Penikkanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus,

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 96/09/1 Dnro ISY-2008-Y-196 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Penikkanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus, Karstula. LUVAN HAKIJA Karstulan Morass Oy Suomäentie Kangasaho HAKEMUS Karstulan Morass Oy on pyytänyt ympäristölupaa Penikkanevan uudelle 66,3 ha:n tuotantoalueelle ja 6,6 ha:n auma-alueille ympäristölupavirastoon saapuneella ja täydennetyllä hakemuksella. Penikkaneva sijaitsee Karstulan kunnan Kimingin kylässä noin 16 km Karstulan kunnan keskustasta pohjoiseen ja noin 12 km Kyyjärven keskustasta itään, edellä mainittujen kuntien rajalla. Hakemuksessa on pyydetty ympäristönsuojelulain 101 :n nojalla oikeutta toiminnan aloittamiseen lupapäätöksen antamisen jälkeen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta sekä vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta turvetuotantoalueen vesien johtamiseen toisen maalla sijaitsevaan ojaan.

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttää ympäristöluvan, jos tuotantoalueen pinta-ala on yli 10 ha. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla ympäristölupavirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi turvetuotantoalue. Toiminnalla ei ole aikaisempaa lupaa. Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee hakijan hallussa olevilla alueilla tiloilla Lisä-Ojala RN:o 34:0, Lisä-Väliaho RN:o 22:0, Lisä-Kivimäki RN:o 1:24, Lisä-Takala RN:o 1:23, Lisä-Puumala RN:o 1:22 ja Pohja RN:o 1:28. Penikkanevaa ei ole merkitty turvetuotantoalueeksi Keski-Suomen seutukaavassa eikä ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Kaavan vahvistamispäätöksestä on valitettu, mutta ei siltä osin, kuin kaavalla on vaikutusta Penikkanevan tai sen lähialueiden käyttöön. Karstulan itäisten ja läntisten vesistöjen rantayleiskaavan laatiminen on käynnissä. Toiminta ja päästöt Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantoalueen kokonaispinta-ala on 72,9 ha. Varsinaisen tuotantoalueen pinta-ala on 66,3 ha, minkä lisäksi auma-alueita on 6,6 ha. Alueella aiotaan tuottaa jyrsinpolttoturvetta sekä ympäristöturvetta imukeruuvaunumenetelmällä. Vuosittainen tuotantomäärä on enimmillään m 3. Tuotantoaika on toukokuusta syyskuun puoliväliin asti, noin päivää vuodessa. Työaika ajoittuu pääosin välille klo Tuotantopäivien lisäksi tehdään kesällä tuo-

3 tantoa valmistelevia töitä päivänä sekä keväisin ja syksyisin tuotantoalueen kunnossapitotöitä päivänä. 3 Turve kuljetetaan pois pääosin loka maaliskuun välisenä aikana, yhteensä päivän aikana. Uutta tietä rakennetaan m. Kunnostustyöt aloitetaan heti, kun ympäristölupa on lainvoimainen. Puuston poiston jälkeen rakennetaan pintavalutuskentät sekä kaivetaan laskeutusaltaat, laskuojat, ympärysojat ja paloaltaat. Alue jyrsitään, tehdään sarkaojat ja lietetaskut sekä asennetaan päisteputket. Lopuksi alue muotoillaan ruuvaamalla ja suoritetaan viimeistelytyöt. Hakija hakee oikeutta johtaa kuivatusvedet tilalla Pohja RN:o 1:28 sijaitsevaa ojaa pitkin Myllyjokeen. Kuivatusvesien johtamisojaa syvennetään tilalla Pohja hakijan vuokraamalla alueella sekä tilalla Lisä-Puumala hakijayhtiön osakkaan omistamalla alueella, mutta muilta osin ojaa ei ole tarpeen kaivaa tai syventää. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesienkäsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat päisteputkineen, kaksi laskeutusallasta ja kaksi ympärivuotisesti käytössä olevaa pintavalutuskenttää. Kentät toimivat luontaisella valumalla. Turvekerroksen paksuus kentillä on 1,3 2,0 m. Turve on rahkasaraturvetta ja pohjamaa on moreenia. Molemmilla kentillä on ojia. Hakemuksen mukaan vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Pintavalutuskenttien valuma-alueet ovat seuraavat: Tuotantoala, ha Auma-alueet, ha Yhteensä, ha Pintavalutuskenttä 1,3 ha 25,9 1,8 27,7 Pintavalutuskenttä 2 ha 40,40 4,8 45,2 Yhteensä 66,30 6,6 72,9 Tuotannon vesistöpäästöt on arvioitu muilta tuotantoalueilta saatujen nettokuormitusarvojen perusteella: 39 kg/ha kiintoainetta, 7,1 kg/ha kokonaistyppeä ja 0,23 kg/ha kokonaisfosforia vuodessa. Penikkanevan (66,3 ha) vuotuinen nettokuormitus on siten noin kg kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 480 kg typpeä. Nettokuormitusarvio on esitetty hakijan selityksessä, joka on toimitettu ympäristölupavirastoon

4 4 Pöly, melu ja liikenne Käytettäessä nykyaikaista pölynerottimella varustettua imuvaunua tapahtuu vain vähäisiä pölypäästöjä ilmaan. Tuotannosta aiheutuva melu on traktorin käyntiääntä. Turve kuljetetaan pois pääosin syyskuusta helmikuuhun, yhteensä päivän aikana. Ympäristöturve toimitetaan lähellä oleville maatiloille ja polttoturpeeksi soveltuva turve Jyväskylän voimalaitokseen. Turvekuormia on enimmillään 640 vuodessa. Kuljetukset tehdään rakennettavaa tietä pitkin Hietaharjun metsätielle ja sitä pitkin edelleen Siniselle tielle. Henkilöautoliikennettä on pääasiassa tuotantoaikana, mutta jonkin verran myös kuljetusten aikana. Varastointi ja jätteet Traktorit kuluttavat tuotantokauden aikana noin litraa polttoöljyä. Säiliöiden tilavuus on litraa. Säiliöt varastoidaan varikolla. Traktorit huolletaan muualla huoltohalleissa, joten jäteöljyä ei tuotantoalueella synny. Muu toiminnassa muodostuva jäte varastoidaan varikolla ja toimitetaan keräilyyn. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta sekä kiviä, mineraalimaita ja lietteitä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu. Toiminta-alue ja sen lähiympäristö Tuotantoalueen nykytila sekä asutus ja ympäristön maankäyttö Tuotantoalue sijoittuu kokonaan ojitetulle suoalueelle, joka on osaksi hakattua. Alueella ei ole havaittu erikoisia kasvi- tai eläinlajeja. Alue on heikkokasvuista rämettä.

5 Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 250 metriä tuotantoalueelta luoteeseen. Seuraavaksi lähimmät kaksi asuinrakennusta sijaitsevat noin 550 metriä länteen tuotantoalueelta. 5 Penikkaneva sijaitsee Viivajoen valuma-alueella (14.445). Valuma-alueella ei ole tuotannossa olevia turvetuotantoalueita. Ympäristölupavirasto on myöntänyt Voimäensuon noin 58 ha:n turvetuotantoalueelle ympäristöluvan. Päätös ei ole lainvoimainen. Vetelänevan 48 ha:n tuotantoalueen ympäristölupahakemus on vireillä. Voimäensuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Lahnajärveen ja Vetelänevan Lahnajärven alapuoliseen Ylä-Kastejärveen. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan Viivajoen valuma-alueella kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitusta tulee eniten luonnonhuuhtoumasta, jonka osuus on noin 50 % kokonaiskuormituksesta. Maatalouden osuus kokonaisfosforikuormituksesta on 28 % ja kokonaistyppikuormituksesta 22 %. Metsätalouden vastaavat osuudet ovat 10 % (fosfori) ja 6 % (typpi). Suojelukohteet ja lähilampi sekä pohjavesialueet Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmaalueita eikä pohjavesialueita. Tuotantoalueesta noin 250 metriä lounaaseen sijaitsee Vehkalampi. Vehkalammen ja tuotantoalueen välissä kulkee maantie, Sininen tie. Vesistö ja veden laatu Penikkaneva sijaitsee Viitasaaren reitillä Kivijärven-Vuosjärven alueen Viivajoen valuma-alueella (14.445). Viivajoen valuma-alueen pinta-ala on 157,6 km 2. Kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Myllyjokeen ja edelleen Lahnajärveen. Lahnajärvestä kuivatusvesien johtamisreitti on seuraava: Lahnajoki Ylä-Kastejärvi Välijoki Ala- Kastejärvi Mustajoki Ylä-Viivajärvi Välijoki Ala-Viivajärvi Viivajoki Kivijärvi. Lahnajärven veden laatu on ollut vuosina ruskeaa, melko hapanta ja humuspitoista. Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet kuvaavat rehevää veden laatua, kuten myös levien määrää ilmentävät klorofylli-a-pitoisuudet. Syvänteessä esiintyy ajoittain hapen vajausta. Matala alusveden happipitoisuus on aiheuttanut ravintei-

6 den sedimentistä vapautumista. Laadullisesti vesi on välttävän ja tyydyttävän rajoilla. Veden laadussa ei ole tapahtunut muutoksia vuosien aikana. 6 Ylä-Kastejärven veden laatu on pitkälti samanlaista kuin Lahnajärven. Ala-Kastejärvi on keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella vähemmän rehevä kuin Lahnajärvi ja Ylä-Kastejärvi. Kastejärvien veden laadussa ei niillä tehtyjen tarkkailujen perusteella ole tapahtunut muutoksia. Kalastus ja kalasto Oinolan osakaskunnan mukaan alapuolisen vesistön kalastuksellinen merkitys on erittäin suuri. Kalastavia henkilöitä on vuosittain noin 200. Parhaiten menestyviä kalalajeja ovat hauki ja kuha, jota on istutettu Lahnajärveen, Kastejärviin ja Ylä-Viivajärveen. Kuhan lisäksi alueelle on istutettu haukea, järvitaimenta, harjusta ja rapua. Lahnajärvessä ja -joessa ei ole tällä hetkellä rapuja. Kuha lisääntyy alueella luontaisesti. Osakaskunnan arvion mukaan veden laatu on hyvää. Järvistä on pyydystetty vähäarvoista kalaa. Veden laatu on parantunut viime vuosina. Pudasjärven osakaskunnan mukaan Viivajärvessä ja -joessa on noin 200 kalastajaa. Viivajärven ja -joen veden laatu on tyydyttävää. Vesistön nuhraantuminen ja pyydysten limoittuminen on alueella hyvin yleistä. Jauhoniemen osakaskunta on tehnyt Viivajoella kalataloudellisia kunnostuksia. Viivajoessa on havaittu järvitaimenen kutukuoppia, joten alue toimii lajin luontaisena lisääntymisalueena. Vähäarvoisten kalojen runsaus ja hajakuormitus ovat vesien kannalta negatiivisia asioita. Toiminnan ympäristövaikutukset Hakijan arvion mukaan toiminnan päästöillä ei ole vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun. Hakija on arvioinut, että toiminnasta ei aiheudu lähiasutukselle kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa.

7 Ympäristöriskit 7 Tulipaloja pyritään estämään puhaltamalla koneet huolellisesti tarvittaessa. Alueella on palokalusto ja työntekijät koulutetaan alkusammutukseen. Öljynvaihdot tehdään muualla. Mahdollisten öljyvahinkojen torjuntaan käytetään turvetta. Polttoainesäiliöissä on tankkauspistooli. Polttoainesäiliöt lukitaan ilkivallan varalta. Tulvat estetään jakoputkilla, jotka säännöstelevät veden virtausta pintavalutuskentälle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija esittää, että tuotantoalueen tarkkailu tehdään Vapo Oy Energian Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on hakemuksen liitteenä. Käyttötarkkailussa käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan muun muassa ojitukset, tuotantoajat ja -menetelmät, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset ja sääolot sekä muita valumavesien määrään ja laatuun vaikuttavia tekijöitä. Käyttötarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenveto. Vesistövaikutuksia seurataan kuivatusvesien johtamisojasta mittapadolta, Myllyjoesta kuivatusvesien laskuojan yläpuolelta ja Lahnajärven syvänteeltä (järven pohjoispäässä). Tarkkailuajankohdat ja analyysivalikoimat on selostettu hakemuksessa. Korvaukset ja toiminnanaloittamisluvan perustelut Hakijan arvion mukaan tuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Hakija perustelee toiminnanaloittamisluvan hakemista sillä, että käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneessa selityksessään ilmoittanut, että toiminnanaloittamislupaa haetaan lähinnä vesienkäsittelyrakenteiden tekemiselle sekä katselmuksella täsmentänyt, että tavoitteena on saada pintavalutuskentät kuntoon ennen toiminnan aloittamista. Hakija esittää euron vakuutta.

8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY 8 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Karstulan ja Kyyjärven kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Viispiikkinen -nimisessä lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski-Suomen TE-keskukselta, Karstulan ja Kyyjärven kunnilta sekä Karstulan ja Kyyjärven kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskus Hakemuksen kanssa samanaikaisesti on vireillä Voimäensuon ja Vetelänevan turvetuotantohakemukset. Uusien tuotantoalojen yhteispinta-ala on 220 ha, joka on 2,4 % Ylä-Kastejärven valuma-alueesta ja 1,4 % Viivajärven valuma-alueesta. Penikkaneva ei sisälly Keski-Suomen maakuntakaavaan. Karstulan itäisten ja läntisten vesistöjen rantayleiskaavan laatiminen on käynnissä. GTK:n turvetutkimusraportin 307 mukaan Penikkaneva on vuosina ollut ojitettua kaakkoispäätä lukuun ottamatta. Keskiosassa on ollut sararämeen muuttumia ja kaakkoisosassa lyhytkorsirämettä. Reunamilla on ollut varsinaisen sararämeen ja tupasvillarämeen muuttumia ja aivan kivennäismaan rajalla korpirämettä. Hakemus ei sisällä selvitystä alueen kasvillisuus-, linnusto- ja ympäristöarvoista, joten ympäristökeskus ei voi ottaa kantaa turvetuotannon ympäristövaikutuksiin. Alueen lähistöllä on luonnontilaista ja luonnontilaisen kaltaista suota, joiden kasvillisuuteen, vesitalouteen ja virkistyskäyttöarvoihin tuotanto vaikuttaa.

9 9 Lahnajoen varressa on suona edustava Raaninkankaan korpi. Vehkalampi tuotantoalueen eteläpuolella on 3 ha:n suorantainen ulpukkatyypin humusvesi, joka on arvokas, kohtalaisen luonnontilainen kaakkurin pesimälampi. Koska Penikkanevan lähialueilla on luontoarvoja, tulee ympäristölupahakemukseen liittää asiantuntijan laatima, maastoselvityksiin perustuva luontoselvitys. Lahnajärven vesi on ruskeaa, rehevää ja runsashumuksista. Syvänteessä on ajoittain hapenvajeita. Veden laadussa ei ole tapahtunut muutoksia vuosina Ylä- ja Ala-Kastejärvi ovat veden laadultaan samanlaisia kuin Lahnajärvi. Ylä-Viivajärven vesi on hieman parempilaatuista, mutta kuitenkin runsashumuksista ja rehevää. Hakijan esittämä kuormitusarvio on virheellinen. Hakemuksessa esitetyn laskentamenetelmän perusteella oikea nettovuosikuormitusarvio on noin kg kiintoainetta, noin 15 kg fosforia ja noin 480 kg typpeä vuodessa. VEPS-tietojärjestelmän tietojen mukaan turvetuotannon kuormitusosuus valuma-alueella on kuntoonpanovaiheen aikana 4,1 %, jos kaikki kolme tuotantoaluetta kunnostetaan yhtä aikaa. Penikkanevan ja Voimäensuon turvetuotantoalueiden osuus Lahnajärven valumaalueesta on 3,0 %. Yleensä turvetuotannon kuormitusosuus on kaksinkertainen valuma-alueeseen nähden. Yhdessä muiden tuotantoalueiden kanssa Penikkanevan vesistövaikutukset valuma-alueella ovat huomattavasti merkittävämmät kuin Penikkanevan vaikutukset yksin. Lupaan on asetettava pintavalutuskentillä olevien ojien tukkimista ja oikovirtausten estämistä koskevat määräykset. Kaikkia ulkopuolisia vesiä ei johdeta eristysojaan, vaan osa johdetaan laskeutusaltaalle menevään ojaan, ja kyseisen tuotantoalueen ulkopuolisen valuma-alueen suuruus tulee selvittää. Osa auma-alueista sijoitetaan eristysojan taakse, jolloin turve on kuljetettava ojan yli. On kerrottava, kuinka turpeen joutuminen eristysojaan aiotaan estää. Tuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavia koneita ja laitteita.

10 10 Hakijan on tehtävä päästötarkkailua kuntoonpanovaiheen aikana ja kahtena vuotena lupakaudella yhteistarkkailuohjelman mukaisin periaattein, pintavalutuskenttien keräilyojista otettavin näyttein. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Lisäksi päästötarkkailuvuosina kenttien toimivuutta tulee tarkkailla ottamalla näyte kentille menevästä vedestä kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näytteenoton yhteydessä. Hakijan esittämä vesistötarkkailupiste tulee siirtää purkuojan alapuolelle Myllyjokeen. Ennen kuntoonpanotöiden aloittamista tulee hakijan yhdessä Vapo Oy:n kanssa tutkia Lahnajärven tämän hetkisen lietekerroksen paksuus ja laajuus. Tätä koskeva suunnitelma on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Lisäksi hakijalla ei ole riittäviä perusteltuja syitä. Keski-Suomen TE-keskus Hankkeen vesistövaikutukset on esitetty puutteellisesti. Ei ole esitetty, kuinka paljon kuivatusvesien johtaminen kohottaisi tuotantoaikana veden kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuutta turvetuotantoalueen alapuolisella vesialueella. Kalasto- ja kalastusselvitys perustuu ainoastaan kalastuskunnille lähetettyyn kyselyyn. Hakijalle tulee asettaa seuraavat velvoitteet: - Vaikutuksia kala- ja rapukantoihin sekä kalastukseen ja ravustukseen tulee seurata TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Seuranta tulee aloittaa jo ennen kunnostustöiden aloittamista riittävien vertailutietojen saamiseksi. - Hakija tulee määrätä maksamaan 800 euron vuotuinen kalatalousmaksu. - Tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Vesienkäsittelyyn erityisesti ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää huomiota. TE-keskus perustelee vaatimuksiaan muun muassa seuraavasti: Tuotantoalueen alapuolisten järvien välillä on kala- ja raputaloudellisesti merkittäviä virtavesialueita. Viivajoen valuma-alueella ei ole tällä hetkellä turvetuotantoalueita.

11 11 Lahnajärvi ja Ylä-Kastejärvi ovat reheviä vesistöjä ja niiden syvänteissä on ajoittain hapen vajausta. Ala-Kastejärvi ei ole yhtä rehevä kuin sen yläpuoliset järvet. Ylä- Viivajärven vesi on selvästi kirkkaampaa kuin yläpuolisissa järvissä, vesi on kuitenkin rehevää ja sen syvänteissä on ollut hapen vajetta. Ala-Viivajärven vesi on vielä kirkkaampaa kuin yläpuolisissa järvissä, mutta sekin on luokitukseltaan rehevä. TE-keskus on määrittänyt Viivajoen kalastusasetuksen 51 b :n mukaiseksi lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Viivajoen kalataloudellinen kunnostus valmistui vuonna Joki on yksi alueen tärkeimmistä koskikalastuskohteista. Joella on merkitystä taimenen lisääntymiselle ja se on tärkeä maakunnan taimenkantojen elvyttämistyössä. TE-keskuksen tietojen mukaan Penikkanevan alapuoliseen vesistöön on vuosina tehty kala- ja rapuistutuksia yhteensä noin euron arvosta. Penikkanevan alapuolisten vesistöjen veden laatu on pysynyt lähes muuttumattomana eli rehevänä pitkään. Kuivatusvedet lisäävät rehevöitymishaittoja ja pohjan liettymistä. Voi aiheutua pyydysten likaantumista, makuhaittoja ja jopa kalastuksen ja ravustuksen estymistä. Vesistövaikutukset heikentävät ainakin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä. Kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta huomioon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia olosuhteita. Yleiselle edulle aiheutuva kala- ja raputaloudellinen vahinko voidaan kompensoida 800 euron vuotuisella kalatalousmaksulla, jolla voidaan esimerkiksi pyrkiä säilyttämään järvien kala- ja rapukantoja sekä Musta-, Väli- ja Viivajokien taimenkantaa. Tarkkailutulosten perusteella voidaan harkita myös virtavesikunnostusten tekemistä. Tarkkailu on tarpeen kalataloudellisten vaikutusten selvittämiseksi. Lupaa toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei tule myöntää. Haitalliset ympäristövaikutukset alkavat ilmetä samanaikaisesti kunnostustöiden aloittamisen jälkeen.

12 Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, tekninen lautakunta 12 Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi, koska ympäristöä ei pystytä palauttamaan ennalleen. Lisäksi hakijalla ei ole riittäviä perusteltuja syitä. Jätemuovin käsittelytapaa ei ole esitetty. Muovista ei saa aiheutua roskaantumista ja se tulee toimittaa hyötykäyttöön tai muuhun jätteenkäsittelypaikkaan. Pintavalutuskenttä vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kentät on rakennettava niin, että vesi jakaantuu niille tasaisesti. Oikovirtauksien synty on estettävä. Penikkanevan, Voimäensuon ja Vetelänevan turvetuotantoalueiden ympäristölupia käsiteltäessä ja ratkaistaessa on otettava huomioon YSL 40. Perusteluna on vesistövaikutusten yhteisvaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun. Lohkojen 2 ja 3 auma-alueiden ympäri tulee kaivaa eristysojat, jotta auma-alueilta tulevat valumavedet voidaan johtaa vesiensuojelurakenteiden kautta. Saarijärven-Karstulan seudun thky, terveystarkastaja Turvetuotannosta ja kuljetuksista aiheutuva melu ei saa ylittää päivällä klo 7 22 tasoa 55 db ja yöllä klo 22 7 tasoa 45 db. Pölypitoisuus ei saa ylittää asuntojen pihaalueella valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta 711/2001 annettuja raja-arvoja. Aumojen paikkaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pölyn leviäminen. Lahnajärvi on rehevä ja pohjan happitilanne on ajoittain huono. Järven kuormitusta tulee pyrkiä vähentämään. Vesienkäsittely tulee olla mahdollisimman tehokasta, esimerkiksi pintavalutus- ja haihdutuskenttä ja kemikalointi. Kenttien toiminnan varmistamiseksi voisi harkita esimerkiksi esisuodattimina toimivia sepelivalleja. Ainakin Lahnajärven tila tulee tutkia perusteellisesti ennen turvetuotannon aloittamista. Tutkimuksissa tulee ottaa huomioon myös sedimentti ja sedimentaatio sekä petokalojen elohopeapitoisuudet.

13 13 Kyyjärven kunta Toiminnasta ei saa aiheutua asutukselle kohtuuttomia melu- ja pölyhaittoja. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parasta käyttökelpoista tekniikka on otettava käyttöön soveltuvin osin. Karstulan kunta Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Lisäksi hakijalla ei ole riittäviä perusteltuja syitä. Pintavalutuskentän pinta-alan tulee olla vähintään 5 % valuma-alueen pinta-alasta, jolloin vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Penikkanevan, Voimäensuon ja Vetelänevan turvetuotantoalueiden ympäristölupia käsiteltäessä ja ratkaistaessa on otettava huomioon YSL 40. Perusteluna on vesistövaikutusten yhteisvaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun. Muistutukset 1) AA ja BB (Honkaniemi, ) vastustavat luvan myöntämistä. Myös Voimäensuon turvetuotantoalueelta aiotaan johtaa kuivatusvedet Lahnajärveen. Turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus tulee laskea. Lahnajärvi on nyt hyvässä kunnossa. Turvetuotannon aloittaminen pilaa järven ja sen virkistyskäyttömahdollisuudet huononevat. Muistuttajat esittävät huolestuneisuutensa vaikutuksista kaloihin. Jos turvetuotanto aloitetaan, vaativat muistuttajat korvauksia kaikista heille aiheutuvista haitoista. Muistuttajien kiinteistö sijaitsee Lahnajärven Talvilahdessa. 2) Kivijärven kalastusalue vastustaa luvan myöntämistä. Jos lupa kuitenkin myönnetään, tulee lupa myöntää Oinolan osakaskunnan ja Jauhoniemen osakaskunnan muistutuksissa (muistutukset 4 ja 6) esitetyin ehdoin. Lisäksi lupaan tulee laittaa muun muassa seuraavat lupamääräykset:

14 14 Hakijan tulee selvittää Lahnajärven, Ylä-Viivajärven ja Ala-Viivajärven veden laatu ennen toiminnan käynnistämistä. Vaikutuksia kalansaaliiseen ja kalastukseen tulee seurata kolmen vuoden välein. Lahnajärven, Kastejärvien, Ylä-Viivajärven sekä Ala-Viivajärven vedenlaatua tulee seurata vähintään kolme kertaa vuodessa pinta- ja alusvesinäyttein. Kaikki tarkkailu- ja seurantaraportit tulee toimittaa tiedoksi Oinolan ja Jauhoniemen osakaskunnille sekä Kivijärven kalastusalueelle. 3) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry vastustaa luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä muun muassa seuraavin perusteluin: Hakemus ei sisällä luontoselvitystä. Ojitetullakin suolla voi olla merkittäviä luontoarvoja. Luontoselvitys tulee ulottaa tuotantoalueen ulkopuolelle. Keski-Suomen reittivedet ovat pahemmin kuormitettuja kuin aiemmin on uskottu. Turvetuotantoalueiden kuivatusvedet ovat nykyään runsassoisten vedenjakajavesien pahimpia kuormittajia. Kuormitusta tulee vähentää, lisääminen on vastoin vesipuitedirektiivin tavoitteita. Hallituksen ilmastostrategiset tavoitteet edellyttävät turpeenpoltosta luopumista. Penikkanevalla on paikallista merkitystä hillasuona ja metsästysmaana. 4) Oinolan osakaskunta vastustaa luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Lahnajärven vesi on ruskeaa, humuspitoista ja rehevää. Syvänteissä on ajoittain esiintynyt hapen vajetta. Järvi ei kestä lisäkuormitusta. Myös Voimäensuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Lahnajärveen ja Vetelänevan Ylä-Kastejärveen. Näitä turvetuotantoalueita ja Penikkanevaa ei ole merkitty Keski-Suomen maakuntakaavaan turvetuotantoalueiksi. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan tuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on muun muassa otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin. Yhteiskuormitus aiheuttaisi järvien kalakannoille tuhon. Kuormituksesta aiheutuisi happikatoja ja ravinteiden sisäkuormitusta. Petokalojen elohopeamäärät lisääntyisivät. Lahnajärvi, Ylä-Kastejärvi, Ala-Kastejärvi, Ylä-Viivajärvi ja Mustajoki ovat hyviä kalavesiä. Pääasiallisia saaliita ovat kuha, hauki ja ahven. Mustajoki on hyvä lohijoki. Järviin on istutettu vuodesta 1994 lähtien muun muassa siian ja kuhan poikasia.

15 15 Hankkeen vaikutusalueella on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja vakituista asutusta. Hankkeesta aiheutuisi järvien virkistyskäytön pilaantuminen. Hankkeesta aiheutuisi myös pöly- ja meluhaittaa. Hankealueella on monipuolinen eläinlajisto. 5) CC vastustaa ympäristöluvan myöntämistä ennen kuin on selvitetty Penikkanevan, Voimäensuon ja Vetelänevan turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus Ylä-Kastejärveen. Tuotantoalueiden lupahakemukset tulisi YSL 40 :n nojalla käsitellä yhtenä kokonaisuutena, koska valuma-alue on sama. Lahnajärvi ja Ylä-Kastejärvi ovat matalia vesistöjä. Ne eivät kestä nykyistä enempää kuormitusta. Nykyisin ne kuuluvat veden laadultaan luokkaan tyydyttävä/välttävä, ja vedet ovat erittäin humuspitoisia. Muistuttaja omistaa mökin Ylä-Kastejärven rannalla. 6) Jauhoniemen osakaskunta vastustaa luvan myöntämistä. Jos lupa kuitenkin myönnetään, tulee toiminnalle asettaa muun muassa seuraavat lupamääräykset: Korvauksena muistuttajalle tulee tehdä Ylä- ja Ala-Viivajärveen kuhaistutuksia (2 200 kpl/vuosi) ja Väli- ja Viivajokiin järvitaimenistutuksia (1 000 kpl/vuosi). Vesialueen arvon alenemisesta tulee maksaa vuotuinen euron korvaus. Tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä. Pintavalutuskentän pinta-alan tulee olla vähintään 5 % valuma-alueen pinta-alasta, koska se sijaitsee ojitetulla alueella. Tulvahuippujen synty on estettävä. Rakenteita on hoidettava. Imuvaunun poistoilma on puhdistettava. Hakijan tulee selvittää Ala-Viivajärven veden laatu ennen toiminnan käynnistämistä sekä seurata järven veden laadun muutoksia, myös elohopeapitoisuus tulee selvittää. Vaikutuksia kalansaaliiseen ja kalastukseen tulee seurata kolmen vuoden välein. Kaikki tarkkailu- ja seurantaraportit tulee toimittaa tiedoksi Jauhoniemen osakaskunnalle sekä Kivijärven kalastusalueelle. Toimintaa ei saa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Muistuttaja esittää muun muassa seuraavat perustelut vaatimuksilleen: Ala-Viivajärvi ei kestä lisäkuormitusta. On otettava huomioon valuma-alueen muilta turvetuotantoalueilta tulevan kuormituksen yhteisvaikutus vesistöön. Turvetuotanto lisää petokalojen elohopeapitoisuuksia.

16 16 Turvetuotanto vaikuttaa järvien virkistyskäyttöön. Ala-Viivajärvi on hyvä kalavesi. Kuhakannat ovat hyviä. Kuha on herkkä happikadolle. Myös hauki- ja siikasaaliit ovat kohtalaisen hyviä. Lohikalojen (taimen, järvilohi, harjus) esiintyminen on tyydyttävää tai heikkoa. Viivajoen sähkökoekalastuksissa on saatu muutamia taimenen pienpoikasia. Ala-Viivajärveen on istutettu kuhaa ja planktonsiikaa säännöllisesti. Viiva- ja Välijokeen on istutettu järvitaimenta ja tehty rapujen siirtoistutuksia. Menetetty arvokalasaalis ja kalaston hoitopanos on korvattava istutusvelvoitteella. Ennen toiminnanaloittamista tehdyillä vedenlaatutiedoilla saadaan vertailutietoa. 7) DD sekä EE:n oikeudenomistajat FF, GG, HH, II, JJ, KK ja LL yhdessä (Tapiola, , Rajamaa, ja Lehtikuusikko ) vastustavat luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Hanke olisi seutu- ja maakuntakaavan, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä ympäristönsuojelulain 6 ja 42 :ien ja vesilain 15, 17 a ja 18 :ien vastainen. Hanke vaikuttaisi vesiensuojelutavoitteiden toteutumiseen. Hankkeesta aiheutuisi naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia. Voimäensuon ja Penikkanevan tuotantoalueiden yhteinen pinta-ala ylittää YVA-rajan. Hanke lisää hiilidioksidipäästöjä. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2006 strategian luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja kestävän käytön varmistamiseksi. Voimäensuon ja Penikkanevan turvetuotantoalueilla tulee olla eri tarkkailupisteet Lahnajärvessä, koska ne sijaitsevat järven eri puolilla. Lahnajärvi ei kestä turvetuotantoalueilta tulevaa kuormitusta. Järven pohjassa on jo nyt todettu ajoittaista happikatoa. Ympäristövaikutukset on arvioitu puutteellisesti ja vähätellen. Kunnostusvaiheen kuormitusta ei ole arvioitu ollenkaan. Pintavalutuskentältä on poistettu puusto. Hakemuksen kartan mukaan kuivatusvesiä johdetaan muistuttajan tilan Rajaojaa pitkin Vehkalampeen, mikä kuormittaisi lampea. Vehkalampeen tulee myös pölyä. Myllyjoki, Vehkalampi ja Vehkapuro ovat vesilain 17 a :ssä tarkoitettuja pienvesiä.

17 17 Muistuttajien tilalla on Penikkanevan lähde, noin 150 m:n päässä tuotantoalueesta. Lähde ilmentää sitä, että pohjavesi on lähellä maanpintaa. Vesilain 18 :ssä on pohjaveden muuttamiskielto. Muistuttajien tilalla on useita ympäristötukialueita. Jos tukkeutunut Rajaoja kaivetaan auki ja sitä pitkin johdetaan vesiä Nurkkasaareen, tuhoutuu kelopuusaari. Muistuttajat eivät anna lupaa ojan kaivamiseen ja vesien johtamiseen Rajaojassa. Tehty luontoselvitys on puutteellinen. Tuotantoalueeseen rajautuu osin ojittamattomaan ja ojittamattoman kaltaiseen alueeseen, jotka reunaojitus kuivattaisi. Lähistöllä on havaittu talvella 2008 saukon, ilveksen ja karhun jälkiä, kyseiset lajit ovat luontodirektiivin liitteen IV a lajeja. Kasvillisuudesta ei ole tietoja ollenkaan. Penikkanevalla on virkistyskäyttömerkitystä. Toiminnasta aiheutuu melu- ja pölyhaittoja. Toiminta vaikeuttaa muistuttajien metsätalouden harjoittamista, koska metsää on jätettävä suojapuustoksi. Jos ympäristölupa myönnetään, vaativat muistuttajat seuraavaa: Rajaojaa ei saa kaivaa. On jätettävä 200 m:n suojakaista muistuttajan tilan ja tuotantoalueen väliin ympäristötukialueiden ja lähteen sekä kuvion 35 turvaamiseksi. Koillisosan ojittamattoman alueen ja tuotantoalueen väliin on myös jätettävä 200 m:n suojakaista. Pölyävää toimintaa ei saa tehdä tuulen ollessa koillisesta, idästä tai kaakosta. Muistuttajien tilalla olevilla on sairauksia, jotka lisäävät pölyn haittoja. Hellekausina on tuotantoalueella oltava palovartija. Meluhaitan ehkäisemiseksi tuotantoa saa harjoittaa vain arkisin klo Ennen toiminnan aloittamista on tutkittava Lahnajärven pohja. Tutkimus on toistettava säännöllisesti. Vesistötarkkailua on tehtävä. Kaloista on tehtävä muun muassa elohopeamääritykset. Tulokset on toimitettava muistuttajille. Hakija tulee velvoittaa kunnostamaan Lahnajärvi toiminnan päätyttyä. Muistuttajat vaativat korvauksia muun muassa metsän myynnin estymisestä, kiinteistön arvon alenemisesta, metsän kuivumisesta, lakkasuon menettämisestä, varavedenottopaikan tuhoutumisesta sekä melu- ja pölyhaitasta.

18 18 Muistutuksen täydennys on saapunut ympäristölupavirastoon Muistuttajat esittävät huolestuneisuutensa lohkojen 1 ja 2 kuvatusvesille tarkoitetun pintavalutuskentän tilasta. Muistuttajat ovat käyneet lumen sulettua alueella. Kentän puusto on poistettu ja maanpintaa on rikottu. Muistutukseen on liitetty valokuvia alueesta. Muistuttajien mukaan olisi selvitettävä, täyttääkö alue nykytilassa pintavalutuskentälle asetetut vaatimukset. 8) MM ja NN sekä OO ja PP (Kalamatti ja Kasukka ) vastustavat luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Lahnajärvi ei kestä turvetuotannon kuormitusta. Saarijärven reitin vesistöt ovat laajasti turpeen tukahduttamia ja pohjakuoleman partaalla. Ylä-Viivajärvessä uimareita peittää turvekerros ja limalevä. Turvetta kulkeutuu myös tuulen mukana. Hanke on ristiriidassa vesienhoidon järjestämistä koskevan lain kanssa ja EU:n tavoitteiden kohdassa 1 3 artikla, kohdassa 3) olevien tavoitteiden kanssa. Hankkeesta aiheutuu taloudellista haittaa lomakiinteistöjen arvon laskiessa. Muistuttajien tila Kalamatti sijaitsee Lahnajoen varrella ja Ylä- Viivajärven rannalla. 9) QQ ja RR (Koivikko ) sekä SS ja TT (Kuusiranta ja Toivonmaa ) vastustavat luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Lahnajärven ja sen alapuolisen vesistön veden tila on jo nyt huolestuttavan heikko. Rantatonttien virkistys-, käyttö- ja myyntiarvo mitätöityvät. Maakunnan energiapoliittinen linjaus herättää ihmetystä. Hanke on ristiriidassa EU:n tavoitteiden kohdassa 1 3 artikla, kohdassa 3) olevien tavoitteiden kanssa. Ympäristölakia on muutettava, jotta siinä otetaan huomioon turpeennoston hiilidioksidipäästöt. On seurattava, mitä muutoksia tapahtuu alapuolisten vesistöjen pohjassa. Tilat Kuusiranta ja Toivonmaa sijaitsevat Ylä-Viivajärven rannalla. 10) UU, VV, XX, YY, ZZ, ÅÅ, ÄÄ, ÖÖ, AB, AC, AD, AE, AF, AG, AH, AI, AJ, AK, AL, AM, AN, AO, AP, AQ, AR, AS, AT, AU, AV, AX, AY, AZ, AÅ, AÄ, AÖ, BA, BC, BD ja BE vastustavat luvan myöntämistä ja yhtyvät muistutukseen 7). Muistutuksen 7) perusteena oleva tila on suvun ja ystävien kokoontumispaikka. Tila jää perinnöksi osalle muistuttajia. Tilalle on suunniteltu matkailu- tai retkeilykeskusta.

19 19 Jos lupa myönnetään, ei itä-koillistuulella saa tehdä pölyämistä aiheuttavaa toimintaa. Meluhaitta on estettävä. Palomääräysten on oltava tiukat. Lähteen kuivumisen varalta on oltava riittävät lupamääräykset. Hakemus on puutteellinen, koska se ei sisällä luontoselvitystä. Turvetuotanto pilaisi Myllyjoen ja Lahnajärven. Lahnajärvi on ollut laadullisesti tyydyttävän ja välttävän rajamailla. Pienet ja matalat vesistöt eivät kestä turvetuotannon kuormitusta. Sateiden lisääntyminen ja tulvat lisäävät päästöjä vesiin ja huuhtovat jatkuvasti paljaana olevilta turvekentiltä kiintoainesta vesiin. 11) BF:n oikeudenomistaja BG (Pirttiaho ) vastustaa luvan myöntämistä. Toissijainen vaatimus on, että lupaehtojen tulee olla hakijan esittämiä tiukemmat. Lahnajärvi ei todennäköisesti kestä turvetuotannosta aiheutuvaa lisäkuormitusta. Järven hyvä kalakanta kärsii kuormituksen aiheuttamista lisääntyvistä happikadoista. Järven virkistyskäyttöarvo heikkenee. Vaikutukset ulottuvat Viivajärvien kautta Kivijärveen ja sieltä eteenpäin. Raskasmetalli- ja elohopeapäästöjä ei ole lainkaan selvitetty. Myös Voimäensuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet aiotaan johtaa Lahnajärveen. Järvi ei kestä molempien tuotantoalueiden kuormitusta. Muistuttaja omistaa Lahnajärven rannalla ranta-aluetta, jonne on suunnitteilla loma-asuntoja. Loma-asuntotonttien hinnat laskevat. Arvonlasku on korvattava. 12) BH on esittänyt, että metsäojituksen päästöt vesistöön ovat pieniä verrattuna jatkuvaan turpeen nostoon. Metsäojat sammaloituvat ja heinittyvät jo ensimmäisenä vuonna. Metsäojituksista pääsee humusta järviin vähän verrattuna turvetuotantoon. Turvetuotannon työllistävä merkitys on vähäinen. Mökkien arvo laskee. Hakijan selitys Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle mahdollisuuden antaa selitys lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneessa selityksessään esittänyt seuraavaa:

20 20 Keski-Suomen ympäristökeskus: Eristysojien ulkopuolella olevien aumojen ympärillä oleva suojakaista estää turpeen joutumisen eristysojaan. Eristysojan yli kuljetaan tuotantokentältä rumpujen kautta. Turve ei aumoille kuljetuksen aikana pölyä eikä tipu eristysojiin. Turve lastataan rekkoihin kaukana eristysojasta, tien puoleisella reunalla. Vesiensuojelutoimet ovat turvetuotannossa paremmat kuin metsäojituksessa. Pintavalutuskentällä vesi osaksi suodattuu sammal- ja rahkakerroksen läpi ennen kokoojaojaa, joten vesi on parempaa kuin metsäojista tuleva vesi. Turvesuon kunnostus tehdään vain metrin syvillä sarkaojilla, joilla minimoidaan suolta lähtevät kunnostusaikaiset vesimäärät. Tuotanto- ja kunnostusaikana voidaan osa vesistä haihduttaa ilmaan. Tuotantoalueen matalaojitus ei vaikuta tuotantoalueen ulkopuolella olevaan ojittamattomaan alueeseen aikaisempaa enempää. Eristeojan sisäpuolelle tulee vielä varsinainen sarkaoja, joten vesivaikutus ei muutu rajanpinnassa. Kunnostus- ja nostotoimet eivät vaikuta merkittävästi kahden ojan takana olevaan suohon. Hakijan muiden tuotantoalueiden läheisyydessä metsät ja taimikot ovat lisänneet kasvua. Hakijan arvion mukaan laajempaa ympäristöselvitystä ei tarvita. Ojitetun alueen ojitukset on tehty vuonna Kunnostusojitussuunnitelma on valmiina. Lahnajärvi on runsasravinteinen rehevä ja hyvin tummavetinen järvi. Järven vesipintaala on 248 ha ja rantaviivan pituus noin 12 km. Turvepohjaista rantaa on 60 % ja kivennäismaapohjaista 40 %. Myllyjoki on loppuosassa 8 12 metriä leveä, kapealti turverantainen hitaasti virtaava joki. Rannoilla on kapea tulvainen kosteikkovyöhyke, jossa on pajukkoa, hieskoivu- ja harmaaleppäkasvuostoja sekä saranevalaikkuja. Koskiosuudet ovat perattuja. Vehkalampi on 3 ha:n kokoinen ulpukkatyypin humusvesi. Rantojen suovyöhykkeen leveys vaihtelee itäosan muutamasta metristä länsipään kymmeneen metriin. Länsiosan lyhytkorsinevan ja lyhytkorsinevarämeen pinta-ala on noin 1,5 ha. Lahnajärven ja Ylä-Kastejärven välinen Lahnajoki on alkuosastaan 5 10 m leveä hitaasti virtaava pikkujoki, jonka rannat ovat yleisesti turvemaata.

21 21 Hakemuksen kuormitusarvio on virheellinen. Vuotuinen nettokuormitus on kg kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 480 kg typpeä. Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvesien johtamisojan ulkopuolelle kaivetaan eristysoja siten, että ulkopuolisia vesiä ei pääse laskeutusaltaalle 1. Vesistö- ja päästötarkkailu tehdään ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Keski-Suomen TE-keskus: Hakija suostuu mahdolliseen TE-keskuksen hyväksymään yhteistarkkailuun. Hakija esittää 200 euron vuotuista kalatalousmaksua. Luontainen ympärivuotinen valunta on toteutettavissa. Vesipäästöt jäävät vesienkäsittelyrakenteiden takia vähäisemmiksi kuin jos samalla alueella suunniteltu metsän kunnostusojitus olisi toteutettu. Turvetuotantoaluetta ei lannoiteta kuten tehometsätaloudessa ja maataloudessa. Aloituslupa koskisi lähinnä pintavalutuskenttien, laskeutusaltaiden ja eristysojien valmistelua sekä tie- ja auma-alueita. Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (tekninen lautakunta): Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta. Saarijärven-Karstulan seudun thky: Ympärivuotinen pintavalutus on riittävä, kemikalointi ei ole tarpeen. Hakemuksen kuormitusarvio on virheellinen. Vuotuinen nettokuormitus on kg kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 480 kg typpeä. Kyyjärven kunta: Hakemuksen kuormitusarvio on virheellinen. Vuotuinen nettokuormitus on kg kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 480 kg typpeä. Muistutus 1) Kuivatusvedet laskevat Lahnajärven alajuoksun pohjoispään kautta lyhyehköllä matkalla Lahnajärvessä. Muistutus 2) Hakija liittyy vesistön yhteistarkkailuun. Tarkkailupisteet sekä kalastotarkkailu TE-keskukselle esitettävän suunnitelman mukaisesti. Muistutus 3) Vesipäästöt jäävät vesienkäsittelyrakenteiden takia vähäisemmiksi kuin jos sama alue olisi metsäojitettuna ja lannoitettuna. Matala metrin sarkaojitus vähentää kunnostusvaiheessa suovesien kuormittavaa vaikutusta sekä vaikutusta pohjavesiin ja lähteisiin. Valtaosa suohon jäävästä vedestä haihdutetaan jyrsinturvetuotannossa. Kui-

22 22 vatusvedet laskevat Lahnajärven alajuoksun pohjoispään kautta lyhyehköllä matkalla Lahnajärvessä. Hakija mainitsee turvetuotantoalueen alapuolisia vesistöjä, joiden vesien tilassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuodesta 1975 vuoteen Muistutukset 4) ja 5) Hakija viittaa muistutukseen 3) antamaansa selitykseen. Muistutus 6) Hakija liittyy vesistön yhteistarkkailuun. Hakija esittää 200 euron vuotuista kalatalousmaksua. Hakija viittaa myös TE-keskuksen lausuntoon sekä muistutukseen 3) antamaansa selitykseen. Muistutus 7) Hakijan tuotantoalueista osa on metsitetty ja osa on peltoviljelyssä, linnusto ja eläimistö on monipuolistunut alueella. Puuston kasvu metsitetyillä suopohjilla on hyvä. Karstulassa on vähän yhtä hyvin turvetuotantoon sopivia alueita kuin Penikkaneva. Tuotannosta poistuneiden alueiden tilalle on välttämätöntä saada uusi alue, kokonaistuotantoala ja kuormitus eivät täten kasva. Penikkanevalla käytetään matalaa sarkaojitusta, joka säästää vesivaroja tuotantoalueella ja ympäristössä. Kunnostustyöt ajoitetaan siten, että kuormitus on mahdollisimman vähäistä. Muistutus 8) Hakemuksen kuormitusarvio on virheellinen. Vuotuinen nettokuormitus on kg kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 480 kg typpeä. Lisäksi hakija viittaa muistutukseen 3) antamaansa selitykseen. Muistutus 9) Jos Pääjärven pohjaan kertyy vuodessa jopa 8 cm turvetta tarkoittaa se, että 40 vuodessa kiintoainetta olisi pitänyt kertyä 3,2 m. Virallisen pohjatutkimuksen mukaan 2 cm:n syvyydeltä otettu näyte ajoittuu vuoteen Ojitus ja turvetuotanto ovat alkaneet alueella noin vuonna Pääjärven kalakannat ovat lisääntyneet ja saaliit kasvaneet. Hyvin hoidetut vesiensuojelurakenteet takaavat puhtaat purkuvedet. Muistutus 10) Hakija viittaa muistutukseen 3) antamaansa selitykseen. Muistutus 11) Tehokkailla vesienkäsittelytoimilla minimoidaan päästöt vesistöön ja jopa parannetaan veden laatua verrattaessa käsittelemättömiin vastaavalta alueelta tuleviin suo-, metsä- ja viljelyvesiin.

23 Ympäristölupavirastoon saapunut selitys: 23 Karstulan kunta: Hakija ilmoittaa, että toiminnan aloittamislupa olisi koskenut lähinnä vesienkäsittelyrakenteiden rakentamista. Mitoitukset tehdään vaatimusten mukaisina. Muistutuksen 7) täydennys: Maa-alueelle aiheutuneet vauriot on tehnyt edellinen omistaja korjatessaan suuret puut. Pintavalutuskentän puuston ja kasvillisuuden tulee olla nuorta, vettä ja ravinteita käyttävää. Kentälle ei ole voitu tehdä valmistelevia töitä, joten sen arvioiminen tässä vaiheessa on turhaa. Asiaa tulee katsoa kokonaisuutena sitten kun töihin päästään. Muistutus 12): Kyseessä on mielipiteen jättäjän oma valitus. Ympäristökeskuksen lausunto Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristökeskukselta lausunnon muistutuksen 7) täydennyksen ja hakijan siitä antaman selityksen johdosta. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan käytettävissä olevien tietojen perusteella alue ei sovi pintavalutuskentäksi. Hakijan selitys Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle mahdollisuuden antaa selitys ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. Hakijan selityksen mukaan pintavalutuskenttä on luonnontilainen. Alueelta on poistettu suuret puut jako- ja eristeojien kohdalta, joihin on kaivettava ojat. Selityksen liitteenä on valokuvia alueesta. Katselmus Ympäristölupavirasto on tehnyt katselmuksen 1,3 ha:n pintavalutuskentällä. Katselmuksen tarkoituksena oli paikan päällä selvittää, soveltuuko 1,3 ha:n pintavalutuskenttä turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyalueeksi. Katselmuksesta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.

24 HAKEMUKSEN TÄYDENNYS 24 Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selvityksen tuotantoalueen auma-aloista lohkoittain eriteltynä. Auma-alueet sijoitetaan reunaojien sisäpuolelle. Hakija ilmoittaa, että pintavalutuskenttien pinta-aloja laajennetaan siten, että niiden pinta-alat ovat 2,3 ha ja 1,45 ha. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Karstulan Morass Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Penikkanevan noin 54 ha:n alalla ja noin 5,4 ha:n auma-alueille. Tuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnan Kimingin kylässä. Hakemus hylätään lohkon 2 osalta (10,2 ha) ja lohkon 3 tilaan Tapiola RN:o 18:0 rajautuvalta osalta (noin 2 ha). Alueet on esitetty päätöksen liitteenä olevassa kartassa. Ympäristölupavirasto myöntää Karstulan Morass Oy:lle vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden johtaa tuotantoalueen vesiä tilalla Pohja RN:o 1:28 sijaitsevaan ojaan. Ojaa ei ole tarpeen suurentaa. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Toiminnanaloittamislupaa koskeva ratkaisu on tuonnempana kohdassa "PÄÄTÖK- SEN TÄYTÄNTÖÖNPANO".

25 Lupamääräykset 25 Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 10 D olevan tuotantoaluekartan ( , 1:4 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden kautta laskuojaa pitkin Myllyjokeen. 2. Kuivatusvedet on käsiteltävä kahden laskeutusaltaan ja kahden pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti hakemussuunnitelmasta ja ympäristölupavirastoon toimitetusta liitteestä 1 ilmenevällä tavalla. Lohkon 3 kuivatusvedet on käsiteltävä vähintään 2,3 ha:n pintavalutuskentällä ja lohkon 1 kuivatusvedet vähintään 1,3 ha:n pintavalutuskentällä. Sarkaojissa on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki sekä kokoojaojissa virtaamaa tasaava pato. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja pato. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueet on sijoitettava reunaojien sisäpuolelle. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristys- ja reunaojia saa kaivaa ja syventää vain hakijan hallussa olevalla alueella. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden jatkamista. Pintavalutuskenttien oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentät on rakennettava siten, että kuivatusvedet saadaan jakaantumaan niille mahdollisimman tasaisesti ja siten, että kaikki käsitellyt vedet johdetaan mittapadon kautta laskuojaan. Lohkon 1 pintavalutuskentälle (1,3 ha) kuivatusvesiä saadaan johtaa aikaisintaan vuonna 2014.

26 Lohkon 1 turvetuotantoalueen kuntoonpanotyöt saadaan aloittaa aikaisintaan vuonna Yksityiskohtainen lohkon 3 pintavalutuskentän rakentamissuunnitelma sekä lohkon 1 pintavalutuskentän kunnostamis- ja rakentamissuunnitelma on toimitettava Keski- Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vesienkäsittelyrakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. 4. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa. Niiden toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja ne on tarkastettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä ja aina muulloinkin tarpeen mukaan. Altaiden ja ojastojen puhdistus- ja syvennystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Poistetun lietteen pääsy vesistöön on estettävä. 5. Penikkanevan turvetuotantoalueelle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Luvan saajan on selvitettävä lietekerroksen paksuus ja laajuus Myllyjoen suualueelta Lahnajärvestä ennen kuntoonpanotöiden aloittamista Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

27 Päästöt ilmaan ja melu Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän pöly- ja meluhaittaa. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän melua ja pölyämistä aiheuttavia. Imuvaunut on varustettava pölynerotussykloneilla tai teholtaan niitä vastaavilla pölynerotuslaitteilla. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueelle on sijoitettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä tuulen suuntaa ja nopeutta osoittava laitteisto. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuulen suunnan ollessa länsi-luoteen suuntaan on pölyävä toiminta kielletty lohkon 3 luoteisosassa päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella. Lohkon 3 hylätyllä alueella olevaa puustoa ei saa kaataa ennen kuin turvetuotanto on alueella kokonaan päättynyt. Alueen sijainti on merkitty päätöksen liitekarttaan. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä tasoa 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä tasoa 50 db (L Aeq ) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää tasoa 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä tasoa 40 db (L Aeq ) klo Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus siten, että jätteistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. 8. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle.

28 28 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävien polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöissä on oltava lapon- ja ylitäytönestin sekä lukitus. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajien on pidettävä ajan tasalla häiriö- ja poikkeustilanteiden aikaista toimintaa koskevaa suunnitelmaa sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Toiminnan merkittävistä häiriötilanteista on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä sekä järjestettävä poikkeustilanteiden edellyttämä tarkkailu. Tarkkailu 11. Toiminnan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu on järjestettävä Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. 12. Toiminnasta on pidettävä hakemuksessa esitetysti käyttöpäiväkirjaa, jota on säilytettävä tarkkailujaksojen aikana siten, että tiedot ovat tarvittaessa ympäristöviranomaisten nähtävissä. Kuormitustarkkailua on tehtävä kuntoonpanovaiheessa ja turvetuotantovaiheessa talvikaudella ( ) kerran kuussa ja muulloin ( ) kahden viikon välein. Turvetuotantovaiheen kuormitusta on tarkkailtava lohkon 3 pintavalutuskentän alapuolelta vuosina 2011, 2012, 2016 ja 2018 ja lohkon 1 pintavalutuskentän alapuolelta vuosina 2016 ja Turvetuotantovaiheen tarkkailuvuosina on vuosittain kevättulvakaudella kuukauden ajan otettava näytteet kerran viikossa sekä mahdollisuuksien mukaan kaksi rankkasateen aikaista ja yksi talvitulvan aikainen näyte.