Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 Lammin biologisen aseman TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 1. JOHDANTO Vuosi 2013 oli aseman juhlavuosi, sillä toimintavuosia on kertynyt jo 60. Juhlavuotta vietettiin verrattain vaatimattomasti puolenpäivän seminaarilla ja sitä seuranneella lounastilaisuudella. Kutsuttuja juhlavieraita oli hieman alle sata. Hallinnollisesti vuosi oli seesteinen verrattuna muutamaan edelliseen vuoteen, jolloin remontit ja taloushallinnon muutokset vaativat ylimääräisiä ponnistuksia. Aseman budjetissa olevien tutkimushankkeiden edellisvuoden pieni notkahdus korjautui kun uusina projekteina aloittivat EU-rahoitteiset Life+ projektit Monimet ja N- SINK ja samaan, vesistöjen typpikuormituksen, tematiikkaan jälkimmäisen kanssa liittyvä Nesslingin säätiön projekti. Eläköitymisbuumi jatkui Jarmo Hinkkalan ja Anja Lehtovaaran jäädessä eläkkeelle. Käyttöaste oli kokonaisuudessaan käytännössä edellisvuoden tasolla. YVV-toiminta oli edelleen vilkasta ja aseman väen kirjoittamia juttuja ilmestyi useampia Hämeen Sanomissa ja Keski-Hämeessä. Asema osallistui myös usean yleisötilaisuuden järjestämiseen. 2. HALLINTO JA RESURSSIT 2.1. Henkilökunta Henkilökunnan eläköitymiset jatkuivat pitkäaikaisen huoltoteknikon Jarmo Hinkkalan jäädessä syksyllä eläkkeelle. Samoin tutkija, viimeksi aseman palkoilla laboratorioanalyytikkona toiminut, Anja Lehtovaara teki viimeiset eläinplankton määritykset vuoden 2013 viimeisinä päivinä. Anja on tehnyt korvaamatonta työtä useissa aseman projekteissa aina 1970-luvulta lähtien. Hänen tilalleen tulee olemaan vaikea löytää samanlaista eläinplanktonasiantuntijaa. Jarmo Hinkkalan seuraajan aloitus lykkääntyi vuoden 2014 puolelle. Vuonna 2013 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti Hinkkalan saappaisiin astuu Pekka Jokela, joka työskentelee vuoden 2014 aseman töissä, mutta RKTL:n palkoilla ja alkaa saada palkkaa asemalta vasta vuonna Hän hoiti kuitenkin tuntityönä varallaolon päivystystä jo Tarja Perttula toimi edelleen tuntipalkkaisena kiireapuna keittiöllä, mutta lisäapua saatiin rekrytoimalla Jaana Aaltonen, myös tuntipalkkaiseksi kiireavuksi. Siivouksen kahdelle kokopäiväiselle työntekijälle saatiin apua kun Tila- ja kiinteistökeskus antoi luvan osa-aikaisen siivoojan palkkaukseen. Työssä aloitti jo aiemmin loma-aikoina tuurannut Tuija Kaivola. Kiinteistönhoitaja Kari Rantoila jäi keväällä vuorotteluvapaalle vuodeksi ja häntä palkattiin tuuraamaan Lasse Lepistö. Kesätyöntekijöinä olivat Satu Nokkonen keittiöllä, pihatöissä Vikke Vuorenpää, toimistossa Arja Mattila ja siivouksessa Piia Islander. Tutkimusavustajana oli Johanna Riuttala ja harjoittelijoina Vera Huttunen, Támas Molnar (Univ. Debrecen), Anastasia Kachulene (LAMK), Lidia Yufevera (HY), Cambell McCarthy (NAIT) sekä Anni Harjuntausta (HY). Marja-Leena Vitie työskenteli asemalla lähes koko vuoden ensin apuna siivouksessa, mutta myöhemmin teknisenä avustajana. 2

3 Jorma Keskitalo oli tuntipalkattuna laboratorioanalyytikkona määrittämässä hankkeiden ja tilaustutkimusten kasviplankton näytteitä. Myös tutkijakoulutettava Elina Peltomaa oli aseman palkoilla keväällä kaksi kuukautta. Tutkijatohtori Jussi Huotari oli palkattuna kahteen otteeseen aseman pitkäisaineistojen analysointiin. Syksyllä hän aloitti N-Sinkprojektin koordinaattorina. Siviilipalvelustaan asemalla suoritti Mikko Immonen. Mikon työkuvaan kuului tutkimusteknikon ja tutkimusavustajan tehtäviä (Liite 1). Työelämään tutustumassa kävivät Mirva Tulonen ja Verneri Toukovalkama Hakkalan koulun yläasteelta. Tutkimusteknikko Jussi Vilen kävi ympäristönäytteenottajien vesi- ja vesistönäytteenoton erikoistumiskurssin ja Jussi Huotari sekä Marja-Leena Vitie HAMK:in paikkatietokoulutuksessa. Myös yliopiston omia koulutusmahdollisuuksia hyödynnettiin laajasti. Työyksikkökokouksia pidettiin vuoden aikana kolme, joista kaksi keväällä ja yksi syksyllä. Keväällä käytiin YPJ-neuvottelut ja syksyllä kehityskeskustelut. Maanantaisin pidettiin henkilökunnan tiedotustilaisuus, eli ns. kymppikahvit. Juhlavuoden kunniaksi tehtiin yhdistetty virkistys- ja opintomatka Latviaan, Riikaan, josta käytiin tutustumismatkalla Enguren Luonnonpuistossa ja LTER-alueella sekä Jurmalassa. Keväällä pidettiin aseman piha-alueella talkoot ja marraskuussa pikkujoulut opiskelija-asuntolan takkatilassa Aseman edustus johtokunnassa ja yliopistossa Asemien yhteisessä johtokunnassa tutkijoiden varajäsenenä vaikutti tutkija Riitta Ryömä, amanuenssi Tiina Tulosen ollessa muun henkilökunnan edustajana. Janne Sundell oli aseman edustajana LUOVA-tutkijakoulun johtokunnassa ja tiedekuntaneuvostossa varajäsenenä. Lauri Arvola jatkoi tiedekunnan alaisen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimikunnan jäsenenä Määrärahat ja talous Asemalle myönnettiin määrärahoja vuodeksi 2013 Taulukon 1 mukaisesti. Tilakustannukset kasvoivat yhä majoitustilojen remontin takia. Kustannusten kasvua kuitenkin kompensoitiin tilakustannuksiin suunnattua määrärahaa korottamalla. Poistojen määrä alkaa normalisoitua sen oltua, (vuonna 2012, ). Suurempia hankintoja ei juurikaan ehditty tehdä, joten poistotkaan eivät nousseet suunnitellusti. Odottamaton kuluerä liittyi tietokoneisiin, joita jouduttiin uusimaan runsaasti johtuen siirtymisestä Windows 7:ään. Aseman omat tulot ( ) olivat hieman edellisvuotta pienemmät (2012, ) johtuen osittain siitä, että osa tutkimus- ja analyysipalveluiden laskutuksesta siirtyi vuodelle Tutkimus- ja analyysipalveluiden osuus tuloista oli vuonna 2013 edelleen keskimääräistä suurempi, eli (vuonna 2012; ). 3

4 Taulukko 1. Lammin biologisen aseman määrärahat vuosina 2012 ja Määrärahat vuosi 2013 Vuosi 2012 Toimintamenomääräraha* Tilakustannukset Professuuri Edustusraha ** 400 YHTEENSÄ * = toimintamenomääräraha strateginen raha peruskehyksen lisäjako tdk:n lisäjako 1 000, ** sisältyy toimintamenomäärärahaan Laitteet ja hankinnat Suurimmat laitehankinnat vuonna 2013 olivat 19 pöytätietokonetta, Panasonic toughpad -tabletti, kahdeksan lämpötiladataloggeria, neljä eläinplanktonhaavia, viisi televisiota, paperisilppuri, pesukone, keittiön yleistyökone, neljä älypuhelinta, dataprojektori ja valkokangas, skanneri, moottorisaha, tulostin, infotaulu, kaasujääkaappi ja viisi uutta polkupyörää. Hankinnoista ainoana hintansa puolesta poistomenettelyyn meni syväjääpakastin Kirjasto ja kokoelmat Suurin osa lehtitilauksista oli edelleen sanomalehtiä ja populaareja julkaisuja. Tilatut tieteelliset julkaisut olivat pääsääntöisesti kotimaisia. Painettuja ulkomaisia tiedejulkaisuja tulee kirjastoon enää lähinnä tutkijoiden lahjoituksina. Kirjahankinnat olivat pääsääntöisesti lajioppaita. Joukko kirjoja saatiin lahjoina 60-vuotisjuhlan yhteydessä Kiinteistöt ja kalusteet Uusi biolämpölaitos otettiin käyttöön vuoden alussa öljylämmityksen jäädessä historiaan. Lämpölaitos on toiminut hyvin ja se sijoittuu niin huomaamattomasti ympäristöön kuin melko kookkaan laitoksen on mahdollista. Piha-alueiden kunnostus tehtiin keväällä ja jää nähtäväksi kuinka hyvin istutukset ovat remontista selvinneet. Rantasaunan kuntoa selvitettiin tulevaa saneerausta varten. Pieni osa remontin jälkeen uusituista kalusteita on edelleen saapumatta. Luontopolun laajennussuunnitelmat aloitettiin. Opiskelijoiden Symbioosi ry. hoiti edelliskesän tapaan aseman ketoja niittämällä Aseman käyttö ja työpäivät Kurssi- ja seminaaritoiminta oli edellisvuoden tasolla joskin hivenen pienempi. Tilaisuuksiin osallistujia oli 2968 (2012; 3214) ja työpäiviä heille kertyi 7231 (7303). Tilaisuuksien lukumäärä oli 107 (109; Kuva 1a, Taulukko 3). Aseman käyttöasteessa oli tyypillisen vuoden tapaan suurta kuukausittaista vaihtelua. Kuitenkin ryhmien (seminaarit, kokoukset, kurssit yms.) työpäivien jakautuminen eri kuukausille oli normaalia tasaisempaa. Kuukausista vähäväkisin oli tammikuu. Vaikka tutkijoiden vuoden aikaista aseman käyttöä ei tilastoida kuukausittain kuten ryhmillä, noudattaa se samankaltaista vaihtelua (Kuva 1b). 4

5 Tutkijapäiviä Työpäiviä Vierailijoita Työpäivien lukumäärä Henkilöiden lukumäärä Vuosi Kuva 1a. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäivänsä sekä tutkijoiden työpäivien (= tutkijapäiviä) lukumäärä Työpäivien lukumäärä Työpäiviä Vierailijoita Henkilöiden lukumäärä Kuukausi 100 Kuva 1b. Aseman käyttöastetta kuvaavat vierailijoiden lukumäärä (ryhmissä) ja heidän työpäiviensä lukumäärä kuukausittain vuonna

6 3. TUTKIMUSTOIMINTA Tutkijoita ja opinnäytetöiden tekijöitä työskenteli asemalla 174 henkilöä (2012; 212), joten tutkijamäärissä on tapahtunut pieni notkahdus yhden hyvän vuoden jälkeen. Tutkijoiden asemalla keskimäärin viettämä aika on sen sijaan hieman pidentynyt, sillä tutkijapäiviä oli 4303 (4162 vuonna 2012; Kuva 1a, Taulukko 2). Luokiteltaessa tutkijat työskentelyajan mukaan kolmeen luokkaa, luokkien suhteelliset osuudet ovat pysyneet suhteellisen samanlaisina, vähennystä on eniten tapahtunut lyhytaikaisissa (<1 kk) tutkijavierailuissa (Taulukko 2). Taulukko 2. Asemalla työskennelleet tutkijat ja heidän työpäivänsä vuonna Työskentelyaika Lukumäärä Työpäiviä Alle 1 kk kk Yli 6 kk YHTEENSÄ Tutkimushankkeet, -seminaarit ja seurannat Kaikkien asemalla vuosittain käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrä on pysynyt jo vuosia hankkeen haarukassa. Uusina hankkeina alkoivat mm. EU Life+ rahoitteiset hankkeet Monimet ja N-Sink sekä Nesslingin säätiön rahoittama laskeutusallas- ja kosteikkotutkimus. Monimet keskittyy ilmastonmuutoksen havainnointiin ja mallintamiseen boreaalisessa ympäristössä ja N-Sink sekä Nessling hanke selvittävät typpikuormituksen vähentämistä vesistöissä. Aseman tutkijaseminaaria, jossa asemalla tai sen lähiympäristössä työskentelevät tutkijat sekä opinnäytteiden tekijät esittelevät tutkimuksia, jatkui vuonna 2013 viiden esitelmän verran. Ulkopuolisen rahoituksella toimivien hankkeiden lisäksi asema jatkoi omien pitkäaikaisaineistojen keruuta ja samoin kuin Evon majavakartoitusta ja pyyntiä. Asema avusti edelleen RKTL:n Katja Holmalan ilves-projektia. Pitkään jatkunut pyyntiponnistus ilveksen kiinnisaamiseksi tuotti viimein tulosta kun aseman loukkuun jäi keväällä ilvesnaaras. Panstarssiksi nimetty, mutta Lauraksi kutsuttu, eläin ei kuitenkaan viihtynyt pitkään Lammilla vaan siirtyi länteen aina Punkalaitumelle asti. Toistaiseksi aseman omana työnä aloiteltiin evolutiivis-fylogeografista katkatutkimusta Opinnäytetyöt ja julkaisut Julkaisumäärältään vuosi 2013 oli hyvä, sillä tieteellisiä julkaisuja oli yhteensä 31 (2012; 22) ja muita julkaisuja 23 (2012; 7). Muiden julkaisujen suuri määrä selittyy osin Hämeen Sanomien juttusarjalla. Opinnäytteitä asemalla valmistui edellisvuoden tapaan 10. Näistä väitöskirjoja oli 5, pro graduja 2, yksi LuK työ ja 2 AMK-opinnäytettä (Liite 3) Kansainvälisyys Asema kuuluu kansainvälisiin NETLAKE- ja GLEON -verkostoihin ja kansalliseen FinLTSER-verkostoon, joka on osa kansainvälistä ILTSER-verkostoa. CLIMES-hankkeessa, tehtiin yhteistyötä Kiinan tiedeakatemian ja kiinalaisten tutkijoiden kanssa. Vuoden 6

7 aikana Lammilla työskenteli 26 (2012; 23) ulkomaista tutkijaa. Tutkimusyhteistyötä tehtiin useita eri kansalaisuuksia edustavien tutkijoiden kanssa. Vuonna 2013 asemalla järjestettiin 11 (2012; 11) kansainvälistä tieteellistä kokousta/tutkijatapaamista. Näissä osallistujia oli 307 (2012; 340). 4. OPETUS Asemalla järjestettiin vuonna 2013 yhteensä 19 biologian ja lähitieteiden kurssia tai seminaaria. Määrä oli hieman pienempi kuin edellisvuonna (22; Taulukko 3). Valtaosa Helsingin yliopiston tilaisuuksista oli bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kursseja tai seminaareja. Yleensä vuoden suurin kurssi on ollut ekologian kurssin biotooppijakso, joka oli edellisvuoden tapaan pieni: kymmenpäiväiselle kurssille osallistui 48 opiskelijaa (2012: 46 kurssilaista ja 460 työpäivää, 2011: 75 ja 750). Suurin kurssi olikin vuonna 2013 Ekologian kenttäkurssin tutkimusjakso 44 osallistujalla ja 660 työpäivällä. Muiden Helsingin yliopiston tapahtumien määrä kohosi ilahduttavasti vuoden tilaisuudesta 40 tilaisuuteen. Osallistujia ja heidän työpäiviään kirjattiin tilastoihin 1105 ja 2443 (2012; 663 ja 1370). Asemalla työskenteli 28 opiskelijaa Gradut valmiiksi -stipendillä. Vuotta aiemmin stipendiläisiä oli 35. Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiö myönsi asemalla tehtäviin opinnäytteisiin yhteensä kuusi apurahaa (yhteensä ). Taulukko 3. Asemalla järjestetyt kurssit, seminaarit ja vierailut vuonna Tilaisuuksien lukumäärä Henkilömäärä Työpäivät Biologian ja lähitieteiden kurssit ja seminaarit (Hy, muut yliopistot ja tutkimuslaitokset) Muut Helsingin yliopiston kurssit, seminaarit ja tapahtumat Muiden yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tilaisuudet Muut tilaisuudet ja vierailut YHTEENSÄ YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS Ympäristökysymyksissä yhteistyötä tehtiin paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen (MTT), Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Jyväskylän yliopiston, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) sekä Vanajavesikeskuksen kanssa jatkettiin aiemmin aloitettua yhteistyötä mm. Vanajaveden tutkimuksen puitteissa. Myös HY:n fysiikan laitos ja ympäristötieteiden laitos osallistuivat yhteistyöhön. Vuoden aikana valmisteltiin Helsingin yliopiston, Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen liiton välistä yhteistyösopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa Kanta-Hämeen bio- ja 7

8 luonnonvara-alan osaamista. Tuon laajemman sopimuksen liitteiksi tehtiin erilliset sopimukset Hämeen ammattikorkeakoulun, HY:n maatalous- ja metsätieteellisen ja bioja ympäristötieteellisen tiedekuntien kanssa. Samassa yhteydessä valmisteltiin myös jatkoa Ympäristötutkimuksen professuurille. Neuvotteluja käytiin todennäköisten rahoittajien Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen liiton kanssa. Vuoden loppupuolella ehdittiin vielä käynnistämään Maakuntaliiton vetämä hanke bio- ja luonnonvara-alan osaamiskeskittymän luomiseksi Kanta-Hämeeseen. Lammin biologinen asema on vahvasti mukana hankkeessa. Asema antoi lausuntonsa Häme Ohjelman: strateginen ohjelma luonnoksesta. Ympäristötutkimuksen professori Lauri Arvola osallistui aseman edustajana Häme Open Campus hankkeen laajaan ohjausryhmään (varajäsenenä johtaja Janne Sundell) hankkeen viimeisenä vuonna. Lauri Arvola osallistui Vanajavesikeskuksen työvaliokuntien (myös vesijaoston pj.) työskentelyyn. Hän piti aihepiiristä kaksi yleisöesitelmää. Aseman edustajat esitelmöivät myös muissa muulle kuin tiedeyhteisölle suunnatuissa tilaisuuksissa mm. Lammi Viikolla. Lauri Arvola oli Helsingin yliopiston edustajana Hämeen ELY-keskuksen vesienhoitoalueen yhteistyöryhmässä, asiantuntijana ympäristökeskuksen pintavesi-työryhmässä sekä SYKE:n Proftest - ryhmässä. Lisäksi hän oli jäsenenä myös tiedekunnan YVV-toimikunnassa. Tiina Tulonen oli aseman edustaja SYKE-vetoisessa vesibiologian standardisoinnin seurantaryhmässä. Janne Sundell osallistui Lammin alueen yritysten perustaman Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiön toimintaan säätiön asiamiehenä. Asema oli jälleen osaltaan auttamassa järjestelyissä Säätiön varainkeruutilaisuudessa Ympäristölounaalla Hämeenlinnan Verkatehtaalla, jossa puhujina olivat johtaja Jukka Noponen Sitrasta ja MEP Sirpa Pietikäinen. Ympäristölounaalla jaettiin säätiön apurahat asemalla tehtäviin opinnäytetöihin. Säätiö oli mukana myös aseman Ympäristöillassa, jossa Sirpa Pietikäinen lausui avaussanat. Ympäristöillassa asiantuntijaraati vastaili yleisön luontoa ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin. Mommilanjärven soutelun ja Hämeenkosken ladun kanssa oltiin mukana Myötävirran viesti melontatapahtumassa, joka alkoi aseman rannasta, ja jossa lyhyen esitelmän vesiluonnosta piti prof. Arvola. Asema aloitti juttusarjan Hämeen Sanomien Vierailija-palstalla, jonne aseman henkilökunta ja tutkijat kirjoittivat kuukausittain (Liite 3). Myös Keski-Hämeessä julkaistiin henkilökunnan kirjoituksia. Haastatteluja annettiin liittyen tutkimukseen ja esimerkiksi juhlavuoteen. Perinteistä hiihtoviikkoa vietettiin poikkeuksellisen lumisissa maisemissa. Vaikka Helsingissäkin oli runsaasti lunta, hiihtoviikolle osallistui kuitenkin 170 yliopistolaista. Varsinaisesta seminaari-, opetus- ja tutkimustoiminnasta erotettavia tilaisuuksia järjestettiin edellisvuotta vähemmän, kaikkiaan 42 kpl (vuonna 2012, 52), joissa vierailijoita oli 1132 (2012; 1776, Taulukko 3). Useille ryhmille esiteltiin asemaa ja sen toimintaa. Mainittuihin tilaisuuksiin kuului myös muutama kurssitapaaminen, jotka voitanee laskea alumnitilaisuuksiksi, vaikkakaan kaikki osallistujat eivät olleet rekisteröityjä alumneja. Aseman luontopolku oli suhteellisen runsaassa käytössä, mutta kävijämääriä ei ollut mahdollista selvittää, koska kaikki eivät kirjaa käyntejään 8

9 vieraskirjaan. Lammilla Janne Sundell Liitteet: Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Liite 3. Julkaisuluettelo Liite 1. Lammin biologisen aseman henkilökunta v Johtaja (sij.) Janne Sundell Professori Lauri Arvola Amanuenssi John Loehr Amanuenssi Tiina Tulonen Osastosihteeri Eija Riihiranta Toimistosihteeri Sari Valkama Tutkimusteknikko Jussi Vilén Huoltoteknikko Jarmo Hinkkala (eläkkeelle ) Erikoislaboratoriomestari Riitta Ilola Erikoislaboratoriomestari Jaakko Vainionpää Kiinteistönhoitaja Kari Rantoila (vuorotteluvapaalle ) Pääemäntä Anja Kokkala Emäntä Airi Ilmonen-Elomaa Keittiötyöntekijä Mirjam Järvinen Keittiötyöntekijä Aili Savolainen Keittiöapulainen Maija Pietilä Siivooja Reetta Isola Siivooja Anne Savolainen Laboratorioanalyytikko Jorma Keskitalo (tuntityö) Keittiötyöntekijä, kiireapulainen Tarja Perttula (tuntityö) Keittiötyöntekijä, kiireapulainen Jaana Aaltonen (tuntityö, ) Keittiötyöntekijä, kausityöntekijä Satu Nokkonen ( ) Kiinteistönhoitaja, vuorotteluvapaasijainen Lasse Lepistö ( ) Kiinteistönhoitaja, kausityöntekijä Vikke Vuorenpää ( ) Kiinteistönhoitaja, varallaolo Pekka Jokela (tuntityö, ) Toimistosihteeri, vuosilomasijainen Arja Mattila ( , ) Siivooja Tuija Kaivola (osa-aikainen 25h/viikko, ) Siivooja, vuosilomasijainen, Piia Islander ( ) 9

10 Siivooja, kiireapulainen/tekninen avustaja Marja-Leena Vitie ( , / ) Tutkijatohtori Jussi Huotari ( , ) Tohtorikoulutettava Elina Peltomaa ( ) Harjoittelija Vera Huttunen ( ) Tutkimusavustaja Johanna Riuttala ( ) Täydentävällä projektirahoituksella aseman budjetissa olevat Tutkijatohtori/tutkimuskoordinaattori Jussi Huotari ( / ) Tekninen avustaja Marja-Leena Vitie ( ) Laboratorioanalyytikko Anja Lehtovaara ( ) Liite 2. Asemalla käynnissä olleet tutkimushankkeet vuonna Hanke, (kesto) ja asemalla työskennelleet johtaja/tutkimusryhmän jäsenet A whole-lake experimental test of how consumer intraspecific body size influences foodweb processes in DOC-rich boreal lakes Jari Syväranta, Shawn Devlin, Tanja Peltomäki, Roger Jones Climate change Indicators and vulnerability of the boreal zone: applying innovative observation an modelling techniques, Monimet Lauri Arvola Dynamics of keystone boreal herbivores under climate change Janne Sundell Suomalaisen ilveksen ekologia Katja Holmala Härmän vaikutus heinäratamon kasvuun, härmän epidemiologia Hanna Susi, Anna- Liisa Laine Impacts of climate change on multiple ecosystem services: Processes and adaption options at landscape scales, CLIMES ( ) Lauri Arvola Järvien valuma-aluekokonaisuuksien, vedenlaadun ja kasviplankton yhteisöjen tarkastelu Johanna Riuttala, Tiina Tulonen, Lauri Arvola Karhun pedonvälttämiskäyttäytyminen Janne Sundell Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, KESKALA ( ) Hannu Lehtonen, Mikko Olin, Pasi Ala-Opas Lammin LTER-alueen pienjärvien pitkäaikaismuutokset vedenlaadussa Lauri Arvola Tiina Tulonen, Jussi Huotari Lammin lössi Mia Kotilainen, Annika Lindström Laskeutus- ja kosteikkoaltaat typpikuormituksen vähentäjinä tehostettua ekosysteemipalvelua ( ) Tiina Tulonen, Lauri Arvola Measurement, Monitoring and Environmental Assessment, MMEA Testbed/CLEENhanke (2010-) Lauri Arvola Maatalousympäristön linnuston pitkän aikavälin muutokset Juha Tiainen 10

11 Measuring anaerobic production in humic lakes Satish Basnet, Jari Syväranta, Shawn Devlin Metsälinnuston indikaattorilajit muuttuvassa maisemassa Timo Pakkala Networking Lake observatories in Europe - NETLAKE, Lauri Arvola Physics of boreal lakes and environmental questions (2008-) Matti Leppäranta Pikkunisäkkäiden kannanvaihtelut ja saalistus Janne Sundell Pohjoiset kasvit muuttuvassa ilmastossa Heikki Hänninen, Timo Saarinen Puutteellisesti tunnettujen maksasammalten levinneisyys ja nykytilanne Suomessa. Sanna Laaka-Lindberg, Xiaolan He, Riitta Ryömä, Anna Mäkelä Rahkasammalten kasvu, yhteyttämisteho ja fysiologinen tila luonnontilaisissa ja ennallistetuissa ojitetuissa korpiekosysteemeissä Liisa Maanavilja Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling, N-Sink ( ) Lauri Arvola, Jussi Huotari, Tiina Tulonen Phylogeography and behavior of glacial relict Pallaseopsis quadrispinosa John Loehr, Janne Sundell Processes and organisms in nitrification Rauni Strömmer, Lauri Arvola, Merjo Laine Selection on human morphology during wartime conflicts John Loehr Spatial and temporal variation in biomass productivity of algae and bacteria in highly humic Lake Mekkojärvi Jari Syväranta, Shawn Devlin, Jussi Vesterinen, Sekoittumisolojen vaikutus planktonlevien kehittymiseen jään alla ( ) Kalevi Salonen, Pauliina Salmi Täpläverkkoperhosen evoluutiobiologinen tutkimus (2006-) Ilkka Hanski, Suvi Ikonen Valuma-alueelta tulevan orgaanisen aineen hajotus järvissä - Priming effect hypoteesin testaus Tiina Tulonen, Paula Kankaala, Anna Lehtinen Vesiekosysteemitiedosta käyttäjälähtöinen palvelujärjestelmä, VetCombo ( ) Lauri Arvola, Tiina Tulonen, Jussi Huotari Vieraslaji amerikanmajavan ja uhanalaisen euroopanmajavan ekologia ja genetiikka Janne Sundell, John Loehr, Kaarina Kauhala Year-to-year fluctuations of phytoplankton assemblages in Lake Pääjärvi and their relation to phosphorus loading and thermal conditions in the lake Lauri Arvola Tiina Tulonen, Kerstin Lönnberg 11

12 Liite 3. Julkaisuluettelo Tieteelliset julkaisut LAMMIN BIOLOGINEN ASEMA Aalto, S. L., Kaski, O., Salonen, K., & Pulkkinen, K Responses of algae, bacteria, Daphnia and natural parasite fauna of Daphnia to nutrient enrichment in mesocosms. - Hydrobiologia 715(1): Duplouy, A. and Hanski. I Butterfly survival on an isolated island by improved grip. - Biology Letters 9: Duplouy, A. Ikonen, S. & Hanski, I Life history of the Glanville fritillary butterfly in fragmented versus continuous landscapes. Ecology and Evolution 3: Forsius, M., Anttila, S., Arvola, L., Bergström, I., Hakola, H., Heikkinen, H.I., Helenius, J., Hyvärinen, M., Jylhä, K., Karjalainen, J., Keskinen, T., Laine, K., Nikinmaa, E., Peltonen- Sainio, P., Rankinen, K., Reinikainen, M., Setälä, H. & Vuorenmaa, J Impacts and adaptation options of climate change on ecosystem services in Finland: a model based study. Current Opinion in Environmental Sustainability 5: Forsström, L., Roiha, T., & Rautio, M Responses of microbial food web to increased allochthonous DOM in an oligotrophic subarctic lake. Aquatic Microbial Ecology 68: Haapakoski, M., Sundell, J. & Ylönen, H Mammalian predator-prey interaction in a fragmented landscape: weasels and voles. Oecologia 173: Huitu E, Sonninen E, Arvola L Seasonal variations in stable isotope ratios of oxygen and hydrogen in two Tundra rivers in NE European Russia. - Proceedings of an International Symposium Isotopes in Hydrology, Marine Ecosystems, and Climate Change Studies 1: Huotari, J., Nykänen, H., Forsius, M., & Arvola, L Effect of catchment characteristics on aquatic carbon export from a boreal catchment and its importance in regional carbon cycling. - Global Change Biology 19: , doi: /gcb Huotari, J., Haapanala, S., Pumpanen, J., Vesala, T., & Ojala, A Efficient gas exchange between a boreal river and the atmosphere. - Geophysical Research Letters 40 (21): Niitepõld, K. and Hanski, I A long life in the fast lane: positive association between peak metabolic rate and lifespan in a butterfly. Journal of Experimental Biology 216: Karhunen, J., Arvola, L., Peura, S. & Tiirola, M Green sulphur bacteria as a component of the photosynthetic plankton community in oxygen-stratified boreal humic lakes. Aquatic Microbial. Ecol. 68: Keskitalo, J., Leppäranta, M. & Arvola, L First records of primary producers of epiglacial and subraglacial lakes in western Dronning Maud land, Antarctica. - Polar. Biol. 36: Kankaala, P., Huotari, J., Tulonen, T. & Ojala, A Lake-size dependent physical forcing drivers carbon dioxide and methane effluxes from lakes in a boreal landscape. - Limnol.Oceanogr. 58(6): Kankaala, P., Lopez Bellido J., Ojala, A., Tulonen, T. & Jones, R.I Variable production by different pelagic energy mobilizers in boreal lakes. - Ecosystems 16 (6): DOI /s z. 15. Korpela, K., Delgado, M. D. M., Henttonen, H., Korpimäki, E., Koskela, E., Ovaskainen, O., Pietiäinen, H., Sundell, J., Yoccoz, N., & Huitu, O Nonlinear effects of climate 12

13 on boreal rodent dynamics: mild winters do not negate high-amplitude cycles. - Global Change Biology 19: Kvist, J., Wheat, C.W., Kallioniemi, E., Saastamoinen, M., Hanski, I. and Frilander, M. J Temperature treatments during larval development reveal extensive heritable and plastic variation in gene expression and life history traits. - Molecular Ecology 22: Laaka-Lindberg, S., & Syrjänen, K SporophyteS of the rare liverwort CEPHALOZIA MACOUNII. Polish Botanical Journal 58(2): Laine, M., Strömmer, R. & Arvola, L Nitrogen Release in Pristine and Drained Peat Profiles in Response to Water Table Fluctuations: A Mesocosm. - Applied and Environmental Soil Science 2013: Loehr, J Facial morphology predicts male fitness and rank but not survival in Second World War Finnish soldiers. - Biology Letters 9(4). 20. Lopez Bellido J., Tulonen T., Kankaala P. & Ojala A Concentrations of CO 2 and CH 4 in water columns of two stratified boreal lakes during a year of atypical summer precipitation. Biogeochemistry 113: DOI /s Ojala, A., Pumpanen, J., Rasilo, T., Miettinen, H., Rantakari, M. M., Heiskanen, J., Mammarella, I., Huotari, J., Kankaala, P., Levula, J., Bäck, J., Hari, P. & Vesala, T Evidence of lateral transport of carbon gases of terrestrial origin in boreal aquatic ecosystems. - Report Series in Aerosol Science 142: Ojanen, S., Nieminen, M., Meyke, E., Pöyry, J. and Hanski, I Long-term metapopulation study of the Glanville fritillary butterfly (Melitaea cinxia): Survey methods, data management, and long-term population trends. -Ecology and Evolution 3: Peltomaa, E., Zingel, P., & Ojala, A Weak response of the microbial food web of a boreal humic lake to hypolimnetic anoxia. - Aquatic Microbial Ecology 68: doi: /ame Peltomaa, E. Ojala, A., Holopainen, A-L. & Salonen, K Changes in phytoplankton in a boreal lake during a 14-year period. - Boreal. Environ. Res. 18: Rankinen, K., Granlund, K., Futter, M.N., Butterfield, D., Wade, A.J., Skeffington, R., Arvola, L., Veijalainen, N., Huttunen, I. Lepistö, A Controls on inorganic nitrogen leaching assessment using a sensitivity and uncertainty analysis of the INCA-N model. Boreal Env. Res. 18: Rissanen, A.J., Tiirola, M., Hietanen, S. & Ojala A Interlake variation and environmental controls of denitrification across different geographical scales.- Aquatic Microb. Ecol. 69: Saastamoinen M, Ikonen S, Wong SW, Lehtonen R & Hanski I Plastic larval development in a butterfly has complex environmental and genetic causes and consequences for population dynamics. - Journal of Animal Ecology 82: Saastamoinen M, Norio H & Van Nouhuys S Direct and trans-generational responses to food deprivation during development in the Glanville fritillary butterfly. - Oecologia 171: Sundell, J., O Hara, R.B., Helle, P., Hellstedt, P., Henttonen, H. & Pietiäinen, H Numerical response of small mustelids to vole abundance: delayed or not? Oikos, 122: Taipale, S., Strandberg, U., Peltomaa, E., Galloway, A. W. E., Ojala, A., & Brett, M. T Fatty acid composition and biomarkers of freshwater microalgae: analysis of 37 strains of microalgae in seven classes. - Aquatic Microbial Ecology 71:

14 31. Xiao, Y. H., Sara-Aho, T., Hartikainen, H., & Vähätalo, A. V. (2013). Contribution of ferric iron to light absorption by chromophoric dissolved organic matter. Limnol. Oceanogr. 58(2): Jennings, E., Jones, S., Arvola, L., Staehr, P., Gaiser, E., Jones, I., Weathers, K., Weyhenmeyer, G., Chiu, C., deeyto, E Effects of weather-related episodic events in lakes: an analysis based on high frequency data. - Freshwater Biology 57: (puuttui vuoden 2012 toimintakertomuksesta) Loehr, J., Herczeg, G., Leinonen, T., Gonda, M.A., Van Dongen, S. & Merilä, J Asymmetry in threespine stickleback lateral plates. - Journal of Zoology 289: (puuttui vuoden 2012 toimintakertomuksesta) Muut julkaisut 1. Arvola, L ja 58. väitös. Keski-Häme Arvola, L Luonnonvara- ja ympäristömaakunta. Vierailija. Hämeen Sanomat Arvola, L Tutkimustieto ei jouda narikkaan Vierailija. Hämeen Sanomat Huotari J Sisävesillä iso rooli hiilen kierrossa. Vierailija. Hämeen Sanomat Keskitalo, J. 2013: Pentti Linkola Unelmat paremmasta maailmasta. Teoksessa: Kirja joka muutti elämäni, s WSOY, Lukukeskus. 6. Keskitalo, J. 2013: Nyt soi mustan kullan joutsenlaulu. Mitä tapahtuu maailman energiataloudelle, kun öljykentät ehtyvät. Kanava 4/2013, s Lehtonen, H Isokokoiset kalat ylläpitävät kalakannan elinvoimaisuutta. Vierailija. Hämeen Sanomat Leppäranta, M Talvi tuli, rakenteli järviin jäät. Vierailija. Hämeen Sanomat Pellinen, H-M Lammin Iso-Pappila arkeologisena tutkimuskohteena. Lammin Kotiseutulehti 2013: Pellinen, H.-M Kanta-Hämeen keskiaikaiset pappilat. Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Lammin, Tammelan ja Vanajan sekä Urjalan pappilatonttien inventointi Turun yliopisto. Arkeologia. 82 s. 11. Loehr, J Kasvojen kertomaa. Vierailija. Hämeen Sanomat Peltomaa E Kesä on levien aikaa. Vierailija. Hämeen Sanomat Ryömä, R Elintärkeä monimuotoisuus. Vierailija. Hämeen Sanomat Ryömä, R., Oldén, A., He, X. & Laaka-Lindberg, S Suomen puutteellisesti tunnetut maksasammalsuvut: siiransammalet Nardia, rahtusammalet Cephaloziella ja pihtisammalet Cephalozia. Suomen ympäristö 7/ p. 15. Sundell, J Suurpetokannat kasvussa. Lammin Kotiseutulehti 2013: Sundell, J Suurpetoja enemmän kuin vuosikymmeniin. Sunnuntaidebatti. Hämeen Sanomat : Sundell, J Lammin biologisella asemalla juhlavuosi. Keski-Häme : Sundell, J Lammin ilves. Keski-Häme : Sundell, J Huhtikuu on kuukausista julmin. Keski-Häme : 5. 14

15 20. Sundell, J Tutkimusasemaverkosto, kansallinen voimavara. Vierailija. Hämeen Sanomat : Tiainen, J Lammin maatalousympäristön linnut tunnetaan 80 vuoden ajalta. Vierailija. Hämeen Sanomat Tiainen, J Lammin maatalousympäristön linnusto tunnetaan 80 vuoden ajalta.- Lammin Kotiseutulehti 2013: Tulonen, T EU-komissio vaatii entistä typettömämpiä jätevesiä. Vierailija. Hämeen Sanomat Opinnäytetyöt 1. Aalto, Sanni, A stoichiometric perspective on host-parasite interactions. Ph.D thesis. University of Jyväskylä. Department of Biological and Environmental Science. Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science p. 2. Einola, Eeva, Present and future fluxes of nitrogen, phosphorus and carbon from catchments to lakes in a boreal landscape. Ph.D thesis. University of Helsinki. Reports from the Department of Environmental Sciences, Lahti. 40 p. 3. Nordbo, Annika, Extending the applicability of the eddy-covariance fluxmeasurement technique. Ph.D thesis. University of Helsinki, Department of Physics. Report Series in Aerosol Science N:o p. 4. Peltomaa, Elina Phytoplanktonic life in boreal humic lakes: Special emphasis on autotrophic picoplankton and microbial food webs. Ph.D thesis. University of Helsinki. Department of Environmental Sciences. 45 p. 5. Rasilo, Terhi Connecting silvan and lacustrine ecosystems: transport of carbon from forests to adjacent water bodies. Ph.D thesis. University of Helsinki, Department of Environmental Sciences. Dissertationes Forestales p. 6. Jokiniemi, Anni Jäteveden leviäminen neljällä suomalaisella järvellä. Pro Gradu tutkielma. Geofysiikan suuntautumisvaihtoehto. Fysiikan laitos. 77 s. 7. Vesterinen, Jussi Littoral contribution to whole-lake primary production in highly humic Lake Mekkojärvi. Master thesis. University of Jyväskylä, Department of Biological and Environmental Science. Aquatic Sciences. 42 p. 8. Molnár T Finnország környezetvédelmi sajátosságai (in Finnish: Suomen luonnonsuojelun ominaisuuksia). BSc thesis, University of Debrecen, Department of Landscape Protection and Environmental Geography. 50 p. 9. Hytti, Kaisa Fosfaatin määritys luonnonvesistä. Näytteen esikäsittelyn ja käytetyn analyysilaitteen merkitys. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Laboratorioala. 46 p. 10. Kachulene, A Laskeutusaltaiden vaikutus veden laatuun ja kiintoaineksen määrään peltovaltaisella valuma-alueella. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Ympäristöteknologian koulutusohjelma. Ympäristötekniikka. 48 s. 7 liitesivua. 15