer, G.A Regional and supra-regional coherence in limnological variables. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. Pp Moore, K., Jennings, E., Allott, N., May, L., Järvinen, M., Arvola, L., Tamm. T., Järvet. A., Nöges, T., Pierson, D. & Schneiderman, E Modelling the effects of climate change on inorganic nitrogen transport from catchments to lakes. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. Pp Naden, P., Allott, N., Arvola, L., Järvinen, M., Jennings, E., Moore, K., NicAngousa, C., Pierson, D., Schneiderman, E Modelling the effects of climate change on dissolved organic carbon. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. Pp Niitepõld, K Genotype by temperature interactions in the metabolic rate of the Glanville fritillary butterfly. - Journal of Experimental Biology 213(7): Nöges, P., Adrian, R., Anneville, O., Arvola, L., Blenckner, T., George, G., Jankowski, T., Järvinen, M., Maberly, S., Padisak, J., Straile, D., Teubner, K., Weyhenmeyer, G.A The impact of the changing climate on the seasonal dynamics of phytoplankton. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. Pp Olin, M., Vinni, M., Lehtonen, H., Rask, M., Ruuhijärvi, J., Saulamo, K., & Ala-Opas, P Environmental factors regulate the effects of roach Rutilus rutilus and pike Esox lucius on perch Perca fluviatilis populations in small boreal forest lakes. - Journal of Fish Biology, 76: Peltomaa, E., & Ojala, A Size-related photosynthesis of algae in a strongly stratified humic lake. - Journal of Plankton Research, 32(3): Pierson, D., Arvola, L., Allott, N., Järvinen, M., Jennings, E., May, L., Moore, K. & Schneiderman, E Modelling the effects of climate change on the supply of phosphate phosphorus. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. Pp Rask, M., Verta, M., Korhonen, M., Salo, S., Forsius, M., Arvola, L., Jones, R.I. & Kiljunen, M Does lake thermocline depth affect methyl mercury concentrations in fish? -Biogeochemistry, 101:

12 23. Rask, M., Vuori, K-M., Hämäläinen, H., Järvinen, M., Hellsten, S., Mykrä, H., Arvola, L., Ruuhijärvi, J., Jyväsjärvi, J., Kolari, I., Olin, M., Salonen, E. & Valkeajärvi, P Ecological classification of large lakes in Finland indicates high variability among the biological quality elements: implications for lake management. - Hydrobiologia, 660: Ruuhijärvi, J., Rask, M., Vesala, S., Westermark, A., Olin. M., Keskitalo, J. & Lehtovaara A Recovery of the fish community and changes in the lower trophic levels in a eutrophic lake after winter kill of fish. Hydrobiologia 646: Saari, S., Sundell, J., Huitu, O., Helander, M., Ketoja, E., Ylönen, H., & Saikkonen, K Fungal- Mediated Multitrophic Interactions: Do Grass Endophytes indiet Protect Voles from Predators? - PLoS One, Salonen K., Pulkkanen M. & Salmi P Humic fingers Water pockets migrating through lake ice. Verh. Internat. Verein. Limnol. 30: Schneiderman, E., Järvinen, M. Jennings, E., May L., Moore, K., Naden, P.S. & Pierson, D Modelling the effects of climate change on catchment hydrology with the GWLF model. - In: George, D.G. (Ed.). The Impact of Climate Change on European Lakes. Springer Verlag. Pp Verta, M., Salo, S., Korhonen, M., Porvari, P., Paloheimo, A. & Munthe, J Climate induced thermocline change has an effect on methyl mercury cycle in small boreal lakes. Sci. Tot. Environ. 408: Vihervaara, H., Sundell, J., & Ylönen, H Is Mating Alone Enough to Inhibit Infanticide in Male Bank Voles?- Ethology, 116: Vähätalo, A., Aarnos, H., & Mäntyniemi, S Biodegradability continuum and biodegradation kinetics of natural organic matter described by the beta distribution. Biogeochemistry. DOI /s Muut julkaisut 1. Keskitalo Jorma, 2010: Viimeiset vieraat. Luonto ja mennyt maailma kohtaavat autiotalokirjassa. Luontokuva 3/2010, s Keskitalo Jorma, 2010: Evoluutio jyrää älyttömän suunnittelijan. Helsingin Sanomat , s. D2. 3. Keskitalo Jorma, 2010: Saattaa tulla vaikka Parisikin vastaan. Värikästä matkakuvausta polkupyöräilyn alkuajoilta. Hämeen Sanomat , s Keskitalo Jorma, 2010: Viljo Revellin pehmeämpi puoli. Rationalisti suunnitteli pieniä ja keskisuuria rakennuksia ihmisen mittakaavaan.. Helsingin Sanomat , s. C3. 5. Keskitalo Jorma, 2010: Ydinvoimaloiden hukkalämpö rehevöittää merta. Jäähdytysvesien purkualueilla voi tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Helsingin Sanomat , s. D3. 6. Keskitalo Jorma, 2010: Golfkenttä pyrkii Torisevan järville. Suomen Luonto 8/2010, s Keskitalo Jorma, 2010: Jäähyväiset Kodachromelle. Kamera 10 11/2010, s Tiainen, J., Seimola, T. & Rintala, J. 2010: Pesimälinnusto. Teoksessa: Aakkula, J., Manninen, T. & Nurro, M. (toim.), Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS3). Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/2010: Ss Opinnäytteet 1. Ekroos, J. 2010: Effects of management and landscape structure on biodiversity in boreal agricultural farmland. Ph. D. thesis, University of Helsinki. 2. Jokiniemi, Anni, Vanajaveden vesitase. Kandidaatin tutkielma. Fysiikan laitos. Geofysiikan suuntautumisvaihtoehto. 21 s. 3. Karhu, E Kääpäitiöiden elinkyvyn säilyminen tuulilevinnän aikana. Pro Gradu -tutkielma. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Ympäristöbiologia. 79 s. 4. Lepistö, S Phytoplankton community structure and degree of heteroptrophy in small boreal lakes during ice coverpro Gradu -tutkielma. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Hydrobiologia. 77 s. 5. Karhu, J Responses of water chemistry and phytoplankton to decreased atmospheric acidification in small forest lakes of varying hydrology and landscape. Pro Gradu-tutkielma. Ympäristötieteiden laitos. Ympäristöbiologia. 54 s. 12