PELLETTILÄMMITYS AVAIMET KÄTEEN -PERIAATTEELLA Tietoiskupaketin suunnittelu ja toteutus

Transkriptio

1 0 PELLETTILÄMMITYS AVAIMET KÄTEEN -PERIAATTEELLA Tietoiskupaketin suunnittelu ja toteutus Pekka Äänismaa Kehittämishankeraportti, toukokuu 2008 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 1 Tekijä(t) Pekka Äänismaa Työn nimi Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä Julkaisun kieli suomi (liite 1) Luottamuksellisuus (liite 1) x saakka PELLETTILÄMMITYS AVAIMET KÄTEEN -PERIAATTEELLA Tietoiskupaketin suunnittelu ja toteutus Koulutusohjelma ammatillinen opettajakoulutus Työn ohjaaja(t) Marja Vuortama-Räsänen Toimeksiantaja(t) Jyväskylän ammattikorkeakoulu. BioHousing-projekti Tiivistelmä Kehittämishankkeen tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa tietoiskutyyppinen koulutus avaimet käteen periaatteella toimitettavista pellettilämmitysratkaisuista. Työ sisälsi analyysin siitä mitä näillä ratkaisuilla tarkoitetaan ja mitä avaimet käteen palveluita on tällä hetkellä saatavilla. Tietoiskuja varten suunniteltiin koulutusmateriaali ja koulutukset toteutettiin Rakentaminen ja talotekniikka messuilla Jyväskylässä 15. ja Kehittämishankkeen toteuttaminen oli hyödyllinen prosessi niin BioHousing-projektin toteuttamisen kuin myös oman opettajuuden kehittämisen kannalta. Kansainväliseen kehittämistyöhön osallistuminen antaa paljon uusia näkökulmia ja ideoita ammatilliselle opettajalle. Kehittämistyön ja opettamisen rinnakkaista toteuttamista pitäisikin kehittää ja lisätä nykytilanteeseen verrattuna. Avainsanat (asiasanat) Bioenergia, asuminen, pelletti, lämmitys, lyhytkoulutus Muut tiedot Liite 1 on julistettu salaiseksi saakka.

3 2 Author(s) Pekka Äänismaa Title Type of Publication Development Project Report Pages Language Finnish (app. 1) Confidential (appendix 1) x Until TURN-KEY PELLET HEATING SOLUTIONS Planning and implementation of the short-term training event Degree Programme Vocational teacher education studies Tutor(s) Marja Vuortama-Räsänen Assigned by Jyväskylä University of Applied Sciences, Biohousing project Abstract The objective of the development project was to plan and implement a short-term training event on a topic Turn-key pellet heating solutions. The project included evaluation on the concept of turn-key pellet solutions and the analysis on the current availability of the solutions in the market. Training material was designed and training events were organised as a part of the Construction and Housing Technology Fair in Jyväskylä on 15 th and 16 th of March The implementation of the development project was beneficial process both for the BioHousing bioenergy project and the development of the personal teacherhood. Participation in the international development work provides new perspectives and ideas for vocational teachers. As a consequence, the parallel implementation of R&D work and teaching should be further developed and increased in Finland. Keywords Bioenergy, housing, pellet, heating, short-term training Miscellaneous The appendix 1 has been declared confidential until

4 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Pellettilämmitys BioHousing-projekti TAVOITTEET Tietoiskupaketin suunnittelu ja toteutus Ammatillinen opettajuus ammattikorkeakoulussa VIITEKEHYS Oppimisen haasteet lyhytkestoisessa opetustapahtumassa Kansainvälisyys ja verkostoituminen Eettisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen TIETOISKUJEN TOTEUTTAMINEN Toteutusaikataulu Pellettilämmitys avaimet käteen periaatteella käsitteen määritteleminen Olemassa olevien avaimet käteen pellettilämmitysratkaisujen kartoittaminen ja analysointi Opetusmateriaalin laadinta Tietoiskut Rakentaminen ja talotekniikka messuilla POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET...15 LÄHTEET...17 LIITTEET...17 Liite 1. Pellettilämmitus avaimet käteen periaatteella, opetusmateriaalit 18 KUVIOT KUVIO 1. Kehittämishankkeen toteuttamisen vaiheet 12

5 1 JOHDANTO Pellettilämmitys Puupelletti on ympäristöystävällinen, uusiutuva, kotimainen ja taloudellisesti kilpailukykyinen polttoaine, joka soveltuu sekä pienkiinteistöjen että isompien julkisten ja teollisuuskäytössä olevien kiinteistöjen lämmitykseen (Pellettikirja). Pelletillä tarkoitetaan biomassasta puristettua pienirakeista biomassajalostetta. Polttoainekäyttöön tarkoitetut pelletit valmistetaan yleensä mekaanisen puunjalostusteollisuuden sivutuotteista: kutterinlastusta ja sahanpurusta. Puupelletin halkaisija on 6-8 mm ja keskipituus on mm. Yksi tonni pellettiä sisältää energiaa n. 4,75 MWh ja yksi kuutio sisältää energiaa vastaavasti reilut 3 MWh. Yhden omakotitalon lämmittämiseen kuluun keskimäärin siis n. 4-5 tonnia pellettiä. Pienkiinteistön pellettilämmitysjärjestelmä koostuu yleensä pellettivarastosta, pelletin siirtolaitteistosta, pellettipolttimesta, lämmityskattilasta, hormista sekä lämmönjakojärjestelmästä. (Puhakka, Alanen, Kokkonen, Nalkki & Rousku 2003). 1.2 BioHousing-projekti Kansainvälisen BioHousing hankkeen tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä pientaloissa ja edistää uusien kehittyneiden teknisten ratkaisujen sekä toimintamallien leviämistä Euroopassa. Olen ollut ideoimassa hanketta jo alkuvuonna Olen lisäksi vastannut hankkeen toteuttamisesta Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luonnonvarainstituutissa hankkeen alusta lähtien toimien mm. jäsenenä hankkeen kansainvälisessä projektiryhmässä. Hankkeen painopistealueena on mm.: Suunnitella ohutlevyrakenteinen tilaelementti omakotitalon lämmöntuotantotilasta, joka koostuu valmiista kattilahuoneesta ja polttoainevaras-

6 5 tosta (mahdollisuus myös maanalaiseen säiliöön) ja joka on paloturvallinen. Tilaelementti soveltuu eri lämmitysmuodoille ja on helppo asentaa valmiiksi varusteltuna. Kehittää huoltopalveluyrittäjyyttä, jotta pellettilämmitysjärjestelmän käyttäminen ja huoltaminen on yhtä helppoa kuin muiden lämmitysjärjestelmien. Kouluttaa sidosryhmiä, jotta kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmiä osataan esittää vaihtoehtoina pientalorakentajille. Viestittää pellettilämmitysjärjestelmästä kilpailukykyisenä vaihtoehtona. Laatia ohjeet uunien / tulisijojen sijoittamisesta, käytöstä ja valinnasta. Tuottaa simulointiohjelma lämmitysmuodon valinnan neuvontatyökaluksi. Hankkeen toteuttamisaika on Hanke on osa EU:n IEE eli Älykäs energiahuolto-ohjelmaa ( Hankkeen partnereina toimivat: JI - Jyväskylä Innovation Oy / BENET Bioenergy Network, Suomi: VTT, Suomi: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Suomi: ETA Energia, Transporti, Agricoltura srl, Italia: Association Regionale Biomasse Normandie, Ranska: ESCAN, S.A., Espanja: Österreichisches Forschungsinstitut für Chemie und Technik, Itävälta: Koko kansainvälisen hankkeen kokonaisbudjetti on n. 1,5 miljoonaa euroa. Hanke koostuu viidestä osaprojektista (workpackages): WP1 Hankehallinto

7 6 WP2 Pientalojen biolämmityksen tekniset ratkaisut ja ohjeet o WP2.1. Bio- ja aurinkolämmityksen kattilahuone oad/downloadfile.asp?recid=4748 o WP2.2. Kestävän biolämmityksen infomateriaali oad/downloadfile.asp?recid=4901 WP3 Uusiutuvien energianlähteisiin perustuva yrittäjyys WP4 Kestävän biolämmityksen koulutusmateriaali WP5 Tiedon levittäminen o WP5.1. Tulosten levittäminen o Yleiset tiedotustoimenpiteet Hankkeen koordinaattorina toimii Jyväskylä Innovation Oy. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) vastaa osaprojektien 4 ja 5 koordinoinnista, mutta on mukana myös muiden osaprojektien toteuttamisessa. JAMKissa hanketta toteutetaan Luonnonvarainstituutin sekä Tekniikan ja liikenteen rakennustekniikan osaston kanssa tiiviinä yhteistyönä. Hanketta rahoittavat IEE-ohjelman ja hankepartnerien lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriö TEM (entinen KTM), Keski-Suomen liitto sekä useat alan yritykset. Hankkeen toteuttamisessa ovat keskeisesti olleet mukana mm. Finndomo Oy, Honkarakenne Oy, TT-Group Oy, U-Cont Oy sekä Suomen pellettienergiayhdistys SPE ry. 2. TAVOITTEET 2.1 Tietoiskupaketin suunnittelu ja toteutus

8 7 BioHousing-hankkeen osaprojektin 4 tavoitteena on lisätä koulutusten avulla pellettialaan liittyvien keskeisten rakennusalan ammattiryhmien pellettijärjestelmiin liittyvää osaamista. Erityisesti koulutusta on pyritty kohdistamaan ammattiryhmille, jotka eivät ole olleet aikaisemmin paljon pellettijärjestelmien kanssa tekemisissä (esim. lvi-ala, nuohoojat, talomyyjät, arkkitehdit). Hankkeen tavoitteena on kerätä yhteensä vähintään 200 osallistumismerkintää 1 pv mittaisista koulutustilaisuuksista kolmen toteutusvuoden aikana. Hankkeen koulutukset on suunniteltu yhteistyössä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Esimerkiksi Suomen Pellettienergiayhdistys SPE ry. on ollut hankkeessa keskeisenä yhteistyötahona. Pellettialan nopean kehittymisen ja energia-alaan liittyvän tukipolitiikan nopeiden muutosten vuoksi pitkäkestoisessa hankkeessa ei ole ollut tarkoituksenmukaista tehdä tarkkoja pitkän aikavälin koulutussuunnitelmia. Sen sijaan on ollut hyödyllisempää järjestää koulutuksia yhteistyökumppaneiden tarpeisiin vastaten. Tällä tavalla on ollut mahdollista varmistaa koulutusten ajankohtaisuus ja koulutettavien henkilöiden sitoutuneisuus. Toimintatapa on edellyttänyt monialaisen asiantuntijaverkoston hyödyntämistä kouluttajina joustavasti. Tämän ammatillisiin opettajaopintoihin liittyvän kehittämisprojektin tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa kaksi lyhytkestoista, tietoiskutyyppistä koulutustilaisuutta. Koulutuksen teemana oli pellettilämmitys avaimet käteen periaatteella. Tietoiskut valittiin kehittämishankkeen teemaksi, koska aihealuetta ei ole käsitelty kokonaisuutena pellettisektorilla, vaan sitä on tuotu esille lähinnä osana yksittäisten yritysten markkinointia. Avaimet käteen ratkaisuille on kentällä kysyntää, mutta yhteenvetoa aihealueesta ei oltu tehty aikaisemmin. Valintaan vaikutti myös se, että tällainen lyhytkestoinen tiedottaminen ja kehittämistyön ja osaamisen popularisointi tullee todennäköisesti lisääntymään ammattikorkeakouluissa tulevaisuudessa. Opettajien on tarpeellista tiedottaa omasta osaamisestaan ja tekemisistään julkisuudessa aikaisempaa enemmän; opettajien on lähestyttävä kentän toimijoita ja asiakkaita, jotta työelämäyhteys vahvistuisi opetuksessa ja T&K-työssä. Kehittämistyön avulla vahvistan osaamista, jota tarvitaan opettajan työhän keskeisesti liittyvän kehittämistyön tulosten tiedottamisessa. Kehittämistyön avulla pyrin analysoimaan toiminnan onnistumista ja tarkoituksenmukaisuutta.

9 8 Koulutukset ajoittuivat hankkeen loppuvaiheeseen, joten niiden tarkoituksena oli myös tiedottaa hankkeen muiden osioiden tuloksista ja edistää osittain hankkeen tuloksena syntyneen lämmitystilayksikön käyttöönottoa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli ensin 1) määritellä mitä avaimet käteen pellettiratkaisulla tarkoitetaan, 2) selvittää onko avaimet käteen -ratkaisuja tarjolla, 3) luoda aiheesta luentomateriaalit ja 4) toteuttaa tietoiskut Jyväskylän Rakentaminen ja talotekniikka messuilla 15. ja 16. maaliskuuta Ammatillinen opettajuus ammattikorkeakoulussa Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä (Ammattikorkeakoululaki 2003). Ammattikorkeakouluissa opetustyön keskeisenä tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista asiantuntijoita, jotka pystyvät työskentelemään verkostomaisesti, luovasti ja yrittäjyyslähtöisesti. Kehittämishankkeen aihealue liittyy keskeisesti useisiin tehtäväkokonaisuuksiin, joita pyritään vahvistamaan ammatillisen opettajan työnkuvassa lähitulevaisuudessa: 1) Opettajan työ tulee kansainvälistymään entisestään (Koulutus ja tutkimus vuosina , Kehittämissuunnitelma). Opettajan osaamista on tärkeä laajentaa kansainvälisen kehittämisyhteistyön ja verkostoitumisen avulla. 2) Opetuksen työelämälähtöisyys tulee jatkossa vahvistumaan entisestään. Tämän seurauksena yrityksiä palvelevia täsmäkoulutuksia tullaan järjestämään myös ammattikorkeakoulutasolla yhä enemmän tulevaisuudessa. 3) Uusien teknologioiden ja niihin liittyvän tiedon levittäminen osana yritysja kehittämisorganisaatioverkostoa on tärkeää myös opettajien jatkuvan oppimisen turvaamisen kannalta. 4) Ekologiset ja ilmaston muutoksen torjumiseen liittyvät asiat ovat erittäin ajankohtaisia opetustyössä

10 9 3. VIITEKEHYS Oppimisen haasteet lyhytkestoisessa opetustapahtumassa Opinnäytteessä paneudutaan lyhytkestoiseen, tietoiskumaiseen tiedon levittämistapahtumaan. Tällainen työskentely on nykyään osa ammattikorkeakouluissa tehtävää opettamis- ja erityisesti kehittämistyötä. Lyhytkestoisten tiedottamistapahtumien toteuttamisessa ei oppimistavoitteita voida nostaa kovin korkealle. Tilaisuuden luonteena on pikemminkin tukea osallistujien omaa, yksilöllistä oppimispolkua. Opettajalla on mahdollisuus tuottaa herätteitä osallistujien omilla kognitiiviselle prosessille ja tiedottaa yleisesti käynnissä olevan kehitystyön keskeisistä uusista tuloksista. Opettamisen haasteena lyhytkestoisissa koulutuksissa on lisäksi usein se, että opettajalla ei ole ennakkotietoa heterogeenisen kohderyhmän taustoista tai osaamistasoista. Tämä vaikeuttaa luottamuksellisen keskusteluilmapiirin syntymistä. Kehittämishankkeessa tukeudutaan pääosin perinteiseen opettajajohtoiseen opetustapaan, motivointiin ja opetuksen motiiveihin. Toisaalta myös lyhytkestoisissa tiedotustapahtumissa on mahdollisuus aktiiviseen reflektointiin vastapuolen kanssa. Kehittämishankkeessa paneudutaan lisäksi myös visuaaliseen viestintään ja sen havainnollisuuteen ja yksityiskohtiin onnistuneen viestinnän aikaansaamiseksi. Visuaalinen viestintä toteutetaan Microsoft PowerPoint esitysohjelmaa hyödyntäen. 3.2 Kansainvälisyys ja verkostoituminen Kansainvälisyys on yksi toiminnallinen taso, jonka rooli on vahvistumassa ammatillisessa opettajan työssä. Sen keskeisin ero muuhun yhteistoimintaan (paikalliseen, alueelliseen, valtakunnalliseen) on se, että kansainvälisessä yhteistyössä toimijat joutuvat yleensä käyttämään vierasta kieltä kommunikaation välineenä. Yleensä myös yhteistoimintaan osallistuvien ihmisten toimintakulttuureissa on eroavaisuuksia, mikä asettaa vaatimuksia toimintatavoille.

11 10 Jyväskylän ammattikorkeakoulu on määritellyt kansainvälistymisvision, jonka mukaan: o Jyväskylän ammattikorkeakoulu tunnetaan toimintaympäristössään menestyvänä kansainvälisenä toimijana, jonka yhteistoiminta työ- ja elinkeinoelämän kanssa on parantanut merkittävästi alueen ja sen yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. o Tutkimus- ja kehitystyö on vahva osa ammattikorkeakoulun verkostunutta kansainvälistä toimintaa valituilla ydinosaamisalueilla, joilla ammattikorkeakoulu ja sen koulutusyksiköt harjoittavat pitkäaikaista yhteistyötä korkeatasoisten ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. o Korkea-asteen koulutuksen tuottajana ja kehittäjänä JAMK on tunnettu oppimisyhteisö, joka kilpailee tasavertaisesti muiden eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa ulkomaisista opiskelijoista. Se on kansainvälisesti haluttu opiskelupaikka, jonka koulutusohjelmat menestyvät kansainvälisissä laatuvertailuissa. o kansainvälisyys on olennainen osa ammattikorkeakoulun ja sen tulosyksiköiden strategista ajattelua ja jokapäiväistä toimintaa. JAMKista on kehittynyt monikulttuurinen kansainvälinen työyhteisö, jossa työskentelee jatkuvasti runsaasti ulkomaisia opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita. Nykyisin kansainvälisyys on usein vielä irrotettu opettajan työssä erilliseksi toiminnaksi, eikä siihen osata aina suhtautua luonnollisena, normaalina osana ammatillista opettajuutta. Kansainvälinen suuntautuneisuus on näin ollen merkittävästi riippuvainen opettajan henkilökohtaisista tavoitteista. Sama koskee osittain myös muuta verkostoitumista esimerkiksi yritysten kanssa, joka on usein riippuvainen opettajan tahdosta ja sosiaalisista taidoista. Vaikka BioHousing-hankkeen toimenpiteitten kohderyhmänä ovat pääasiassa eri partnerimaiden kansalliset edustajat, on kansainvälisyys keskeinen osa projektia. Hanke on suunniteltu projektipartnereiden yhteistyönä. Lisäksi hankkeen kansainvälinen projektiryhmä kokoontuu keskimäärin n. 6 kk välein pohtimaan hankkeen toteuttamista. Projektikokousten yhteydessä on järjestet-

12 11 ty tutustumismatkoja pellettilämmitykseen ja pientaloasumiseen liittyviin kohteisiin. Näiden kansainvälisten vierailujen aikana projektin toteuttajat ovat voineet peilata oman maansa toimintaympäristöjä muiden Euroopan maiden kesken. Useat hankkeessa esille nousseet kehittämisteemat pohjautuvat em. kokousten ja vierailujen kokemuksiin ja keskusteluihin. 3.3 Eettisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Opettajan työn tavoitteita voidaan arvioida hyvin monesta eri näkökulmasta. Yhä useammin opettajien työtä arvioidaan ns. työelämälähtöisyyden perusteella lyhyen aikavälin tavoitteiden perusteella. Ammattikorkeakouluissa opettajien työtä arvioidaan konkreettisesti opetusministeriön asettamien vaikuttavuuskriteereiden perusteella. Tällaisia mittareita ovat mm. valmistuneiden opiskelijoiden työllistyvyys alueellisesti ja opintojen toteuttamisaika. Mittareiden tarkoitus on lisätä opetuksen tehokkuutta ja ohjata opetustyötä haluttuun suuntaan. Opettajuuteen liittyy em. tavoitteiden lisäksi keskeisesti myös eettisiä ja yhteiskunnallisia pitemmän aikavälin tavoitteita (Luukkainen, O. 2005, s.54). Freiren (2005) mukaan opettajan ei tulisi koskaan sanoa toisille mitä pitäisi uskoa, mitä ei. Opettajan tehtävänä on sen sijaan herätellä keskustelua ja dialogia tärkeistä asioista. Freiren ajattelussa kaiken lähtökohtana oli se, että opettajan ei pitäisi erotella ihmisiä tiedon määrän mukaisesti, vaan ihmisiin pitäisi suhtautua aina tasa-arvoisesti (Lehtimaja, L. 2006, s.21). Kestävään kehitys tarkasteltuna niin ekologiselta, sosiaaliselta kuin taloudelliseltakin tasolta tarkasteltuna on yksi esimerkki keskeisesti opettajuuteen liittyvästä eettisestä aihealueesta. Ilmaston muutoksen torjunta ja energian säästöön liittyvät kysymykset liittyvät keskeisesti myös tämän kehittämishankkeen teema-alueeseen. 4. TIETOISKUJEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Toteutusaikataulu

13 12 Kehittämishanke toteutettiin vaiheittain pääosin vuoden 2008 aikana (KUVIO 1). Tätä ennen laadittiin karkea toteuttamissuunnitelma. Ajankohta 2008 Tammikuu 2008 Helmikuu 2008 Helmikuu 2008 Helmikuu 2008 Maaliskuu 2008 Maaliskuu 2008 Maaliskuu 2008 Huhtikuu 2008 Huhtikuu 2008 Huhti-toukokuu 2008 Työvaihe Päätös tietoiskujen toteuttamisesta BioHousinghankkeen kotimaisessa ohjausryhmässä Toteutussuunniteman laadinta Avaimet käteen pellettilämmitysjärjestelmä käsitteen määritteleminen Olemassa olevien Avaimet käteen pellettilämmityspalveluiden kartoittaminen ja analysointi Teoreettisen viitekehyksen määrittäminen Opetusmateriaalin laadinta Kaksi tietoiskua Jyväskylän Rakentaminen ja talotekniikka messuilla Tietoisku rakennusalan ammattilaisten bioenergiapäivässä Jyväskylässä Tulosten arviointi Osallistuminen projektikokoukseen Italiassa. Tiedotus hankeryhmälle tuloksista. Kehittämishankeraportin viimeistely ja palauttaminen. KUVIO 1. Kehittämishankkeen toteuttamisen vaiheet 4.2 Pellettilämmitys avaimet käteen periaatteella käsitteen määritteleminen Pellettialalla on keskusteltu paljon pellettilämmitysjärjestelmien hankinnan ja osittain myös käytön monimutkaisuudesta. Pellettilämmitysjärjestelmä koostuu useista komponenteista (esim. siilo, siirtojärjestelmä, poltin, kattila) ja usein asiakkaat ovat joutuneet hankkimaan komponentteja eri toimittajilta. Tätä on pidetty yhtenä keskeisenä syynä sille, että pellettilämmitys ei ole yleistynyt nykytilannetta nopeammin. Ratkaisuksi ongelmaan on nähty ns. avaimet käteen ratkaisut. Aloittaessani tietoiskun suunnittelun jouduin pohtimaan mitä avaimet käteen ratkaisulla itse asiassa voitaisiin tarkoittaa. Tulin siihen tulokseen, että käsit-

14 13 teellä tarkoitetaan teknistä tai palveluun liittyvää kokonaisuutta, jonka avulla asiakas saa yhdeltä yritykseltä pääosan seuraavista palveluista: Neuvonta Suunnittelu Myynti Rahoitus Asennus Käyttöönotto Polttoainetoimitus Huolto Asiakkaalla voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa yksityisten talonrakentajien tai saneeraajien lisäksi myös esimerkiksi talotehtaita. Joka tapauksessa asiakkaan kannalta olennaista on se, että pellettilämmitysjärjestelmän kokonaistoimituksella on selkeästi yksi hinta ja yksi toimittaja, joka vastaa myös kokonaisjärjestelmän toimivuudesta. 4.3 Olemassa olevien avaimet käteen pellettilämmitysratkaisujen kartoittaminen ja analysointi Seuraavassa vaiheessa pyrin selvittämään tämänhetkisiä tarjolla olevia pellettilämmityksen kokonaispalveluratkaisuja. Kävin ensin läpi kaikki Suomen pellettienergiayhdistyksen jäsenyritysten internetsivut. Tämän pohjalta analysoin kaikkien yritysten palvelut ja niiden kattavuuden. Listasin yrityksen ja niiden palvelut taulukkoon, jonka kävin läpi tämän jälkeen Suomen pellettienergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Reine Piipon kanssa. Keskustelun lopputuloksena määrittelimme yhteensä seitsemän esimerkkiyritystä (liite 1, dia 4), jotka pystyvät tarjoamaan palvelukokonaisuuksia, joita voidaan kutsua avaimet käteen pellettilämmityspalveluiksi. 4.4 Opetusmateriaalin laadinta Kehittämishankkeen keskeisin työ liittyi opetusmateriaalin kokoamiseen. Lyhytkestoisessa koulutuksessa joudutaan panostamaan materiaalin havainnollisuuteen ja positiivisten mielikuvien korostamiseen. Tämän vuoksi päätettiin

15 14 käyttää materiaalissa paljon värillisiä, havainnollisia kuvia ja tekstin määrä pyrittiin pitämään vähäisenä. Uusia näkökulmia esityksessä pyrittiin tuomaan esille käyttämällä materiaalissa partnerimaissa pidettyjen hankekokousten yhteydessä otettuja kuvia ulkomaisista ratkaisuista. Opetusmateriaali tallennettiin tilaisuuksien jälkeen BioHousing-hankkeen internetsivustolle, minkä vuoksi materiaalin laadinnassa jouduttiin kiinnittämään huomiota myös siihen, että materiaalilla olisi käyttöarvoa myös silloin kun sitä käytetään itsenäisesti, ilman opettajan osallistumista opetustapahtumaan. Opetusmateriaalin (liite 1) lopulliseksi laajuudeksi muodostui 17 diaa, jotka toteutettiin Microsoft Powerpoint ohjelmalla. Materiaali koostuu seuraavista osioista: Alkusivu ja sisällysluettelo Avaimet käteen pellettiratkaisu o mitä tarkoittaa? o miksi tarvitaan? Tarjolla olevia ratkaisuja o Kokonaistoimituspalvelu o Lämmitystilayksikkö o Tehdasvalmisteiset varastot o Korttelipelletti Ajankohtaista o Energialaskuri o Energia-avustukset Tarjolla olevista ratkaisuista ns. kokonaistoimituspalvelu tarkoittaa palvelua, jossa yksi yritys vastaa sekä neuvonnasta, suunnittelusta, laitehankinnasta, asentamisesta ja käyttöönotosta itse tai alihankkijoiden avulla. Palvelussa käytetään perinteistä teknologiaa ja muita teknisiä ratkaisuja. Lämmitystilayksiköllä tarkoitetaan ratkaisua, jossa koko tekninen tila laitteineen on rakennettu erillisessä tehtaassa ja se toimitetaan talotyömaalle kokonaisena. Tätä ratkaisua on kehitetty BioHousing-hankkeen muissa osioissa. Tehdasvalmisteisilla varastoilla tarkoitetaan vaihtoehtoa perinteiselle paikalla rakennetulle pellettivarastolle. Se voi sijaita rakennuksen yhteydessä, piharakennuksen osana tai maan alla. Korttelipelletillä tarkoitetaan ratkaisua, jossa useammilla omakotitaloilla on yhteinen pellettiä käyttävä lämpökeskus. Tällöin lämmityksestä voi vastata myös ulkopuolinen lämpö- tai huoltoyrittäjä.

16 15 Ajankohtaista-osion tarkoituksena oli tiedottaa haettavana olleista Aran energia-avustuksista sekä vastuullani olleen energialaskurin ( tarjoamista palveluista. 4.5 Tietoiskut Rakentaminen ja talotekniikka messuilla Tietoiskut toteutettiin 15. ja Rakentaminen ja Talotekniikka messuilla Jyväskylän Paviljongissa. Messuilla oli lisäksi BioHousing-hankkeen ja sen yhteistyöyritysten messuosasto. Tietoiskuista oli maininnat messujen käsiohjelmassa ja niistä tiedotettiin myös messujen kuulutuksissa. Tästä huolimatta molempina kertoina tilaisuuksiin osallistui ainoastaan 13 osallistujaa. Tämä oli huomattavasti ennakko-odotuksia vähemmän. Todennäköisesti suurimpana syynä huonoon osallistujamäärään oli se, että molempina päiviä messuilla esiintyi samanaikaisesti laajasti markkinoitu, television Innoohjelmasta tunnettu sisustussuunnittelija Marko Paananen. Lisäksi suosioon vaikutti todennäköisesti myös se, että Vapo piti toisen pellettiaiheisen esitelmän ennen omaa esitystäni. Opetusmateriaali oli tarkoituksenmukaista ja sen määrä oli riittävä. Tilaisuuden osallistujat olivat kiinnostuneita esityksen aiheesta. Eniten keskustelua herätti kuitenkin se, millä tavalla ylipäätään olisi järkevintä lämmittää kiinteistöjä tulevaisuudessa. Palautetta tilaisuudesta ei kerätty tilaisuuden lyhytkestoisesta luonteesta johtuen. 5. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kehittämishankkeen toteuttaminen oli hyödyllinen prosessi niin BioHousingprojektin toteuttamisen kuin myös oman opettajuuden kehittämisen suhteen. Tietoiskujen laadinta ajoittui projektissa tilanteeseen, jossa oli saatu merkittävästi aikaan pientalojen pellettilämmitystä edistäviä toimenpiteitä. Tietoiskun suunnittelussa jouduttiin pohtimaan kuinka hankkeen tuloksista kannattaisi tiivistetyssä muodossa tiedottaa suurelle yleisölle. Samalla jouduttiin pohti-

17 maan sitä, mitä pellettilämmitys avaimet käteen periaatteella tarkoittaa ja mitä palveluita pellettilämmitykseen siirtyville asiakkaille pitäisi olla tarjolla. 16 Valitettavasti tietoiskuihin osallistui tavoiteltua pienempi määrä messujen osallistujia. Todennäköisesti paremmalla ajoituksella suhteessa muuhun messuohjelmaan olisi voitu parantaa tietoiskujen kuulijakunnan määrää. Kansainväliseen kehittämistyöhön osallistuminen antaa paljon uusia näkökulmia ja ideoita ammatilliselle opettajalle. Kehittämistyön ja opettamisen rinnakkaista toteuttamista pitäisikin kehittää ja lisätä nykytilanteeseen verrattuna. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeä osa opettajan työtä myös kehittämistoiminnassa. Vaikuttaminen ei saa kuitenkaan olla omien uskomusten tai mielipiteiden pakkosyöttöä opiskelijoille, vaan eettisesti tärkeiden kysymysten esille tuomista ja keskustelun sekä opiskelijoiden oman ajattelun aktivoimista. Ilmaston muutos on yksi esimerkki yhteiskuntia lähitulevaisuudessa ravistelevasta megatrendistä, jonka käsitteleminen on osa opettajan yhteiskunnallista vaikuttamista ja vastuun kantamista. Oma työni koostuu pääosin kansainvälisten ja kotimaisten bioenergia-alan kehittämishankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Usein hankkeisiin sisältyy koulutusta, joissa olen silloin tällöin osatoteuttajana. Hyödynnän hankkeissa saatuja tietoja ja verkostoja lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämissä maksullisissa koulutuksissa. Opettajan tehtävät ovat siis lähinnä kehittämistyötä täydentäviä. Oman opettajuuteni kehittymisen kannalta keskeistä työssä oli lähinnä se, että paneuduin tietoiskun/koulutustapahtuman suunnitteluun normaalia analyyttisemmin. Yleensä tiedottamiseen ei ole mahdollisuus paneutua riittävän huolellisesti. Valitettavasti lyhytkestoisessa koulutustapahtumassa ei pysty kuitenkaan juuri havainnoimaan oppimiseen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyviä asioita. Siinä mielessä kehittämistyön aihevalinta ei ollut varmastikaan optimaalinen. Mielestäni kehittämistyön roolin ammattikorkeakoulujen opetustyössä tulisi kasvaa entisestään. Kehittämistoiminnan avulla voidaan luoda luontevia, arki-

18 päivän verkostoja yritysten ja muiden kehittämisorganisaatioiden suuntaan sekä kotimaassa että ulkoilla. 17 LÄHTEET Ammattikorkeakoululaki 2003 Freire, P Sorrettujen pedagogiikka. Vastapaino. 250 s. Koulutus ja tutkimus vuosina , Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö. Lehtimaja, L Freiren kyydissä. Like. 58. Luukkainen, O Opettajan matkakirja tulevaan. PS-Kustannus. 242 s. Pellettikirja. Vapo Oy. 68 s. Puhakka, A., Alanen, V.-M., Kokkonen, A., Nalkki, J. ja Rousku, P Pellettilämmitysopas: perustietoa pellettilämmityksestä. Motiva ja Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu. 32 s. LIITTEET Liite 1. Pellettilämmitus avaimet käteen periaatteella, opetusmateriaalit. s. 18. KUVIOT KUVIO 1. Kehittämishankkeen toteuttamisen vaiheet. s. 12.