Nro Dnro. Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a

Transkriptio

1 1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 44 YLO LOS-2007-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Sari ja Jukka Laurikkalan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 240 lihanaudan ja 60 vasikan kasvattamon perustamista. LUVAN HAKIJA Sari ja Jukka Laurikkala Kaukanraitti 12, PYHÄRANTA Puhelinnumero: Toimialatunnus: Y-tunnus: LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Nautakasvattamo sijaitsee Pyhärannan kunnan Kaukkan kylässä kiinteistöillä Laurikkala RN:o 5:8. Nautakasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakemusasiakirjoihin on liitetty vuokrasopimukset, jotka koskevat 45 hehtaarin peltoalaa. Suunniteltu nauta- ja vasikkakasvattamo sijaitsevat Pyhärannan rantayleiskaavassa maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella (MA). Alue on varattu maatalouden harjoittamiseen ja alue on pidettävä avoimena viljeltynä peltona tai niittynä. Alueella ei ole rakennusoikeutta. Pyhärannan kunnanhallitus on myöntänyt Jukka ja Sari Laurikkalalle poikkeamisluvan kylmäpihaton ja kuivalantalan rakentamiselle. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning

2 2/10 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nautakasvattamo sijaitsee Ihodenjoen valuma-alueella (83.002). Nautakasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Vasikkakasvattamo sijoitetaan vanhaan navettaan, jonka sijaintipaikka on talouskeskuksessa. Etäisyys lähimpään asuinkäytössä olevaan asuinrakennukseen on noin 70 metriä ja etäisyys kaavassa asuintalon rakennuspaikaksi varatulle tontille noin 180 metriä. Asuinrakennus sijaitsee vasikkakasvattamosta eteläkaakkoon ja tontti kaakkoon. Rakennettava nautakasvattamo ja lantala sijaitsevat keskellä peltoaluetta. Ihodenjoki virtaa noin 110 metrin etäisyydellä idässä. Etäisyys lähimpään asuinkäytössä olevaan asuinrakennukseen ja kaavassa asuintalon rakennuspaikaksi varatulle tontille on noin 150 metriä. Asuinrakennus sijaitsee nautakasvattamosta lounaaseen ja tontti etelään. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan lihanauta- ja vasikkakasvattamon perustamiseen. Vanhaan lihasikalaan perustetaan 60 vasikan kasvattamo ja rakennettavaan nautakasvattamoon tulee tilat 240 lihanaudalle. Lisäksi suunnitelmissa on käyttää monimuotoisuuslaiduntamisessa kesäksi hankittuja nuorta lihanautaa. Kasvattamot toimivat pääosin kuivikelantajärjestelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeeseen. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Vanhaan navettarakennukseen saneerattava vasikkakasvattamo tulee toimimaan osittain lietelantajärjestelmällä siten, että ruokintapöydän viereen asennetaan ritilä, johon kerääntynyt lietelanta johdetaan tilavuudeltaan 20 m 3 suuruisen välisäiliön kautta kattamattomaan betoniseen tilavuudeltaan 250 m 3 suuruiseen lietesäiliöön. Lietelantasäiliön halkaisija on noin 11,5 metriä ja lietekuilujen tilavuus noin 4 m 3. Kuivalanta siirretään nautakasvattamon viereen rakennettavaan lantavarastoon. Nautakasvattamon yhteyteen rakennetaan tilavuudeltaan noin m 3 :n suuruinen katettu kuivalantala. Vinokuivikepohjan pinta-ala on 350 m 2 ja kuivikkeen paksuus 0,4 metriä. Kasvattamossa tuotetaan noin kiloa naudanlihaa vuodessa. Vasikkakasvattamon ilmanvaihdoksi tulee koneellinen poisto kahdesta kohdasta (kasvattamoosastosta ja juotto-osastosta) katolle. Tuloilma johdetaan ruokintapöydän päälle. Rakennettavan lihanautakasvattamon ilmanvaihto toteutetaan painovoimaisena siten, että poistoilma johdetaan katon harjan kautta ulos ja tuloilma otetaan sivuseinien yläosan kautta. Säilörehua valmistetaan vuosittain esikuivattuna noin 830 tonnia pyöröpaaleihin. Suunnitelmana on hoitaa perinnemaisema-alueita kesäksi hankituilla yli puolivuotiaalla lihanaudalla. Laidunala on 7 hehtaaria. Nautoja pidetään laitumella noin 5 kuukautta vuodessa ja eläimet ovat ulkona myös öisin. Laitumella ei ole ruokintapaikkoja. Eläinten juottaminen on järjestetty juotto-altaalla. Toiminnasta syntyy noin m 3 kuivalantaa vuodessa. Lanta levitetään omille pelloille (48,21 ha) ja vuokrapelloille (45,48 ha) keväällä, kesällä ja syksyllä ( %, % ja %).

3 3/10 Tilalla on litraa polttoainesäiliötilavuutta kahdessa säiliössä, joista toisessa on laponestolaite. Lisäksi tilalla on noin 400 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään öljytynnyrissä kalustovajassa. Tuotantorakennuksessa käytettävä vesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Hajuhaittoja aiheuttavat kasvattamon ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuja tuodaan kerran kuukaudessa ja karjankuljetusauto käy tilalla kaksi kertaa kuukaudessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta erityisesti lannan levityksen yhteydessä. Tilalla kuolleet eläimet (arvio noin 1-5 tonnia vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Jäteöljyt ja akut toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Metalliromut viedään romunkeräykseen. Talousjätteet kuljetetaan itse kaatopaikalle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Pyhärannan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Uudenkaupungin Sanomissa Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Pyhärannan kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kasvattamon sijaintipaikalla suoritettiin maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Pyhärannan kunnanhallitus ( ) puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Pyhärannan kunnan tekninen lautakunta ( ) toteaa lausuntonaan, että ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä, kun toiminta järjestetään hakemuksessa esitetyllä tavalla.

4 Muistutukset ja mielipiteet 4/10 Hakemuksen johdosta on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukseen toimitettu muistutus. Muistutuksessa todetaan muun muassa naapuritilalla Vuorela 200 metrin etäisyydellä suunnitellusta eläinsuojasta, olevan kaavassa varattu asuinrakennuksen tontti, jonne ei saa aiheutua kasvatustoiminnasta hajuhaittaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutukseen johdosta. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Sari ja Jukka Laurikkalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 240 lihanaudan ja 60 nuorkarjapaikan kasvattamolle Pyhärannan kunnan Kaukan kylässä kiinteistöllä Laurikkala RN:o 5:8. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan varastointi ja käsittely 1. Toiminnassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannanvarastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta, luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään m 3 lantatilavuutta kuivalannalle ja 230 m 3 lietelannalle. Kattamattoman lietesäiliön tilavuuteen on lisätty 300 mm vuotuinen sadanta. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuudenseurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliön valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 5. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä.

5 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lietelannan levitys pelloille ja siihen liittyvä lietelannan sekoitus lietesäiliöissä tulee suorittaa pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä kovapohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 8. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Laiduntaminen 10. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunnettaessa vesistöön rajoittuvia peltolohkoja tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteet 11. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. 5/10 Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, on varastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita.

6 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 16. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 6/ Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista

7 annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. 7/10 Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 7 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvostonasetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voi hyväksyä.

8 8/10 Lupamääräykset on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisenroskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteenhaltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen.

9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 9/10 Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Sari ja Jukka Laurikkala Kaukanraitti 12, PYHÄRANTA Jäljennös päätöksestä Pyhärannan kunnanhallitus Pyhärannan kunnan tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Pyhärannan kunnan ilmoitustaulu Uudenkaupungin Sanomat MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

10 10/10 Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Ylitarkastaja Pekka Simula LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus