Vetelänevan turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus, Kivijärvi.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 100/09/1 Dnro ISY-2008-Y-180 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vetelänevan turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus, Kivijärvi. HAKIJA Vapo Oy PL Jyväskylä HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Vapo Oy hakee ympäristölupavirastoon saapuneella ja sekä täydentämällään hakemuksella ympäristölupaa turvetuotannolle Vetelänevan 48,1 ha:n tuotantoalalla. Vapo Oy pyytää lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 7 d) mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta, eikä sillä ole aikaisempia lupia. Vetelänevan alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava. Alueen pohjoisosan läheisyyteen on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti ja tuotantoalueen eteläosan poikki kulkevan voimalinjan kohdalle ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Alueella ei ole muita merkintöjä. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vetelänevan turvetuotantoalue sijaitsee Kivijärven kunnan keskustasta noin kahdeksan kilometriä lounaaseen Kivijärven kylässä Syväjärven neva -nimisellä tilalla (kiinteistötunnus ). Alueella on kolme lohkoa (1 3) ja kaksi auma-aluetta. Koko alueen pinta-ala on yhteensä 48,1 ha, josta auma-alueita on 5,5 ha. Suunniteltu hankealue on kokonaan hakijan omistuksessa. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta. Sinä aikana poistetaan puusto, rakennetaan tiestö, tehdään eristysojat ja paloaltaat sekä sen jälkeen vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkojen pintakerros jyrsitään, asennetaan päisteputket ja kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Alueella tuotettava jyrsinpolttoturve on tarkoitus kerätä mekaanisella kokoojavaunulla. Alkuvuosina tuotettava ympäristöturve kerätään pölyerottimella varustetulla imuvaunulla. Keräilyä edeltäviä vaiheita ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen. Tur-

3 3 vetta tuotetaan kesäaikana päivän ajan ympäri vuorokauden. Keskimääräinen tuotanto on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta vuodessa. Tuotanto Vetelänevalla päättyy arviolta vuonna Polttoturvetta käytetään energiantuotannossa Jyväskylässä, Äänekoskella, Jämsässä ja Jämsänkoskella olevissa voimalaitoksissa. Ympäristöturvetta käytetään kuivikkeena, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Hakijan omistamat alueet kunnostetaan uuteen maankäyttöön. Jälkikäyttönä voi olla esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Kuivatusvesien käsittely Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut ja sarkaojapidättimet sekä laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Allas on poistopäästään padottava ja varustettu pintapuomilla. Vettä pumpataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Pumppaamon tarvitsema sähkö tuotetaan aggregaatilla. Polttoainesäiliö (1 m³) sijoitetaan sorapatjalle paikkaan, josta ei pääse öljyä ojiin vuodon sattuessa. Pintavalutuskentän valuma-alue on 51 ha ja sen pinta-ala on 2,3 ha, mikä on 4,5 % kentän valuma-alueesta. Kentällä on muutamia ojia, jotka on tarkoitus tukkia. Käsitellyt vedet johdetaan reittiä Kuruinpuro Poskutlampi Poskutpuro Ylä- Kastejärvi ja edelleen Välijoen, Välilammen ja Kortejoen kautta Ala-Kastejärveen, josta vedet virtaavat Mustajoen kautta Viivajärveen. Poskutlampeen on matkaa tuotantoalueelta 1,7 km ja Ylä-Kastejärveen 2,7 km. Päästöt vesistöön Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella olevien turvetuotantoalueiden tarkkailutietojen perusteella laskettu Vetelänevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormitus vesistöön ilman luonnonhuuhtoumaa (netto) on seuraava:

4 4 Kiintoaine kg/vuosi fosfori kg/vuosi typpi kg/vuosi kuntoonpanovaihe 544 8,9 421 tuotantovaihe 456 3,5 107 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon ilmapäästöt ovat tuotannosta ja lastauksesta syntyviä hiukkaspäästöjä sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöjä. Kesällä tehtävä turpeen kuormaus karheelta kokoojavaunuun ja aumaus sekä lyhytjaksoisesti talvisin tehtävä lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita. Toisioerottimella varustettua imuvaunua ja mekaanista kokoojavaunua käyttäen pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu tutkimusten ja laskeumamittausten mukaan avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Tuotantoalueen reunalla alle 50 metrin etäisyydellä oleva puusto sitoo pölyn lähes kokonaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 metriä sekunnissa tuotanto keskeytetään aina tulipaloriskin takia. Turvepölyhiukkasista suurin osa on yli 10 µm:n hiukkasia, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, alle 2,5 µm). Melua aiheutuu työkoneista, turpeen kuormauksesta ja kuljetuksista. Hakemuksen mukaan jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttaa hetkellistä 55 db(a) melua metrin etäisyydelle. Turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat 55 db(a) melutasoja metrin etäisyydelle. Jyrsinturvetuotannon 40 db(a) meluvaikutus jää metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, kun alueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Avoimessa maastossa 40 db(a) melu voi satunnaisesti kuulua 300 metrin etäisyydelle. Energiaturve toimitetaan käyttöön pääasiassa lämmityskaudella lokakuusta huhtikuuhun keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Ympäristöturvetta kuljetetaan alueelta ympäri vuoden. Liikenne kulkee työmaalta metsäautotietä Saunakyläntielle ja Saunamäentielle ja edelleen valtateitä 77 ja 13 Äänekoskelle tai Jyväskylään. Turvetta toimitetaan yhteensä noin 190 rekkakuormaa vuodessa. Tuotantokoneiden vetokoneet tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Työmaaliikenne on pääasiassa

5 henkilöautoliikennettä. Työmaatien varrella ei ole asutusta. Saunakyläntien ja Saunamäentien varrella on muutamia asuintaloja. 5 Kemikaalien varastointi ja jätteet Polttoaine säilytetään siirrettävissä säiliöissä (3 5 m 3 ) pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Polttoöljyn kulutus on tuotantokaudella noin 21 m 3. Voiteluöljyjä käytetään noin 140 l ja muita voiteluaineita noin 30 kg vuodessa. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Toiminnassa syntyvät, alueelta muualle toimitettavat jätteet sekä niiden varastointi ja käsittely käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Jätelaji jätemäärä varastointi ja käsittely t/vuosi jäteöljy 0,14 säiliö, ongelmajätekeräys kiinteä öljyjäte 0,02 säiliö, ongelmajätekeräys akut 0,01 jätekatos, ongelmajätekeräys sekajäte 0,2 säiliö, kaatopaikka aumamuovit 1,2 kasassa, kaatopaikka, energiantuotanto tai kierrätys rautaromu 0,09 kasassa, kierrätys Jätteet kerätään jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Rautaromun kierrättää romunvälittäjä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman (päivätty ) mukaan koko toiminnan aikana kertyy kiviä noin 24 m 3, mineraalimaita m 3, laskeutusaltaiden lietettä noin 48 m 3 sekä kantoja ja muuta puutavaraa m 3. Kivet käytetään teiden rungoissa tai sijoitetaan maaperään. Mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen, ja laskeutusaltaiden liete siirre-

6 tään tuotantoalueelle tai käytetään maisemoinnissa. Puujäte varastoidaan tuotantoalueen reunoilla ja toimitetaan energiantuotannossa hyödynnettäväksi tuotantoaikana. 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan hankkeen vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Hakemuksen mukaan Vetelänevan alue on ojitettua turvemaata, jolla puuston määrä ja puulajisuhteet vaihtelevat. Asutus, maankäyttö ja elinkeinot Veteläneva on metsätalouskäytössä olevan metsämaan ja suon ympäröimä. Lähin asuinrakennus on tuotantoalueen pohjoisimman osan itäpuolella noin 500 metrin etäisyydellä (Kuusela ). Asunto on vapaa-ajankäytössä. Tuotantoalueen ja asuinrakennuksen välissä olevaan peltoon on matkaa 280 metriä. Muut asutut tilat sijaitsevat yli metrin etäisyydellä. Tiedustelun perusteella Kuusela-tilalla on käytössä oleva rengaskaivo. Vettä käytetään kukkien kasteluun. Talousvesi otetaan lähteestä, jonka sijaintia ei ilmoitettu kaivotiedustelussa. Toiminnasta voi ajoittain joutua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Tuulen suunnat ja tuuleton tilanne jakautuvat suhteellisen tasaisesti (7 16 %). Vallitsevan tuulen suunta on luoteesta. Tuotantoalueen vähäinen koko, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeenä toimivat metsäalueet sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu hakemuksen mukaan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole vesistöjä, joihin voisi kulkeutua turvepölyä.

7 Tuotannosta aiheutuva melutaso ei ylitä ohjearvoja lähimmissä kiinteistöissä. Kuljetusreittien varressa ei ole asutusta. 7 Tuotantoalue sijoittuu metsäiselle alueelle. Maisemassa tapahtuvat muutokset eivät näy etäälle. Lähiympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin toiminnalla voisi olla vaikutusta. Vetelänevan luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu toiminnan johdosta. Metsästys on mahdollista tuotantokauden ulkopuolella. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa. Toiminnan työllistävä vaikutus on noin kolme henkilötyövuotta. Suojeltavat kohteet Lähin Natura alue (Heinäsuo FI ) sijaitsee noin 6,5 km:n päässä kaakossa. Itäpuolella noin 7,5 km:n päässä on Kivijärven Natura-alue (FI ). Keski-Suomen pienvesien suojeluohjelman (1993) mukaan hankealueen lähettyvillä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä. Vesistön tila Veteläneva sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen (VHA2) Viitasaaren reitillä ja siellä tarkemmin Kivijärven Vuosjärven valuma-alueen Viivajoen (14.445) osavaluma-alueella. Noin 5,7 ha hankealueen pohjoisosasta sijaitsee Heitjärven valuma-alueella (14.446). Tämän alueen vedet johdetaan samaan käsittelyyn muiden vesien kanssa. Seuraavassa taulukossa on Viivajoen valuma-alueen virtaamatietoja. Viivajoen valuma-alue Poskutpuro laskussa Ylä-Kastejärveen pinta-ala km² 157,61 17 keskivirtaama, MQ m³/s 1,56 0,17 keskialivirtaama MNQ m³/s 0,58 0,06 keskiylivirtaama MHQ m³/s 3,22 0,35

8 8 Viivajoen valuma-alueen järvisyys on 7,95 %. Sen maankäyttö on metsätalouspainotteinen. Maatalouden osuus maankäytöstä on noin 4 %. Vesistökuormitus on pääosin metsä- ja maatalouden hajakuormitusta. Vetelänevan turvetuotantoalue on noin 0,3 % Viivajoen valuma-alueesta ja noin 2,8 % Poskutpuron valuma-alueesta. Vedenlaatutietoja on saatavilla Ylä-Kastejärvestä ja Ala-Kastejärvestä. Molemmissa vesi on ollut ruskeaa, melko hapanta ja humuspitoista. Ylä-Kastejärven keskimääräiset kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä. Laadullisesti vesi on tyydyttävää. Ala-Kastejärvi on kokonaisfosforipitoisuuden perusteella arvioituna vähemmän rehevä. Vuotuisen nettokuormituksen keskivirtaamatilanteessa aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisät Vetelänevan alapuolisissa Poskutpurossa, Kortejoessa ja Viivajoessa käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Arvioissa ei ole otettu huomioon sedimentoitumista ja ravinteiden sitoutumista. kiintoaine mg/l kokonaisfosfori µg/l kokonaistyppi µg/l Poskutpuro kuntoonpanovaihe 0,1 1,69 79,4 tuotantovaihe 0,09 0,66 20,2 Kortejoki kuntoonpanovaihe 0,02 0,31 14,5 tuotantovaihe 0,02 0,12 3,7 Viivajoki kuntoonpanovaihe 0,01 0,18 8,6 tuotantovaihe 0,01 0,07 2,2 Hakijan arvion mukaan Vetelänevan turvetuotantoalueen kuormituksella on vähäinen vaikutus hankealueen alapuoliseen vesistöön. Kuivatusvesien lasku-uomina käytettyjen purojen ja jokien kuormitustilanne on nopeasti vaihteleva ja paljolti sääoloista riippuvainen. Esimerkiksi rankat sateet voivat hetkellisesti lisätä ravinnehuuhtoumia. Poskutpurossa toiminnasta tuotantoaikana aiheutuva kokonaisfosforin pitoisuuslisäys on noin 2 % ja kokonaistypen pitoisuuslisäys noin 2,6 %. Vastaavat muutokset Ala- Kastejärvessä ovat noin 0,4 % ja 0,5 %.

9 9 Kalatalous Hakijan osakaskunnille tekemään kalatalouskyselyyn on vastannut ainoastaan yksi osakaskunta, jonka vesistöalue on pieneltä osin hankealueen alapuolisissa joissa ja suurimmalta osin Kivijärvessä. Saaliiden määrää ei ole vastauksessa arvioitu. Osakaskunta on tehnyt istutuksia pääosin Kivijärveen ja istuttanut Viivajokeen järvitaimenta ja jokirapua. Joki on järvitaimenen luontaista lisääntymisaluetta. Osakaskunta on myös kunnostanut Viivajokea kalataloudelle soveltuvammaksi. Suurimmaksi ongelmaksi on koettu vähäarvoisten kalojen runsaus. Muilta osin alapuolisen vesistön kalastuksesta ei ole tietoja. Pohjavesi Hankealueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, joten vaikutuksia pohjaveteen ei ole. Pitkän välimatkan vuoksi tuotantoalueen kuivatuksella ei ole vaikutusta lähimpien kiinteistöjen kaivojen antoisuuteen ja niiden veden laatuun. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on sammutuskalustoa ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteessa ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Pumppauksen toimintahäiriöistä tulee ympäri vuoden hälytys nimetylle pumppaamon hoitajalle tekstiviestipalvelun kautta. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vetelänevan turvetuotantoalueen tarkkailu liitetään hakijan Länsi-Suomen yksikköä koskevaan päivättyyn käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuohjelmaan. Tarkkailu toteutetaan päätöksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

10 10 Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailussa pidetään käyttöpäiväkirjaa ja siitä laaditaan vuosittain yhteenveto. Käyttötarkkailua tehdään suon kuntoonpanovaiheesta jälkihoitovaiheeseen saakka. Päästöjä tarkkaillaan pintavalutuskentän lähtevästä vedestä. Vesimäärä mitataan mittapadolta näytteenoton yhteydessä. Tarkkailu aloitetaan kuntoonpanovaiheessa kaivutöiden alettua. Tuotantovaiheessa tarkkailua tehdään lupajakson aikana kahtena vuotena. Näytteet otetaan kaksi kertaa kuukaudessa kesäkuusta lokakuuhun, kerran kuukaudessa marraskuusta maaliskuuhun ja kerran viikossa kevättulvan aikana huhti- ja toukokuussa. Näytteistä tehdään laaja analyysivalikoima talvikaudella, kevättulvakaudella joka toisella ja kesällä joka kolmannella näytteenottokerralla. Muutoin tehdään suppean analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Päästötarkkailuvuosina pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan ottamalla näyte pintavalutuskentälle menevästä vedestä kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näytteenottokierroksen yhteydessä. Rakenteiden tehoa arvioidaan lisäksi silmämääräisten havaintojen, muun muassa pintavalutuskentän kunnon sekä syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrän perusteella. Hakija ei esitä pöly- ja melutarkkailua. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Poskutlammessa ja Ylä-Kastejärvessä. Järvinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä. Päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vuosittain kootaan raportti, jossa tarkastellaan kuormituksen vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardimenetelmiä tai muita ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä.

11 11 Kalastustiedustelulla ja koekalastuksella tarkkaillaan kuormituksen vaikutuksia kalatalouteen. Kalastustiedustelu tehdään ensimmäisen kerran ennen kuntoonpanotöiden aloittamista ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tiedustelu ulottuu Ala-Kastejärven luusuaan. Koekalastus tehdään Ylä-Kastejärvessä ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Kalataloudellisen haitan korvaaminen Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Korvaukset Hankealueen puhdistettujen kuivatusvesien vähäisten vaikutusten vuoksi rantakiinteistöjen käytölle ei hakijan käsityksen mukaan voida katsoa aiheutuvan korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. Toiminnanaloittamisluvan perustelut Perusteluina ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiselle aloitusluvalle hakija on esittänyt, että tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen on, koska käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Hakija esittää vakuudeksi euroa, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena ja joka on riittävä kattamaan kolmen vuoden ajan ympärivuotisen kuivatusvesien pumppauksen ja kunnossapidon kustannukset. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kivijärven kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana.

12 12 Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski-Suomen TEkeskukselta, Kivijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kivijärven kunnalta. Lisäksi asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Viispiikkinen -nimisessä lehdessä Lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskus Viivajoen valuma-alueella on vireillä Vetelänevan hankkeen lisäksi kaksi muuta turvetuotantohanketta. Kolmen tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 220 ha, joka on 2,4 % Ylä-Kastejärven valuma-alueen ja 1,4 % Viivajoen valuma-alueen pinta-alasta. Maakuntakaavaan on merkitty olemassa oleva Fingrid Oy:n 220 kv:n voimajohto, joka kulkee tuotantoalueen eteläosassa. Linjalla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Ympäristölupahakemuksessa ei ole mainintaa voimajohdosta, eikä sen aiheuttamista rajoituksista turvetuotannon kannalta. Johtoaukealla ja reunavyöhykkeellä, yhteensä metriä leveällä alueella, tapahtuvaan johtoalueella toimimiseen tarvitaan Fingrid Oy:n lupa. Maakuntakaavaan on merkitty Vetelänevan eteläosassa kulkevalle voimajohtoalueelle ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitistö, jonka tarkempi linjaus tehdään myöhemmin mahdollisen maastoliikennelain mukaisen menettelyn yhteydessä. Poskutlampi, Poskutpuro ja Ylä-Kastejärvi kuuluvat Kivijärven rantaosayleiskaavaalueeseen. Poskutlampi on rakentamatonta aluetta. Poskutpuron varrella oleva vanha metsä on suojelualue. Hakijan tulee tehdä tuotantoalueelta ja alapuoliselta vesistöalueelta luontoselvitys. Hankealueella ei ole ympäristökeskuksen paikkatietoaineiston perusteella luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita tai uhanalaisten lajien kasvupaikkoja. Vetelänevan koillispuolella noin kilometrin päässä on Perkausvuoren näkötorni. Sen alueella on paikallista ulkoilu- ja virkistysmerkitystä.

13 13 Ylä- ja Ala-Kastejärvien vesi on ruskeaa, rehevää ja runsashumuksista. Ylä- Viivajärven vesi on laadultaan hieman parempaa kuin yläpuolisessa vesistössä, mutta vesi on kuitenkin runsashumuksista ja rehevää. Keski-Suomen ympäristökeskus on tehnyt Viivajoen kalataloudellisen kunnostuksen vuonna Joki on yksi alueen tärkeimmistä koskikalastuskohteista. Vetelänevan tuotantoalueen valuma-alue on Viivajoen valuma-alueesta 0,3 %. VEPS - tietojärjestelmän tietojen perusteella turvetuotannon kuormitusosuus valuma-alueella on kuntoonpanovaiheen aikana 4,1 %, mikäli kaikki kolme vireillä olevaa aluetta kunnostetaan yhtä aikaa. Yksinään Vetelänevan osuus on 0,9 %. Kolmen tuotantoalueen yhteisvaikutukset vesistöalueeseen ovat merkittävät. Tuotantoalueiden kuntoonpanoa tulee porrastaa, mikäli kaikille kolmelle alueelle myönnetään lupa. Vetelänevan päätökseen tulee asettaa määräys, että kuntoonpano voidaan aloittaa Voimäensuon turvetuotantoalueen toisena tuotantovuonna. Päätökseen tulee asettaa määräys oikovirtausten estämisestä pintavalutuskentällä ja kentän toiminnan jatkuvasta tarkkailusta. Sen toiminta on tarkistettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Turvetuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän pölyä ja melua aiheuttavia laitteita. Vesistötarkkailuun tulee lisätä tarkkailupiste Ala-Kastejärveen Poskutlammen (4 vrk) ja Ylä-Kastejärven (20 vrk) lyhyen viipymän takia. Turvetuotanto on uusi kuormittaja alueella, joten sen vaikutuksia on syytä tarkkailla esitettyä laajemmin. Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Se tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi alueen kunnostuksen aloittamisen myötä. Hakijalla ei ole riittäviä perusteltuja syitä aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

14 14 Keski-Suomen TE-keskus Hakijalle tulee asettaa seuraavat velvoitteet: 1) Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kala- ja rapukantoihin ja kalastukseen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa TE-keskuksen kalatalousyksikköön kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu tulee aloittaa ennen kunnostustöiden aloittamista. Tarkkailu voidaan liittää muiden luvan saaneiden turvetuotantoalueiden kalataloudelliseen tarkkailuun. 2) Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen TE-keskukselle 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle ja rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 3) Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Pintavalutuksen on oltava käytössä ympärivuotisesti. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4) Lupaa ei tule myöntää toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Viivajoen vesistöalueella järvien välillä on kala- ja raputaloudellisesti merkittäviä virtavesialueita. Veden laatu on pysynyt viimeisen 20 vuoden aikana lähes muuttumattomana eli rehevänä. Tuotantoalueiden vedet lisäävät vesistön rehevöitymisestä johtuvia haittoja ja pohjan liettymistä. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää yleensä 3 6 vuotta. Jos turvetuotantoon valmisteltava alue on valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat tällöin pienemmät. Riittävän tehokkaat vesiensuojelumenetelmät (BAT) vähentävät haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Esitetyn suunnitelman kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan huomi-

15 15 oon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia olosuhteita. Hankkeesta aiheutuu yleiselle edulle kala- ja raputaloudellista vahinkoa, joka voidaan kompensoida 500 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Kalatalousmaksulla voidaan yrittää elvyttää ja ylläpitää Kastejärvien ja Viivajärvien kala- ja rapukantoja sekä Mustajoen, Välijoen ja Viivajoen taimenkantaa. Kivijärven kunnanhallitus Hakemuksessa esitettyä suunnitelmaa vesienkäsittelystä tulee täydentää. Vuosittain toistuvissa suurten valumien olosuhteissa (rankkasateet, kevättulva) on vaarana, että vedet tulvivat suoraan ympärillä oleviin eristysojiin ja käsittelemättöminä vesistöön. Samalla laskeutusallas ja pintavalutuskenttä ylikuormittuvat. Ympäristölupaa ei tule myöntää ennen hakemuksen täydentämistä suunnitelmalla kuivatusvesien johtamisesta suurten valumien oloissa. Luvassa tulee antaa määräykset pintavalutuskentän toiminnan tarkkailusta ja toimivuuden ylläpidosta. Hakemusta tulee täydentää suunnitelmalla toimenpiteistä, joilla tuotantoalueen koillis- ja itäpuolella olevaan asutukseen kohdistuvaa pölyhaittariskiä voidaan vähentää. Luvassa tulee määrätä poistamaan pölyhaitat, mikäli niitä ilmenee. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin mahdolliset muutoksenhaut on käsitelty. Saarijärven Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Turvetuotannosta aiheutuvia ihmisen terveyteen vaikuttavia asioita ovat mm. pölyhaitat, melu, liikenteen aiheuttamat päästöt, vaikutukset vesistöihin, vaikutukset pohjaveteen ja vaikutukset kalastoon. Tuotantoalueen etäisyys asunnoista, mukaan lukien vapaa-ajan asuminen, sekä tarvittaessa työaika tuotantoalueella tulee rajata siten, että tuotannosta ja kuljetuksista aiheutuva melu ei ylitä valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) annettua raja-arvoa asunnon piha-alueella päivällä (klo 7-22) L Aeq 55 db ja yöllä (klo 22-7) L Aeq 45 db. Yöaikaisen työajan rajoittaminen voi olla tarpeen, koska lähin asutus on 500 metrin päässä ja se on vapaa-ajan käytössä. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee kustannuksellaan toteuttaa puolueeton melumittaus.

16 16 Pölystä aiheutuvien terveys- ja viihtyisyyshaittojen estämiseksi tulee tuotantoalue viedä riittävän kauaksi asutuksesta. Pölypitoisuus ei saa ylittää asuntojen piha-alueella valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001) annettuja raja-arvoja. Aumojen paikkoja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pölyn leviäminen. Tuotantotapana jyrsinturpeen nosto ja käsittely on pölyävää. Mikäli jyrsinturpeen tuotannosta aiheutuu lähiasutukselle pölyhaittoja tai on mahdollista, että siitä voi aiheutua pölyhaittoja, tulee tuotantotapaa muuttaa vähemmän pölyäväksi tai muulla tavoin vähentää tuotannosta aiheutuvia pölyhaittoja. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee kustannuksellaan toteuttaa puolueeton ilmanlaadun mittaus. On tärkeää tutkia turvetuotanto-alueen lähimmän asuinkiinteistön kaivon kunto ennen tuotannon aloittamista, jotta tarvittaessa voidaan arvioida turvetuotannon vaikutus kaivoon. Kaivovesinäytteestä tulee tutkia ainakin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) liitteen II mukaiset muuttujat. Myös kiinteistön käytössä olevan lähteen vesi tulee tutkia, jos lähde on turvetuotantoalueen läheisyydessä. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelussa ei pitäisi tyytyä ns. vesiensuojelun perustasoon, vaan tulee harkita mahdollisimman tehokasta vesien käsittelyä esim. pintavalutus- ja haihdutuskentät, kemikalointi jne. Pintavalutuskenttien toiminnan varmistamiseksi voisi harkita myös pintavalutuskentille tuleviin ojiin esisuodattimina toimivia sepeli- tai havunoksavalleja tai muita vastaavia järjestelyjä. Ennen turvetuotannon aloittamista tulisi ainakin Ylä-Kastejärven tila tutkia perusteellisesti. Tutkimuksissa tulisi huomioida myös sedimentti ja sedimentaatio sekä petokalojen elohopeapitoisuudet. Muistutukset 1) Kivijärven kalastusalue Hakemus kaikilta osin tulisi hylätä eikä lupaa turvetuotannolle tule myöntää. Toissijaisesti kalastusalue toteaa, että mikäli lupa myönnetään, tulee toiminnan täyttää seuraavat ehdot: Rakentamisessa tulisi käyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita, parasta käytäntöä ja tarpeellista vesiensuojelutekniikkaa.

17 17 Laskeutusaltaita tulee olla 48,1 ha:n tuotantoalueella useampia kuin yksi. Laskeutusaltaiden tulee olla riittävän suuria ja niiden säännöllinen seuranta ja tyhjentäminen on varmistettava. Altaat tulee tyhjentää aina ennen tulvavesikautta. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei suuria tulvahuippuja synny. Hakijan esittämän pintavalutuskentän tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5 % valuma-alueen pinta-alasta. Valutuskentän turvepaksuuden on oltava minimissään 0,5 metriä. Sen tulee myös muulta rakenteeltaan vastata ympäristöhallinnon turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaassa (2007) annettuja arvoja. Myös laskeutusaltaiden tulee olla oikein mitoitettuja. Pintavalutuskentän toimivuutta tulee seurata ja kenttää tarpeen mukaan kunnostaa. Hakijan olisi tehtävä selvitys Ylä- ja Ala-Viivajärven veden laadusta ennen toiminnan käynnistymistä. Lupaa toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei tule myöntää. Hakijan tulisi seurata rakentamisen ja tuotannon aikaisia vaikutuksia kalansaaliiseen ja kalastukseen kolmen vuoden välein tehtävin kalastustiedusteluin ja koekalastuksin, alkaen vuonna Kalastustiedustelun tulisi käsittää Ylä- ja Ala- Viivajärvessä kalastavien osakaskuntien luvan lunastaneet kalastajat. Koeverkkokalastuksia tulisi tehdä Viivajärvissä. Hakijan tulisi seurata Ylä- ja Ala-Viivajärven veden laatua vähintään kolme kertaa vuodessa otettavin näyttein. Niistä tulee tutkia ph, happi, kiintoaineet, fosfori, typpi, elohopea, yms. Puolueettoman osapuolen tulee ottaa ja tutkia näytteet. Kaikki tarkkailu- ja seurantaraportit tulee toimittaa viipymättä tiedoksi Oinolan ja Jauhoniemen osakaskunnille sekä Kivijärven kalastusalueelle. Hakemuksessa esitettyä tuotantovaiheen vuosittaista kuormitusta ei tulisi missään tapauksessa ylittää. Turvetuotannon kuormituksen veden laadulle, alueen virkistyskäytölle, kalastukselle sekä kalakannalle aiheuttamat haitat tulee korvata riittävän suurina. Lisäksi muistutuksessa on esitetty Vetelänevan alapuoliseen vesistöön tehdyt kala- ja rapuistutukset vuosina ) Oinolan osakaskunta Osakaskunta vaatii, että hakemus kaikilta osin hylätään.

18 18 Ylä-Kastejärvi on yksi harvoista järvistä, joka on säilynyt lähes koskemattomana luonnontilassa. Järvi on hyvin matala, sen keskisyvyys on 1,5 2 metriä. Lähialueelle suunnitellut kolme turvetuotantoaluetta aiheuttaisivat järvien hyvälle kalakannalle tuhon. Mm. fosforin ja kiintoaineksen määrät matalissa järvissä aiheuttaisivat happikadon ja elohopeapitoisuus nousisi petokaloissa. Lisäksi muistutuksessa on kerrottu turvetuotannon vaikutuspiiriin jäävät Oinolan osakaskunnan vesistöt, alueen saaliskalat, hankkeen vaikutusalueella olevien kesämökkien määrä sekä kuvattu eläimistöä. 3) Kivijärven osakaskunta Yhtään uutta turvetuotantoaluetta ei saisi osakaskunnan mielestä hyväksyä Kivijärven vaikutusalueelle. Vetelänevan lupahakemukseen liittyen osakaskunta haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Pintavalutuskenttä ei ole riittävä vesiensuojelutoimenpide. Kaikilla uusilla alueilla tulisi ottaa käyttöön laskeutusallas, jonka pinta-ala on 5 % tuotantoalueen pintaalasta. Vesi tulisi johtaa altaasta suodatinpenkereen läpi pintavalutuskentälle. Vetelänevan laskeutusaltaat ovat liian pienet. Edellä mainittujen rakenteiden tulisi olla käytössä ennen kunnostustöiden alkua. Tuotantoalueen alapuolisista vesistöistä Kivijärveen asti on otettava ennen kunnostuksen alkua monipuoliset vesinäytteet. Ylä-Kastejärvestä Poskutpuron suusta on otettava sedimenttinäytteet. Kaikki tutkimustulokset on toimitettava osakaskunnille tiedoksi. Välittömästi tuotantoalueen läheisyydessä olevat vesistöt ovat matalia. Niihin ei saa tulla ylimääräistä kiintoainekuormitusta. Osakaskuntien edustajat tulee kutsua viranomaisten tarkastuskäynneille. Osakaskunnan alueella ja Ylä-Kastejärven rannalla on useita loma-asuntoja ja rantatontteja, joihin veden laadun heikkeneminen vaikuttaa. Hakijan esittämä vakuus alueen ennalleen saattamiseksi on liian pieni. 4) Jauhoniemen osakaskunta Ensisijaisesti osakaskunta vaatii, että hakemus kaikilta osin hylätään. Toissijaisesti lupa tulee myöntää seuraavin ehdoin: Korvaukseksi osakaskunnalle kalakannan heikkenemisestä ja kalansaaliin vähenemisestä Ylä- ja Ala-Viivajärveen tulee istuttaa vuosittain yhteensä kuhan-

19 19 poikasta (1 v.) sekä Välijokeen ja Viivajokeen kumpaankin 400 järvitaimenen poikasta (1 v.). Istutus on tehtävä ensimmäisen kerran vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman. Osakaskunnan vesialueen tilan heikkenemisestä johtuvasta arvon alenemasta tulee maksaa vuotuista haittamaksua vedenlaatutulosten mukaisesti 800 tai euroa vuodessa. Ensimmäinen korvaus on maksettava vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja tuotanto käynnistyy. Muilta osin muistutus on yhteneväinen muistutuksen 1) kanssa. 5) AA (Rantamaja ) Vireillä olevat kolme turvetuotannon lupahakemusta (Penikkaneva, Voimäensuo ja Veteläneva) tulisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Ylä-Kastejärvi ja Lahnajärvi eivät kestä enempää ympäristökuormitusta. Lausunto hakemuksesta olisi tullut pyytää myös Karstulan ja Kannonkosken ympäristönsuojeluviranomaisilta, sillä toiminnan vaikutukset ulottuvat näiden kuntien alueelle. Mikäli lupa myönnetään, vaatii muistuttaja seuraavaa: Järvipisteistä tulee ottaa näytteet myös toukokuun alkupuolella, kun valumavedet ovat suurimmillaan roudan sulettua. Puolueettoman tarkastajan tulee ottaa näytteet. Pintavalutuskentän/laskeutusaltaan tulee olla 7 % tuotantoalueesta. Ylä-Kastejärven näytteenottopisteen tulee olla lähempänä Välijoen suuta. Muistuttaja varaa oikeuden täydentää myöhemmin muistutustaan, jos siihen on tarvetta. 6) BB (Potkutlampi ) Muistuttaja esittää hakemuksesta seuraavaa: Alueen laskeutusaltaan koon on oltava 7 % tuotantoalueen pinta-alasta. Laskeutusallas suodatinpenkereineen sekä pintavalutuskenttä on oltava käytössä ennen kuin tuotantoaluetta aletaan kunnostaa. Vetelänevan tuotantoalueen alapuolisista vesistä Kivijärveen asti on ennen kunnostustöitä otettava riittävät monipuoliset vesinäytteet. Poskutpuron suusta ja Ylä- Kastejärvestä on otettava myös pohjasedimenttinäytteet. Tutkimustulokset on veloituksetta toimitettava muistuttajalle. Muistuttaja on kutsuttava viranomaisten tarkastuskäyneille.

20 Lisäksi muistuttaja pyytää huomioimaan Kastejärvien rannalla olevien loma-asuntojen ja tonttien arvon alenemisen. 20 7) CC:t (Rajamaasto ) Muistuttajat, joilla on vapaa-ajanasunto Iso-Perkausjärven rannalla Vetelänevan pohjoispuolella, esittävät tuotantoalueen pohjoispään jättämistä luonnontilaan, ettei Iso- Perkausjärven veden laatu muuttuisi huonommaksi. Lisäksi muistuttajat ovat huolissaan turvetuotannosta aiheutuvista melu- ja pölyhaitoista sekä turvesuopaloista. 8) Penttilän yhteismetsä Ympäristölupaviraston ei tule myöntää lupaa Vetelänevan turvetuotantoalueelle. Penttilän yhteismetsä on tuotantoalueen rajanaapuri. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan yhteismetsän maiden rajapuroissa ja -lammessa noin 3,3 km:n matkalla. Muistuttaja arvioi, että Kuruinpuron varrella oleva metsälain nojalla metsäkäytöltä rauhoitettu alue turmeltuu sekä Poskutlampeen kertyy humusta ja veden laatu huonontuu. Yhteismetsällä on kaksi rantakaavan mukaista lomarakennustonttia Ylä-Kastejärven rannalla. Järvi ei ekologisesti kestä pieniäkään muutoksia. Yhteismetsälle aiheutuvat veden laadun muutos- ja pöly- yms. haitat on korvattava. Muutoin Penttilän yhteismetsä esittää samat vaatimukset kuin Kivijärven osakaskunta. 9) DD:t Muistuttajat vaativat, että Vetelänevan lupahakemus tulee hylätä. Aluetta ei ole varattu turvetuotantoon vahvistettavana olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Turvetuotanto Vetelänevalla olisi maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n vastaista. Turpeennosto Vetelänevalta on myös vesilain 1 luvun 15 :n vastaista, ja se estäisi pysymisen vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 21 :n velvoittamassa vesiensuojelutavoitteessa. Suon kuivattaminen turpeen ottoa varten aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 :n vastaista merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Alapuolisten matalien ja rehevien vesien lopullinen pilaantumisriski on erittäin suuri. Hanke on myös ympäristönsuojelulain 6 :n vastainen. Sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. muut mahdolliset sijoituspaikat, onnettomuusriski sekä aluetta koskevat kaavamääräykset.

21 Myös toiminnanaloittamishakemus on hylättävä. Muutoksenhaku on hyödytöntä, jos toiminta on aloitettu ja suon tilaa muutettu. 21 Ympäristölupahakemus on hylättävä jo valuma-alueen nykyisen kestämättömän kuormituksen takia. Hakija ei ole tehnyt luontoselvitystä hankealueelta. Muistuttajien mukaan kiinteistöjen arvo laskee. Mikäli lupa myönnetään, hakija on velvoitettava osallistumaan vesistöhaittojen ilmettyä ja toiminnan lopettamisen jälkeen vesien kunnostukseen ja puhdistamiseen. Tarvittaessa toiminta on lopetettava ja päästöt estettävä. Toiminnan loputtua Vetelänevan tuotantoalue on ennallistettava ja maisemoitava. Luvassa tulee näkyä, kuka vastaa toiminnan loputtua kunnostus- ja ennallistamistöistä, jos nykyinen hakija lopettaa toiminnan ja alue siirtyy toiselle toiminnanharjoittajalle. 10) Fingrid Oyj Turvetuotannon suunnittelussa, ojituksessa ja tuotannossa tulee ottaa tuotantoalueella olevat voimajohdot huomioon. Kiinteistön käyttöoikeuden supistus eli johtoalue Vetelänevan turvetuotantoalueen kohdalla on 85 metriä leveä. Siitä 65 metriä on johtoaukeaa ja lisäksi reunoissa on 10 metriä leveät reunavyöhykkeet, joissa puuston kasvua on rajoitettu. Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajan omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää johto alueella. Maanomistaja ei saa harjoittaa alueella sellaista toimintaa, josta voi aiheutua vaaraa johdon käytölle tai kunnolle. Luvan hakijan ja voimajohdon omistajan on pidettävä voimajohdon alueella katselmus erikseen sovitusti ennen toiminnan aloittamista ja sen loputtua. Muistutuksessa on kuvattu voimajohtoalueeseen liittyvät turvaetäisyydet ja työskentelyrajoitukset. Turpeen ottaja vastaa henkilökuntansa työturvallisuudesta sekä kaikista vahingoista, joita voi sattua voimajohdolle turpeen ottamisesta. Vapo Oy:n tulee toimittaa työskentelyohjeet kaikille tuotantoalueella työskenteleville. Muuttuneista tuotantosuunnitelmista tulee ilmoittaa Fingrid Oyj:lle.

22 22 11) EE:t Heitjärven kylän asukkaina muistuttajat haluavat Vapo Oy:n kiinnittävän huomiota seuraaviin asioihin: Kuivatusvesien käsittelyyn on oltava riittävän suuret pintavalutuskentät ja laskeutusaltaat sekä riittävän pitävät patorakenteet ja pintapuomit, ettei vesistöihin pääse kuormitusta runsassateisinakaan vuosina. Hanke on muistuttajien mielestä ristiriidassa puro-, valuma-, joki- ja kosteikkoalueiden kunnostamis- ja ennallistamishankkeiden kanssa. Muistuttajat pitävät pöly- ja meluhaittoja merkittävinä. Turpeen noston aikaan vallitsevat tuulet ovat etelä länsisuunnalta eli tuotantoalueelta asutukseen päin. Muistuttajat kysyvät, onko kaikkia maan- ja lomatonttien omistajia kuultu hakemuksen johdosta. 12) FF:t (Koivikko ), GG:t (Kuusiranta ja Toivonmaa ) Muistuttajat omistavat maakiinteistöjä Ylä-Viivajärven rannoilla. Vapo Oy:n ympäristölupahakemus ja hakemus aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta tulee hylätä. Kolme Viivajärven yläpuolisille vesistöalueille sijoittuvaa turvetuotantohanketta tulevat vahingoittamaan vesireittiä. Muistuttajien arvion mukaan heidän omistamiensa kiinteistöjen arvo tulee laskemaan. Turvetuotanto turmelee puhdasta luontoa ja hävittää korvaamattomia luontoarvoja. Muistuttajien mukaan ei pidä paikkaansa, että turvetuotannon vaikutukset rajoittuvat tuotantoalueelle. Lisäksi muistuttajat vaativat, että ympäristölainsäädännössä tulee huomioida turpeen noston hiilidioksidipäästöt. Vesinäytteiden ottamisen ja tutkimisen lisäksi tulee seurata todellisia muutoksia alapuolisen vesistön pohjassa. 13) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry Vapo Oy:n hakemuksesta puuttuu luontoselvitys. Ojitetuillakin soilla voi olla suojeltavia luontoarvoja. Turpeennostoalueen kuivatus olisi vakava uhka Viitasaaren reitin latvavesille. Kuormitus on vastoin vesipuitedirektiiviä, jonka tavoitteena on estää vesiekosysteemien huononeminen ja parantaa niiden tilaa. Lisääntyvä turpeen poltto

23 voimistaa ilmastonmuutosta. Ympäristölupaa ja toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää Kivijärven Vetelänevalle. 23 Hakijan selitys ja lisäselvitys Keski-Suomen ympäristökeskus Penikkanevan tuotantoala on 72,9 ha, Voimäensuon 58,1 ha ja Vetelänevan 48,1 ha eli yhteensä 179,1 ha. Yhtenäisenä alueena ne olisivat keskikokoinen turvetuotantoalue. Niiden osuus Ylä-Kastejärven valuma-alueesta on noin 1,9 % ja Viivajoen valumaalueesta noin 1,1 %. Voimäensuon kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuksella puhdistettuna Lahnajärven eteläpään Kortelahteen. Purkumatka pintavalutuksesta on noin 1,5 km. Penikkanevan riittävän tehokkaasti puhdistetut kuivatusvedet johdetaan noin kolmen tai neljän kilometrin pituisessa purku-uomassa Lahnajärven pohjoispäähän. Purkupaikkojen väliä on noin kolme kilometriä. Penikkanevan ja Vetelänevan vedet kohtaavat Ylä-Kastejärvessä noin 11 km:n päässä Penikkanevalta. Vetelänevan vedet ovat kulkeneet em. kohtaan 3,5 km:n matkan. Kaikilla alueilla kuormituksen, erityisesti kiintoaineen kiinniotto on tehokasta. Merkittäviä yhteisvaikutuksia ei ole odotettavissa. Veden vaihtuvuus Ylä-Kastejärvessäkin on verrattain nopea ollen noin 22 vuorokautta. Tarvetta tuotantoalueiden vaiheittaiseen käyttöönottoon ei saata olla. Samoista syistä ei ole tarpeen muuttaa hakijan esittämää tarkkailua. Metsäojitettua suota koskevat selvitykset ovat riittävät lupaharkintaa varten. Keski-Suomen TE-keskus Vaadittu kalatalousmaksu on suuri. Muilta osin hakija viittaa edellä lausumaansa. Kivijärven kunta Kunnan esittämät seikat ovat tulleet riittävästi huomioitua suunnitelmassa.

24 24 Saarijärven Karstulan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Etäisyydet huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu asutukselle kohtuutonta rasitusta pölyn tai melun muodossa. Toimintaa ei ole syytä rajoittaa eikä asettaa em. vaikutuksiin liittyviä seurantavelvoitteita. Muutoin hakija viittaa soveltuvin osin edellä lausumaansa. Muistutukset 1), 2), 3), 4), 5), 6), 8), 9), 12) ja 13) Luvan epäämisvaatimukset ovat aiheettomat. Muut vaatimukset ja huomautukset ovat riittävällä tavalla tulleet huomioiduiksi suunnitelmassa. Tavanomaisesti asetetut lupaehdot ovat riittävät useissa muistutuksissa esille otetuista lupakäytännössä vakiintuneista toimista ja velvoitteista. Muut vaateet on hylättävä aiheettomina. Haetun luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista tai luonnonsuojelullista estettä. Lisäksi hakija viittaa edellä lausumaansa. Muistutus 7) Kuivatusvesiä ei johdeta Iso-Perkausjärveen. Lyhimmilläänkin järvelle on matkaa yli 600 metriä ja rakennuskohteelle yli kilometri. Vaateet ovat aiheettomat. Muistutus 10) Fingrid Oyj:n lausunto tulee huomioida annettavassa lupapäätöksessä kokonaisuudessaan sellaisenaan, asettaa voimalinjaa koskeva lupaehto ja siinä viitata päätöksen liitteeksi oheistettavaan lausuntoon. Hakija laatii lausunnon huomioon ottavan suunnitelman mahdollisimman pian ja toimittaa sen ympäristölupavirastolle. Suunnitelmassa ilmoitetaan mahdolliset tuotantoala- ja mitoitusmuutokset. Hakija on myöhemmin ilmoittanut, että suunnitelmaa ei ole voimajohdon vuoksi tarpeen muuttaa. Muistutus 11) Heitjärveen ei johdeta kuivatusvesiä. Järvelle on matkaa lyhimmillään noin 2,2 km. Vaateet ja huomautukset ovat aiheettomat.

25 25 Lupahakemuksen täydennys Lähimmän asuinrakennuksen (Kuusela ) omistaja on puhelinkeskustelussa ilmoittanut hakijalle, että tilan lähde ei sijaitse Kuuselan ja tuotantoalueen välissä, vaan noin 200 metriä Kuusela-tilan talouskeskuksen pohjoispuolella. Lähde sijaitsee eri valuma-alueella kuin tuotantoalue. Tilan kaivo on mennyt pilalle muutama vuosi sitten. Siitä ei enää oteta talousvettä. Vapo Oy on ilmoittanut ympäristölupavirastolle, että Vetelänevan turvetuotantoalueen sijainti osin Fingrid Oyj:n johtoalueella ei aiheuta muutoksia turvetuotantoalueen tuotantosuunnitelmaan. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Vetelänevan turvetuotantoon Kivijärven kunnassa. Tuotanto-alueen pinta-ala on auma-alueineen noin 48 ha. Tuotantoalue ja vesienkäsittelyrakenteet ilmenevät hakemussuunnitelman päivätystä liitekartasta "Tuotantosuunnitelma" (1:10 000) ja sen pintavalutuskenttää esittävästä suurennoksesta (1:2 000). Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kuruinpuroon. Hankealueelle on tehtävä hakemuksen tuotantosuunnitelman ( ) mukaisesti pintavalutuskenttä, pumppaamo, pumppausallas, laskeutusallas sekä sarkaojakohtaiset

26 26 vähintään 10 metriä pitkät lietesyvennykset, päisteputket ja päisteputkien lietepidättimet. Kokoojaojissa on oltava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi ja pato. Hankealueen vedet on johdettava näiden vesiensuojelurakenteiden kautta ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän ohijuoksutus on sallittu vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa niin lyhyen aikaa kuin mahdollista. Mahdolliset ohijuoksutukset ja niiden syyt on merkittävä tuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan. Hankealueen ulkopuoliset vedet on ohjattava eristysojissa alueen ohi. Eristysojissa on oltava lietettä keräävät rakenteet. Aumojen ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. 2. Pintavalutuskentän alan on oltava vähintään 2,3 ha, ja mahdolliset oikovirtaukset kentällä on estettävä. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään 10 metrin välein. Vesien jakautumisesta mahdollisimman tasaisesti kentälle on huolehdittava. Mahdollisia penkereitä tehtäessä kentän pintaa ei saa tarpeettomasti rikkoa. Pintavalutuskentän toimintaa on seurattava kunnostuksen aikana ja tuotantoaikana jatkuvasti. Lisäksi sen toiminta on tarkastettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset toiminnan häiriöt on korjattava välittömästi. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanotöiden aloittamista. Rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Kivijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden jatkamista. Kuntoonpanotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja -laitteet sekä tuotantoalueen ojastot ja laskuoja jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Viat ja toiminnan puutteellisuudet on korjattava heti. Vesienkäsittelyraken-

27 teiden sekä ojastojen kunnosta ja puhdistamisesta on huolehdittava myös tuotannon keskeytysten aikana. 27 Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaan ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan 5. Toiminta on järjestettävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden, laitteiden ja työmenetelmien on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuulioloista johtuneet toiminnan keskeytykset ja tuolloin vallinneet tuulitiedot on merkittävä tuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Melu 6. Turvetuotannon melutaso ei saa ylittää lähimpien altistuvien asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7.

28 28 Jätteet 7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava Kivijärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja pidettävä toisistaan erillään. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua roskaantumista tai maaperän pilaantumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava vuosittain hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi hyväksytyssä tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikassa. Jätteet on ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön materiaalina. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Kemikaalien varastointi 8. Voiteluaineet, jäteöljy ja muut ongelmajätteet on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin, laponesto ja lukitus. Toiminta johtoalueella 9. Turvetuotanto on järjestettävä niin, että sillä ei aiheuteta haittaa tuotantoalueen kautta kulkevalle 220 kv:n johdolle. Luvan saajan tulee noudattaa johdon omistajan kanssa erikseen sovittavia menettelytapoja. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Turvetuotantoon liittyvistä häiriö- ja poikkeustilanteista, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa, on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Kivijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.