Työllisyyden kuntakokeilu. Infokirje Kuntakokeilun seminaari Säätytalolla kk Työllisyyden. kuntakokeilu

Transkriptio

1 Työllisyyden kuntakokeilu Infokirje Kuntakokeilun seminaari Säätytalolla kk Työllisyyden kuntakokeilu

2 Terveisiä johtoryhmältä! Kun toimintakykyä ja sen myötä työmarkkinakelpoisuutta koetetaan nostaa, niin tärkeätä on, että erilaisia työtehtäviä on riittävästi tarjolla. Kaikki eivät ole heti valmiita ns. avoimelle sektorille, vaan saattavat tarvita tukea ja opastusta vielä pitkäänkin. Sellaistakin työtä tulee olla tarjolla joka ei heti vaadi täyttä tuottavuutta, johon monesta kuntakokeilun asiakkaasta ei vielä ole. Tarvitsemme siis välityömarkkinoita. Monet esteet ovat kuitenkin jarruttaneet niiden kehittymistä. Meillä on esimerkiksi runsaasti yksinäisiä vanhuksia samalla kun työttömien määrä kasvaa. Voisivatko työttömät toimia hoiva ja hoitoalalla jonkinlaisina avustavina työntekijöinä kunnan vastatessa toiminnan laajuudesta ja laadusta? Meillä Suomessa tämän kehittäminen on ollut vaikeata, kun heti väitetään, että toiminta joko vääristää kilpailua tai korvaa työehtosopimuksen mukaista työtä. Reijo Vuorento, apulaisjohtaja, Kuntaliitto Kuntakokeilu etenee hyvin. Tuloksia alkaa tulla ja vähitellen päästään kokeilemaan myös uudenlaista toimintakykymittaria palvelujen suunnittelemiseksi. Tämä on tärkeätä, onhan vaikuttavuus juuri se osa-alue jolta kuntakokeilussa odotetaan paljon. Toimintakyvyn ja sitä kautta työmarkkinakelpoisuuden parantaminen on edellytys työmarkkinoille silloin kun se syystä tai toisesta on alentunut. Aktivointiasteet eivät yksinään riitä mittaamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta jos ne eivät ole koordinoituja asiakkaan tarpeisiin. Saattaa käydä niinkin, että aktivointiaste on korkea mutta työllistämisen tulokset heikkoja. Tarvitsemmekin uudenlaisen ja entistä yksinkertaisemman toimintakykymittariston. Tämä kuntakokeiluun liittyvän arviointityön kuntaosuus käynnistyi lokakuussa tutkija Elina Aaltion johdolla 35 kokeilukunnassa. Ensi keväänä suoritetaan sitten puolen vuoden jälkeen toiset arviot ja selvitetään, osuttiinko palveluissa oikeaan ja onko asiakkaan toimintakyky parantunut. Usein viitataankin niin kilpailulainsäädäntöön kuin hankintalain tulkintoihin. Onko tosiaan niin, että julkisissa hankinnoissa ei voitaisi ottaa huomioon työllisyysnäkökohtia? Vastaus on, että kyllä voidaan ottaa huomioon, jos vain halutaan. Hankintalainsäädäntö on EU-jäsenmaissa yhteinen, mutta toiminnot vaihtelevat suuresti maiden välillä kuin niiden sisälläkin. Erityisesti Hollannissa julkisia hankintoja käytetään laajasti työllistämisen välineenä, Ruotsin Malmössä on otettu isoja askelia samaan suuntaan. Hollantilainen lähtökohta on viime vuosina ollut paikallisyhteisön kokonaisedun tavoittelu, jonka osaksi julkisiin hankintoihin liitetään työllisyyden edistäminen. Esimerkiksi Haagin kaupungissa on viimeisten 5 vuoden aikana kyetty työllistämään jo noin henkilöä tämä huolimatta taloudellisesti vaikeasta ajasta. Utrechtin kaupunki asettaa joka vuosi tavoitteet hankintojen kautta työllistämiselle. Ne on vuosi toisensa jälkeen ylitetty ja tänä vuonna saavutettaneen ainakin 300 työllistämisen taso vaikeasti työllistyvien osalta. 2

3 Keskeistä onnistumisessa on poliittinen tahto lainsäädäntö ei aseta esteitä. Esimerkiksi Hagissa työllistämisvelvoitetta sovelletaan yksiselitteisesti kaikkiin yli euroa ylittäviin hankintoihin toimialasta riippumatta. Työllistämisvelvoite asettuu Haagissa 5 50 prosentin välille hankinnan kokonaisarvosta. Käytännössä asian hoitamista varten kaupunki on palkannut yhteyshenkilön yrityksiin päin. Järjestelmän joustavuuteen panostetaan perheyrityksiin saattaa riittää vaikkapa harjoittelijan palkkaaminen kun taas suuryritys voidaan velvoittaa laajempaan työllistämiseen. Toteutumista myös seurataan ja jälkiarvioinnit ovat tärkeitä. Hintoja korottavaa vaikutusta menettelyllä ei ole selvitysten mukaan ollut. Myöskään yritykset eivät ole uusia hankintoihin liittyviä velvoitteita vastustaneet vaan ne on hyväksytty osaksi uudenlaista järjestelyä. Mitä ilmeisimmin nämä menettelyt ovat kulkeutumassa Tanskan ja Ruotsin kautta entistä laajempina myös meille. Suomessa Espoon kaupunki on vuodesta 2010 edellyttänyt, että kaupungin tulee hankinnoissaan edistää vaikeasti työllistyvien aseman parantamista. Tähän mennessä suoraan työllistettyjä hankintojen kautta on noin 30 ja työssä oppimispaikkoja on luotu noin 80 opiskelijalle. Pelkästään Suomen kuntien julkisten hankintojen välittömiksi työllisyysvaikutuksiksi arvioidaan noin vuositasolla noin henkilötyövuotta. Potentiaalia siis on. Kuntakokeilu etenee. Vuoden 2015 alusta lukien Työvoiman palvelukeskukset lakisääteistetään ja ulotetaan koko maahan. Samalla kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä laajenee koskemaan myös 300 päivää työmarkkinatukea saavia. Miten valtion ja kuntien toimenpiteet ja rahoitus järjestetään, on uudistuksen onnistumisen kannalta aivan keskeistä. Kunnille on annettava myös riittävät resurssit ja toimintavapaudet jotta tässä onnistutaan. Tähän liittyy myös julkisten hankintojen käyttäminen vaikeasti työllistyvien tilanteen helpottamiseksi. Voisivatko kokeilukunnat tämän jo nyt tehostetusti käynnistää? Reijo Vuorento Verkostofoorumissa oli teemana sosiaalisten kriteerien käyttö julkisissa hankinnoissa. 3

4 Espoossa edistetään työllistymistä yrityksiin hankintojen kautta Kuntakokeiluhanketta on käynnistetty Espoossa vuonna 2013 tilanteessa, jossa sekä pitkäaikaistyöttömyyden että nuorisotyöttömyyden prosentuaalinen kasvu on ollut poikkeuksellisen suurta. Muun muassa ICT-sektorin irtisanomisten myötä pitkäaikaistyöttömäksi on Espoossa päätynyt myös suurehko pidemmälle koulutettujen henkilöiden joukko. Uudenlainen tilanne haastaa kuntakokeilua etsimään aikaisempaa tehokkaampia keinoja sekä työvoiman tarjonnan että kysynnän parantamiseksi. Espoon kuntakokeilun kehittämispäällikkö Sanna Lindholm kertoo, että Työtä päin! -hanke on kooltaan melko pieni hanke. Kehittämispäällikön lisäksi hankkeessa työskentelee 3 vakituista ja 1 määräaikainen projektityöntekijä sekä 1 hankintaasiantuntija. Työtä päin! edistää pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä mm. tehostetun henkilökohtaisen palvelun, yritysyhteistyön, valmennusten ja räätälöidyn palkkatukityöllistämisen avulla. Lisäksi työn vastaanottamisen kannattavuutta kuntakokeiluasiakkaille on parannettu pienillä toimeentulotuen myöntämiseen liittyvillä muutoksilla. Hankkeen hyvin intensiivinen palvelu on saanut kiitosta asiakkailta, jotka ovat kokeneet, että vihdoinkin heidän asioistaan ollaan kiinnostuneita. Espoossakin on todettu, että monella asiakkaalla Kuva: Asta Eskelinen Espoon kuntakokeilun henkilöstö tyhy-päivää viettämässä. Henkilöt takarivissä vasemmalta oikealle: Henna Loikkanen, Jenni-Mari Ikonen, Sanna Lindholm, Viljami Packalén ja Tuula Aaltonen. 4

5 työllistyminen on varsin kaukainen tavoite ja yhteistyötä tulee kehittää erityisesti päihde-, terveysja kuntoutuspalveluiden suuntaan. Osalla asiakkaista on varsin puutteellinen ammatillinen koulutus ja osaaminen, toisaalta taas oma haasteensa on miettiä palveluja uudentyyppisten, pitkälle koulutettujen, asiantuntija- ja johtotehtävissä uransa tehneiden pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin. Espoo edistää työttömien työllistymistä yrityksiin hankintojensa avulla kaupunginhallituksen strategialinjauksen mukaisesti. Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisia hankintoja on toteutettu asettamalla kilpailutuksiin työllistämiskriteeri, jolloin palvelun tuottaja sitoutuu työllistämään sovitun määrän työttömiä henkilöitä. Työllistettävien henkilöiden määrä riippuu hankinnan arvosta ja työvoimaintensiivisyydestä. Kuntakokeilu seuraa työllistämisvelvoitteen toteutumista. Työllistämisvelvoitteen asettamiselle ei ole haluttu määritellä mitään euromääräistä rajaa, vaan tarkoituksena on keskittyä riittävän suuriin ja työvoimaintensiivisiin hankintoihin. Tällä hetkellä hankintojen työllistämisvelvoitteet koskevat 11 eri kilpailutusta ja 30 henkilöä. Hankintojen kohteena ovat olleet mm. muutot ja kuljetukset, siivous-, pesula-, ruoka- ja ateriapalvelut, katujen rakennusurakat sekä potilas- ja liinavaatteiden vuokrauspalvelut. Jatkossa työllisyyttä edistävien hankintakriteerien käyttöä on tarkoitus laajentaa myös muihin soveltuviin hankintoihin. Tavoitteena on kasvattaa sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen volyymia hallitusti vuosittain. Hankintojen kautta työllistäminen edellyttää vahvaa johdon sitoutumista tavoitteeseen sekä kaikkien toimialojen ymmärrystä siitä, että työllisyyden hoito on koko kaupungin yhteinen asia. Keskeistä on saada mukaan esimiehet ja hankintoja tekevät yksiköt, minkä lisäksi tärkeää on työllisyydenhoidon ja hankinta-asioiden asiantuntijoiden välinen yhteistyö sekä yrittäjän TE-toimistosta saamien palvelujen sujuvuus. Onnistumisen kannalta on olennaista käydä vuoropuhelua myös hankintojen kohteena olevia palveluja tai tavaroita tarjoavien yritysten kanssa, toteaa Lindholm. Espoon kuntakokeilussa edistetään työllistymistä yrityksiin myös tuotteistamalla joidenkin kaupungin toimialojen ns. avustavat silpputyöt ja kilpailuttamalla näiden hankinta siten, että hankinnan päätarkoituksena on vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen sosiaalisin kriteerein. Tavoitteena on parantaa työttömän henkilön ammattitaitoa ja osaamista sekä edistää hänen pääsemistään avoimille työmarkkinoille. Ajatuksena on, että avustavien silpputöiden tekemisen jälkeen työllistettävä henkilö siirretään mahdollisimman pian avoimille työmarkkinoille toisen työnantajan palvelukseen joko suoraan tai mahdollisesti työvoiman vuokraamisen kautta. 5

6 Työn Paikka -hankkeessa palveluntuottaja toteuttaa sosiaalista työllistämistä Työn Paikka -hanke Hämeenlinnan seudulla on päässyt asiakasmäärän puolesta vuoden 2013 tavoitteeseen: vähän yli 100 asiakasta. Tavoite on hankkeen keston aikana saada kuntakokeilun piiriin Hämeenlinnan seudulla yhteensä 400 henkilöä, kertoo projektipäällikkö Heikki Rantala. Rantalan luotsaamalla hankkeella on asiakkaiden poluttamiseksi avoimille työmarkkinoille, palkkatukityöhön tai koulutukseen käytännössä kahdenlaisia periaatteita. Ensimmäinen periaate on se, ettei Työn Paikalla ole asiakkaiden jatkon kannalta määrällisiä tavoitteita. Hankkeessa ei esimerkiksi ole tavoitteena saada jotakin prosenttiosuutta asiakkaista avoimille työmarkkinoille. Se ei suinkaan tarkoita sitä, ettei asiakkaille yritettäisi löytää työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta päinvastoin. Hankkeessa tehdään asiakastyötä sen vuoksi, että asiakkaalle pyritään löytämään hänen tilanteeseensa sopiva ratkaisu. Asiakasta autetaan ja kannustetaan eteenpäin, mutta asiakasta ei yritetä väkisin runnoa johonkin ennalta määrättyyn muottiin, selventää Rantala. Työn Paikassa asiakastyö on aloitettu työkyvyn perusasioilla: fyysisen kunnon nostamisella (liikuntaryhmät, askelmittarit), atk-taitojen kehittämisellä (matalan kynnyksen atk-ohjaus, NäytönPaikka -palvelu) ja aivojumpalla (Instrumental Enrichment -oppimistaitojen kehittämisohjelma, jonka koulutusta järjestää Korjaavan opetuksen yhdistys Lahdesta). Toinen periaate on, että käytännön asiakastyö palvelee tuotekehitystä ja palvelumuotoilua. Asiakaskontaktien ja palvelutuokioiden myötä syntyy käsitys asiakkaiden tarpeista. Tätä tietoa käytetään edelleen hyväksi palveluiden kehittämisessä. Kun palvelut ovat todelliseen tarpeeseen perustuvia ja vaikuttavia, niin todennäköisesti asiakaskin pääsee eteenpäin. Kuva: Taru Arnkil Rantala kuvaa toimintaa kahden käytännön esimerkin avulla. Hankkeen asiakkaista on poimittu työhönvalmentaja-työnetsijöiden kokemuksiin perustuen ne henkilöt, jotka olisivat työllistymässä avoimille työmarkkinoille, mutta tarvitsevat vielä erityistä tukea. Hankkeen ostopalveluina toteutettavia palvelutuotteita muotoillaan edelleen näiden asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tällöin tavoitteena on pääsy koulutukseen tai työhön avoimille työmarkkinoille. Toisena käytännön esimerkkinä on kilpailutettu Matalan kynnyksen atk-ohjausta sekä Liikunnalla työkuntoon -valmennusta. Molemmat palvelut on ensin pilotoitu Työn Paikan kuntoutuksen tiimissä. Nyt palvelut ulkoistetaan ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Hankintakriteerinä kilpailutuksessa käytetään 25 % painoarvolla sosiaalista työllistämistä. Työllistämistä tukeva palvelu pyritään järjestämään siten, että palvelun tuottaja toteuttaa samalla sosiaalista työllistämistä. Lyhyesti voi sanoa, että käytännön asiakastyössä saadulla tiedolla kehitetään työllisyyttä edistäviä palveluita. Työn Paikka -hankkeen päättyessä vuoden 2015 lopussa työllisyydenhoito Hämeenlinnan seudulla on varmasti toisennäköistä kuin hankkeen alkaessa, toteaa Rantala. 6

7 Työllistäminen julkisten hankintojen avulla - Kansainvälisiä esimerkkejä sosiaalisten näkökulmien hyödyntämisestä Aika: kello Paikka: Hanasaaren kulttuurikeskus, Hanasaarenranta 5, Espoo 9.00 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvi 9.30 Avauspuheenvuoro Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko, Espoon kaupunki 9.45 Sosiaalinen vastuu hankinnoissa - ajankohtaista? Mahdollista? Valtiosihteeri, OKM, Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Pilvi Torsti Kommenttipuheenvuoro: maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Teemu Haapalehto Social Return on Investment a Success Story? Pat Houkes, Project Manager Social Return 5-50%, Municipality of the Hague Roger Berger, Employee Policy, Department Social Affairs, Municipality of The Hague Espoon kaupungin kokemukset työllistämisehdon soveltamisesta julkisissa hankinnoissa Timo Martelius, Espoon kaupungin hankintajohtaja Lounas The City of Utrecht and Social Return on Investment Olaf Verschoof, Tactical Buyer, City of Utrecht Smart Social Affairs Paula Monteiro Popoire Gomes, Chair Working group Smart Social Affairs, Eurocities network Iltapäiväkahvi Uusi hankintadirektiivi mikä muuttuu ja vahvistuvatko sosiaaliset näkökulmat? Eeva-Riitta Mäkelä, Borenius Espinno2-hankkeen hyvien käytäntöjen julkaisun julkistaminen ja Loppusanat Ville Grönberg, Eeva Mielonen, Espinno2-hanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Seminaari on maksuton. Lisätietoja löytyy espinno.fi -verkkosivulta. 7

8 Faktaa Kuntakokeilusta ja siihen kohdistuvista odotuksista Kuntakokeilussa ei ole siirretty TE-toimiston tehtäviä kunnille. Kokeilulla pyritään kehittämään erityisesti kuntien ja TE-toimistojen yhteistyötä ja aikaisempaa paremmin integroimaan TE-toimistojen ja kuntien pitkäaikaistyöttömille tarjoamat työllistymistä edistävät palvelut. Kokeilussa mukana olevat kunnat ovat askeleen edellä kokeilun ulkopuolella olevia kuntia. Kokeilu luo hyvän pohjan vuoden 2015 alussa käynnistyvälle työvoiman palvelukeskus -toiminnalle. Kuntakokeilu ei ole pelkästään työnvälitystä. Kuntakokeilun asiakkaita ei tule valita sillä perusteella, että he olisivat tarjottavissa suoraan töihin yrityksiin. Tavoite yritysyhteistyön kehittämisestä tarkoittaa sitä, että kuntakokeilussa tulisi kehittää yritysyhteistyön malleja, joiden avulla pitkäaikaistyöttömille löytyisi työkokeilu- ja työmahdollisuuksia yrityksistä. Kokeilulla ei haeta nopeita, vaan kestäviä ratkaisuja. Kokeilun tuloksellisuutta ei mitata yksinomaan sillä, kuinka monta henkilöä kokeilun toimesta on saatu pois työmarkkinatuen maksulistalta. Palveluiden tulisi olla sellaisia, että ne aidosti vastaavat asiakkaiden palvelutarpeisiin ja parantavat heidän työllistymisedellytyksiään. Vaikka kaikkia pitkäaikaistyöttömiä ei onnistuta auttamaan avoimille työmarkkinoille, jokainen pitkäaikaistyötön ansaitsee mahdollisuuden yrittää palata työmarkkinoille. Kokeilun tulokset kertovat myös paikallisen yhteistyön toimivuudesta. Tulosten lisäksi tärkeitä ovat kokeilujen kokemukset siitä, mitkä palvelut ja toimintamallit ovat toimivia ja mitkä ei. Aina ei voi onnistua, mutta aina kannattaa kokeilla. Helsinki 11/2013