hyväksymästä Euroopan yhteisöjen alustavasta sekä yleiskatsauksesta laadittu muistio. Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999

Transkriptio

1 U 14/1999 vp Valtioneuvoston kiljelmä Eduskunnalle komission alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2000 Valtiopäiväjärjestyksen 54 b :n mukaisesti lähetetään eduskunnalle yleiskatsaus komission 28 päivänä huhtikuuta 1999 hyväksymästä Euroopan yhteisöjen alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2000 sekä yleiskatsauksesta laadittu muistio. Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999 Ministeri Suvi-Anne Siimes Budjettineuvos Rauno Lämsä L

2 2 U 14/1999 vp VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO Euroopan komission Euroopan yhteisöjen alustava talousarvioesitys vuodelle 2000: yleiskatsaus 1. Yleistä Euroopan yhteisöjen komissio hyväksyi 28 huhtikuuta 1999 alustavan esityksensä Euroopan yhteisöjen yleiseksi talousarvioksi vuodelle Tämä muistio perustuu yleiskatsaukseen, joka on yhteenveto komission alustavasta talousarvioesityksestä. Komission alustava talousarvioesitys vuodelle 2000 kokonaisuudessaan kaikille virallisille kielille käännettynä julkaistaan kesäkuussa 1999, jonka jälkeen se toimitetaan neuvostolle ja tiedoksi parlamentille. Euroopan yhteisöjen yleinen talousarvio perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 272 artiklaan (ent. 203), Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 78 artiklaan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 177 artiklaan. 2. Komission alustavan talousarvioesityksen pääasiallinen sisältö Komission alustava talousarvioesitys vuodelle 2000 on Berliinin Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 1999 hyväksymän rahoituskehyspäätöksen mukainen. Esityksen otsakkeittaiset luvut perustuvat Berliinissä sovittuihin kehyslukuihin. Niissä ei ole otettu huomioon Euroopan parlamentin hyväksymän toimielinten välisen sopimuksen sisältämiä muutoksia Berliinissä päätettyihin lukuihin nähden. Toimielinten välistä sopimusta koskevissa neuvotteluissa sisäisiin politiikkoihin samoin kuin hallintomenoihin luotiin enemmän liikkumavaraa tuleville seitsemälle vuodelle rahoituskehyskaudella Ulkoisten toimien vaatimia kaikkia tarpeita ei ole voitu nähdä komission alustavan talousarvioesityksen laatimisajankohtana. Uusi komissio tullenee Kosovon tilanteen selkiydyttyä tarkentamaan esitystä syksyllä. Komissio täydentänee esitystään käsittelyprosessin mittaan useilla korjauskirjeillä. Uusi toimielinten välinen sopimus, mahdolliset henkilöstölisäysehdotukset, maatalousmenoja koskeva oikaisukirjelmä syksyllä tuoreiden ennusteiden pohjalta sekä uuden komission haluamat mahdolliset uudet painotukset ovat Kosovon tilanteen ohella syitä korjauskirjeille. Uusissa rahoituskehyksissä menot luokitellaan seuraaviin otsakkeisiin: maatalous, rakennetoimet, sisäiset politiikat, ulkoiset toimet, hallinto, varaukset ja liittymistä edeltävä tuki. Kauden rahoituskehyksissä vahvistetaan kunkin vuoden sekä kunkin otsakkeen tai alaotsakkeen osalta maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen enimmäismäärät. Menojen vuosittaiset kokonaismäärät vahvistetaan myös maksusitoumuksiin käytettäville määrärahoille ja maksumääräyksiin käytettäville määrärahoille. Tämän lisäksi eritellään laajentumiseen varatut maksumääräyksiin käytettävät määrärahat, jotka on käytettävä toimielinten välisen sopimuksen 25 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Tasapainoperiaatteen mukaisesti talousarvioon otettujen menojen ja tulojen tulee olla tasapainossa eikä talousarviota voida rahoittaa lainanotolla. MENOT Komission alustavan talousarvioesityksen menot ovat milj. euroa maksusitoumusmäärärahoilla ja milj. euroa maksumäärärahoina. Maatalousmenojen osuus sitoumuksista on 44 % ja rakennetoimien osuus runsaat 35 %. Komission esitys johtaisi maksusitoumusten 4,4 prosentin suuruiseen supistumiseen suhteessa vuoden 1999 talousarvioon. Vähennys johtuu pääasiassa vuoden 1999 sitoumusten (etenkin rakennetoimien otsakkeessa 2) poikkeuksellisen korkeasta tasosta. Sitoumusten tarpeet olisivat vieläkin pienem-

3 U 14/1999 vp 3 mät, ellei liittymistä edeltävää tukea lisättäisi 1,8 mrd eurolla vuoden 1999 vajaan 1,4 mrd euron tasosta (PHARE). Suhteessa vuoden 1999 talousarvioon maksumäärärahojen kasvu on 4,7 %. Se liittyy ensisijaisesti rakennetoimien menojen runsaan 5 prosentin kasvulla sekä T&K-menojen ja ulkoisten toimien määrärahojen lisäystarpeilla. Näiden maksumäärärahatarpeiden taustalla ovat lähinnä vanhojen sitoumusten maksuvelvoitteet Maksumäärärahojen kasvu ylittää merkittävästi tämänvuotisen 2,4 prosentin kasvun. Alustava talousarvioesitys asettuu uusien rahoituskehysten saliimien enimmäismäärien alapuolelle. Maksusitoumusten osalta liikkumavaraa jää runsas yksi mrd euroaja maksumäärärahojen osalta 1,7 mrd euroa. Vuoden 2000 talousarvion rahoittamiseen tarvittavat omat varat, jotka edustavat 1,11 % jäsenvaltioiden yhteenlasketosta BKTL:sta, jäävät selvästi alle omien varojen sailimasta enimmäismäärästä 1,27 prosentista. Maksumäärärahat prosentteina jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta kasvaisivat komission esityksen mukaan tämänvuotisesta 1,10 prosentin tasosta. Vuoden 2000 alustavassa talousarvioesityksessä komissio on pyrkinyt ottamaan huomioon budjettivallan käyttäjän budjettikurivaatimuksen, unionin syventämiseen ja seuraavaa laajentumista koskevat valmistelut sekä Agenda 2000:n painopisteet Otsake 1 Berliinin Eurooppa-neuvostossa sovitun mukaisesti vuodesta 2000 lähtien otsakkeen 1 sisältö jakautuu kahteen alaotsakkeeseen: (a) yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvät menot sekä eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyvät menot ja (b) maaseudun kehittäminen (tavoite 1-alueiden ulkopuolella) ja liitännäistoimenpiteet Alaotsakkeen (a) menot luokitellaan uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaan pakollisiksi menoiksi, joihin neuvostolla on lopullinen päätösvalta ja alaotsakkeen (b) puolestaan ei-pakollisiksi menoiksi, joihin Euroopan parlamentilla on lopullinen päätösvalta. Ennen vuotta 2000 eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyvät menot rahoitettiin otsakkeesta 3 ja maaseudun kehittämiseen liittyvät menot otsakkeesta 2. Otsakkeen 1 kokonaismitoitukseksi komissio esittää milj. euroa, josta alaotsakkeeseen (a) milj. euroaja alaotsakkeeseen (b) milj. euroa. Koska komissio arvioi, että liitännäistoimien ja maaseudun kehittämistoimien liikkeellelähtö on hidasta, vuodelle 2000 varattu summa alittaa selvästi kyseiselle alaotsakkeelle määritellyn enimmäismäärän. Liitännäistoimien mitoitus säilyy vuoden 1999 tasolla (2 627 milj. euroa), mutta maaseudun kehittämistoimiin on varattu sitoumuksia ja maksatoksia vain 960 milj. euroa. Berliinin Eurooppa-neuvostossa sovitoissa rahoituskehyksissä koko otsakkeen 1 enimmäismääräksi vuodelle 2000 kirjattiin milj. euroa. Agenda 2000-paketin vaikutukset eivät juurikaan näy vielä vuoden 2000 talousarviossa otsakkeen 1 osalta. Ainoa merkittävä vaikutus on öljykasvisektorin ennakkomaksun poistaminen, mikä vähentää menoja vuonna 2000 noin milj. eurolla. Agenda 2000-paketin yhteydessä sovitut suorien tukien korotukset eivät näy vielä vuoden 2000 talousarviossa. Otsake 2 Alustavassa talousarvioesityksessä esitetään rakennetoimiin milj. euron määrärahaa maksusitoumusmäärärahoina (vähennystä 16,2 %) ja milj. euron määrärahaa maksumäärärahoina (kasvua 5,2 % ). Maksusitoumusmäärärahoja on supistettu poikkeuksellisen korkeisiin vuoden 1999 määrärahoihin nähden. Uudella ohjelmakaudella myönnetään sitoumuksia rakennerahastoihin milj. euroaja koheesiorahastoon milj. euroa vuoden 1999 hinnoin. Vuonna 2000 rakennerahastojen sitoumuksiksi esitetään milj. euroa ja koheesiorahaston milj. euroa. Otsake 3 Sisäisille politiikoille komissio esittää milj. euron maksusitoumusmäärärahaa ( +0,9 %) ja milj. euron maksumäärärahaa (+11,4 %). Jos otetaan lisäksi huomioon tiettyjen toimintojen siirrot otsakkeesta 3 otsakkeeseen 1, kasvu on 2,5 % maksusitoumusmäärärahoissa ja 13,2 % maksumäärärahoissa. Otsakkeen 3 osalta on kuitenkin otettava huomioon, että komission esitys on tehty Berliinin huippukokouksessa sovittuihin lukuihin (5 900 milj. euroa v hinnoin), mutta lukua on nostettu toi-

4 4 U 14/1999 vp mielinten välisellä sopimuksella ylöspäin (5 930 milj. euroa v hinnoin). Otsakkeessa 3 painopistealueiksi on nostettu jo Agenda 2000-paketissa olleet painopistealueet eli toimet, joilla tuetaan kasvua, työllisyyttä, kehitystä ja uusien teknologioiden levittämistä. Näiden alueiden uskotaan tuovan etuja myös laajemmin. T&K-politiikassa on meneillään V puiteohjelman toinen vuosi. T&K-maksumäärärahoissa suuri kasvu ( +20%) johtuu menneiden vuosien käyttämättömistä sitoumuksista. Euroopan laajuisille verkoille (nk. TEN) on varattu 622 milj. euroa sitoumusmäärärahoina. Ohjelman kokonaisbudjetista on kuitenkin saavutettu komission esitystä alempi kompromissi ( 4,6 mrd euroa vuosina , kun komission esitys oli 5,5 mrd euroa). PK-yrityksille varatut määrärahat pysyvät entisellä tasollaan. Koulutusohjelmissa komission esitys ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (222 milj. euroa Sokratekselle ja 143 milj. euroa Leonardolle), vaikka sovittelua Euroopan parlamentin kanssa ao. ohjelmista ei vielä olekaan käyty. Nuorisoohjelmassa komissio esittää kasvua 54 milj. eurosta 75 milj. euroon, vaikkei ohjelmasta ole vielä saavutettu edes neuvoston yhteistä kantaa. Lisäksi komissio on ottanut huomioon Amsterdamin sopimuksen vaikutukset ja lisännyt määrärahoja erityisesti oikeus- ja sisäasioissa. Tiukkuuden saavuttamiseksi painopistealueiden ulkopuolella olevissa ohjelmissa komissio esittää 4 %:n laskua. Suurimmat säästöt esityksessä tehdään Prince-ohjelmassa (tiedotus), sekä energian ja liikenteen puiteohjelmissa. Lisäksi on otettava huomioon Portugalin tekstiilisektorin avustusohjelman päättyminen vuoteen 1999 (63 milj. euroa!vuosi). Otsake 4 Unionin ulkoisiin maihin suuntautuvia toimia rahoitetaan vuoden 2000 alustavan talousarvioesityksen mukaan otsakkeista 4 (ulkoiset toimet), otsakkeesta 6 (varaukset, niistä hätäapuvaraus suoranaisesti ulkoisiin toimiin kuuluva) sekä otsakkeesta 7 (liittymistä valmisteleva tuki). Otsakkeeseen 4 komissio esittää milj. euron maksusitoumusmäärärahaa (vähennystä 1,2 %, kun otsakkeitten väliset siirrot edelliseen vuoteen verrattuna on otettu huomioon). Tämä on 148 milj. euroa alle rahoituskehyksien otsake 4:n maksimisumman. Kasvua otsakkeen alaerissä vuoteen 1999 nähden on esitetty lähinnä humanitaarisen avun momentilla Kosovon kriisin johdosta. Kasvua perustellaan siirrolla hätäapuvarauksesta. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrärahoja esitetään lisättäväksi huomattavasti. Suomen prioriteettinaan ajaman Tacis-ohjelman jatkon vuoden 2000 määrärahaksi komissio esittää 490 milj. euro (510 milj. euroa Armenian ja Georgian makroapujen kanssa), mikä on 11,4% korkeampi kuin vuoden 1999 arvioitu määrärahataso. Otsake 5 Hallintomäärärahojen osalta komissio esittää milj. euron kokonaissummaa ( + 3 % ). Kasvua on komission hallintomenoissa +2,7 %, muiden toimielinten hallintomenoissa +0,2 % ja eläkkeissä +13,4 %. Noin puolet kokonaiskasvusta tulee eläkemenojen lisääntymisestä. Erityisesti otsakkeen 5 tiukkuutta on arvosteltu sekä komission että Euroopan parlamentin taholta ja näin onkin odotettavissa, että nimenomaan hallintomenojen osalta komissio esittää myöhemmin oikaisukirjelmän esitykseensä. Nyt annettu esitys ei mahdollista yhtään lisävirkaa esimerkiksi komissiossa. Säästöjä on saatu aikaiseksi uusien kiinteistösopimusten myötä, puhelin- ja postikuluissa, virallisen lehden toimittamisessa ja toimielinten välisessä yhteistyössä. Lisäyksiä esitetään ennen kaikkea tietotekniikkaan ja ulkoisten edustustojen kuluihin. Otsakkeet 6 ja 7 Otsakkeeseen 6 sisältyy kolme varausta, rahoitusvaraus, takuuvaraus ja hätäapuvaraus, jotka ovat esityksessä toimielinten välisessä sopimuksessa sovitun mukaisia (yht. 906 milj. euroa). Liittymistä valmistelevalle tuelle esitetyt maksusitoumusmäärärahat, yhteensä miljoonaa euroa, jakautuvat maatalousinstrumenttiin (529 milj. euroa), rakennepolitiikan instrumenttiin milj. euroa sekä Pharerahoitukseen, jolle komissio esittää milj. euroa. Maksatuksiin otsakkeeseen 7 esitetään yhteensä milj. euroa. TULOT Komission alustavan talousarvioesityksen

5 U 14/1999 vp 5 tulojen kokonaissumma on milj. euroa, eli tasapainoperiaatteen mukaisesti yhtä suuri kuin maksumäärärahojen kokonaissumma. Kokonaissummasta perinteiset omat varat (maatalousmaksut ja sokerin tuotantomaksut sekä tullit) muodostavat 15,0 %, alv-varat 36,3 % ja BKTL-varat 48,0 %. Loppuosan (0,7 %) muodostavat sekalaiset tulot. 3. Vaikutus Suomen lainsäädäntöön ja talousarvioon Alustavalla talousarvioesityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset huomioidaan Suomen vuoden 2000 talousarvioesityksessä. Komission alustavan talousarvioesityksen mukainen loppusumma yhdessä Suomen kasvavan maksuosuuden (mikä johtuu siitä, että Suomen arvonverolisäpohjan sekä bruttokansantulon ennustetaan kasvavan vuonna 2000 nopeammin kuin EU:ssa keskimäärin) kanssa merkitsisi Suomen EU:lle suoritettavien maksujen lisäystä arviolta milj. markalla, mahdollisesti jopa milj. markalla. 4. V aitioneuvoston kannanoton valmistelun lähtökohdat Komissio sopi vuoden 2000 budjettipainopisteistä ja suuntaviivoista kollegion kokouksessa helmikuussa Tähän liittyen myös Suomen vaikuttaminen yhteisön talousarvioon painottuu ennakolta vaikuttamiseen, siis ajankohtaan, jolloin komissio on vasta määrittelemässä painopisteitään, joiden pohjalta varsinainen alustava talousarvioesitys myöhemmin laaditaan. ED-ministerivaliokunta hyväksyi jo Suomen painopisteet Euroopan yhteisöjen yleisessä talousarviossa Painopisteiden mukainen kirje ennakkovaikuttamiseksi lähetettiin tämän jälkeen muun muassa kaikille komission jäsenille. Nyt käsiteltävänä olevassa valtioneuvoston kannanoton valmistelussa on edellä mainituista syistä johtuen nojauduttu lähes täysin tammikuun 15 päivänä ED-ministerivaliokunnan hyväksymään esitykseen Suomen painopisteistä Euroopan yhteisöjen yleisessä talousarviossa Tammikuista kannanottoa on täsmennetty Kosovon tilanteen, petostentorjunnan määrärahamitoitusten ja Iisähenkilöstöä koskevien kannanottotarpeiden johdosta. Toimielinten välisen sopimuksen (Agenda 2000) solmimisen seurauksena on annettuun alustavaan talousarvioesitykseen odotettavi~sa komissiolta oikaisukirjelmiä myöhemmm budjettiprosessin aikana. Myös näihin muutoksiin tullaan suhtautumaan nyt esitetyn kannan mukaisesti. Kannanottoa on käsitelty EU-asiain komitean budjettijaostossa ja EU-ministerivaliokunnassa. 5. Valtioneuvoston kanta Valtiovarainministeriö ilmoittaa asian oltua valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä valtiopäiväjärjestyksen 54 b :n nojalla valtioneuvoston kannanottona Euroopan yhteisöjen alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2000 seuraavaa: 1. Viime vuosina noudatetulla tiukalla budjettikurilla on saavutettu unionin piirissä tuloksia. Tämän linjan olisi jatkuttava. Etenkin unionin edessä olevat ulkoiset haasteet edellyttävät tätä linjausta. Laajentumisen rahoituksen varmistamisen tulee olla yksi EU:n vuoden 2000 budjetin laadinnan lähtökohdista. Suomi toteaa, että yhteisön kokonaismenot olisi jo uuden kauden ensimmäisenä vuonna pyrittävä mitoittamaan siten, että täysimittaisen laajentumisen rahoittaminen olisi mahdollista toteuttaa omien varojen 1,27 %:n katon puitteissa. 2. EU:n vuoden 2000 talousarvion laadinnassa tulee noudattaa vähintään samanlaista kurinalaisuutta kuin kansallisessa menokehys- ja talousarviovalmistelussa. Tämän perusteella muiden kuin rakennetoimien maksatusten kasvun tulisi pysyä korkeintaan edellisvuosien keskimääräisellä tasolla. Budjetin tulee turvata Agenda uudistusten toteuttaminen etenkin maatalous- ja rakennepolitiikan alalla. Komission mahdollisten oikaisukirjelmien tulee noudattaa tiukkaa budjettikuria. Komission esittämä kasvuprosentti on jo nyt viime vuosina hyväksyttyä huomattavasti korkeampi, eikä sitä tule siten entisestään nostaa. 3. Vuoden 2000 budjetissa tulee varata riittävät resurssit EU:n laajentumisen valmisteluun. Suomi korostaa EU:n pohjoisen ulottuvuuden aloitetta, jonka toteuttamiseen rahoitusta tulisi ohjata enenevästi sekä Tacisja Phare-ohjelmista että hakijamaihin koh-

6 6 U 14/1999 vp distuvista uusista liittymistukivälineistä (yht. 3 mrd euroa). Vuonna 2000 voimaan astuvan uuden Tacis-asetuksen puitteissa tulee turvata raja-alueohjelman jatkorahoitus. Raja-alueohjelman yhteensovittaminen muiden EU:n rahoittamien raja-alueohjelmien, Phare ja Interreg-ohjelmien, kanssa korostuu unionin laajentumisprosessin myötä. Kosovon kriisin edellyttämän avunannan koordinointiin tulee kiinnittää erityinen huomio. Eri rahoittajatahojen tiivis yhteistyö on välttämätön erityisesti jälleenrakennusprosessin eri vaiheissa. 4. Kasvua koskevan yleistavoitteen puitteissa tulee Amsterdamin sopimuksen tarkoittama työllisyyden korkeaa tasoa koskeva tavoite ottaa huomioon vuoden 2000 budjetissa kautta linjan. Huomiota tulee erityisesti kiinnittää unionille lisäarvoa tuoviin tutkimuksen ja kehityksen ja koulutuksen sekä sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista, pkpolitiikan, kestävän kehityksen ja ympäristön suojelun edistämistä koskeviin hankkeisiin. Rakennerahastojen osalta tulee varmistaatoimiva siirtyminen vuonna 1999 päättyväitä rakennerahastokaudelta uudelle kaudelle. Tämä edellyttää rakennetoimien maksamattomien vanhojen sitoumusten ongelman (ns. RAL-ongelma) ratkaisemista. Vuosien 1998 ja 1999 käyttämättömiä sitoumuksia ei voida siirtää vuodelle Suomi korostaa, että tiukalla budjettikurilla ja -politiikalla vähennetään yhteisön varoihin liittyviä väärinkäytöksiä ja petoksia. Varojen väärinkäytösten kasvanut määrä edellyttää tehostettavia toimia koko taloushallinnon alalla sekä riittäviä resursseja erityisesti petostentorjunnan alalla. Suomi pitääkin tärkeänä, että komission taloushallintouudistusta (SEM 2000) ja sitä täydentänyttä MAP-2000 hanketta jatketaan edelleen vuonna Hallintoa tulee kehittää lähinnä toimintoja ja henkilöstöresursseja uudelleensuuntaamalla. Uusien virkojen perustamiseen tulisi olla erityiset, hyvin perustellut syyt.