MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS

Transkriptio

1 MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS Monivuotisia rahoituskehyksiä on toistaiseksi ollut viisi: Delors I -paketti ( ) Delors II -paketti ( ) Agenda 2000 ( ) Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen ( ) Eurooppa strategiaa tukeva talousarvio Sijoittaminen Euroopan tulevaisuuteen ( ). Lissabonin sopimuksen mukaisesti monivuotinen rahoituskehys ei enää ole toimielinten sopimus vaan oikeudellisesti sitova säädös. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 312 artiklassa määrätään, että monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan vähintään viiden vuoden jaksolle, että sillä pyritään takaamaan, että unionin menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien omien varojen rajoissa ja että unionin vuotuinen talousarvio laaditaan monivuotista rahoituskehystä noudattaen. Näin siinä määritellään talousarvion kurinalaisuuden perusteet. OIKEUSPERUSTA Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 312 artikla neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2. joulukuuta 2013, vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, , s. 884) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2. joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, , s. 1) TAUSTAA Kasvava ristiriita resurssien ja vaatimusten välillä aiheutti 1980-luvulla kiistoja toimielinten välillä. Monivuotisen rahoituskehyksen tarkoituksena oli yrittää vähentää näitä kiistoja, parantaa talousarvion kurinalaisuutta ja tehostaa talousarvion toteuttamista parantamalla suunnittelua. Ensimmäinen toimielinten sopimus tehtiin vuonna Se kattoi vuosien rahoitusnäkymät (ns. Delors I -paketti), joista oli tarkoitus saada tarvittavat varat Euroopan yhtenäisasiakirjan mukaisen talousarvion toteuttamiseen. Uusi toimielinten sopimus, joka hyväksyttiin 29. lokakuuta 1993, sisälsi rahoitusnäkymät vuosiksi (ns. Delors II -paketti), kaksinkertaisti rakennerahastojen varat ja korotti omien varojen (1.5.1) enimmäismäärää. Kolmas toimielinten sopimus vuosien rahoitusnäkymistä (ns. Agenda 2000) allekirjoitettiin 6. toukokuuta 1999, ja yksi sen tärkeimmistä haasteista oli turvata tarvittavat varat laajentumisen (6.3.1) rahoittamiseksi. Neljäs toimielinten sopimus, joka kattoi vuodet , hyväksyttiin 17. toukokuuta Faktatietoja Euroopan unionista

2 Lissabonin sopimuksen mukaisesti monivuotinen rahoituskehys ei enää ole toimielinten sopimus vaan oikeudellisesti sitova säädös. SEUT:n mukaan monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät maksusitoumusmäärärahoille menoluokittain ja vuotuinen enimmäismäärä maksumäärärahoille ja määrätään kaikista muistakin toimenpiteistä, jotka ovat hyödyksi vuotuisen talousarviomenettelyn moitteettomalle toteuttamiselle. Monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen liitetään toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta. Nykyinen, viides toimielinten sopimus, joka kattaa vuodet , hyväksyttiin 2. joulukuuta Nykyinen monivuotinen rahoituskehys oli ensimmäinen Lissabonin sopimuksen uusien määräysten nojalla hyväksytty rahoituskehys. Näiden määräysten mukaisesti neuvosto antaa rahoituskehysasetuksen erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja yksimielisesti saatuaan ensin Euroopan parlamentin hyväksynnän. MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS Komissio ehdotti 6. heinäkuuta 2012 tekemässään muutetussa ehdotuksessa, että vuosina maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä nostettaisiin miljardiin euroon (1,08 prosenttia EU:n BKTL:sta) ja maksumäärärahojen enimmäismäärä 988 miljardiin euroon (1,03 prosenttia EU:n BKTL:sta). Nykyisen taloustilanteen vuoksi parlamentin puhemies sekä komission ja neuvoston puheenjohtajat pääsivät 27. kesäkuuta 2013 poliittiseen yhteisymmärrykseen monivuotisesta rahoituskehyspaketista, jossa maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärää vähennettiin 960 miljardiin euroon (1,00 prosenttia EU:n BKTL:sta) ja maksumäärärahojen enimmäismäärää 908 miljardiin euroon (0,95 prosenttia EU:n BKTL:sta). Vuosien monivuotista rahoituskehystä koskevasta poliittisesta yhteisymmärryksestä 3. heinäkuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti muistutti, että rahoituskehysasetuksen ja uuden toimielinten sopimuksen hyväksyminen oli sidoksissa sellaisten lisätalousarvioiden hyväksymiseen, joita tarvittiin uusien maksumäärärahojen saamiseksi varainhoitovuodelle 2013, sekä poliittiseen yhteisymmärrykseen monivuotisten ohjelmien oikeusperustoista ja omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän perustamiseen. Kun nämä kolme ehtoa täyttyivät, parlamentti antoi 19. marraskuuta 2013 hyväksyntänsä asetusesitykselle, ja neuvosto hyväksyi 2. joulukuuta 2013 vuosien monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen (neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013). Tätä asetusta muutettiin 21. huhtikuuta 2015 neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 2015/623, jolla siirrettiin vuonna 2014 käyttämättä jääneet maksusitoumusmäärärahat (yli 21 miljardia euroa käypinä hintoina) seuraaville varainhoitovuosille (2015, 2016 ja 2017) alaotsakkeessa 1 b sekä otsakkeissa 2 ja 3. Rahoituskehys asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä teknisiä mukautuksia monivuotiseen rahoituskehykseen unionin bruttokansantulon (BKTL) ja hintojen kehityksen perusteella ja toimittaa tulokset parlamentille ja neuvostolle. Komissio hyväksyi 30. kesäkuuta 2016 unionin BKTL:n muutosten perusteella rahoituskehykseen tehtävän teknisen mukautuksen vuodeksi 2017 ja koheesiopolitiikan määrärahojen mukauttamisen. Näiden teknisten mukautusten jälkeen maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä ( miljoonaa euroa) on 1,04 prosenttia ja maksumäärärahojen kokonaismäärä ( miljoonaa euroa) 0,95 prosenttia unionin BKTL:sta. Vuoden 2017 BKTL on EU28-alueella miljoonaa euroa käypinä hintoina. Faktatietoja Euroopan unionista

3 MAKSUSI- TOUMUS-MÄÄRÄRA- HAT 1. Älykäs ja osallistava kasvu 2. Kestävä kasvu: luonnonvarat josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet 3. Turvallisuus ja kansalaisuus Vuoden 2017 osalta mukautettu monivuotinen rahoituskehys (EU28) (miljoonaa euroa, käypinä hintoina) Yhteensä Globaali Eurooppa Hallinto josta: toimielinten hallintomenot Korvaukset MAKSUSI- TOUMUS-MÄÄRÄRA HAT YHTEENSÄ prosentteina BKTL:sta 0,90 % 1,17 % 1,05 % 1,04 % 1,04 % 1,04 % 1,03 % 1,04 % MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ prosentteina BKTL:sta 1,01 % 1,02 % 0,98 % 0,95 % 0,97 % 0,97 % 0,96 % 0,98 % Käytettävissä oleva liikkumavara 0,22 % 0,21 % 0,25 % 0,28 % 0,26 % 0,26 % 0,27 % 0,25 % Omien varojen enimmäismäärä prosentteina BK-1,23 % 1,23 % 1,23 % 1,23 % 1,23 % 1,23 % 1,23 % 1,23 % TL:sta EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI A. Monivuotinen rahoituskehys Heinäkuussa 2010 parlamentti asetti kestävän EU:n poliittisia haasteita ja rahoitusta vuoden 2013 jälkeen käsittelevän erityisvaliokunnan (SURE), jonka piti antaa parlamentille mietintö seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ennen kuin komissio esittäisi ehdotuksensa. Erityisvaliokunnan mietinnön perusteella parlamentti hyväksyi 8. kesäkuuta 2011 päätöslauselman Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten. Ennen kuin parlamentti antoi 19. marraskuuta 2013 virallisen hyväksyntänsä vuosien monivuotiselle rahoituskehykselle, se oli vahvistanut 3. heinäkuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa poliittisesti parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien saavuttaman rahoituskehystä koskevan yhteisymmärryksen, joka oli tulosta tiiviistä neuvotteluista, joiden aikana parlamentti varmisti, että Faktatietoja Euroopan unionista

4 maksusitoumusten ja maksujen joustavuutta lisätään kaikkien budjettikohtien ja vuosien osalta, jotta voidaan käyttää täysimääräisesti vuosiksi tarkoitetut määrät sopimus sisältää pakollisen tarkistuslausekkeen, jonka avulla on mahdollista arvioida uudelleen budjetointitarpeita ja muokata niitä tarvittaessa rahoituskehyskauden aikana siten, että vastavalittu Euroopan parlamentti voi toimia asemansa mukaisesti, sekä sitoutumisen siihen, että tulevien monivuotisten rahoituskehysten kestoa arvioidaan uudelleen joustavuutta lisätään, jotta voidaan puuttua nuorisotyöttömyyteen ja vahvistaa tutkimusta vähentämättä muiden ohjelmien varoja [1] joustavuutta lisätään, jotta solidaarisuusrahaston kautta voidaan toimittaa apua suurkatastrofien aikana laaja-alaisten ITER-, Galileo- ja Copernicus-hankkeiden varat kohdennetaan, jotta voidaan suojella muita ohjelmia, jos kustannukset ylittyvät talousarvio on yhtenäinen ja avoin, jotta varmistetaan, että kansalaiset saavat kattavasti tietoa kaikista menoista ja tuloista, jotka johtuvat EU:n kansalaisten tekemistä tai heidän nimissään tehdyistä päätöksistä, ja että parlamentaarinen valvonta on riittävää. B. Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi/tarkistus Komissio antoi 14. syyskuuta 2016 tiedonannon vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista sekä lainsäädäntöehdotuksen rahoituskehysasetuksen tarkistamiseksi (ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen N:o 1311/2013 muuttamisesta). Se kehotti parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään ehdotukset hyvin nopeasti. Väliarvioinnissa painopiste on talouden elvyttämisessä ja pakolaiskriisiin ja turvallisuusuhkiin vastaamisessa. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä ehdotetaan lisämäärärahoja pääasiassa muuttoliikkeen hallintaan, ja koheesiopolitiikan määrärahoihin on tehty teknisiä mukautuksia määrärahojen lisäämiseksi. Tämän lisäksi väliarviointiin sisältyvässä rahoituspaketissa ehdotetaan noin 13 miljardin euron lisärahoitusta vuosina työpaikkojen ja kasvun luomiseen sekä muuttoliike- ja turvallisuustarpeisiin. Väliarvioinnissa ehdotetaan, että rahoituskehysasetusta muutettaessa lisätään joustovälineen ja hätäapuvarauksen kapasiteettia entisestään ja poistetaan erinäisiä rajoituksia, jotka estävät välineiden tehoa. Tarkoituksena on sallia edeltäviltä varainhoitovuosilta jääneiden liikkumavarojen käyttö uudelleen. Parlamentin budjettivaliokunta vastasi monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevien parlamentin neuvotteluvaltuuksien valmistelusta, ja se aloitti valmistelut hyvissä ajoin. Valiokunta antoi 29. kesäkuuta 2016 mietinnön, jossa arvioitiin rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien tuloksia sekä käsiteltiin komission toteuttamaan tarkistukseen kohdistuvia odotuksia ja vuoden 2020 jälkeisen rahoituskehyksen keskeisiä näkökohtia. Tämän mietinnön perusteella parlamentti antoi 6. heinäkuuta 2016 päätöslauselman Monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelu: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa. Päätöslauselmassa parlamentti esittää nykyistä rahoituskehystä koskevia vaatimuksia sekä tulevaa rahoituskehystä koskevia huomioita. Parlamentti esitti rahoituskehyksen loppukaudelle esimerkiksi seuraavia vaatimuksia: [1]Vuosiksi 2014 ja 2015 voitiin osoittaa etupainotteisesti miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina) seuraaviin ohjelmiin: Nuorisotyöllisyys miljoonaa euroa, Horisontti miljoonaa euroa, Erasmus 150 miljoonaa euroa ja COSME 50 miljoonaa euroa. Faktatietoja Euroopan unionista

5 alaotsakkeen 1 a enimmäismäärää on lisättävä, jotta saadaan kompensoitua ESIRrahastoon liittyvät, Horisontti ohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen vaikuttavat leikkaukset otsakkeen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) ja otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) enimmäismääriä on tarkistettava ylöspäin, jotta voidaan paneutua erityisesti muuttoliikeja pakolaiskriisin sisäisiin ja ulkoisiin ulottuvuuksiin nuorisotyöllisyysaloitetta on jatkettava nykyisen rahoituskehyskauden loppuun saakka, ja siihen on osoitettava vähintään yhtä paljon määrärahoja kuin rahoituskehyksen kahtena ensimmäisenä vuonna; tätä varten olisi tarkistettava ylöspäin alaotsakkeen 1 b enimmäismääriä, sillä liikkumavaroja ei ole käytettävissä on toteutettava toimia, joilla estetään uusi maksukriisi unionin ohjelmien vaillinaisesta täytäntöönpanosta, sakoista ja määrärahojen vapauttamisesta kertyvät ylijäämät on budjetoitava unionin talousarvioon. Parlamentti esitti seuraavia huomioita vuoden 2020 jälkeisestä rahoituskehyksestä ennen kuin komissio tekee sitä koskevat ehdotuksensa vuoden 2017 loppuun mennessä: on käsiteltävä rahoituskehyksen kestoon tehtäviä mukautuksia, jotta se saadaan sovitettua paremmin sekä parlamentin että komission poliittiseen sykliin (pidemmän aikavälin ohjelmasuunnittelua edellyttävien ohjelmien osalta keston olisi oltava 5+5 vuotta ja välitarkistuksen olisi oltava pakollinen; muiden rahoituskehyksen osatekijöiden osalta keston olisi oltava 5 vuotta) omien varojen järjestelmä on syytä uudistaa täysin talousarvion yhtenäisyyden periaatteen ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden merkitystä on korostettava entistä enemmän etenkin tilapäisvälineiden, kuten erityisrahastojen, perustamisen yhteydessä on lisättävä joustavuutta ja perustettava pysyvä unionin kriisivaraus monivuotisen rahoituskehyksen uudeksi erityisvälineeksi, joka olisi jätettävä rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle. Vera Milicevic 09/2016 Faktatietoja Euroopan unionista