Ympäristöraportti. Parasta yhdessä!

Transkriptio

1 Ympäristöraportti 216 Parasta yhdessä!

2 2 / 13 Parasta yhdessä! Palvelukeskus Helsinki 3 / 13 Palvelukeskus Helsinki on kaupungin liikelaitos Ympäristöraportti 216 Palvelukeskus Helsinki on Helsingin kaupungin omistama liikelaitos, joka toimii asiantuntijana ja kumppanina kaupungin virastojen ja liikelaitosten ruokailu- ja muiden palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Suurimmat asiakkaamme ovat Helsingin kaupungin opetus-, varhaiskasvatus- sekä sosiaali- ja terveysvirastot. Palvelukeskus Helsinki vuonna 216: - liikevaihto 97 miljoonaa euroa - palvelukohteita noin 5 - vakinaista henkilöstöä noin 1 4 Tuotamme ruokailupalveluja muun muassa kouluissa, päiväkodeissa, monipuolisissa palvelukeskuksissa, palvelutaloissa ja sairaaloissa. Olemme mukana yli 1 ruokahetkessä päivittäin ja hoidamme myös siivouspalveluja. Tuotamme lisäksi puhelin- ja hyvinvointipalveluja sekä tuemme kotona asumista monipuolisilla teknisillä ratkaisuilla ja palveluilla. Puhelin- ja hyvinvointipalvelut toimii vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden ja toteuttaa noin 2 kontaktia kuukausittain Palvelukeskuksella on erilaisia palvelukohteita noin 5. Niissä työskenteli vuonna 216 noin 1 4 Palvelukeskuksen ammattilaista.

3 5 / 13 Palvelukeskuksessa määrätietoista ympäristöjohtamista Palvelukeskuksen ympäristötyö vuonna 216 Palvelukeskus Helsingissä on tehty määrätietoista ympäristötyötä jo yli kymmenen vuoden ajan. Palvelukeskus on ympäristövastuullisin palvelutoimija Helsingin kaupungissa vuoteen 22 mennessä. Henkilöstömme hallitsee ympäristöasiat Vuonna 216 ympäristöjärjestelmän kehittämistä jatkettiin ja päätettiin, että Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä auditoidaan syksyllä 217. Valmistelut Ekokompassin käyttöönottamiseksi aloitettiin hyvissä ajoin. Palvelukeskuksen ympäristöjärjestelmän perustana ovat ympäristösitoumus ja -ohjelma. Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan kolmivuotisen ympäristöohjelman avulla. Nykyinen ohjelmakausi alkoi vuonna 215. Johtoryhmä päivittää ympäristöohjelman vuosittain. Lisätietoja palvelukeskuksen ympäristöjohtamisesta löydät verkkosivuiltamme osoitteesta Vuonna 216 Palvelukeskuksen ympäristökoulutukset järjestettiin integroituna muuhun ammatilliseen koulutukseen. Ympäristöasioita käsiteltiin muun muassa omavalvonta- ja siivouskoulutuksissa, auditoinneissa sekä useissa erilaisissa kokouksissa. Koulutusten aiheet vaihtelivat energiaa ja vettä säästävistä työtavoista kemikaalien käyttöön, jätteiden lajitteluun ja jätteensynnyn ehkäisyyn. Palvelukeskus on sitoutunut ekotukitoimintaan. Ekotuki on Helsingin kaupungin kehittämä toimintamalli, jossa henkilöstöstä valitaan ja koulutetaan ekotukihenkilöitä jalkauttamaan ympäristöpolitiikkaa ja -ohjelmaa käytännön työhön. Palvelukeskuksessa ekotukihenkilöiden tehtäviin kuuluu muun muassa ympäristöasioiden vieminen oman alueensa henkilöstölle yhteisten kokousten kautta. Ympäristösitoumus on ympäristötyötä ohjaava strategia, joka sisältää ympäristövisiomme: Ympäristöaiheita käsiteltiin vuoden aikana 35 tilaisuudessa ja niihin osallistui kaikkiaan 62 henkilöä eli noin 44 prosenttia henkilöstöstä. Vuonna 216 Palvelukeskuksessa oli yhteensä 17 ekotukihenkilöä, jotka jakautuivat tasaisesti läpi koko organisaation. Ekotukihenkilöille järjestettiin yhteinen tapaaminen, jossa pohdittiin muun muassa ekotukitoiminnan järjestämistä uudessa organisaatiossa ja suunniteltiin apuvälineitä ympäristöasioiden esittämiseen kokouksissa. Ympäristövisiomme: Palvelukeskus on ympäristövastuullisin palvelutoimija Helsingin kaupungissa vuoteen 22 mennessä.

4 7 / 13 Kestävillä raaka-ainevalinnoilla on merkitystä Ruokailupalveluissa suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät raaka-aineiden käytöstä ja erityisesti Palvelukeskuksen mittakaavassa raaka-ainevalinnoilla todella on merkitystä. Palvelukeskuksessa ruoan ympäristövaikutuksia vähennetään ennen kaikkea tuotekehityksen ja ruokalistasuunnittelun keinoin. Vuonna 216 kaikissa segmenteissä panostettiin erityisesti kasvisruoan kehittämiseen. Koulupuolella aloitettiin vuoden 217 syksyyn kestävä kasvisruokaprojekti, jonka tarkoituksena on kehittää maultaan, ulkonäöltään ja rakenteeltaan houkuttelevampia kasvisruokia. Projektissa kehitetään uusia ja parannetaan nykyisiä kasvisruokareseptejä sekä poistetaan ruokalistalta vähemmän suosittuja ruokalajeja. Kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden eli koulujen oppilaiden kanssa, sillä he pääsevät arvioimaan ruokia oppilasraadeissa. Päiväkodeissa siirryttiin jokaviikkoiseen kasvisruokapäivään, kun aiemmin kasvisruokapäivää vietettiin viitenä viikkona kuudesta. 2 päiväkodissa käynnistettiin myös vegaaniruokakokeilu. Kokeilun avulla selvitetään vegaaniruoan todelliset kustannukset, joiden perusteella varhaiskasvatusvirasto päättää aletaanko vegaaniruokaa tarjota kaupungin kaikissa päiväkodeissa. Myöskään hoitoalan segmenttiä ei unohdettu kasvisruokailun tarjoaman parantamisessa. Vuonna 216 kotiaterioihin kehitettiin 16 ja asukas- ja potilasruokailuun 25 uutta kasvisruokareseptiä. Soijabolognese Savusärki-punasipuli pannupizza Palvelukeskus Helsinki on edelläkävijä,kun puhutaan kotimaisten kestävästi kalastettujen kalojen käytöstä. Olemme noudattaneet WWF:n kalaopasta jo vuosia, mutta vielä merkittävämpää on se, että kehitämme jatkuvasti uusia kestäviä kalareseptejä. Olemme lisänneet etenkin särkikalojen käyttöä ja arvostusta asiakkaille maistuvien mureketuotteidemme ansiosta. Tunnemme kaikkien käyttämiemme suomalaisten kalojen pyyntialueen. Tarjolla on esimerkiksi Selkämeren silakoita, Pielisen särkiä, Suvasveden, Puruveden ja Pihlajaveden muikkuja sekä Saaristomeren kirjolohta. Vuonna 216 tuotekehittäjämme työsti 12 uutta reseptiä suomalaisista WWF:n kalaoppaan suosittelemista kalalajeista. Kalaruokamme saivat kiitosta muun muassa syksyllä järjestetyssä Miina Sillanpää 15 vuotta -seminaarissa, jossa maistettiin omalla reseptillämme valmistettuja lahnapuikkoja. Päiväkodeissa on lisätty luomuraaka-aineiden käyttöä vuodesta 212 lähtien ja vuonna 216 niiden osuus lasten lautasella oli hieman vajaa 15 prosenttia. Päiväkodit ovat kuusiportaisen Portaat luomuun -ohjelman tasolla kolme. Palvelukeskuksessa luomuruoan eteen tehty työ huomattiin myös muualla, sillä Palvelukeskus voitti jo toisen kerran peräkkäin Luomun suomenmestaruuden suurten julkisten ruokapalveluntuottajien sarjassa. Hoitoalan henkilöstöravintoloissa jatkettiin vuonna 214 kehitettyä ilmastolounaskonseptia. Ravintoloiden yhden päivän ruokalistoille valittiin ainoastaan lounasvaihtoehtoja, joiden hiilijalanjälki on suhteellisen pieni. Tarjolla oli muun muassa savusärkikiusausta, aasialaisia kasvispihvejä ja broilerikeittoa. Kampanjan tarkoituksena on välittää asiakkaille tietoa ruoan ilmastovaikutuksista ja herättää heitä ajattelemaan valintojensa vaikutuksia. Kampanja herätti kiinnostusta myös mediassa ja siitä tehtiin juttu Radio Suomen paikallisuutisiin. VOITTAJA 216

5 Parasta yhdessä! Palvelukeskus Helsinki 9 / 13 Pienennämme ruokahävikkiä ja vähennämme jätteitä Ruokailupalveluissa ruokahävikin välttäminen on merkittävä ympäristöteko. Palvelukeskuksessa tärkein keino hävikin välttämiseen on ruoan menekinseuranta. Seurannan perusteella toimipaikat pystyvät ennakoimaan paremmin valmistettavan tai tilattavan ruoan määrää, jolloin hävikkiä syntyy vähemmän. Kouluissa ja päiväkodeissa ruoan menekkiä seurataan päivittäin. Lisäksi päiväkotien vegaaniruokakokeilun yhteydessä hävikkiä seurataan erityisen tarkalla tasolla. Hoitoalan toimipaikoissa hävikkiä seurataan sovittuina ajankohtina. Palvelukeskus Helsingin jätemääristä saadaan tarkkaa tietoa ainoastaan Pakkalan tuotantolaitoksen ja toimistojen osalta, sillä toimipaikkojen jätehuollon järjestäminen on asiakkaan vastuulla eikä erillistä raportointia ole saatavilla. Tuotannon jätemäärä muu jäte biojäte sekajäte vuosi tn tn tn Pakkalan tuotannon jätemäärässä on ollut laskeva trendi useiden vuosien ajan. Vuonna 216 kokonaisjätemäärä lisääntyi kuitenkin noin viisi prosenttia ja tuotantoon suhteutettu jätemäärä peräti 27 prosenttia. Tuotetun jätteen määrään vaikutti Palvelukeskuksen hallinnon siirtyminen Pakkalaan vuonna 215, jolloin toimistohenkilöstön määrä lisääntyi noin 5 henkilöllä. Pakkalan tuotannossa jätteiden lajittelu on ollut hyvällä tasolla jo pitkään ja se tehostui edelleen, sillä sekajätteen määrä väheni 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotantomäärään suhteutettu sekajätteen määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Biojätteen kokonaismäärä sen sijaan lisääntyi 17 prosenttia ja tuotantoon suhteutettu määrä 41 prosenttia. Syynä tähän on syksyllä 216 tapahtunut kylmälaiterikko, jonka vuoksi huomattava määrä ruokaa pääsi pilaantumaan. kg jätettä/tuotettu tn Tuotantoon Pakkalan tuotantolaitoksen tuotantoon suhteutettu jätemäärä (kg jätettä/tuotettu tn) suhteutettu jätemäärä muu jäte biojäte sekajäte vuosi (kg/tn) (kg/tn) (kg/tn) Sekajäte Biojäte Muu jäte Pakkalan tuotantolaitoksen jätemäärä (tn) tn Sekajäte Biojäte Muu jäte Lajittelun onnistuminen näkyy myös tuotantolaitoksen jätteen hyötykäyttöasteessa. Loppukäsittelyyn ei päätynyt jätettä lainkaan vaan kaikki jäte kierrätettiin tai hyödynnettiin materiaalina tai energiana. Pakkalan tuotantolaitoksen jätteen hyötykäyttöaste % 28 % Kierrätys ja uudelleenkäyttö 5 Muu hyödyntäminen % Poltto jätevoimalassa

6 11 / 13 Teemme palveluistamme energiatehokkaita Palvelukeskus Helsinki on sitoutunut Helsingin kaupungin yhteiseen kahden prosentin vuotuiseen energiansäästötavoitteeseen. Kaiken kaikkiaan tavoiteltiin yhdeksän prosentin säästöä vuosina Vertailutasona käytetään vuoden 21 energiankulutusta. Tavoitteen toteutumista ei Palvelukeskuksessa kuitenkaan pystytä todentamaan, sillä toimimme pääosin palveluntuottajana asiakkaidemme kiinteistöissä. Palvelukeskuksen osuutta kiinteistöjen energiankulutuksesta on mahdotonta arvioida, sillä keittiöiden sähkönkulutusta ei yleensä mitata erikseen. Kulutuslukuja seurataan säännöllisesti Pakkalan tuotantolaitoksella ja toimistotiloissa. Vuonna 216 kokonaisenergiankulutus lisääntyi 16 prosenttia edelliseen vuoteen ja 23 prosenttia vuoteen 21 nähden. Tuotantomäärään suhteutettu kulutus lisääntyi 41 prosenttia edellisvuoteen ja 4 prosenttia vuoteen 21 nähden. MWh Energiankulutuksen lisääntyminen johtuu pääasiassa kaukolämmön käytössä tapahtuneista muutoksista. Kulutusta lisää etenkin aiemmin liian viileiden lähettämötilojen lämpötilan nostaminen vuoden 215 puolella. Myös toimistorakennuksen lämmitystä on lisätty, sillä Pakkalassa otettiin käyttöön aiemmin tyhjillään olleita toimistotiloja vuoden 215 keväällä, kun Palvelukeskuksen hallinto muutti Pakkalaan. Samasta syystä toimistorakennuksessa myös pidennettiin ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja, jotta sisäilman laatu saatiin pysymään hyvänä. Nämä näkyvät etenkin tuotantoon suhteutetun kulutuksen lisääntymisenä. Tuotantolaitoksessa tehtiin kuitenkin myös energiansäästötoimenpiteitä vuonna 216. Erityisesti valaistuksen energiankulutukseen kiinnitettiin huomiota. Valaistusta modernisoitiin loistevalaisimien ryhmävaihdoissa ja käyttöön otettiin led-teknologiaa. Pakkalan tuotantolaitoksen kokonaisenergiankulutus (MWh) MWh/tn Pakkalan tuotantolaitoksen tuotantoon suhteutettu energiankulutus (MWh/tn) ,5 4,1 3,6 3, Keittiöissä energiatehokkaiden työtapojen omaksumisesta huolehditaan koulutuksen lisäksi mm. perehdytyksellä ja toimipaikkakohtaisilla ohjeilla. Tärkein työkalu on Ympäristötehokas ammattikeittiö -ohje, jonka avulla huolehditaan siitä, että keittiölaitteita käytetään vain todellisen tarpeen mukaan. Palvelukeskuksen palveluihin kuuluu myös päiväkotisiivous. Siivousmenetelmillä voidaan vaikuttaa sekä lämpimän veden ja sitä kautta energian kulutukseen että kiinteistöjen jätevesikuormaan. 3,3 3,4 4,9 Palvelukeskuksen keittiöissä ja päiväkotisiivouksessa on pääasiassa käytössä vettä ja siivousaineita säästävä siivousmenetelmä. Siivouksen ympäristövaikutuksiin kiinnitettiin huomiota mm. puhdistusohjelma- ja päiväkotisiivouskoulutuksissa, joihin osallistui kaikkiaan noin 14 henkilöä kuluneen vuoden aikana

7 13 / 13 Tavoitteenamme on ympäristöystävällinen liikkuminen Palvelukeskus pystyy vaikuttamaan liikenteen päästöihin ja polttoaineenkulutukseen tarjoamalla palveluratkaisuja, joilla vähennetään asiakkaan tai liikennöitsijän autoilun tarvetta. Puhelin- ja hyvinvointipalvelujen hoitama Helsingin Matkapalvelu välittää muun muassa vanhuksille ja vaikeavammaisille tarkoitettuja kuljetuksia. Palvelun avulla vähennetään liikenteen päästöjä merkittävästi, kun samaan aikaan samaan suuntaan matkustavat asiakkaat yhdistetään yhteiseen autoon. Vuonna 216 puhelinja hyvinvointipalvelujen asiakaspalvelijat yhdistivät noin 32 prosenttia kaikista välitetyistä matkoista. Yhteensä palvelun avulla säästettiin ajokilometriä. Palvelun avulla säästettyjen ajokilometrien määrä pysyi suunnilleen vuoden 215 tasolla. Virtuaalihoitajapalvelu on puhelin- ja hyvinvointipalvelujen toinen autoilun tarvetta vähentävä palvelukonsepti. Virtuaalihoitaja on asiakkaaseen yhteydessä kuva- ja ääniyhteyden avulla sen sijaan, että ajaisi autolla tämän kotiin. Yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa kehitetyn palvelun asiakaskunta kasvoi jälleen edellisvuoteen nähden. Palvelun avulla säästettyjen ajokilometrien määrä lähes kolminkertaistui vuodesta 215 ja vuonna 216 jäi ajamatta noin kilometriä. Yhteensä näiden kahden palvelun avulla vähennettiin hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 3 tonnia. Myös ruokailupalveluissa on mahdollista vaikuttaa liikenteen päästöihin ruokakuljetusten kautta. Palvelukeskuksessa vähennettiin kotiaterioiden kuljetusten tarvetta lopettamalla päivittäinen kuumien aterioiden toimittaminen ja siirtymällä kahdesti viikossa toimitettaviin kylmiin aterioihin. Aiemmin kuumia aterioita kuljetettiin kahdeksalla autolla päivittäin eli yhteensä ajopäiviä kertyi 24 kuukaudessa. Nyt saman ateriamäärän kuljettamiseen tarvitaan vain 16 ajopäivää kuukaudessa. km Puhelin- ja hyvinvointipalvelujen säästetyt ajokilometrit vuosi Matkojen Virtuaaliyhdistely, km hoitaja, km Matkojen yhdistelyllä ja virtuaalihoidolla säästetyt ajokilometrit Matkojen yhdistely Virtuaalihoito