U 52/2013 vp. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Transkriptio

1 U 52/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle komission esityksestä yleiseksi talousarvioksi vuodelle 2014 (budjetti; Euroopan unioni) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle komission 28 päivänä kesäkuuta 2013 hyväksymä esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi vuodelle 2014 ja esityksestä laadittu muistio. Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Lainsäädäntöneuvos Martti Anttinen

2 2 U 52/2013 vp VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/ 2013/ EUROOPAN KOMISSION ESITYS YLEISEKSI TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014: YLEISKATSAUS 1 Yleistä Euroopan komissio hyväksyi esityksensä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi vuodelle 2014 (SEC(2013) 370). Tämä muistio perustuu englanninkieliseen yleisaineistoon komission esityksestä Euroopan unionin yleinen talousarvio perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklaan. Komission tulee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan hyväksyä talousarvioesitys viimeistään 1 päivänä edellisen vuoden syyskuuta. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio ovat erikseen sopineet niin kutsutusta pragmaattisesta aikataulusta, minkä mukaisesti komissio yleensä hyväksyy esityksen huhti-toukokuun vaihteessa. Esityksen antaminen on kuitenkin tänä vuonna viivästynyt johtuen siitä, että vuosi 2014 on seuraavan rahoituskehyskauden ensimmäinen vuosi. Vuosia koskevasta rahoituskehyksestä on saavutettu periaatteellinen sopu parlamentin, neuvoston ja komission välillä käydyissä kolmikantaneuvotteluissa. Rahoituskehysneuvottelujen viivästymisen takia vuotta 2014 koskevan talousarviomenettelyn käynnistyminen on noin kaksi kuukautta myöhässä. 2 Komission talousarvioesityksen pääasiallinen sisältö 2.1 Menot Komission talousarvioesityksen kokonaissumma maksusitoumusmäärärahoina on rahoituskehyksen sisäpuolelle kuuluvien ohjelmien osalta milj. euroa, mikä on 1,05 unionin jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL). Maksumäärärahoina esityksen kokonaistaso on milj. euroa, mikä vastaa rahoituskehyksessä vahvistettua maksumäärärahojen ylärajaa (maksukatto), ja on noin 1,01 unionin BKTL:sta. Kun mukaan lasketaan rahoituskehyksen ulkopuoliset erityisvälineet, komission talousarvioesityksen kokonaissumma on maksusitoumusmäärärahoina milj. euroa, mikä on noin 1,06 EU:n BKTL:sta. Maksumäärärahoina vastaavasti komission esitys olisi ulkopuoliset välineet mukaan luettuna milj. euroa, mikä vastaa 1,01 EU:n BKTL:sta. Komission esityksessä rahoituskehyksen ulkopuolisiin erityisrahoitusvälineisiin (hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto) on sisällytetty 200 milj. euroa maksuja, joita vastaavalla summalla rahoituskehyksen maksukatto ylittyisi. Myös Euroopan unionin solidaarisuusrahasto kuuluu rahoituskehyksen ulkopuolisiin välineisiin, mutta komissio ei ole sisällyttänyt siihen maksumäärärahoja. Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että komissio ehdottaa maksukaton ylitystä siten, että se on budjetoinut noin 200 milj. euroa maksumäärärahoja rahoituskehyksen ulkopuolisiin välineisiin, jotka aiemmin on maksettu maksukaton sisältä. Komission esitys on noin 6 vuoden 2013 talousarviota alhaisemmalla tasolla sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina. Seuraava rahoituskehys on kuluvaa rahoituskehyskautta alhaisempi. Näin ollen hallinto-otsaketta lukuun ottamatta kaikkien muiden otsakkeiden määräraha laskee verrattuna vuoden 2013 tasoon. Hallintootsake kasvaa erityisesti eläkemenojen kasvun takia. Vertailun vuoteen 2013 tekee kuitenkin ongelmalliseksi se, että komissio on sisällyttänyt vuoden 2013 lukuihin myös kaikki tekemänsä lisätalousarvioesitykset, joita ei toistaiseksi ole hyväksytty. Näihin lukeutuu myös 11,2 mrd. euron lisätalousarvioesitys, joka nostaisi kuluvan vuoden menot maksukaton tasolle. Koska kuluvan vuoden maksukatto on vuoden 2014 maksukattoa korkeampi, kaikki menot näyttäisivät

3 U 52/2013 vp 3 alentuvan. Perinteisen menetelmän mukaan komissio on vertailuvuoden osalta sisällyttänyt talousarvioesitykseensä vain ne lisätalousarvioesitykset, jotka on talousarvioesityksen antamiseen mennessä hyväksytty. Ensisijaisesti komission talousarvioesityksellä toimeenpannaan uuden rahoituskehyksen mukaisia uusia ohjelmia. Komissio on sitoumusten osalta noudattanut alustavaa rahoitusjakoa ohjelmien välillä. Jos neuvotteluissa tapahtuu alakohtaisten rahoitusten osalta muutoksia, ne huomioidaan myöhemmin. Ohjelmien käynnistyminen vienee vielä aikaa, koska monilta osin sektorilainsäädännön neuvottelut parlamentin ja neuvoston välillä ovat kesken. Lisäksi vuonna 2014 maksetaan vielä edellisen, rahoituskehyskauden mukaisia maksuja. Komission arvion mukaan alle 10 maksuista käytetään uusien ohjelmien käynnistämiseen, mikä koskee kuitenkin muita kuin maatalous- ja hallintomenoja. Niitä vastaavat maksut seuraavat sitoumuksia. Yhteensä maksamattomia sitoumuksia on komission arvion mukaan noin 220 mrd. euroa vuoden 2013 lopussa. Komissio esittää nuorisotyöllisyyden edistämiseen tähtäävän aloitteen rahoittamista etupainotteisesti siten, että 3,6 mrd. euroa aloitteen kuuden miljardin euron kokonaissummasta suunnattaisiin aloitteen mukaisiin toimenpiteisiin vuonna Seuraavassa esitetään sitoumusten (MSM) ja maksujen (MM) kehitys otsakkeittain talousarviovuosina

4 4 U 52/2013 vp Talousarvioesitys 2014 Talousarvio 2013 Talousarvioesitys 2014 Osuus otsakkeesta 2014 Ero 2014/2013, MSM MM MSM MM MSM MM MSM MM 1. Kestävä kasvu , , , ,7 44,9 46,2-9,7-9,3 Rahoituskehyksen yläraja , ,0 Liikkumavara 148,3 josta Kasvua ja työllisyyttä , , , ,9 11,5 8,6 3,3-9,3 edistävä kilpailukyky Liikkumavara 125,8 ja Kasvua ja työllisyyttä , , , ,7 33,5 37,6-13,5-9,3 edistävä koheesio Liikkumavara 22,4 2. Kestävä kasvu: , , , ,5 41,7 41,6-1,1-2,3 luonnonvarat josta maatalous ja markkinamenot , ,0 Rahoituskehyksen yläraja , ,0 Liikkumavara 55,3 3. Turvallisuus ja 2 362, , , ,0 1,5 1,2-9,4-11,9 kansalaisuus Rahoituskehyksen yläraja 2449,0 2179,0 Liikkumavara 39,5 4. Globaali Eurooppa 9 341, , , ,3 5,8 4,6-12,5-8,2 Rahoituskehyksen yläraja 9 595, ,0 Liikkumavara 159,2 5. Hallinto 8 418, , , ,7 6,1 6,3 2,1 2,1 Rahoituskehyksen yläraja 9 181, ,0 Liikkumavara 125,9 6. Korvaukset 75,0 75,0 28,6 28,6 0,0 0,0-61,9-61,9 Liikkumavara 0,4 Yhteensä , , , ,8 100,0 100,0-5,8-5,8 Rahoituskehyksen yläraja , , , ,0 Liikkumavara 528,6 0,2 Menot BKTL 1,15 1,10 1,05 1,01 Rahoituskehyksen 778,7 157,6 456,2 200,0 ulkopuolella Yhteensä kaikki , , , ,8 Menot BKTL 1,15 1,10 1,06 1,01

5 U 52/2013 vp 5 Seuraavassa käydään esityksen sisältöä läpi otsakkeittain eli menolohkoittain. Otsake 1 a: Kilpailukyky kasvun ja työllisyyden turvaamiseksi Komissio esittää otsakkeen kokonaistasoksi yhteensä ,2 milj. euroa sitoumuksina ja ,9 milj. euroa maksuina. Sitoumukset kasvaisivat siten 3,3 ja maksut vähenisivät 9,3 vuoteen 2013 verrattuna. Komission ehdotuksen mukaan liikkumavaraksi jäisi otsakkeessa 125,8 milj. euroa. Ehdotuksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat eri ohjelmiin seuraavasti: milj. euroa -osuus Tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma 9 113,7 56,0-13,0 Yritysten kilpailukyky (COSME) 243,8 1,5-20,6 Verkkojen Eurooppa -väline (CEF) 1 966,2 12,1 30,1 Ydinlaitosten purku 130,4 0,8-51,2 Koulutus, harjoittelu, nuoriso ja urheilu (Erasmus+) 1 418,3 8,7-0,8 Sosiaalinen muutos ja innovaatiot 119,4 0,7 8,6 Suuret infrastruktuuri ohjelmat 2 629,4 16,2 171,4 Tulli, Fiscalis ja Petosten torjunta 118,3 0,7 11,8 Muut toimet ja ohjelmat 161,1 1,0-10,4 Erillistoimet 130,5 0,8-9,5 Hajautetut virastot 233,2 1,4 6,9 Yhteensä ,2 100,0 3,3 Liikkumavara 125,8 Otsakkeen määrärahojen yleisenä tavoitteena on edistää Euroopan kilpailukykyä, työllisyyttä, tuottavuutta ja sosiaalista koheesiota. Monet Eurooppa strategian aloitteista sijoittuvat tähän otsakkeeseen. Otsakkeen 1 a suurimmalle ohjelmalle, tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmalle, ehdotettu rahoitus (9 113,7 milj. euroa) vähenee 13,0 vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 kansainvälinen fuusioenergiahanke ITER ei enää rahoitettaisi ko. puiteohjelmasta vaan erillisesti 1 a otsakkeesta, joka selittää suurimmaksi osaksi ohjelmarahoituksen vähenemisen. Esityksen muita painopisteitä ovat Verkkojen Eurooppa -väline (CEF) (1 966,2 milj. euroa, +30,1 ), Erasmus + (1 418,3 milj. euroa, -0,8 ) sekä yritysten ja pienten sekä keskisuurten yritysten

6 6 U 52/2013 vp kilpailukyky (COSME) (243,8 milj. euroa, -20,6 ). Otsake 1 b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio Talousarvioesityksessä esitetään rakennetoimiin ,6 milj. euroa sitoumuksina ja ,7 milj. euroa maksuina. Sitoumukset vähenisivät 13,5. Komissio esittää käytettäväksi koheesiopolitiikkaan tarkoitetut määrärahat lähes täysimääräisesti siten, että marginaalia jää 22,4 milj. euroa. Konvergenssitavoitteen osuus kaikista otsakkeen sitoumuksista ml. koheesiorahaston osuus olisi 93,6 ja koheesiorahaston osuus on noin 18,8. Sitoumusten osalta suurin kasvu olisi teknisen tuen ja innovaatiotoimien määrärahoissa. Kaikki rakenne- ja koheesiorahastomenot kattaisivat sitoumuksista 33,8 eli vähennystä runsaat 2 vuoteen 2013 verrattuna. Maksumäärärahojen osuus kaikista maksatuksista nousisi talousarvioesityksessä 37,6 :iin. Maksatusten kokonaismäärästä 91,4 kohdistuisi kauden maksatuksiin ja 7 uuden kauden tarpeisiin. Maksumäärärahat vähenisivät komission esityksessä 9,3. Komission esityksessä sitoumusmäärärahoista esitetään lisäksi varattavaksi nuorisotyöttömyysaloitteeseen yht ,1 milj. euroa ja vähävaraisten apuun 365,1 milj. euroa. Näiden määrärahojen osuus koko alaotsakkeen sitoumuksista nousisi 4,6 :iin. milj. euroa -osuus Rakennerahastot ,6 93,6-16,7 Alueellinen konvergenssi ,0 49,1-30,7 Siirtymäalueet 4 719,9 9,9 Kilpailukyky; kehittyneet alueet 7 348,2 15,5 Harvaan asutut ym. 0,3 alueet 209,1 0,4 Euroopan alueellinen yhteistyö 674,9 1,4-51,1 Tekninen apu ja innovaatiotoimet 184,9 0,4 97,3 Koheesiorahasto 8 922,4 18,8-28,6 Yhteensä ,60 100,0-13,5 Liikkumavara 22,4 Otsake 2: Kestävä kasvu: luonnonvarat Komissio esittää 2 otsakkeen sitoumusten kokonaistasoksi 59,3 mrd. euroa (-1,1 ). Maksuja 2 otsakkeen osalta esitetään 56,5 mrd. euroa (-2,3 ). Sitoumusten osalta maatalouden menoihin esitetään 43,8 mrd. euroa (+0,3 ) ja maaseudun kehittämiseen 14,0 mrd. euroa (-5,5 ). Euroopan unionin ympäristösuojeluohjelman (Life+) rahoitusta esitetään lisättäväksi 10,3 eli 404,6 milj. euron tasolle. Uutena budjettikohtana esitykseen sisältyy vuosien rahoituskehysratkaisussa perustettu maatalousalan kriisivaraus, 435 milj. euroa. Rahoituskehysratkaisuun

7 U 52/2013 vp 7 milj. euroa liittyen maataloustukirahastosta siirrettäisiin 500 milj. euroa 1 b otsakkeeseen vähäosaisimpien avustamiseen. Maataloustukirahaston menojen pysyttämiseksi niille asetetun enimmäismäärän rajoissa suoriin tukiin käytettävissä oleviin määrärahoihin sovellettaisiin niin sanottua rahoituskurijärjestelmää. Maaseuturahastoon ja Euroopan meri- ja kalastusrahastoon perustettaisiin rahoituskehysratkaisun mukaisesti niin sanottu suoritusvaraus, joka on 7 prosenttia rahastojen varojen määristä. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä kasvinterveyteen osoitettavat varat ehdotetaan siirrettäviksi 3 otsakkeen ruokaturvaa koskeviin määrärahoihin. Ympäristö- ja ilmastotoimien osalta ympäristötoimiin osoitettavat sitoumusmäärärahat vähenisivät noin 12 prosenttia 303 milj. euroon, mutta ilmastotoimiin osoitettavat varat kolminkertaistuisivat noin 101 milj. euroon. Esityksen mukaan sitoumukset jakaantuvat seuraavasti: -osuus Maataloustukirahasto- Markkinatuet ja suorat tuet ,1 73,9 0,3 Maaseuturahasto- Maaseudun kehittäminen ,0 20,6-5,5 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt, kestävää kalastusta koskevat sopimukset 1 017,3 1,7 3,1 Ympäristö- ja ilmasto-toimet (Life+) 404,6 0,7 10,3 Komission oman toimi-vallan ja erityisen toimivallan perusteella rahoitetut toimet 6,3 0,0 0,0 Hajautetut virastot 50,4 0,1-3,8 Yhteensä ,7 100,0-1,1 Liikkumavara 55,3 Otsake 3: Turvallisuus ja kansalaisuus Uuden rahoituskehyskauden alkaessa vuosina omina alaotsakkeinaan olleet otsakkeet (Vapaus, turvallisuus ja oikeus sekä Kansalaisuus) yhdistettäisiin yhdeksi otsakkeeksi. Komissio esittää otsakkeen kokonaistasoksi yhteensä 2 139,5 milj. euroa sitoumuksina ja 1 668,0 milj. euroa maksatuksina. Sitoumukset alenisivat 9,4 ja maksatukset 11,9 vuoteen 2013 verrattuna. Komission esityksen mukaan marginaaliksi jää 39,5 milj. euroa. Esityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat eri ohjelmiin seuraavasti:

8 8 U 52/2013 vp milj. euroa -osuus Maahanmuutto- ja turvapaikkarahasto 403,3 18,9-18,6 Sisäisen turvallisuuden rahasto 403,3 18,9-17,0 IT-järjestelmät 18,6 0,9-59,2 Oikeus 47 2,2-1,4 Oikeudet ja kansalaisuus 54,8 2,6-26,5 Pelastuspalvelu 28,2 1,3 20,1 Kansalaisten Eurooppa 23,4 1,1-21,9 Ruokaturva 253,4 11,8-7,7 Terveys 58,6 2,7 5,5 Kuluttajansuoja 24,1 1,1 2,4 Luova Eurooppa 178,6 8,3-5,8 Muut ohjelmat 159,9 7,5 Hajasijoitetut virastot 486,5 22,7 6,1 Yhteensä 2 139,5 100,0-9,4 Liikkumavara 39,5 Otsake 4: Globaali Eurooppa Sitoumuksiin esitetään 8 175,8 milj. euroa, mikä merkitsee 12,5 vähennystä vuoteen 2013 verrattuna. Maksujen määräksi esitetään 6 251,3 milj. euroa, mikä olisi 8,2 vuotta 2013 alhaisempi luku. Liikkumavaraksi jäisi 159,2 milj. euroa. Hätäapuvaraus (297 milj. euroa) rahoitettaisiin rahoituskehyksen ulkopuolelta. Esityksen mukaisesti sitoumukset jakaantuvat eri ohjelmiin seuraavasti: milj. euroa -osuus Liittymistä valmisteleva väline (IPA) 1 573,5 19,3-17,1 Euroopan naapuruusinstrumentti (ENI) 2 113,0 25,8-14,5 Kehitysyhteistyöinstrumentti (DCI) 2 309,5 28,3-12,6 Kumppanuusinstrumentti (PI) 113,3 1,4 57,5 Demokratia- ja ih- 179,3 2,2 1,3

9 U 52/2013 vp 9 misoikeusinstrumentti (EIDHR) Vakausväline 314,5 3,9-3,4 Humanitäärinen apu 905,3 11,1 4,6 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 314,5 3,9-20,7 Ydinturvallisuusinstrumentti 30,5 0,4-61,3 Makrotaloudellinen apu 76,3 0,9-19,3 Lainatakuuvaraus 58,4 0,7-62,5 Pelastuspalvelu 19,6 0,2 0,0 Vapaaehtoisjoukot (EUAV) 12,7 8,2 9,0 Muut ohjelmat 135,5 1,7 Hajautetut virastot 20,0 0,2-0,1 Yhteensä 8 175,8 100,0 0,7 Liikkumavara 159,2 Otsake 5: Hallinto Hallintomenoihin esitetään yhteensä noin milj. euroa sitoumuksina ja noin milj. euroa maksuina. Liikkumavaraksi esitetään 125,9 milj. euroa. Määrärahat kasvaisivat 2,1 vuoteen 2013 verrattuna. Määrärahoissa ovat mukana eläkkeet ja EU:n koulut, jotka ovat eri instituutioiden yhteisiä. Eläkemenot (kaikki instituutiot) kasvaisivat vuodesta 2013 noin 100 milj. euroa (7,2 ). Eurooppa-koulujen menot laskisivat vuoden 2013 menoista n. 5,6 :lla 167 miljoonaan euroon. Komission toimintamenot kasvaisivat esityksen mukaan 0,8. milj. euroa -osuus Komissio 3 348,5 39,0 0,8 Muut toimielimet 3 587,7 41,7 1,7 Eläkkeet (kaikki instituutiot) 1 490,30 17,3 7,2 Eurooppa koulut 168,5 2,0-5,6 Yhteensä 8 595,1 100,0 2,1 Marginaali 125,9 Otsake 6: Korvaukset Otsakkeeseen 6 ehdotetaan sekä sitoumusettä maksumäärärahoina 28,6 milj. euroa, mikä on 62 lasku vuoteen 2013 verrattuna. Otsakkeesta 6 rahoitetaan ainoastaan unionin laajentumiseen liittyviä väliaikaisia rahoitustarpeita. Kroatialle on sovittu väliaikainen

10 10 U 52/2013 vp kassavirtajärjestely, josta ensimmäinen osa maksetaan vuonna Tulot Komission talousarvioesitys ei sisällä tuloja, mutta kokonaissumma on tasapainoperiaatteen mukaisesti yhtä suuri kuin maksumäärärahojen kokonaismäärä, eli milj. euroa. Tuloista katetaan sekalaisilla tuloilla noin milj. euroa ja loput omilla varoilla. 3 Vaikutus Suomen lainsäädäntöön ja talousarvioon Talousarvioesityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset otetaan huomioon Suomen vuoden 2014 talousarvioesityksessä. Todellinen kustannus Suomelle selviää vasta sovittelukomitean jälkeen eli marraskuussa Alustavan arvion mukaan komission talousarvioesityksen mukaiset maksut Euroopan unionille olisivat milj. euroa. 4 Asian käsittely EU:ssa Aikataulun myöhästymisen takia neuvosto on käsitellyt talousarvioesityksen tavanomaista aikataulua huomattavasti nopeammin. Neuvosto on päässyt yhteisymmärrykseen neuvoston kannasta komission esitykseen 18 heinäkuuta Neuvoston kannan mukainen maksusitoumusmäärärahojen kokonaissumma on milj. euroa ja maksumäärärahojen kokonaissumma milj. euroa. Vuoden 2013 talousarvioon verrattuna, mukaan lukien vain lisätalousarvio 1/2013, neuvoston kanta merkitsee maksusitoumusmäärärahojen 6,15 prosentin vähentymistä ja maksumäärärahojen 1,35 prosentin lisääntymistä. Neuvoston virallinen kanta hyväksytään kirjallisessa menettelyssä Euroopan parlamentti aloittaa käsittelyn syyskuussa siten, että se vahvistanee oman kantansa täysistunnossa lokakuussa Todennäköistä on, että parlamentin kanta tulee eroamaan neuvoston kannasta. Tällöin kutsutaan koolle sovittelukomitea, jolla on Lissabonin sopimuksen mukaan 21 päivää aikaa päästä sopuun koko talousarviosta. Sovittelukomitean alkuun saakka komissio voi vielä oikaisukirjelmillä täydentää omaa talousarvioesitystään. Yleensä komissio täsmentää esitystään oikaisukirjelmällä lokakuussa ainakin maatalousmenojen tason osalta, ja komissio on arvioinut täydentävänsä esitystään sen jälkeen, kun sopu rahoituskehyksestä on saavutettu. Sovittelukomitean lopputulos tulee vielä vahvistaa molemmissa toimielimissä. Lopullinen talousarvio on selvillä todennäköisesti marraskuun lopussa tai joulukuun alussa Suomen kannanotot hyväksyttiin EU 34 (budjettiasiat) jaoston kirjallisessa käsittelyssä Valtioneuvoston kanta Valtiovarainministeriö ilmoittaa asian oltua valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä perustuslain 96 :n 2 momentin nojalla valtioneuvoston kannanottona Euroopan unionin talousarvioesityksestä vuodelle 2014 seuraavaa: 1. Suomi pitää myönteisenä sitä, että vuotta 2014 koskeva talousarviomenettely voidaan viimein käynnistää. Suomi katsoo, ettei talousarviomenettelyyn tulisi kytkeä muita, siihen liittymättömiä, asioita. Suomi pitää myönteisenä, että komissio on ottanut pohjaksi Eurooppa-neuvoston saavuttaman sovun rahoituskehyksestä. 2. Pitkään jatkunut talouskriisi vaikuttaa edelleen jäsenvaltioiden ja unionin talouden toimintaympäristöön. Jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin yhtäältä käyttää talousarviosta maksettavia tukia ja toisaalta osallistua unionin talousarvion rahoittamiseen kohdistuu epävarmuuksia. Tämän vuoksi vuoden 2014 budjetin laadinnan yhteydessä on tarpeen käydä läpi suurimmat määrärahatarpeet toimeenpanotilanteen ja tukien arvioitavissa olevan vastaanottokyvyn osalta. 3. Vuosi 2014 on seuraavan rahoituskehyskauden ensimmäinen vuosi. Rahoituskehyksen hyväksymisen viivästyminen viivästyttänee myös uusien ohjelmien käynnistymistä. Näin ollen talousarvion tulisi pohjautua realistisille arvioille todellisista tarpeista. 4. Talousarviossa tulisi toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, jotka hillitsevät maksamatto-

11 U 52/2013 vp 11 mien sitoumusten kasvua. On tärkeää, että maksusitoumusten määrä pysyy maltillisella tasolla ja vastaa ensisijaisesti rahoituskehyksessä sovittujen ohjelmien käynnistymistä. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että otsakkeisiin sisältyy riittävä liikkumavara ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi. 5. Suomi painottaa erityisesti, että maksumäärärahoihin tulisi jättää liikkumavaraa mahdollisten ennakoimattomien menojen varalta. Tällöin maksukaton alle jäävä määrä on riittävä, eikä myöskään ylitettäisi tärkeää maksukattorajaa. Toimien osalta tulisi painottaa kilpailukykyä ja työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Toisaalta hallintomenojen kasvu on pidettävä maltillisella tasolla.