Valmistelija: ympäristötarkastaja Elina Seppälä. Toiminta Eläinsuoja Nykyisen toiminnan laajentaminen

Transkriptio

1 Ympäristö- ja terveyslautakunta Juha Kompan eläinsuojan ympäristölupa Ympäristö- ja terveyslautakunta Valmistelija: ympäristötarkastaja Elina Seppälä Hakija Juha Komppa Kaskenmäentie Ala-Honkajoki Toiminta Eläinsuoja Nykyisen toiminnan laajentaminen Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 27 :n 1 momentti, liitteen taulukko 2 kohta 11a Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle Lupaviranomainen Lupaviranomainen Pohjois- Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta. Ympäristönsuojelulaki 34 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 2 :n 1 momentin kohta 10 a. Hakemuksen vireille tulo Hakemus toimitettiin PoSan ympäristöpalveluun Hakemusta täydennettiin pidetyn tarkastuksen yhteydessä. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla ei ole aiemmin myönnettyä ympäristölupaa. Toiminnan sijaintipaikka Toiminta sijaitsee Kankaanpään kaupungin Kyynärjärven kylässä. Olemassa oleva eläinsuoja sijaitsee kiinteistöillä Komppa RN:o ja Kiviniemi RN:o , osoitteessa Kaskenmäentie 269. Rakennettavat pihatto ja lietelantasäiliö tulevat sijaitsemaan kiinteistöllä Pelto-Komppa RN:o Rakennettava eläinsuoja sijaitsee Karvianjokilaakson osayleiskaavassa merkinnällä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue) ja tilakeskus merkinnällä AM/s (Olemassa olevien maatilojen talouskeskusten alue/alue, jolla ympäristö säilytetään). Satakunnan maakuntakaavassa tilan kohdalla tai sen aivan välittömässä läheisyydessä kulkee maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön raja, joka on merkattu maakuntakaavaan merkinnällä kh-1 (valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö). Natura 2000 alueisiin kuuluva Pukanluoma (FI ) virtaa noin 94 metrin etäisyydellä olemassa olevan navettarakennuksen, noin 180 metriä rakennettavan pihaton ja noin 240 metriä rakennettavan lietelantasäiliön

2 länsipuolella. Lähin naapuri sijaitsee noin 90 metrin päässä rakennettavan lietesäiliön koillispuolella. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Yleiskuvaus toiminnasta Kankaanpään Kyynärjärvellä, Juha Kompan tilalla, aiotaan rakentaa uusi lypsylehmänavetta. Navetta tullaan sijoittamaan nykyiseen pihapiiriin Kaskenmäentien itäpuolelle. Uuden navetan lisäksi vanha lypsykarjanavetta korjataan nuorelle karjalle soveltuvaksi vinokuivikekasvattamoksi. Uudessa yksikössä tulee olemaan paikkoja 60 lypsylehmälle, 10 hieholle ja 5 vasikalle. Vanhaan navettaan sijoitetaan 15 hiehoa, 11 nuorta hiehoa ja 11 vasikkaa. Lannan käsittely tulee olemaan lehmillä lietelantaa ja muilla kuivalantaa. Tilalle tullaan rakentamaan navetan yhteyteen noin 2000 m 3 lietelentasäiliö. Vanha kuivalantala toimii nuorenkarjan lantavarastona, sekä mahdollisen pilaantuneen rehun varastopaikkana. Olemassa olevia virtsasäiliöitä käytetään puristenesteen varastointipaikkana. Eläimistä hiehoja ja nuoria hiehoja tullaan tulevaisuudessa laiduntamaan pelto- ja luonnonlaitumilla noin 4,5 kk kesässä. Navetalla syntyvät jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Säilörehu varastoidan tulevalle karjalle noin 950 tn laakasiiloissa, lisäksi on pieniä määriä kuivaheinää pyöröpaaleissa. Säilörehusta tuleva puristeneste kerätään talteen ja varastoidaan olemassa olevassa virtsasäiliössä. Lannan käsittely ja varastointi Eläimistä tulee olemaan lietelannalla 60 lypsylehmää ja 10 hiehoa ja loput kuivikelantamenetelmällä. Rakennettava 2000 m 3 lietesäiliö valmistetaan betonielementistä ja se katetaan kelluvalla orgaanisella katteella. Lietesäiliö täytetään altapäin ja lietekuilut toimivat valuttamalla. Kuivikelanta ja virtsa säilytetään olemassa olevassa kattamattomassa betonipohjalla ja valuharkkoseinillä varustetussa lantalassa. Lantalan pinta-ala on 200 m 2 ja reunojen korkeus 1,6 m. Lantalan ajoluiskan korkeus on 0,5 m. Lantalan alla on betoninen 45 m 3 virtsasäiliö. Tilalla on myös toinen betoninen 200 m 3 virtsasäiliö, joka sijaitsee laakasiilojen vieressä. Kuivalannalla olevat eläimet ovat vinokuivikepohjalla lämpöeristetyssä eläinsuojassa. Kuivitetun alueen pinta-ala on 60 m 2 ja kuivikkeena käytetään olkea, turvetta ja kutteria. Lattiarakenteen materiaali on betoni. Kuivikepohja tyhjennetään kerran viikossa kuivalantalaan. Lannan levitysalaa tilalla on 59 ha, josta omaa peltoa on 47 ha ja vuokrapeltoa 12 ha. Lannanlevityspelloista on pohjavesialueella 0,05 ha. Lanta levitetään viikoilla %, % ja %. Laidunnus ja jaloittelupaikat

3 Hiehot 25 kpl ja nuoret hiehot 11 kpl laidunnetaan. Tilalla on ha luonnonlaidunta, jossa nautakarjaa pidetään 4,5 kk yötäpäivää. Tilalla on vesistöön rajoittuvia laitumia. Eläimillä on kotona juottoaltaat ja lisäksi traktorilla siirrettävä juomakärry. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa. Vedenhankinta ja jätevesien johtaminen Tilalla käytettävä vesi otetaan Pietarinlähteen vesiosuuskunnalta. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Navetan WC tulee olemaan kompostoiva käymälä. Säilörehun varastointi Tilalla varastoidaan esikuivattua säilörehua laakasiilossa 935 t/v. Puristeneste valutetaan siilosta 3 m 3 säiliöön josta se pumpataan 200 m 3 virtsasäiliöön. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on oma lukituksella ja laponestolaitteella varustettu 2000 litran polttoainesäiliö. Tilalla on lisäksi muita öljytuotteita enintään 400 litraa, jotka säilytetään kuivurilla. Muiden käytettävien aineiden ja kemikaalien kulutus sekä varastointi Aine/kemikaali Kulutus vuodessa Varastointi Peltolannoitteet 12 tn ulkona valmistajan ohjeen mukaan Torjunta-aineet n. 60 kg Torjunta-ainevarasto Happosäilöntäaine l 200 litran muoviastioissa Pesuaineet n. 200 kg Maitohuoneen tai navetan varasto Eläinlääkkeet Navetan lääkekaappi tai jääkaappi Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Toiminnasta aiheutuu normaalia karjataloudesta peräisin olevaa haittaa ympäristölle. Suurin hajuhaitta tapahtuu lietteenlevityksen ja lietteen sekoituksen yhteydessä. Uusi toiminta ei merkittävästi lisää tätä haittaa, koska kuivalannan käsittelystä aiheutuva haitta vähenee lietteeseen siirryttäessä. Lietelantalassa käytetään kelluvaa orgaanista katetta, joka muodostuu lannan kuiva-aineesta. Kuorittuman syntymistä voidaan edistää tarvittaessa pienellä turvelisäyksellä. Liete levitetään urakoitsijan toimesta. Lietteen levitystä pyritään välttämään juhlapyhien aikana. Ajoittaista meluhaittaa ympäristöön tulee lähinnä rehunteon aikaan, tämä haitta ei merkittävästi lisäänny nykyisestä. Rehunkorjuuta pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään öiseen aikaan. Lisääntynyt karjamäärä tarvitsee enemmän nurmirehua, tämä johtaa siihen, että suurempi osa pelloista on nurmella ja se vähentää eroosioita pellolta Pukanluomaan.

4 Melu ja liikenne Pääosa tilan liikenteestä tapahtuu Kaskenmäentietä pitkin. Maidon keräily joka toinen päivä. Ostorehujen kuljetus 1 kk välein. Eläinten kuljetukset (teuraat, välityseläimet) 1 krt/kk Kesällä kasvukuden aikana kylvö ja sadonkurjuuaikana normaalia peltoliikennettä. Lietteen kuljetukset ajoittuvat edellä mainittuina viikkoina, kerrallaan kuitenkin 2-3 pv. Rehunkorjuun aikaan peltoliikennettä on runsaasti, kuitenkin 3-4 päivän ajan kerrallaan. Jätteet Jätenimike Määrä Käsittely Toimituspaikka Raadot 0-3 tn Raatokeräys Honkajoki Oy Jätemuovit 2-3 tn Kierrätys tai Suomen hyötymuovi sekajäte Jäteöljyt 100 l/v Ongelmajätekeräys Kiertävä ongelmajätekeräys Akut Ongelmajätekeräys Kaatopaikan keräyspiste Pilaantunut rehu 0,5-3 tn/v Peltolannoitteeksi Kuivalantala Muut ongelmajätteet Ongelmajätekeräys Kaatopaikan keräyspiste Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Ympäristöön liittyvä suurin riski voi teoriassa olla lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto. Näihin varaudutaan riittävän kokoisella varastointitilavuudella sekä hyväksytyillä lieteallasrakenteilla. Lieteallas rakennetaan betonista. Mikäli allas rikkoontuu, säiliön sisältö ei pääse vesistöön, koska liete voidaan padota Kaskenmäentien kohdalta niin, että se ei pääse Pukanluomaan. Lietealtaaseen rakennetaan salaojitus niin, että altaan vuotoja voidaan tarkkailla. Tuotannon kannalta suurin riski on sähkönjakelun keskeytyminen tai vedentulon keskeytyminen. Sähkönjakelun keskeytyminen on erittäin havinaista, koska tila on lähellä päälinjaa, jossa ei ole pahimmilakaan myrskyillä ollut vakavia katkoksia. Vesi tilalla tulee vesiosuuskunnan verkosta. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lietelantalassa kelluva orgaaninen kate Navetassa painovoimainen ilmanvaihto Lannan levityksessä pyritään käyttämään urakoitsijaa, jolla letkulevitys ja multauslaite Lietteen levitys kasvavaan nurmeen ASIAN KÄSITTELY JA RATKAISU Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksen vireillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla Kankaanpään

5 kaupungin ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristöpalveluiden ilmoitustaululla Kiinteistön rajanaapureille on tiedotettu päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristölupahakemuksen johdosta järjestettiin tarkastuskäynti. Läsnä olivat Juha Komppa sekä ympäristötarkastaja Elina Seppälä. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Hakemuksen johdosta pyydettiin lasunto Satakunnan Museolta. Lausuntoa ei annettu määräaikaan mennessä. Terveydensuojeluviranomainen on tutustunut hakemukseen eikä sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus, jossa todettiin seuraavaa: tämä muistutus koskee Juha Kompan ympäristönsuojelulain mukaista eläinsuojaa koskevaa ympäristölupahakemusta. On aivan selvää, ettei näin massiivinen rakennushanke ja toiminta sen käynnistyttyä voi olla vaikuttamatta allekirjoittaneen ja hänen perheensä asuinpaikkaan, asuinpaikan viihtyisyyteen sekä yleiseen elämiseen kyseisen tilan lähinaapurina (etäisyys n. 100 m). Tämän vuoksi haluankin tuoda esille seuraavat seikat, jotka liittyvät kiinteästi kyseiseen ympäristölupahakemukseen. Näkisin, että koko rakennushanke tulisi siirtää Kaskenmäen paikallistien länsipuolelle, missä jo tilan aiemmat tuotantorakennukset sijaitsevat. Lisäksi massiivinen lietesäiliö tulisi sijoittaa karjasuojan eteläpuolelle. Näin rakennettaessa näkymähaitat sekä todennäköiset hajuhaitat lähinaapurina asuvaan allekirjoittaneeseen sekä kylän muihin asuttuihin taloihin ja vapaa-ajansuntoihin pienenisivät tai jopa estettäisiin. Yleisen asumisviihtyvyyden ja esteettisyyden kannalta esitän, että säiliö tulisi joka tapauksessa myös maisemoida rakennuksenomaiseksi kattamalla ja verhoamalla. Näin rakennettaessa tilan tuotantorakennukset sijaitsisivat samalla puolella yleistä paikallistietä ja olisivat yhteinen tilakokonaisuus. Lisäksi tälläinen sijoittelu parantaisi Kaskenmäentien paikallistien liikenteen sujuvuutta, sillä aika ajoin tie on niin siivottomassa kunnossa kyseisen maatilan kohdalta, ettei siitä voi autolla ajaa. Jos kuitenkin jostain syystä rakennushanke aloitetaan nykyiseen suunniteltuun paikkaan, olen sitä mieltä, että hanke tulisi siirtää kyseisen rakennuspaikan eteläpäähän niin lähelle rasitetietä, kuin rakennuslaki antaa myöten. Tällöin myös lietesäiliö tulisi sijoittaa eteläpäähän rajanaapurin metsän ja rasitetien kulmaukseen, jolloin näkymähaitta allekirjoittaneeseen ja kylän muihin taloihin poistuisi säiliön jäädessä metsän taakse. Tällainen sijoittelu parantaisi yleisen Kaskenmäen paikallistien viihtyvyyttä, sillä säiliö jäisi tieltä katsottuna karjasuojan taakse. Tahdon muistuttaa, että näin suuri hanke toteutuessaan lisää erittäin

6 todennäköisesti tilan läheisyydessä esimerkiksi haju-, pöly- ja meluhaittoja. Jos kyseinen hanke toteutuessaan hankaloittaa allekirjoittaneen asumista ja yleistä asumisviihtyvyyttä tai aiheuttaa kiinteistön arvon alenemista edellä mainittujen haittojen vuoksi, tulisi ne ympäristölupaa myönnettäessä ottaa huomioon sekä todettaessa näin tapahtuneen myös täysimääräisenä korvata. Yleisen edun nimissä muistutan myös, kuten edellä mainitsin, että Kaskinmäen paikallistien kunto on jo nyt aika ajoin huono kyseisen maatilan kohdalta, joten myös tämä seikka on hyvä ottaa huomioon ympäristölupaa myönnettäessä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija antoi vastineen muistutukseen ja toteaa seuraavaa: rakennuspaikan valintaan on vaikuttanut oleellisesti maaston muodot sekä tilan läpi virtaava Pukanluoma. Suunnitteilla olevan rakennuksen siirtäminen nykyisen kotieläinrakennuksen lähelle toisi rakentamiseen lisäkustannuksia niin maan muodon, kuin maaperän maalajienkin puolesta. Lisäksi kotieläinrakennuksen sijoittaminen Pukanluoman läheisyyteen aiheuttaisi ympäristöviranomaisten taholta vastustusta. Lietesäiliön sijoittamisella suunnitellusta paikasta noin 50 m ei olennaisesti muuta lietteen siirron ja levityksen aikana tulevia hajuhaittoja. Varastointi ei sinänsä aiheuta hajuhaittaa, hajuhaitta syntyy lietteen sekoituksen ja levityksen yhteydessä. Lietelantalan kattaminen joko kiinteällä rakennuksella tai rakennelmalla, ei juurikaan poista lietteen levityksen hajuja. Se onko lietesäiliö katettu vai kattamaton, on lähinnä esteettinen asia, toisen mielestä katto voi olla hyvä ja toisen mielestä ruma. Uudella kotieläinsuojalla haetaan juuri huomauttajan mainitsemien asioiden parantamista nykyisestä. Rakennus on pyritty sijoittamaan niin lähelle mainittua rasitetietä kuin se on mahdollista. Piha-aluetta ei voida suunnitella rasitetielle ja uutta rakennusta rakennettaessa tulee olla myös mahdollisuus tehdä niin että ruokintatyö ja maidon nouto on helppo toteuttaa. Valmistelijan esitys PoSan ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää ympäristöluvan eläinsuojatoiminnalle Kankaanpään kaupungin Kyynärjärven kylään kiinteistöille , ja Lupa myönnetään eläinsuojille, joissa on eläinpaikat 60 lypsylehmälle, 25 hieholle, 11 lihanaudalle ja 16 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Muistuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Yleiset lupamääräykset 1. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan, jätevesien ja rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä haju- tai meluhaittoja naapureille tai

7 terveyshaittaa haittaeläinten muodossa. Lannan varastointi ja käsittely 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lietelantasäiliö on täytettävä alta päin ja se on katettava hajuhaittojen estämiseksi vähintään kelluvalla kattella. Lannan varastointitilan tulee olla säänkestävä ja vesitiivis. 3. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan ja virtsan säilytystilaa, että niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta ja virtsa lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävä virtsa ja lanta. Luvanmukaisella eläinmäärällä lietelantatilavuutta tulee olla vähintään 1586,7 m 3 ja kun huomoidaan eläinsuojan (50 m 3 ) ja maitohuoneen pesuvedet (200 m 3 ), tulee lietesäiliötilavuutta olla 1836,7 m 3. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. Lisäksi kuivalantatilavuutta tulee olla 302,73 m 3. Kattamattoman lantalan tilavuuteen on lisättävä sadevettä varten 0,1 m 3 lantalan pinta-alaneliömetriä kohden. 4. Lannan kuormaaminen kuljetusvälineeseen tulee tapahtua tiivispohjaisella alustalla. Lantalasta ei saa tapahtua valumia ympäristöön. Lannan siirtojen aikana kuljetusvälineestä ei saa tapahtua vuotoja. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 6. Uuden lietesäiliön etäisyys lähimmän naapurin asuinrakennuksesta on oltava vähintään 100 metriä. Lannan hyödyntäminen 7. Lanta, virtsa ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäismäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 57,2 hehtaaria. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. 8. Lannan käsittely- ja levittämisajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 9. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi vähintään 5 vuoden välein. 10. Lantaa ei saa levittää luokitetuille pohjavesialueille. Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Paras käyttökelpoinen tekniikka

8 11. Luvan saajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. Laiduntaminen 12. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 13. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Jätevedet, jätteet ja kemikaalit 14. Eläinjäte on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, se ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristölle eikä vaarantaa ihmisten tai eläinten terveyttä. 15. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin ja muut jätteet kaatopaikalle. Ympäristöä ei saa roskata. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava kunnan osoittamaan vaarallisen jätteen vastaanottopaikkaan ja ne tulee varastoida tilalla siten, ettei päästöjä maaperään pääse tapahtumaan. Jätteitä ei saa polttaa avotulella eikä haudata maaperään. Jätehuollossa tulee noudattaa kunnan jätehuoltomääräyksiä. 16. Eläinsuojan WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti. 17. Polttoainesäiliön alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöstä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttoainesäiliöiden on oltava lukittavia ja ne on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava katokseen tiiviille allastetulle alustalle tai ne on oltava kaksivaippaisia. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 18. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta on kerättävä välittömästi talteen. Raportointi 19. Luvan haltijan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnoista ja kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

9 Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista tiedot lantamääristä tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toiminnan muuttaminen 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loputtua tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Päätöksen perustelut Toiminta on olemassa olevaa toimintaa. Luvan nykyinen eläinyksikkömäärä on 457,5 ja laajennuksen jälkeinen eläinyksikkömäärä tulee olemaan 837,9, jolloin eläinyksikkökerroin nousee 1,83 kertaiseksi ja kyseessä on Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaan laajennus. Pienten tai keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan uusien lantaloiden tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Etäisyyden voidaan katsoa olevan riittävä, koska kyseessä on kelluvalla katteella varustettu lietelantala. Toiminta sijoittuu alueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi. Toimittaessa hakemuksen mukaisesti ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset toiminnoista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 1250/2014 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus, etäisyysvaatimukset lähimmästä häiriintyvästä kohteesta sekä lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Määräysten perustelut Toiminnanharjoittaja, joka harjoittaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (lupamääräys 1). Lantavarastojen käyttö ei saa aiheuttaa terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointitilavuuksia koskevat määräykset ovat valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (1250/2014) mukaisia. Kelluva kate katsotaan

10 riittäväksi, koska kiinteä kate ei olisi lietesäiliöstä aiheutuvan hajuhaitan rajoittamisen kannalta merkittävästi tehokkaampi kuin sitä olennaisesti edullisempi kelluva kate. Asetuksen (1250/2014) 5 :n mukaan lannan varastointitilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Lantatilavuuden riittävyyttä laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös kuivikepohjat sekä samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta. Tarvittavat lannan varastointitilavuusmäärät on laskettu hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan. Laiduntamisesta johtuva lantamäärän vähentyminen voidaan ottaa huomioon Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) mukaan enintään neljän kuukauden ajalta. Asianmukaisella lannan käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden likaantumista sekä vesistökuormituksen lisääntymistä. Lantavaraston perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varaston hyötytilavuus ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkistaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 mukaisesti uusien lantaloiden tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta (lupamääräykset 2 6). Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 10 :n 2 momentissa määrätään lannoitevalmisteiden levittämisajoista pellolle. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta voidaan ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla olevilla pelloilla on kielletty, koska se aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen riskin (lupamääräykset 7 10). Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä (lupamääräys 11). Laidunalueen ja siihen liittyvän kulkualueen määräykset on annettu laidunnuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi (lupamääräykset 12-13). Eläinjätteen käsittelyssä tulee noudattaa Eviran ohjeistusta (15009/02). Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti (lupamääräykset 14 16). Polttonesteiden varastoinnin ja käsittelyn asianmukaisella hoitamisella huolehditaan ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa (lupamääräys 17).

11 Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten annetulla määräyksellä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällasia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoutuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukasella torjuntakalustolla (lupamääräys 18). Kirjanpito ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi (lupamääräys 19). Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi on toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista ilmoitettava valvontaviranomaiselle (lupamääräys 20). Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 8, 11, 14, 16, 17, 20, 27, 29, 34, 39-40, 42-44, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 87, 94, Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 8,11, ja 20 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12,13, 29, 72, 118 ja 122 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 4, 5, 7 ja 10 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun asetuksen 16 :n muuttamisesta (220/2015) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Ympäristöluvan käsittelystä peritään 845 euroa Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan , 3 :n maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 845 euroa. Ympäristönsuojelulaki 205 Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätös Toiminnanharjoittaja Jäljennös päätöksestä Kankaanpään kaupunki

12 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Satakunnan peruspalvelu kuntayhtymän ilmoitustaululla ja Kankaanpään kaupungin ilmoitustaululla. Muutoksenhaku Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusoikeus tähän päätökseen on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella muulla asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Esittelijän ehdotus Päätös Ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää Juha Kompalle ympäristöluvan valmistelijan esityksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Elina Seppälä puh ,